Ajatuksista odotukseen 4

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sella.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Jotain pientä täältä väsymyksen ja muuton keskeltä.

Mulle on iskeny hirveä turvotus. siihen lisättynä huono olo ja normaalistikin korkealla oleva verenpaine niin täällähän pelätään raskausmyrkytystä ihan urakalla.. Onneksi huomenna on neuvola, että saa vähän rauhaa itelleen. Helpottaa, että kaveri on tuolla massussa pyöriny ihan kiitettävästi, ettei sillä ainakaan ole mitään hätää.

Mulla on kuulemma koulukavereitten mielestä kasvanu maha viime aikoina hirveästi. Isohan tuo kyllä onki, muttei se minusta yhtäkkiä ole kasvanu.. Vaan ite ko sitä tuijottaa joka päivä niin eihän sitä sillai huomioi.

Neuvolalääkäri ollu 2 kertaa, mutta tosiaan se lääkäri on varmaan joku vastavalmistunu, joka ei osaa tai uskalla tehä yhtään mitään. Eli en tiåä onko mitään eroa siihen, että käy tuolla tai on käymättä ollenkaan.

Mutta tämä tältä erää. Häätyy alkaa valmistautumaan kouluun lähtöön (vaikka virallisesti loma ois jo alkanu).

Anttuli 34+5
 
Sella; Mulla vauvamasu näkyi vasta kun oli runsaat 20 raskausviikkoa täynnä. Ne jotka tiesivät raskaudestani sanoivat huomanneensa pienen masuni n. vkosta 17 lähtien. Myöskään minä en koko raskausaikana kovin suuri ollut, en edes viimeisilläni. Ja muistan myös itse harmitelleeni juuri noilla samaisilla viikoilla kuin sinä nyt, että koska se masu alkaa näkymään.. en olisi malttanut millään odottaa. Olisin tahtonut kaikkien huomaavan raskauteni =)

Pinja; Mullakaan ei ollut minkäänlaisia tuntemuksia synnytystä edeltävinä päivinä. Pienet supistukset alkoivat vaavin syntymäaamuna vain aivan yllättäen ja lapsiveden mentyä tihenivät ja voimistuivat nopeaan tahtiin. Ja runsaan 4 tunnin päästä pikku supisteluista vauva oli maailmassa. Kovasti onnea sinulle tulevaan ! Pian sinäkii olet ihanan pienen vauvan äiti =)

Daisy; Vaikka multa ei kysyttykkää, niin vastaan silti =) Mulla masu kasvoi juuri tuolla loppuvaiheessa aivan silmissä (viimeisen kuukauden aikana).

Pojan 2 kk lääkärineuvola ensi viikolla (piti olla eilen, mutta lääkäri oli sairaana). Tulen sitten ilmoittelemaan strategisia mittoja =) Iso poika on ikäisekseen, suloinen palloposki. Ainakii minusta äitinä tuntuu siltä..

Aurinkoista päivän jatkoa kaikille !!


-Vanilla-
 
Kiitti linkistä Vilkku.

Täällä on nyt sit viiminen lääkäri takana. Neuvolantäti oli lääkärille sanonut et epäilee mun vauvan kokoa, kun masu on niin kovin pieni. Ei sitten viitsinyt mulle sanoa siitä mitään, että pyytää lääkäriä erikoisesti tarkkailemaan tilanteen!!! No, vauva on ihan sopivan kokoinen (jos siitä käsikopelolla tutkimisesta mitään voi selville saada?) ja maha on pieni siksi, että vauvan pää on tosi syvällä lantion sisällä eikä siis näin ollen tuo lisää pituutta sf-mittaan. Siitä sai neuvolantäti! Nyt mun sf-mitta on kyllä pois käyriltä kokonaan, mutta en jaksa siitä välittää... Viimeksi oli 29 cm ja nyt siis 27...

Kohdunsuu on kiinteä ja kiinni ja kohdunkaulan pituus edelleen 3 cm eli ei mitään merkkejä synnytyksestä vielä. Lääkäri toteskin siihen, että nyt vaan päivä kerrallaan ootellaan että vauva syntyy. Eli siis ei haittaa, vaikka syntyisi jo heti. Verenpaineet ja pissanäytteet oli ok, samoin sydänäänet. Painoa oli tullut n. 300 g / viikko, kun viimeksi oli pudonnut. Paino on nyt samoissa, kun mitä se oli tammikuussakin.

Sain myös allergialääkkeitä. Normaalisti mulla on ollut keväisin käytössä antihistamiinit, mutta nyt niitä vaan tosi hätätapauksessa, sanoi lääkäri. Sain nenäsumutteita ja silmätippoja, jospa niistä ois apua, kun on alkanut ihan hurjat oireet tässä viikon sisään. Vuosiin ei näin pahasti ole siitepölyt vaikuttaneetkaan, lieköhän raskaudella vaikutusta asiaan.

