Terveisiä sairasvuoteelta. Mullekin iskenyt oikein kunnon kevätflunssa ja päätin olla töistäkin pois kolme päivää. Kroppa on selkeesti rasittunut ja supistelee herkästi, joten lepääminen on varmasti paikallaan. Nuorimmainen on sairastellut viikon verran ja tämän aamun lääkärireissun saldo oli korvatulehdus.
Onnea kaikille ultrassa käyneille =)
Vakuutuksista... Meillä on neljällä vanhimmalla ollut vakuutukset Tapiolasta ja ne maksoivat itsensä moneen kertaan takaisin, koska lapset olivat allergisia ja infektiokierteessä, joten todella tarpeen olivat. Vitoselle ei otettu vakuutusta, koska riskiraskauden takia sitä ei olisi ennakkoon saatukaan ja hänelle se olisikin ollut aivan turha, kun on ollut niin terve. Nyt kutoselle ei myöskään oteta vakuutusta, kun riskiraskaus tekee taas sen, ettei odotusaikana sitä saada.
Sf-mitasta... Mulla mitattiin viikolla 18 neuvolassa ja se oli 27cm. Seuraavan kerran menen neuvolaan viikolla 22, saas nähdä joko mennään 30cm yli...
Synnytyksistä ja kivunlievityksestä... Mulla on kaikki synnytykset käynnistetty ja mulla ei synnytykset käynnisty spontaanisti ollenkaan. Sinänsä helppoa nyt kun sen tietää. Ekassa synnytyksessä rv 42+3 en halunnut mitään kivunlievitystä ja reilu 7 tunnin käynnistetty synnytys meni siis ilman mitään. Jossain vaiheessa luulin kuolevani ja loppujen lopuksi toivoin, että tulisi kuolema ja korjaisi pois
Tokassa, joka käynnistettiin täydellisen vedettömyyden takia rv 41+5, sain kohdunkaulan puudutuksen. Olisin halunnut epiduraalin, mutta anestesiapäivystäjä päivysti kotona ja hän ei viitsinyt yhden epiduraalin takia töihinsä tulla
Kolmannessa ja neljännessa sain oikein loistavasti toimivan epiduraalin ja sehän oli suorastaan taivas, ei synnyttämistä ollenkaan Vitosesta kauppasivat puoliväkisin epiduraalin ja se oli virhe, koska koko synnytys pysähtyi ja kahden tunnin epiduraalitauon jälkeen jatkettiin siitä mihin oli jääty, kun sitä laitettiin. Tuossa kauppaamisessa oli varmasti takana se, että pelättiin isoa vauvaa ja kyseessä oli riskisynnytys, joten sinänsä sen ymmärrän, on hyvä olla valmiina esim leikattavaksi. Nyt suunnitelmissa on selvitä ilokaasulla, mutta avoimin mielin mennään.
Kyytiläinen alkaa olla melko aktiivinen ja potkuja satelee tasaisesti. Doppleria ei ole tullut kaivettua pitkään aikaan esille. Aina kun tulee mieleen, että mitenköhän kyydissä jaksellaan, niin tuleekin potkua samantien :heart:
Mutta nyt takaisin soffan pohjalle lepäilemään. Paranemista muillekin sairastajille!
Theresia ja kyytiläinen 20+4
Onnea kaikille ultrassa käyneille =)
Vakuutuksista... Meillä on neljällä vanhimmalla ollut vakuutukset Tapiolasta ja ne maksoivat itsensä moneen kertaan takaisin, koska lapset olivat allergisia ja infektiokierteessä, joten todella tarpeen olivat. Vitoselle ei otettu vakuutusta, koska riskiraskauden takia sitä ei olisi ennakkoon saatukaan ja hänelle se olisikin ollut aivan turha, kun on ollut niin terve. Nyt kutoselle ei myöskään oteta vakuutusta, kun riskiraskaus tekee taas sen, ettei odotusaikana sitä saada.
Sf-mitasta... Mulla mitattiin viikolla 18 neuvolassa ja se oli 27cm. Seuraavan kerran menen neuvolaan viikolla 22, saas nähdä joko mennään 30cm yli...
Synnytyksistä ja kivunlievityksestä... Mulla on kaikki synnytykset käynnistetty ja mulla ei synnytykset käynnisty spontaanisti ollenkaan. Sinänsä helppoa nyt kun sen tietää. Ekassa synnytyksessä rv 42+3 en halunnut mitään kivunlievitystä ja reilu 7 tunnin käynnistetty synnytys meni siis ilman mitään. Jossain vaiheessa luulin kuolevani ja loppujen lopuksi toivoin, että tulisi kuolema ja korjaisi pois
Tokassa, joka käynnistettiin täydellisen vedettömyyden takia rv 41+5, sain kohdunkaulan puudutuksen. Olisin halunnut epiduraalin, mutta anestesiapäivystäjä päivysti kotona ja hän ei viitsinyt yhden epiduraalin takia töihinsä tulla
Kolmannessa ja neljännessa sain oikein loistavasti toimivan epiduraalin ja sehän oli suorastaan taivas, ei synnyttämistä ollenkaan Vitosesta kauppasivat puoliväkisin epiduraalin ja se oli virhe, koska koko synnytys pysähtyi ja kahden tunnin epiduraalitauon jälkeen jatkettiin siitä mihin oli jääty, kun sitä laitettiin. Tuossa kauppaamisessa oli varmasti takana se, että pelättiin isoa vauvaa ja kyseessä oli riskisynnytys, joten sinänsä sen ymmärrän, on hyvä olla valmiina esim leikattavaksi. Nyt suunnitelmissa on selvitä ilokaasulla, mutta avoimin mielin mennään.Kyytiläinen alkaa olla melko aktiivinen ja potkuja satelee tasaisesti. Doppleria ei ole tullut kaivettua pitkään aikaan esille. Aina kun tulee mieleen, että mitenköhän kyydissä jaksellaan, niin tuleekin potkua samantien :heart:
Mutta nyt takaisin soffan pohjalle lepäilemään. Paranemista muillekin sairastajille!
Theresia ja kyytiläinen 20+4
No, ekaks tietysti katottiin kaikki rakennejutut, että on kunnossa. Koko ajan jännitin milloin katotaan kumpi on. Sitten mies kysyi, että tuossako se nyt näkyy. Ajattelin, että et voi olla tosissasi... Heti arvasin kumpi kyseessä. Lapsellista kyllä, mutta mua ensin harmitti :headwall: Mies tietenkin kattoi mun ilmettä ja sanoi, että noo... Kysyin, että onko miten varmaa. Ei kuulemma voi vannoa, mutta siltä vaikuttaa, ja näin itsekin, että pippeli siellä näytti selvästi olevan. Kyllä mä sitten piristyin, kun käytiin kahvilla, ja sopeuduin nopeasti koko asiaan. Olen onnekseni sen luonteinen =) Miehellehän se passaa tietysti hyvin, mutta itse tyttönä olisin nyt neljännellä kerralla toivonut tyttöä... Kummankin toivehan se oli, mutta kun ei niin ei. Ei kai me sitten muita kuin poikia osata tehdäkään B) 
ja ultraan edelleen paaaljon aikaa :/ 
