asty :hug: nuo samat kysymykset pyörivät täälläkin mielessä. Vielä viikko sitten olin niiiiiin iloinen onnellinen plussasta ja päivä päivältä vahvistuvasta viivasta. Nyt taas samat miksi-kysymykset mietityttävät. Yritän pitää ajatukset edes suunnilleen valoisina ja kasassa, mutta se ei ole ihan helppoa. Täytyy vain yrittää jaksaa. ...Ja ottaa olemassa ja tarjolla olevat avut vastaan jos alkaa näyttää siltä, ettei onnistu. Monilla lapsettomilla ja keskenmenon kokeneilla on hyvin samanlaisia ajatuksia, ainakin mä olen saanut niistä paljon lohtua -kannattaa siis käydä lukemassa ja kirjoittaa tänne, surun kanssa ei tarvitse olla yksin.
ElinaMaria: ihanaa, O-N-N-E-A!!! Toivottavasti sinulla viiva vahvistuu ja pieni pysyy kyydissä!