Haaveissa Vauva 22

[Utelias pahalainen]

Utelias pahalainen 29v/30v Y 02/08, Varsinais-Suomi
Johkuliini, 24 v. vauva haaveissa (Y.kevät/kesä 08...ehkä )
Lumikukka, 27v./29v. TJOT 10/07
hippu81, y 08/07
Wilma80, 27v/27v, pk-seutu, TJOT
~Miisa 26/26, Y 4/08
Viirulainen 25/27
Aurora81 26/25, Y 03/08
Sinililja 30/32, pk-seutu, Y 01/08
*Tiiti 30/30 Y 9/07, pk-seutu
Liliania 28/33 y 10/07 pk-seutu
Tuuli79 28/34 TJOT 11/07 PK-seutu
Hensku 23/22 tjot
Noa 26/38 v. Itä-Suomi Y 12/07, km 03/08
Prätkämimmi


Plussanneet:
-Ama- 24/25 v., y09/06, plussa 10/07
Mi-iu 22/26 y08/07, plussa 11/07
Emeliina* 24/25, (tjot) y 11/07, plussa 12/07
Tähti*, 23v. / 28v., Keski-Suomi, y08/07, plussa 12/07
*Helmi, 35v/29v, pk-seutu, Y 08/07, plussa 02/08
Sanibel 31v/35, Pohjois-pohjanmaa, Y 12/07, plussa 02/08
Sacha 28v, plussa 03/08
Ainikki plussa
Hertta 26/28 Itä-Suomi Y12/07, km 03/08, plussa 04/08
philippa 27 v/29 v, Keski-Suomi, y 02/08, plussa 04/08

 

[Utelias pahalainen]

*tiiti 23.4
Wilma 24.4
Sinililja 27.4.
hippu81 5.5.
Noa 7.5.
Utelias pahalainen 15.5.

Mua ei tarvi enää jännäillä kun tänään iski aamulla kp1/29. Ihanaa että kierto on taas palannut normaaliin =). Kyllä suoraan sanoen vitutti aamulla kun menkat alkoi mutta nyt isken tähän kiertoon uusilla aseilla, meinaan ovistikuilla ja punaviiniä kehiin oviksen jälkeen =)=)=)

Oman navan jälkeen muihin asioihin. Ihan ensin suuret pahoittelut ja osaanotot Prätkämimmille koiran poismenosta. Kyllä varmasti on ja tulee olemaankin rankkaa, mutta aika parantaa haavat ja auttaa ihan oikeesti.

Sitten hervottomasti onnea Philippalle plussaamisesta . Onneksi te muut pidätte odotuspuolen ketjua yllä kun itse en tunnu sinne pääsevän.

 

[Wilma80]

Prätkämimmille osanotot...nyt hauvasi on varmasti hyvässä paikassa.*halit*

Oon itse viettänyt synttäreitäni tänään miehen mummin hautajaisissa...ihan arvokas ja mukava tilaisuus oli....Näin siellä taas miehen siskontytön ja voiiiiiiiiiiiiih hän on niin ihana.Mies taitaa myös tykätä...

).( Mun tuhruilua ei oo tullut tänään melkein yhtään....Eli siis n.3pv sitä tuli ja tänään on loppunut...pidän silti sidettä jos alkaa...Jalat ristissä vaan. Mitään (vahvoja) oireita ei ole....

Huomenna on mun mutsin 60.v bileet ja yhdet tuparit ja aion kyllä ihan hyvällä omalla tunnolla juhlistaa kun en kerta tiedä missä mennään ja on liian aikaista testailla (huomenna kp25). Aion testata ens ti, kun illalla lähden sinne Dubliniin...

Oon nyt siis 28.v, mulla ei ole vielä lapsia, mutta olen terve, mulla on työpaikka, ihana mies ja uusi ihana asunto. Aika helvetin hyvä saldo, vai mitä? Ja uusi mahtava tukka by the way...

Ihanaa viikonloppua teille ja rakastelkaa toisianne (niinkuin Frank Pappa sanoi aina)...

Pus, Wilma 28-vee jee jee!