Synnytystä en osaa vieläkään pelätä oikeen enkä edes ole kauheesti sitä ajatellut. Sairaalalaukkuakaan en ole pakannut, sen aion tehdä kyllä ihan lähiaikoina... Miten muuten ootte aatelleet toimia imetysliivien kanssa? Hommaatteko jo sairaalaan, vaikka eihän sitä lopullista kokoa voi mitenkään tietää vielä silloin? Mä ajattelin, josko yhdet edulliset hankkisi ja sitten kotiutumisen jälkeen lisää laadukkaampia.

Mut kyllä nää säät suosii äitiyslomalaista. Jos lähtis vähän haravoimaan pihaa ja putsailemaan terassia, niin jos vaikka vähän aurinkoakin tarttuis.

Katriina 36 + 4
 
Mulla eilen neuvola ja kaikki noin päällisin puolin hyvin. painoa oli tullut taas hurjasti lisää ja kakskyt kiloa menee ihan justiinsa rikki.
Pahan turvotuksen ja vauvan isohkon koon takia täti sanoi, että jollei synny ennen laskettua aikaa soittaa tammisaareen, että ottavat mut sisälle ja kaäynnistävät. Siis nyt oikeesti jänskättää. Toivottavasti tulee suosiolla itsestään. Tuntuu ihan siltä kuin tietäisi oman kuolin päivänsä. Nyt pitää paniikissa yrittää nauttia viimesistä ajoista kun voi tehdä mitä haluaa.

Mä olen jo ostanut muutamat imetys liivit. Yhdet vähän paremmat äitiysvaate kaupasta. Kun osaavat siellä kyllä neuvoa suunnilleen oikean koon. Ja sit sen mukaan ostin Lindeksiltä yhdet vähän halvemmat.

Nyt sitten vielä kaupan päälle vanha koira rupesi oireilemaan. Ja lääkäri antoi parin viikon antibiootti kuurin ja jos ei auta on parempi lopettaa. Herkässä mielentilassa kun jo valmiiksi olen , olen jo vollottanut etukäteen silmät päästäni. Toisaalta yritin lohduttaa itseäni sillä, että nyt on hyvä hetki lähteä kun lapsi tulee maailmaan mulla on niin paljon muuta mielessä etten kerkiä surra koiraa.

Tässäpä taas tärkeimmät kuulumiset.
 
Voi Pinjan koiraa. Toivottavasti se menisi antibiooteilla ohi. Niin ja toivottavasti vauva päättäisi syntyä pian. On ne kyllä sellaisia vekkuleita :)

Onko sulla Katriina jo siitepölyoireita? Mä luulen, että mua häiritsee toistaiseksi vaan nuo pölyt, jotka on jääny hiekoituksista ja muusta. Mulla oli viime keväänä aivan kamala allergia ja pelkään tälle keväälle samaa. Mulle lääkäri tosin sanoi että setiritsiini-pohjaisia allergialääkkeitä voi syödä, mutta inhottava kuulla jos sulle on sanottu toisin. Ite ajattelin kyllä yrittää pärjätä silmätipoilla ja nenäsuihkeilla, mutta koulussa on pakko pystyä keskittymään nyt ja siitä ei kyllä tule mitän, jos silmät ja nenä kutiaa. Mä rakastan kevättä, mutta allergia vie siitä ilosta puolet pois. Niin ja kannattaa Katriina kokeilla nenänhuuhtelukannu-Sarvikuonoa, jos sellaista ei vielä ole. Saat pahimmat pölyt pois nenän limakalvoilta ärsyttämästä.

Kiitos kaikille masunkasvulohdutuksista. Kyllä oon taas ihan luottavaisin mielin. Nytkin masu tosi turvoksissa ja heti ajattelee että kylle se sieltä tulla pumpsahtaa.

Nyt mä heittäydyn sohvalle rentoutumaan!

Sella 14+5
 
Huomenta taas,

Tänään ois sitten vuorossa terassikalusteiden öljyämistä, kunhan ilma vähän lämpenee. Ja sitä kuuluisaa pyykinpesua tottakai. Meinasin myös leipoa jotain pientä, merkillinen kotiäiti on nostanut päätään tässä kropassa.

Mulla on siis pahemmat siitepölyallergiaoireet tällä hetkellä kuin koskaan, näin muistelisin. Täällä etelärannikolla kukkii ainakin jo leppä ja pähkinäpensas ja meidän pihan viereisissä koivuissakin näkyy jo kukintoja.. Et jos noi kaikki pukkaa päälle yhtäaikaa niin ei mikään ihme. Katupölyt ei niinkään mulle aiheuta oireita ja täällä ne on pääasiassa putsattu jo poiskin. Toisaalta lääkäri sanoi, että on hyvin yksilöllistä, miten raskaanaollessaan allergiat menee, toisilla raskaus helpottaa ja toisilla taas pahentaa.

Astman kanssa oon pärjännyt raskauden ajan tosi hyvin, mutta näyttää nyt siltä, että allergiat taas pahentuu. Kevät on niin aikasessa tänä vuonna, normaalisti jotain pientä nuhaoiretta tulee ehkä noin kuukauden päästä. Nyt mulla vuotaa nenä ja silmät ihan valtoimenaan ja silmät kutiaa myös tosi ilkeesti. Niin se lääkäri sanoi mulle, että antihistamiinia (mulla Loratadin-merkkinen) voi ihan hätätapauksessa käyttää, mutta että noi nenäsumutteet ja silmätipat ensihätään.

