Helou taas pitkästä aikaa
Pitää alkaa täällä kirjottelemaan taas vaihteeksi enemmän, kun en saa aikaseks tuolla fb:ssakaan juuri mitään..
Tuntuukin ettei juuri oo juteltavaa kun edelleen odotan np-ultraan pääsyä, joka on siis vasta ens ma, rv 13+3.
Pakko kuitenkin heti hehkuttaa kun kävin aamulla työhaastattelussa. Ja sain sen paikan ja vakkarisopimuksenki vielä!! Oon ihan fiiliksissä täällä
Ikävä kyllä siinä on 4kk koeaika, joka tuntuu näin raskaana ollessa tosi riskialttiilta. Tuntu jo niin pahalta olla kertomatta tästä raskaudesta, mutta pitää tehdä vaan niin paljon töitä kun on tarjolla ja vakuutta muuta siitä, että oon just se jonka ne haluaa pitää siellä
Aluks on lauantaivuoroja ja muitakin vuoroja miehen työaikojen puitteissa. Kesällä kyseli sit, että miten pystyn lomittamaan muita työntekijöitä ja siis tosi hyvinhän minä juu.. Tässä kohtaa kyllä teki jo mieli kertoa, mutta ois työ jäänyt kyllä varmasti saamatta.
Elämäntilanteesta oli puhetta. Me asutaan tällä hetkellä vuokralla kaksiossa ja tässä aijotaan pysyäkkin mahd. pitkään.
Miehen kanssa ollaan oltu yhdessä reilu kuusi vuotta ja avoliitossa. Kihlasormus mulle on jo odottamassa, kun yhteistuumin se valittiin. Odotan täällä nyt ihan muurahaiset housuissa, että koska sen oikeen saa!
Itse oon ollu lasten kanssa kotona "aina", eli viikonlopputöissä vaan. Edelleen saa lapset meillä jatkaa kotihoidossa kun alotan uudessa työssä ja teen aina kun mies sitten kotona
Mies on varastolla töissä ja suht hyvä palkkanen, joten ei oo ollu vielä hätäpäivää sen suhteen että pakko mennä töihin.
Lemmikkeinä meillä on koira, pupu, kotilo ja käärme.
Oliko täällä jollain muulla käärme? Tai muita herppejä? Ihan kun olisin muistavinani..
Onko muilla muuten ollu ongelmia muistin kanssa?
Mulla tuntuu katoovan kaikki asiat päästä ihan liian nopeesti. Yks miehen työkaveri tuli juttelemaan kun oltiin miestä hakemassa töistä ja en kuollaksenikaan muistanu hänen nimeään. Esikoinen alko sit tivaamaan, että "Mikä ton nimi on?" Niin oli pakko todeta, että miks et kysy ite
En kehdannu myöntää, et ei mitään hajua! Ollaan siis toki tavattu tämä työkaveri ennenkin. Noh, seuraavana päivänä se nimi oli jo taas unohtunu
OLA ja Vaavi 12+5