 

[Wilma80]

Haaveissa Vauva 22
Utelias pahalainen 29v/30v Y 02/08, Varsinais-Suomi
Johkuliini, 24 v. vauva haaveissa (Y.kevät/kesä 08...ehkä )
Lumikukka, 27v./29v. TJOT 10/07
hippu81, y 08/07
Wilma80, 28v/27v, pk-seutu, TJOT
~Miisa 26/26, Y 4/08
Viirulainen 25/27
Aurora81 26/25, Y 03/08
Sinililja 30/32, pk-seutu, Y 01/08
*Tiiti 30/30 Y 9/07, pk-seutu
Liliania 28/33 y 10/07 pk-seutu
Tuuli79 28/34 TJOT 11/07 PK-seutu
Hensku 23/22 tjot
Noa 26/38 v. Itä-Suomi Y 12/07, km 03/08
Prätkämimmi


Plussanneet:
-Ama- 24/25 v., y09/06, plussa 10/07
Mi-iu 22/26 y08/07, plussa 11/07
Emeliina* 24/25, (tjot) y 11/07, plussa 12/07
Tähti*, 23v. / 28v., Keski-Suomi, y08/07, plussa 12/07
*Helmi, 35v/29v, pk-seutu, Y 08/07, plussa 02/08
Sanibel 31v/35, Pohjois-pohjanmaa, Y 12/07, plussa 02/08
Sacha 28v, plussa 03/08
Ainikki plussa
Hertta 26/28 Itä-Suomi Y12/07, km 03/08, plussa 04/08
philippa 27 v/29 v, Keski-Suomi, y 02/08, plussa 04/08

 

[Philippa*]

Wilma: Onnittelut synttäreistä! Mehän ollaan melkein samanikäisiä, mulla oli synkkärit juuri viikko sitten

Ja Pahikselle pahoittelut tädistä... Mutta uusin asein uuteen kiertoon dbdbdbdbd

 

[hippu81]

Vielä en oo ovista bongannut, mutta oviskipuja kylläkin. Täs just mietin, että tässä kierrossa mulla on oikeestaan vähän rennompi fiilis kuin aikasemmin. Muissa kierroissa on ollu toiveet aina niin korkeella, mutta nyt tuntuu, että ei se kuitenkaan tärppää. Mulle on tärkeempää nyt bongata se ovis noilla tikuilla. Oikeestaan ihan hyvä fiilis kun perustelee itelleen, että kyllä se plussa viel joskus tulee

Onnea Wilmalle ja Philippalle synttäreistä!

 

[Lumikukka'']

Onnea Wilmalle synttäreistä! Tädin kohdanneille pahoittelut. Ja erityisesti prätkikselle tsemppiä koiran menetyksen myötä. Se kirpaisee aina ja pahasti. Vanhempi koirani on jo kahdeksan vuotta ja sillä on rappeuttava silmäsairaus... Luopumisen pelossa eletään täälläkin.

Hippu, minäkin tikutin ovista tässä kierrossa ensimmäistä kertaa. Olin jo heittää koko tikut mäelle, kun tuntui ettei siitä mitään tule. Ovislimat bongasin tiistaina ja yllättäen tikuillakin torstaina. Tuolla ajatuksista yritykseen ketjussa on muuten väki vähentynyt olemattomiin ja se on tarkoitettu vähän pitempään yrittäneille... Jos kiinnostaapi joinata.

Olo on nyt aika rauhallinen tämän asian kanssa juu. Mutta se rauhallisuus voi olla jo seuraavana hetkenä tiessään. Mielialat vaihtelevat muutenkin. Välillä on tosi tyytväinen elämään sellaisena kuin se on ja parisuhde kukoistaa. Välillä toivoo perhettä niin paljon, että sattuu. Välillä taas mies ärsyttää niin paljon, että herää kysymys haluanko todella jatkaa tässä suhteessa.

 

[Wilma80]

Huomenta naikkoset!!Uusi viikko taas alkanut...mä oon aika poikki taas viikonlopun jäljiltä, oon tullut vietettyä omia ja äidin synttäreitä aika villisti...hihhii...Onneksi eilen tehtiin n.10km kävelylenkki ja johan piristi, ihan kun kankkunen olis hävinnyt sen siliän tien.Siihen vielä sitten vähän "terveysruokia" niin olo oli ihan ok jo.