Onko muuten jollain tietoa tosta "kypsymisestä", kun mulla siis kohdunkaulanpituus 3 cm ja kohdunsuu kiinni eikä pehmennyt, niin kuinka nopeesti tilanne voi muuttua? Ajattelin, että voiko tosta päätellä jotain tulevasta synnytyksestä. Tyhmänä en taas älynnyt kysyä lääkäriltä tätäkään. Myöskään mitään painoarviota en saanut. Sen lääkäri totesi, että lantiossa on hyvin tilaa vauvan syntyä. Jos tää menis geeneissä, niin vauva syntyis nyt seuraavana viikonloppuna, kuten itsekin synnyin kolme viikkoa ennen laskettua aikaa... Mistä muuten tietää, onko vauva laskeutunut? Mulla on ainakin muutamana päivänä ollut tosi paljon enemmän pissahätä kuin ennen, mutta kohtu taas ei omasta mielestäni ole kovin korkeella edes missään vaiheessa ollut, joten miten sen voi tietää?

Hassua ettei Daisy ole vielä tavannut koko raskauden aikana lääkäriä. Luulisi, että se ois tarpeellistakin, ja kyllä mun mielestä meidän neuvolajärjestelmässä ihan selkeesti sanotaan, että kolmesti käydään raskauden aikana normaalitilanteessa. Tai no, niinhän mäkin eilen vasta eka kertaa sen oikean neuvolalääkärin tapasin, edelliset käynnithän mulla on olleet sairaalan äitipolilla.

Pinjalle kovasti tsemppiä koiran tilanteeseen. Ja tietty omaankin, sulla on tosi jännät paikat!

Mä jatkan kotihommia, mukavaa päivänjatkoa kaikille.


 
Kiitos kaikille kannustuksesta.

Olin eilen ystäväni kanssa syömässä ja olimme jo lähdössä ravintolasta pois kun tunsin, että housuihin lorahti jotain. Säikähdin aivan kamalasti. Ja kylmä tuskan hiki nousi koko kroppaan. kun pääsin vessaan totesin onnekseni, että olikin vain valkovuotoa. Mietinkin jälkikäteen miten pienestä säikähdin ja miten mahdankaan reakoida tosi tilanteessa. Vaikka mitään syytä paniikkiin ei ole ja ymmärtääkseni aikaa lähtöön yleensä on reippaasti.

Mitähän sitä sitten tekisi. Tänään olen jo imuroinut, tiskannut, pessyt ikkunat ja siivonnut vessan. Pitäis vielä laittaa miehelle romanttinen illallinen kynttilän valossa. (Osaakohan arvostaa moista ollenkaan???) Saunoakkin voisi tänään ja sen jälkeen nostan jalat kohti kattoa ja vaan nautin olostani.

Hyvää viikonloppua kaikille!

-Pinja- rv 38+3
 
Hui kun jännittää Pinja sun puolesta! Tolla touhuamisella ja vielä saunomisella saat nyytin syliisi alta aikayksikön!

Musta näyttää siltä ettei raskaus ainakaan ole helpottanut mun allergiaa. Nytkään en uskalla lähteä ulos, kun en jaksa sitä kutinaa. Niin ja leppähän tosiaan kukkii jo. Tästä tulee varmaan mukava kevät.. Näin aikaisin alkaa jo.

Äh. Mun ystävän, joka on kanssa raskaana, piti tulla tänään mun luo, mutta se joutui perumaan. Ottaa päähän tosi kovasti, kun olin jo niin asennoitunut sen tuloon. Nyt en saa mitään aikaiseksi ja palloilen vaan. Mieskin on koko päivän pois kotoa.

Oon nyt muutaman päivän syönyt laittoman huonosti. Eilen ja tänäänkin on menny suklaata alas aivan liikaa. Oon vaan jotenkin niin jumissa ja stressaantunut, etten jaksa panostaa mihinkään. Karkki ja hyvä ruoka on sellaisia pieniä ilonpilkahduksia joihin sitten retkahdan kun ajattelen, että olen ansainnut.

Enää reilu kuukausi ja olen saanut opiskelut tältä keväältä pulkkaan. Sitten ei tarvitse kun käydä töissä ja vapaa-aikana vaan kölliä ja syödä mansikoita. Ihanaa kun kesä tulee.

Näihin positiivisempiin asioihin on hyvä lopettaa ennen kun keksin taas jotain valitettavaa. On aika ankea mieli.
 
NOSTO!

Huhuu!!! Missä kaikki ihmiset on????

Tällä on täällä niin tylsää! Piristäkää mun päivää jotenkin. Odottavan aika ON TODELLA PITKÄ! Ei sitten mitään tekemistä muuta kuin surffata netissä.

Eilen illalla alko menkkamaiset kivut alavatsassa ja selässä ja hetken jo ajattelin, että tänä yönä lähdetään, mutta sitten nukuinkin kuin tukki koko yön pitkästä aikaa ja kivut kai loppu jossain vaiheessa. Ja taas vaan jatketaan odottelua.

