Veera-; Kyllä meillä huudetaan yölläkin. Tyttö herää yöuniltaan tuossa yhden-kahdentoista pintaan (syönyt 2-3 kertaa yön/aamun aikana) eikä juurikaan nuku päivällä, ehkä kaksi puolen tunnin pätkää, ja kun tulee yö, alkaa väsynyt huuto. Meillä tosiaan mennään nukkumaan vasta 02-03-04, riippuu päivästä. Tytön nukkumaan saanti on aina vaikea taistelu. Enää ei edes nukahda tissille, multa loppunut melkein kokonaan maidon tulo. Tyttö imee ja kun mitään ei tule niin turhautuu ja alkaa huutamaan, vaikka olisi juuri syönyt sen tyypillisen 200ml korviketta. Eli sekin nukuttamiskonsti ei enää käy. Vaunuissakaan tyttö ei juuri nuku, itkee ulkoillessa ensimmäiset viisitoista minuuttia suoraa huutoa, sitten laantuu ja inisee, joskus simahtaa toviksi, useimmiten ei. Parvekkeella vaunuissa ei nuku. Parhaiten tuntuu nukahtavan iskän masun päälle. Itsekseen ei koskaan nukahda, aina pitää jonkun olla vieressä tai pidellä sylissä. Onneksi kuitenkin suostuu nukkumaan omassa sängyssä, ettei vedä raivareita kun nostaa puoliunisena sinne. Mutta juu, kyllä meillä itketään. Milloin masua, milloin seuraa ja erittäin usein väsymystä. Mikä siinä on? Miksi unta vastaan täytyy taistella?
Tuosta vauvakuumeesta myös. Mulla ei varsinaista kuumetta ole päällä, mutta kävin apteekissa parisen päivää sitten ja siellä pyöriskeli aika viimeisillään oleva tuleva mamma, kantoi käsissään Ceridalia, vanulappuja ja puikkoja. Mulle tuli sellanen sanoinkuvaamaton haikeus; sillä on kaikki jännät jutut vielä edessä. Synnytys, lapsen näkeminen, kotiutus, yms. Tuli kateellinen olo. Ei sen puoleen, onhan mullakin tuolla hyllyssä purkki Ceridalia ja vanulappuja ja puikkoja. Kyllä mä yritän pyrkiä siihen että kasvatetaan ensin tämä esikko edes pukemaan itse ennen kuin tehtaillaan toista. Kovasti kyllä mietin jo tuossa muutama viikko sitten että mitäs sitten kun toinen syntyy, voidaanko me olla perhehuoneessa esikon kanssa vai pitääkö se kiikuttaa mummolaan... Ja että mitä jos ne ei suostu tekemään epparia kun kyseessä on toinen synnytys... Ja että kärsinköhän mä taas yhtä pahasta pahoinvoinnista ku tytön kohdalla... Ja että eihän me nyt oikeasti voida tehdä toista heti perään ku mulla on polvileikkauskin tulossa... ei siitä tulisi mitään että taas peruisin varatun leikkausajan raskauden vuoksi... No joo. Ehkä täälläkin on pienimuotoinen vauvakuume päällä - myönnetään.
Meidän neidillä on hiukkasen flunssanpoikasta. Nenä tukossa ja yskiskelee. Mutta ei ainakaan vielä ole ollut kuumetta, lieneekö edes tulee. Toivotaan ettei, varsinkin kun meillä ei vielä vakuutusta, sitä saa hakea vasta kun tyttö on 2kk. Ei tosiaan huvita mennä terveyskeskukseen kerjäämään aikaa lapselle. Mutta eihän sille mitään voi, pakko mennä jos tulee tarvis. Jatkossa sitten Pikkujättiin tai vastaavaan.
Hymyillään kovasti silloin kun ei itketä. Äännelläänkin kovaäänisesti. Eilen tyttö kääntyi kyljeltään selälleen meidän sängyssä joka on aivan liian upottava ja pehmeä, ei näyttänyt helpolta hommalta, mutta en sitten tiedä oliko kääntyminen tarkoituksellista vai tahatonta.
Miten / millä putsaatte vauvojenne kynnenaluset? Me ollaan yritetty pehmeällä hammasharjalla puhdistaa, mutta ei oikein tahdo toimia. Tyttelillä ihan mustat kynnenaluset, vaikka juuri leikatut kynnet. Ei niitä oikein kylvyssä tai suihkussakaan saa liotettua... Meillä ainakin sormet suussa jatkuvasti ja kova imeminen, ihan tekee pahaa katsoa ku toinen imeskelee likaisia sormia.
Kirvash ja Pikku-"Pekka" melkein 7 vk