).( Aamulla tuli tippa verta housuun, en osaa sanoa onko se täti kun kolkuttelee, on ollut niin ihmeellinen tämä kierto kaikkinen välivuotoineen...Odottelen ennenkuin heitän hanskat kehään...Tänään on siis kp27 eli ei pitäis vielä alkaa, mutta kaikki näyttää olevan mahdollista...Raskauteen en tiiä jaksanko uskoa...haluisin tietty. testin voisin tehä huomen aamulla, mut en usko, että näyttää muuta kun negaa....Kaipa sitten uskallan Guinnessia siemailla reissulla...?Ja voihan sielläkin aina sen testin tehä, en olis vaan jaksanut stressata.

Lumis:Mulla kans nää mielialat heittelee toooodella paljon. Viimex eilen ärsyynnyin niin paljon miehelle, et möksäsin tosi kauan ja vihjaili etten kauaa tällaista peliä kattele. Mies ei uskalla vieläkään sitä yritystä "aloittaa", vaikka tjotilla menty jo kauan...pistää kaiken vaan stressin ja rempan piikkiin "ei nyt sovi".Sanoin, että en usko, että sille tulee sopimaan koskaan...Aina joku pirun tekosyy vaikka tietää vallan hyvin ettei niitä lapsia tosta vaan tule. No ehkä siitä on sitten turha rutista, ja pakko tyytyä tähän tjotiin....Vituttaa vaan tollainen "läheisyyskammo", vai mikä sil nyt onkaan...Uskoo varmaan, että nuoruus loppuu tms.??

Ehkä mua sit vaan vituttaa niin paljon, ettei sitä plussaa tuu ja puran sen sitten mieheen, vaikka eihän se sen "cika" ole. Tai voihan vika olla siinä...tai mussa...sekin ärsyttää kun ei tiiä. Tää kärsivällisyys ei todellakaan oo mun parhaita puoliani...

No katellaan ja silleen...
Wilma kp27/28-31

 

[Wilma80]

Edelliseen viestiin lisäys: minä siis vihjailin etten sitä ukko kauaa kattele jos ei mitään edistystä suhteessa tapahtu...

 

[Prätkämimmi]

Huomenta ihanaiset! Kiitos ihan älyttömästi kaikille myötätunnosta. Joo.. ei ole tullut juotua juurikaan greippimehua tai yleensäkään pidettyä itsestä huolta. Ruokailutkin on jääneet niin unohduksiin et neljä kiloa on lähtenyt. Tuntuu niin oudolta viettää vapaapäivää kun kaikki normaalit rutiinit on pois. Äskenkin aloin tohinalla jo pukeutumaan lenkkiä varten kun muistin ettei ookkaan kiirettä Wilma, älä vielä lannistu! Mä toivon täällä et täti unohtais tulla sun luo vierailulle. Ja kaikille muillekin tsemppitoivotukset. Itsellä taitaa tää kierto nyt mennä ohi tai toisaalta eihän mulla kait viel sitä ovistakaan oo ollut. Pitäisköhän ihan varsin tikuttaa.

 

[Noa]

Huomenta!

Eipä sitä ovista tikuilla ainakaan vielä bongattu. Pe-su testailin ja aina vaan semmoinen ohuen ohut viiva. Tuleeko siihen tikkuun aina jonkinlainen viiva vai tarkoittaako se ohut viiva jotain? No pitää vielä jatkaa tikuttelua, laskureiden mukaan ovishan olisi vasta ke, to tai pe. No, juuri ne päivät olen tietty reissussa! Ja aiemmissa kierroissa olen kyllä vähintään ne ovislimat bongannut näillä main, mutta nyt ei mitään merkkejä. Kummastuttaa. Onko tää nyt jotain kohtalon ivaa, kun heti kun otan tikut, greippimehun ym. käyttöön, niin ovista ei tulekaan?? Tekis mieli heittää koko tikut jorpakkoon! Tai sit olen stressannut niin paljon että ei varmana tärppää just nyt kun pitäis. Argh!! Tää maanantaiaamu masennus vielä kaikenlisäks. Tekis mieli painua kotiin ja vetää peitto korviin!!