Pitäisköhän lähteä ulos hetkeksi lyllertämään. Huomenna olis sitten neuvola joten palaan asiaan....
 
Moi vaan,

mä tulin just taas neuvolasta, eipä siellä mitään ihmeitä, kaikki ok edelleen. Mut eilen oli hurja supistelupäivä. Ei silleen miteenkään kipeesti supistellut, mutta jatkuvasti ja aika usein monta tuntia. Ja jonkun verran oli sellaista menkkakipumaista alaselän juilimista samalla. Ja eilinen päivä meni tosiaan melko lailla levätessä, että touhuamisesta noi supistelut ei voineet johtua. Neuvolassa epäilivät, että saattaisi lapsi alkaa valmistella jo maailmaan tuloa, joten veikkasivat, että enää kerran ensi viikolla saattaisin keretä neuvolaan.. Saas nähdä, johan sitä alkaakin toivoa sitä lapsen syntymää.

Mä tein tänään myös havainnon, että toisesta rinnasta tuli ihan pikkutippa sellaista keltaista nestettä... mä olinkin jo odotellut, kun oon muuten mennyt kaikessa just niillä viikoilla niin kun vau-kirjassakin, mutta tossa hommassa oon ollut jäljessä =).

Ja taas kerran sain kuulla hämmästelyjä, et miten mulla voi olla laskettuaika jo vajaan kolmen viikon kuluttua. Kampaajani oli kuulemma tän kokoinen suunnilleen puolivälissä raskautta.

Mutta mun täytyy nyt lopetella, missä ihmeessä kaikki muut on???
 
Pikaisesti.. eilen oli pojan (2 kk) lääkärineuvola. Arvaatkaapas kuinka paljon poitsu painaa .. 6.5 kg (!!!) ja on 59,5 cm pitkä. Että meillä oikeesti taitaa olla se jättiläisvauva =) Neuvolantäti oli hiukan ihmeissään, mutta sanoi kuitenkii että vauvoissa vaan on niin kovasti eroja. Meitä edellä (2 kk) ollut vauva oli painanut 5 kg. Sanoivat, että vielä ei hurjasta painon noususta tarvitse huolestua, kun on pelkällä äidinmaidolla, eriasia olisi jos antaisin korvikkeita. Mutta kyllä ne makkarat siittä kuulemma oikenevat, kun poika lähtee liikkumaan. Ja minusta meidän vaavi on aivan ihana pulleine poskineen ja pömppiksineen =) Hymyilytti vain neuvolahenkilökunnan ilmeet. Poika on muutenkii iso ikäiseksee, ei mitenkään liian lihava. Ja omaa oikein hyvät ruokahalut.

Tää jatkaa kotitöitä..

-Vanilla-

 
..niin ja piti vielä jatkaa, että ehkä oma äiti katsoo lastaan hiukan eritavalla kuin muut =) Oma lapsi on aina kaunis ja suloinen. Tämä siis niille, joita naurattaa kommenttini, että meidän 6,5 kg kaksikuukautinen ei ole lihava =)

Päivän jatkoa kaikille ! Ja hurjasti halauksia meidän tämän kuukauden jännääjille =) Pian ketju saa lisää Ajatuksissa-vauvoja. Ajatelkaa kuinka nopeasti aika on mennyt..

-Vanilla-
 
Neuvola päivä siis tänään ja ei mitään uutta. Laittoi tänään lähetteen Sairaalaan ja ens viikolla ottavat mut sinne ja arvioivat tilanteen sitten, että mitä tehdään. Ja sen takia kun mulle tulee joka viikko painoa yli kilon lisää ja sitä turvotusta on paljon. Mun kroppa kuulemma ilmottaa että ei jaksa enään.

Näin tänään naisen joka oli mun kanssa samaan aikaan synnytysvalmennuksessa ja hän oli jo saanut pienen tytön kolme viikkoa etuajassa. Olin niin vihreä kateudesta.

Täytynee jatkaa tätä olemista ja lähteä vaikka vähän käppäilemään.

-Pinja- rv 39+1
 
Heipparallaa,

Hyvä se on, että Vanillan poitsulle ruoka maittaa! Mä olen jostain kuullut, etteivät vauvat söisi yli oman tarpeensa. Kamalaa kun luin Anna Nicole Smithistä, että oli pistänyt alle 3 kk vauvansa dieetille, kun on itse aina kärsinyt paino-ongelmista. No se muidu nyt taisi olla muutenkin hippasen sekaisin...

Mitäs teillä on pääsiäissuunnitelmia? Me ollaan ihan vaan kotosalla, jotain hyvää ruokaa voisi tehdä ja lepäillä (mun lempipuuhaa tällä hetkellä). Pahoinvointi on taas lisääntymään päin, oksunnut olen lähes joka päivä ja tämä väsymys alkaa olla jo ihan tolkutonta. Mulla ei tahdot tunnit vuorokaudessa enää riittää töiden jälkeen nukkumiseen!

Toivottavasti Anttulilla ei ole raskausmyrkytystä kuitenkaan!!! Tulehan kertomaan neuvolakuulumiset!