Sori taas. Aloitan viestittelyn heti omaa napaa tuijottaen. Pahalaiselle tsemppiä uuteen kiertoon ja Wilmalle synttärionnittelut! Mullakin tulee tällä viikolla yksi vuosi lisää! Ja toivottavasti tää viikko muuttus vielä paremmaksi. Peittoja kyllä ollaan heiluteltu jtp eli toivoa on.

 

[Noa]

Lisäys, että nyt mennään kp 15.

 

[Noa]

Ja kaikille tämän viikon jännääjille peukkuja, toivottavasti saadaan plussia taas ketjuun!! bdbdbdbdbd

 

[Lumikukka'']

Noa, mullakin näytti tikut koko ajan haamuviivaa, mutta se on tulkittava negaksi. Mutta yhtenä päivänä olikin sitten nätti ihan yhtä tumma viiva kuin se testiviivakin. Jatka vain tikuttelua

 

[*tiiti]

Prätkämimmille suuri halaus ja osanotto. Muista pitää itsestäsi huolta surusta huolimatta.

Noalle peukkuja oviksen metsästykseen. Se viiva voi tosiaan yht`äkkiä muuttua yhtä vahvaksi, ei tarvitse siis asteittain vahvistua. Miten pitkät kierrot sulla onkaan ollut?

Toivotaan ettei täti kurvaa Wilman pihaan. Mäkin olen huomannut että kun kuukautiset alkaa niin tulee ajateltua ikäviä asioita miehestä, vaikka ei sillä ole tähän enempää syytä kuin mullakaan. Mutta ihmismieli on hassu ja syyllinen pitää löytää joka tilanteeseen. Ketäs muuta sitä syyttäisi kun miestä (itseään kun ei halua). Meillä mies oli ihan samanlainen alkuun. Meni pitkään ennenkuin se edes ryhtyi koko hommaan ja sitten se oli pitkään tjot linjalla, mutta nyt homman pitkittyessä on sekin sanonut että tekee kaikkensa tämän projektin eteen (=harrastaa "pakkoseksiä" kalenterin mukaan). Ehkä ne miehet tarvitsee oman aikansa ennenkuin uskaltavat heittäytyä tähän mukaan? Mä olen jostain lukenut että on todella harvinaista että miehille tulee vauvakuumetta vaikka ne sen lapsen haluaisikin.

).( kp 25/26 ja kuukautisia odotellaan. Pari päivää sitten alkoi ne kuumat aallot joita mulla tulee aina ennen kuukautisia, johtunee hormonimäärien laskusta. Palelukin loppui, tämäkin on selvä merkki Tänään jomottelee jo kohtua joten keskiviikkona viimeistään alkaa kuukautiset. Harmittaa välillä enemmän ja välillä vähemmän. Välillä tuntuu ettei tästä koskaan tule mitään, ei lasta meille ja välillä taas tuntuu että kyllä yritys vielä palkitaan. No saapahan ainakin vappubileissä nauttia kuohuvaa Vaikka laiha lohtuhan tuo on.

Olisi paljon helpompaa jos saisi kristallipallosta kurkata tulevaisuuteen. Jaksaisin yrityksen paljon paremmin jos tietäisin edes sen että tullaanko ikinä saamaan lasta. Epätietoisuus ja pelko lapsettomuudesta syö ja pelottaa mua ihan kamalasti. Tieto lapsettomuudestakin helpottaisi siten ettei tarvitsisi kestää tätä joka kuukausi uudelleen. Oviksen jännäämistä, oireiden kuulostelua ja pettymystä... Ja sen jälkeen taas kaikki alkaa alusta. Pitäisi vaan pystyä unohtamaan koko projekti, kun tuntuu että se vie kohtuuttoman paljon muulta elämältä. Kaikkea pitää suunnitella kiertopäivien mukaan ja elää jännityksessä kuukausi toisensa jälkeen....

Sori purkaus, helpotti kun sai kirjoitettua tuon tänne, ei haittaa vaikkei sitä kukaan jaksaisi lukeakaan

Toivon parempaa mieltä ja enemmä onnea teille muille!

 

[Noa]

Kyllä tänne saa tiiti käydä ihan hyvällä omallatunnolla purkamassa tuntojaan ja vitutustaan. Ja se on aina jollain lailla helpottavaa huomata, ettei ole yksin ajatustensa kanssa. Eiköhän jokainen meistä koe tunneskaalan päästä päähän aina välillä. Kukapa ymmärtäisikään paremmin vauvakuumeilijaa kun toinen vauvakuumeilija

Äsken kävin työpaikan vessassa taas pissimässä tikkuun ja kyllä se viiva näyttäisi vahvistuneen eilisestä. Se on siinä ja siinä onko se kontrolliviivan kans samanpaksuinen. Eilen se oli vielä ihan selkeästi haaleampi, mutta nyt näyttäisi että toivoa on. Eli töiden jälkeen vaan miehen kaatoon Tämä kun on eka kerta kun tikuttelen ja parissa edellisessä kierrossa olen bongannut oireita jo näiden päivien paikkeilla, niin tätä oireiden puutetta vaan ihmettelen. Limojakin on ollut vain hyvin vähän vaikka yleensä limailen aika paljon (tosin aiemmin en ole millään lailla seurannut missä vaiheessa kiertoa). No toivotaan että se ovis tällä kertaa hiipiikin salaa paikalle. Ja mun kierto on ollut siinä keskimäärin 32 päivää, edelliset 3 kiertoa on ollut 32, 32 ja 33 pv, mutta välillä jopa 36 tai 29. Eli ei ihan säännölliset. Ja tuolta pohjalta voisikin olettaa että ovis on vasta parin päivän päästä.

 

[Wilma80]

Tiiti:Niinpä...ihanaa kuulla etten oo ainoa, joka aina tiettyyn aikaan kiertoa "harkitsee" miehen vaihtamista...ja siltikään se ei tulis mieleenikään. Ei tätä tunnetta voi ymmärtää kukaan muu kuin toinen vauvakuumeinen. Nää tunteet heittää niin häränpyllyä koko ajan että...ihan kauhistuttaa.

Yx mun kaveri (ei mikään bestis) joka on aina ollut vähän hysteerinen ja rasittava(enemmän kuin minä kaiken suhteen) on nyt 19rv raskaana eikä se ole kertonut kellekään mitään vaan ite arvasin jo aika alussa. Nyt vasta kertoi parille muulle ja kuulemma alkaa näkyä...Jotenkin tuntuu taas ihan vitun pahalta, että miksi juuri se, kun mä olen halunnut lasta paljon kauemmin ja olen vanhempi jne. jne. Sillä ei viime kesänä ollut edes menkkoja kun oli niin laiha...ja nyt sitten paksuna...Mites sitä pääsiskin tästä katkeruudesta eroon, kertokaa!!!!Tuntuu, että hajoan näihin muiden vauvauutisiin!!

Sitten kun ite oon raskaana (jos oon) aion ainakin yrittää olla hienotunteinen enkä aio hössöttää muiden naamalle, elleivät ite oo sellaisia. Aina jossain on joku kaveri jolle tulee paha mieli....niin kai se vain on. Tuntuu vaan, että koskaan ei tuu mun vuoro...:/

Tälläkin sekunnilla joku mun tuttu varmaan raskautuu ja kohta taas muikeillaan ja tekohymy naamalla onnitellaan ja sit juostaan vessaan itkeen...
Jospa nyt olis mun vuoro olla salamyhkäinen muikeilija jolla onkin omppumehua siideripullossa vappuna...PLIIDE!Paitsi, että kaikki kyllä huomaisi kun en ookaan jurrissa ja epäilisi jo siitä, mut mitä sitten...mä aion kyllä kertoa parhaille kavereilleni niin ilot kuin surutkin. Niin paljon sitä vauvaa olen odottanut...

Gallup:Miten kauan oote muuten halunneet äidiksi? Siis realistisesti ja oliko nyk. kumppanin kanssa???

Mä olen ruvennut ajattelemaan näitä juttuja jo edellisen kundini kanssa v.2001, mutta "oikeesti" vuodesta 2004 kun rupesin mieheni kanssa seurustelemaan...Eli jo 4.vuotta!!!

Wilmakp27 (verta tullut pikkutippa....)