Hyvää pääsiäistä kaikille!

Daisy (30. vk lähti käyntiin)
 
Kylläpä se vaan oli, että neuvolassa meinas, että voi hyvinki olla alkava raskausmyrkytys, verenpaineet koholla ja proteiinia pissassa. Sain verenpainemittarin ja niitä testiliuskoja mukkaan, että testailen päivittäin ja jos on olo vähänkään hassu niin sairaalaan. Vaan hyvimpä tämä oliki tähän asti menny..

Nyt pääsiäisenä oli tarkotus lähteä sukuloimaan, muttei taijeta uskaltaa tuon myrkytysvaaran takia. Saahaan rauhassa järjestellä tätä uutta asuntoa ja ko tännään saatiin viimein tämä nettiki niin ei tule aika tylsäksi.

Ihana kyllä tuo Vanillan vauva. :) Hyvä, että ruoka maistuu, ettei nälästä kärsi.

Onko muuten teillä muilla noita käsittämättömiä liitoskipuja? Ite ko ei pysty ees kylkeä kääntään yöllä ilman irvistystä. Aivan järkyttävät vihlonnat jos yrittää liikkua poikittain. Tosin tuolla sairaalassa ko ultrasivat (kompuroin itteni yöksi tarkkailuun) niin meinasivat, että paikat ois kypsät ja sormelle auki. Kanavaaki 2cm jäljellä. Vauvalla kokoa noin 3kg..

Taijan köllähtää tuohon sohvalle tarkkaileen tuota olotilaa. Ja pitämään peukkuja, että on muuten vaan paineet koholla ja väsyttää. Yks yö siellä osastolla riitti mulle. Seuraavalla kerralla haluan vauvan mukkaan ihan omana kappaleena enkä mahassa. :)

Jännittää kyllä Pinjan puolesta. :)

Anttuli (huomenna 36)
 
Hyvää pääsiäistä vaan kaikille!

Toivottavasti Anttulilla kaikki on hyvin. Nyt vaan lepäilet ja annat miehen passata.

Meillä ei ole mitään suunnitelmia tän pääsiäisloman ajaksi. Ollaan vaan ja nautitaan hyvästä ruuasta ja toisistamme.

Koirakin voi jo paremmin. Toivottavasti saa nauttia vielä tämän kesän vapaudesta ja luonnosta.

Nauttikaa olostanne!!!!!

-Pinja- rv 39+4
 
Piti vielä kysyä, kun muistin, että Daisyhän rakentaa kanssa, että missä vaiheessa te olette vai oletteko vielä aloittaneet?

Meillä on kuoppa kaivettu jo ja jotain putkia vedetty paikoilleen. Aloitus kokous pidetty ja kaikki rakennus mestarit mitä tarvitaan valittu. Ensi viikolla pitäisi sitten tulla harkot ja kaipa noi miehet rupee sitten valamaan niitä jotain sokkeleita paikoilleen.

 
Huomenta,

Pääsiäinen meni tosiaan ihan tässä kotona ollessa, kestittiin sukulaisia, kun mies täytti vuosia. Nyt on kyllä kieltämättä aika ähky olo eikä ainakaan mitään makeaa tee juuri mieli.

Alkavasta synnytyksestä ei ole merkkiäkään. Ainoastaan mun liikkuminen on käymässä aika ajoin jo hieman vaivalloiseksi, mutta sekin tosiaan vaan ajoittain ja yleensä pystyn kulkemaan ihan normaalisti. Iltaisin supistelee kevyesti melko tiuhaan, mutta ei mitenkään erityisen säännöllisesti. Voihan tässä vielä mennä melkein neljäkin viikkoa... Sairaalalaukkuakaan en ole uskaltanut vielä pakata, kun se tuntuu jotenkin niin lopulliselta =) Vauva on kyllä vatsassa tosi levoton nykyisin, että joskohan tämä enteilisi jotain sitten jo?

Mukavaa, että Vanillalla syödään hyvin ja että imetys sujuu. Mua pelottaa aivan suunnattomasti toi imetyksen onnistuminen. Meidän sairaalassa kun noudatetaan sellaista painostuspolitiikkaa, että sekin jo etukäteen ahdistaa. Mulla on haaveena imettää mahdollisimman pitkään ja samat ohjeet olen saanut lääkäriltä ja neuvolasta, koska se on luonnollinen tapa lääkitä endometrioosia. Mut pelottaa vaan, että mitä jos se ei vaan syystä tai toisesta onnistu. Mua ei synnytys pelota pätkääkään, mutta se aika sairaalassa. En ole koskaan ollut sairaalassa ja muiden armoilla oleminen pelottaa suunnattomasti, mä en tiedä yhtään mitään vauvan hoitamisesta enkä ole edes koskaan pitänyt oikeaa vauvaa sylissä! Onkohan tällaista tapausta toista edes olemassa...?

Harmitus tota Anttulin tilaa. Mut koita ajatella positiivisesti, olet jo kohta ihan turvallisilla viikoilla sen suhteen, että vauvaa ei pidetä ennenaikaisena ja toisaalta, jos kyseessä on raskausmyrkytys, sua seurataan tosi tarkkaan ja synnytys voidaan käynnistää tarvittaessa ennen laskettua aikaa.

Anttuli kyseli myös liitoskivuista. Mulla ei ole raskauden aikana ollut minkäänlaisia kipuja, paitsi nyt ihan viikon sisään on ollut kävellessä sellaista kummallista vihlontaa vasempaan reiteen, ikään kuin joku vetäisi jalan alta. Mitähän ihmettä tämä sitten on? Mitään selkäkipujakaan mä en ole osakseni saanut, johtuu varmaan siitä, kun vatsakaan ei ole kovin suuri.

Pientä lievää pahoinvointia on täälläkin aina silloin tällöin, mutta ei mitään oksentelua, vähän vaan etoo ajoittain.

Mutta taidan lähteä tästä taas puuhastelemaan, tänään auton siivousta sisältä vuorossa ja jospa laittaisi vauvan huonetta vielä vähän.

Katriina 38 + 3
 
Heipat,

Meidän projekti taitaa olla aika samassa mallissa kun Pinjallakin. Kuoppa on ja vesi- sähkö-, ja viemäriputkien kanssa touhutaan ja niitä perustuksia pitäisi sitten alkaa tekemään seuraavaksi. Naapurit ottivat pakettitalon avaimet käteen periaatteella ja pääsevät muuttamaan jo vapuksi. Vähänkö ole kateellinen... Meillä mies on piirtänyt talon itse ja rakentaa myöskin alusta loppuun saakka ja välillä pelottaa, että me eletään rakennustyömaalla seuraavat 10 vuotta!

Mä olen kärsinyt liitoskivuista myöskin, tosin varmaan aika lievistä. Jos istun pidempään, niin liikkeelle lähtö voi vihlasta tuolta nivusten seudulta kovinkin ja kävely on välillä vähän vaappuvaa ja hidasta ja just nuo öiset kääntymiset, mutta eiköhän tämän kanssa toimeen tule!

Voi kurja Anttulia, mutta onneksi tosiaan olet jo noin pitkällä ja merkkejä on jo luonnollisenkin synnytyksen alkamisesta!

Munkin mielestä sairaalat ovat jotenkin ahdistavia paikkoja, mutta eipä kyllä ole käynyt mielessäkään alkaa missään muualla synnyttämään. Tammisaari olisi tietenkin yksi vaihtoehto, mitä olen miettinyt, mutta sinnekin on melkoisesti matkaa ja toisaalta TYKSissä on hyvät tehohoitolaitteet ja vempeleet jos jotain sattuukin. Toivottavasti kuitenkin kaikki menee hyvin, eikä siellä tarvitse viipyä kovin pitkään. Mä luotan siihen, että kyllä sen oman käärön kanssa pärjää ilman sen suurempaa kokemustakin. Täälläkin taitaa olla imetyksen suhteen ihan samanlainen painostuspolitiikka eli vastiketta ei anneta vaikka mikä olisi. Ajatukset on kummasti alkaneet mullakin jo pyöriä tulevassa synnytyksessä...! Pinjalle tsemppiä tulevaan!
 
Mua kans nuo sairaalat ahistaa hirveästi. Tuossa ko joutu sen yhen yön olemaan siellä niin en takasin sinne halua. Varmasti osaksi tuon takia nuo verenpaineet korkealla. Tosin ne on ollu korkeat koko raskauen ajan. Mutta vielä toistaiseksi saan olla kotona ja perjantaina taas neuvolaan.

Noita kivuttomia supistuksia tulee kyllä heti jos vähänkään tekee mitään muuta ko makkoilee. Nopeampi (tai siis normaali) kävely, kumartelu, imurointi ym saa mahan ihan kovaksi.

Jokohan Pinja on menny hakemaan omaa pikkuista? :)
 
Moi,
mäkin oon miettiny tota imetysasiaa paljon ja ollu huolissani, jos se ei onnistukaan. Sitten olin onnekseni puheissa ihmisen kanssa, joka tiesi kertoa, että kaikilla imetys onnistuu. Se kuulemma vaatii vaan kärsivällisyyttä jos se ei suju heti luonnostaan. Mutta ei siis kannata luovuttaa ja kannattaa jo etukäteen tutkiskella asiaa ja lukea vinkkejä ja muuta, ettei sitten tositoimissa tule epätoivo. Ne kätilötkään ei aina osaa suhtautua asiaa hormonihöyryisen vastasynnyttäneen äidin näkökulmasta. Ja jos on huono kätilö, joka sätkyy asiasta, kannattaa sellainen jättää omaan arvoonsa ja keskittyä olennaiseen.

Monissa kaupungeissa on myös imetystukiryhmiä. Sieltä viimeistään saa asianmukaista apua.

Näin tällä kertaa..
 
Huomenta taas,

Niin on myrskyinen ilma, ettei tee oikein mieli ulkoilemaan lähteä, joten surffailen... taas.