 

[Utelias pahalainen]

Mulla on tämä vauvakuumeilu pahentunut oikeastaan viimeisen vuoden aikana ihan mahdottomaksi. Varmaan toi lähestyvä kolmekymppinen ja kun ystävät raskautuu ympärillä ovat avanneet mun silmäni tälle haaveilulle. Meillä on vaan mieskin jollain tasolla mukana touhussa....onneksi vaikka aikansa se ottikin. Vieläkin joskus epäilyttää et mitähän olen mennyt tekemään kun jätin pillerit pois =)

 

[Noa]

Galluppiin:

Minä olen kyllä jo ehkä parisen vuotta halunnut ja ajatellut lapsia hankkivani, mutta halusin kuitenkin suorittaa opiskelut alta pois. Miehen kanssa ollaan oltu yhdessä jo 10 vuotta eli tämän nykyisen kanssa niitä olen aina ajatellut saavani Ja nyt kun viime keväänä valmistuin, niin olikin omat häät tiedossa syksyllä, enkä halunnut häissä olla vielä raskaana. Sitten kun häistä päästiin, niin halusin odottaa joulukuun häämatkan ohi, kun en halunnut matkalla olla raskaana. Eli häiden jälkeen päätettiin että joulukuussa jätetään ehkäisy pois ja tässä sitä nyt ollaan Ja nyt vauvakuume onkin päällimmäisenä elämässäni, kun kaikki muut etapit on suoritettu! Välillä sitä toivoo että oltaisiin aloitettu aiemmin, mutta ehkä ihan hyvä näin.

 

[Noa]

Sitä vielä, että vaikka olen aina tiennyt lapsia haluavani, niin oikeastaan vasta viime vuoden aikana kypsyin varsinaisesti päätökselle, että nyt voisi ihan oikeasti olla sen aika. Sitä kuitenkin halusi vielä elää vapaana ja tehdä mitä huvittaa. Jo silloin kun sain sen ekan plussan raskaustestiin maaliskuussa, niin ensimmäinen tunne olikin paniikki, että apua, nyt se kaikki oikeasti muuttuu, en voikaan enää mennä ja tulla kuten huvittaa! Meillä mies on ollut se valmiimpi osapuoli, luonnollisesti kun hänellä ikää on jo kohta 40. Mutta voi sitä onnen päivää jos sen plussan vielä tikkuun saan!! Edes nyt tuohon ovistikkuun

 

[Wilma80]

Apua apua...oonkohan tulossa hulluksi.Juttelin juuri tuolla keittiössä itsekseni.Harjoittelin sitä miltä tuntuis sanoa jollekin "olen raskaana"...Hihihi...Se tuntui ihanalta!!!Huomenna edessä testaus!!!Jännittää!!Koklasin ovistikuilla jo ja tuli haalea viiva...No eihän se mitään tarkoittanut 2 viimeisessäkään kierrossa...Ilmoittelen sit mitä sanoi tikku...

Wilmakp27

 

[Lumikukka'']

Parin vuoden ajan ajatus on aina toisinaan käynyt mielessä. Mutta vähän vajaan vuoden olen kuumeillut ihan tosissaan. Nuorempana ajattelin, että en halua lapsia koskaan. Lieneekö biologinen kello tehnyt tehtävänsä vai oikea mies vai mikä... Nykyisen mieheni kanssa ollaan oltu yhdessä vähän reipas kolme vuotta.

 

[Wilma80]

Aamulla testasin tyylipuhtaan negan...ja heti tuli jotain tuhrua taas...Mutta en sanoisi, että täti ihan vielä on täällä. Ehkä tulossa tai sitten ei...tämä kierto on ollut niin kumma muutenkin. Lähden nyt reissulle ihan rauhallisin mielin ja odottelen tätiä...jos ei pe mennessä ole kunnolla saapunut teen ehkä uuden testin matkalla??

Tässä tää kuitenkin tais taas olla....paska fiilis ja oikeesti sellaine olo, että ei voi olla totta, miten voi olla niin vaikeata yhden siittiön kohdata mun munis siellä jossain rööreissä???En tajua!!! Alkaa olla jo tosi pelokas olo koko prosessista...Okei joo 6kk mennyt vasta ilman ehkäisyä, mutta silti...Onkohan se todennäköisempää raskautua sen ekan 0-6kk aikana vaiko 6-12kk aikana???