Ei mua niinkään se imetys askarruta kotioloissa, mutta ahdistaa jo ennakkoon se sairaalan asenne siitä, jos imetys ei heti välittömästi lähde käyntiin. Neuvolassakin oikein varottivat sairaalan ahdasmielisestä asenteesta. Mäkin oon ymmärtänyt, että imetys onnistuu kyllä kaikilta, mutta sairaalassa voisivat kyllä harjoittaa jotain muuta kuin tuollaista pakotuspolitiikkaa. Muutenkin mua enimmäkseen pelottaa sairaalassa juuri se, että kun itse on niin kovin kokematon enkä oikein koskaan osaa sanoa vastaan, vaikka itse tietäisinkin paremmin. Ne neljä tai mahdollisesti useampikin päivä pelottaa siksi.

Hyvä merkki (?) lienee se, että rinnoista tulee puristettaessa sellaista keltaista nestettä ihan pari tippaa. Tiedän, ei saisi puristella, mutta oli ihan pakko ruveta kokeilemaan, että miten se lypsäminen tapahtuu jne. En mä nyt ihan hurjasti puristellut, ihan kevyesti vaan.

Mulla on myös maha ihan sekaisin ollut jo pari päivää, salaa toivon, että tämä ennakoi nyt sitä synnytystä, mutta luulen, että johtuu enemmänkin pääsiäisen suhteellisen epäterveellisestä ruokavaliosta. Lisäksi mua vihloo nyt myös levossa tohon vasempaan reiteen, vaikka vielä pari päivää sitten vihlontaa oli vaan kävellessä. Oon jostain lukenut, että supistuksetkin voi tuntua kipuna reisissä vatsan ja selän lisäksi. Pieniä supistuksia tulee päivän mittaan ja etenkin iltaisin ja toisinaan ne myös tuntuu aika voimakkaasti, mutta en nyt kivuksi silti vielä sanoisi. Mut jotenkin musta vaan tuntuu, että en suhteellisen kovaakaan kipua osaa kivuksi tulkita, kun ne endokivut menkkojen aikaan on olleet sitä luokkaa, että siihenkin on tottunut.

Pinja taitaa olla jo haikaraa tapaamassa? Tulepa kertomaan kuulumisia heti, kun kiireiltäsi kerkiät! Mä jo kuumeisesti ootan omaa vuoroani, josko mä nyt sitten oisin pian se seuraava, ellei Anttuli sitten kiilaa edelle ;)
 
Heippa,
kirjoitin tuossa yksi ilta pitkät pätkät mutta kone onnistui hävittämään kaiken bittiavaruuteen...
Arvatkaapas mitä? Mun duunikaveri, jolla siis piti olla laskettu aika 3 viikkoo ennen mua SYNNYTTI PIKKUPOJAN MAANANTAINA 3 KK. ENNENAIKAISESTI!!!!!!!! 27 VKOA TULI TÄYTEEN! Eilen kun sain kuulla asiasta olin ihan shokissa. Ollaan juteltu niin paljon tuntemuksista kun mentiin niin samoissa. Ja nyt kävi näin. Viime yönä heräsin joka toinen tunti kun asia vaan pyöri mielessäni. Kaverini oli ollu kevyissä pihahommissa sunnuntaina ja voinut ihan hyvin. Illalla hänen selkäänsä oli alkanut särkeä muttei ajatellut siitä sen enempää kun selkä on vihoitellut jo pitkään. Yöllä hän ei kuitenkaan ollut saanut nukuttua selän takia ja lepäilikin koko seuraavan päivän. Ma-iltapäivällä häneltä tuli vessa-käynnin yhteydessä vähän verta ja limaa jolloin hän huolestui ja he lähtivät sairaalaan. Sairaalassa lääkäri oli todennut että hän on ihan auki ja että vauva syntyy sinä päivänä tai seuraavana. Kaverini ei ollut missään vaiheessa voinut kuvitella että hän joutuisi synnyttämään jo nyt. Hänet laitettiin makuulle pää hieman alaspäin ja hän sai kortisoni-piikin (?) jotta vauvan keuhkot vielä kerkeisivät kehittyä hetken. Illalla vauva painoi jo niin paljon alapäähän että vedet meni ja seuraavassa hetkessä pää olikin jo ulkona. Heti vauvan synnyttyä se vietiin vissiin keskoskaappiin ja sai hengitysapua. Paino 1230g ja 39 cm. Nyt vointi ja ennuste ihan hyvä. Kaverini vähän shokissa mutta hyvillä mielin. Atelkaa, meijän tilaamat äitiys-vaatteetkin tulee viel täl viikol postis.... Kaikki jäi kesken... Tuntuu ihan oudolta ettei se enää tuu takas töihin. Vaikka onkin hyvin epätodennäköistä että mäkin synnyttäisin etuajassa niin kyllä tuo säikäytti.Ja meijän työ kun on aika fyysistä sekä stressaavaa. Onneksi meidän sijainen lupautu jäädä loppukevääks jeesaa niin on yks asia vähemmän stressattavaa. Yhen tyypin oon saanu palkattuu ens syksyks mut toinen vielä uupuu..
Mut hei, oisko meil nyt tähän ketjuun saatu jo toinenki mamma?.... Pinjaa???...... Tai Katriina???... Anttuli???....
Ja tuol haaveilu-puolellakin on aika jännät paikat. Ehkä saadaan kohta lisää porukkaa tänne. Ja Ericakin oli mennut naimisiin!
Mulla ens viikolla taas lääkäri-neuvola. Oispa ihanaa jos siel ois gyne tällä kertaa läsnä ja sais vastauksia tuohon paineen tunteeseen. Mitään verta ei kuitenkaan ole yhtään tullut. Duunipäivän päätteeksi tuntuu vaan aina siltä että pitäis kävell'ä jalat ristissä ettei sielt tipahda mitään.. Väsymys painaa myös edelleen rautakuurista huolimatta. Toivottavasti ei tarttis alkaa syömään yhtään enempää rautaa kun oon saanu vatsan toimimaan nyt niin hyvin.
Mut hei, aurinkoista loppuviikkoa kaikille. Nautitaan!
Vilkku ja futari, rv.24+5
PS. Ai niin, kirjoittakaapas edelleen niit viikkojanne viestien lopuksi kun ei millään muista ja on niin kiva vertailla omaa vointia samoilla viikoilla sitten.
 
Täällä ollaan vielä yhtenä kappaleena ja toivottavasti vielä pysytäänki. Mielelläni olen jonossa vuorossa vasta Katriinan jälkeen, ellei Katriinalla sitte mene pitkäksi. :)

Huomenna verenpainekontrollineuvola ja hermot ihan riekaleina. Vielä kuukausi sitte aattelin, että ois kiva olla sairaalassa, mutta se yks siellä vietetty yö viime viikolla sai mielen kyllä muuttumaan niin perusteellisesti. Ei se olo siellä sinänsä ollu paha, siis kohtelu oli ystävällistä ja kivaa, mutta silti mua ahisti aivan kamalasti ja ahistaa nytki pelkkä ajatus sinne joutumisesta. Varsinki vielä ko kotimittauksessa on tuota proteiinia hieman löytyny nii yritäppä tässä sitte pitää se normaalistiki korkea verenpaine matalalla..

Mieki lueskelin tuolta toiselta puolelta, että Erica oli päässy naimisiin ja jännää nyt siellä häämatkalla, että onko heti tärpänny. Toivottavasti sieltä tosiaan tulis hiljalleen uutta verta tällekki puolelle, me ko aletaan olla jo aika hyvin loppusuoralla.

Tylyä kyllä tuo Vilkun työkaverin vauvan syntymä noin aikasin. Mutta siellä on vissiin vauvalla kaikki hyvin? Kai ne aika hyvin jo selviää noinki nuorena. Täällä kuitenki on sen verran hyvät edellytykset vauvan kehittymiselle, vaikka sattuuhan niitä virheitä aina.

Malttamattomina ootellen uutisia Pinjalta,

Anttuli (huomenna tasan 37)
 
Huomenia,

Jokohan tää nyt oikeesti enteilis jotain??? Mulla vihmoo alaselkää ihan silleen kun menkat alkais hetkenä minä hyvänsä. Suihku auttoi vähän, mutta välittömästi suihkun jälkeen tää kipu jatkui. Tai en mä tätä nyt kauheen kovaksi kivuksi koe, mutta sellaiseksi inhottavaksi tuntemukseksi, kyllä te tiiätte... Mä olin niin päättänyt, että reilusti ennen laskettua aikaa synnytään, mut ilmeisesti vauvalla on niin mukavat oltavat, äitillä alkaa vaan ahdistaa..

Voi että tota Vilkun työkaverin tilannetta, mutta onneksi kaikki vaikuttaa olevan nyt hyvin. Mun paras ystävä on myöskin syntynyt 3 kk etuajassa ja painoa hänellä oli syntyessään vasta 850 grammaa. Mutta ei tuo nyt päälle päin mitenkään näy, kaikki on hyvin hänellä ja onhan tuo osaaminen siitä 70 - 80-luvun vaihteesta kehittynyt kovasti. Ja toisaalta tieto siitä, että niinkin pieni voi selvitä ihan hyvin on lohduttanut mun pelkoa siitä, että jos lapsi syntyy ennenaikaisesti.

Tilasitteko muuten sen Vau-kirjan äideille tarkotetun paketin? Mun oma tuli eilen. Jotenkin musta vaan on hurjan koomista, että vauvalle pitäisi soittaa pienestä pitäen klassista musiikkia (sieltä tuli siis CD). Itse kun en oikein kyseisestä tyylilajista tykkää ensinkään.

Pinjahan taitaa kyllä olla jo pienokaisensa saanut, eikös pitänyt käynnistää viimeistään LA:na? Joten kuumeisesti odotellaan uutisia sieltä suunnalta. Ja ehkä tosiaan haavepuoleltakin tänne tulee lisää porukkaa, kun me "vanhat" aletaan väistyä.

Huaah, tänään ois sitten mahdollisesti viimeinen neuvola (okei, ens viikolla vielä yksi, mutta toiveissa on hyvä elää...). Sitä ootellessa, tuskin siellä mitään uutta tapahtuu.

Katriina 38 + 6
 

Yhteistyössä