Eipä tässä muuta, vittu ,että taas masentaa...Odotin jo mun selvää vappuani...nyt siitä taitaa tulla todella "epäselvä"...

Wilma kp 28 (tädin askeleet kuuluu rapussa...)

 

[Sinililja]

No voi harmi Wilma! Mutta ei ole vielä toivo mennyttä. Mä luin jostain, että niistä pareista, joilla on periaatteessa kaikki kunnossa raskautta ajatellen 60% tulee raskaaksi 3-4 kk:n kuluessa, 75% 6kk:n kuluessa ja 90% vuoden sisään. Ja sit jossain oli, että mahdollisuus yhtä kuukautta kohden on vaan 20-25%, että kyllä tässä saa jonkun aikaa tahkota.. Mutta eiväthän kaikki osu noihin tilastoihin, on niin yksilöllistä tämä kaikki.

Noa: noin se meni mullakin, ensin tuli haaleampaa viivaa ja sitten tumma, mikä ei kyllä ollut kontrollia vahvempi, vaan lähes yhtä tumma. Sitten taas haaleni. Ja ilmeisesti kaikki ei saa ollenkaan tummaa viivaa, mutta ovis on silti ollut. Eikös Hertalla käynyt nyt näin?

G: Kyllä mä olen aina lapsia halunnut, mutta oikeastaan vasta parin viimeisen vuoden aikana kunnolla. Viimeinen vuosi oli ihan kamalaa, koska mies ei vielä ollut valmis ja mulla oli ihan järkyttävä hinku. Eikä tilannetta yhtään helpottanut se, että kaikki kaverit lisääntyivät ympärillä. Mutta nyt vuoden vaihteessa mies vihdoin lämpeni ajatukselle ja tässä sitä nyt ollaan, plussaa odottelemassa. Yhdessä ollaan oltu kohta jo kymmenen vuotta eli eipä muiden kanssa ehtinyt vauva-asiaa juuri miettimään.

Mulla on taas todellinen piinaviikko menossa.. pitäisi jaksaa odotella vielä sunnuntaille saakka, ei ole helppoa. Mutta minkäs teet.

Sinililja kp 24/28

 

[*tiiti]

Huomenta.

Wilmalle rutistus negan vuoksi... Kuitenkin toivoa on kuukautisiin saakka, ota testin mukaan matkalle Saat nautiskella matkalla ehkä se vähentää pettymystä jos kuukautiset alkaakin.

Voimia Sinililjalle piinaviikkoon. Viimeinen viikko on melkeinpä kamalin viikko koko kuukautiskierrossa. Millään ei jaksaisi odotella tulosta. Onko sulla oireita?

G: mä olen aina halunnut yhden lapsen. Vauvakuume mulle iski pari-kolme vuotta sitten ja miehen mukaan saaminen olikin hankalaa. Meillä kaikki kaverit alkoi lisääntyä ympärillä ja mulla alkoi ikä painaa ja iski kamala ahdistus asiasta. Vuoden painoin miehen päälle jankuttamalla asiasta koko ajan. Viimein viime keväänä päätin että olen kevään ja kesän ihan hiljaa ja syksyllä teen päätöksen. Yllättäen tämän "hiljaisuuden" aikana mies kypsyikin ajatukseen ja yritys alkoi syksyllä. Välillä tuntuu että olen siksi niin paljon miestäni kärsimättömämpi koska olen kuumeillut ja odottanut vauvaa niin monta vuotta, ensin lupaa tulla ja nyt itse vauvaa. Mieshän on odotellut vasta viime syksystä ja ei ihmekään ettei sillä ole vielä isompaa stressiä asiasta. No toisaalta hyvä niin, mitä tästä tulisi jos me kaksi stressattaisiin yhtä kovasti...

Omaa napaa: kp 26/26 ja kuumia aaltoja taas tänä aamuna. Illallakaan ei paleltanut enää ollenkaan eli selvä peli Toivon että menkat alkaa huomenna eikä kierto venyisi kuten viimeksi. On iskenyt ajatus ettei tästä koskaan tule mitään. Mutta kaipa se tästä kunhan muutama päivä taas kuluu. Toivottavasti muilla olisi parempi onni.