K
Katriina _
Vieras
Täällä yks äitiyslomalainen kirjottelee. Toinen päivä menossa ja neljäs vauvanvaatepyykkikoneellinen pyörimässä... Tätä menoa vauva saa luvan syntyä etuajassa, jotta mulla ei tule tekemisen puutetta sitten loppua kohden. Kaappeja meinaan vielä siivoilla ja tehdä tilaa vaatehuoneisiin. Fyysinen kunto on mulla ilmeisen hyvä, eilen tein vielä pienen juoksulenkinkin, kun oli niin ihana ilma. Miten te muut ootte jaksaneet liikkua tässä loppuraskaudessa?
Nyt vaan on niin, että pelkään muhun iskevän oksennustaudin. Aamulla oli vielä ihan loistava olo, mutta yhtäkkiä alkoi sellainen oksettava ja huimaava olo ja pari kertaa oon pöntön reunallakin käynyt, mutta mitään ei vielä ole tullut. Olo vaan huononee koko ajan ja nytkin kirjottelen sängyllä makuuasennossa. Mulla on viimeksi ollut oksennustauti yläasteella eli 15 vuotta sitten, mutta oireet on täsmälleen samat ja yllättävän hyvin muistaa, että miten se etenee. Mies lupasi tuoda mulle ruokiksella jotain limsaa, jos tämä tästä nyt oksennustaudiksi muuttuu. Mutta jotain positiivista, että jos tää sitä on, niin se on nyt eikä silloin kun vauvan pitäs syntyä. Eikä tästä vissiin mitään vaaraa vauvalle kuitenkaan voi olla?
Viimeinen työpäivä oli oikein mukava. Mä tarjosin täytekakun työporukalle ja he olivat mulle läksiäislahjaksi hommanneet ihanan kukka-asetelman, joka nyt on koristamassa meidän keittiötä. Mitenhän loppuporukka mahtaa sitten kohta suhtautua, kun eräs läheinen työkaverini ilmoittaa omasta raskaudestaan ja aikeistaan jäädä kesällä äitiyslomalle =). Mulle hän kertoi raskaudestaan muutama viikko sitten, kun olivat päässeet 12 viikon yli. Meillä ei juuri nuorehkossa työporukassa äitejä ole, mutta kun mä avasin pelin, niin johan alkoi ilmaantua...
Parin viikon päästä mullakin on sitten toi viimeinen lääkäri. Hassua, että sen jälkeen sitten vaan ootellaan, että pitää lähteä sairaalaan (tai tokihan siis neuvolassa käydään), ettei enää lääkärissä tutkailla, vaan oletetaan, että kaikki on ok. Jotenkin vaan hurjan aikaisessa vaiheessa toi viimeinen lääkäri, vaikka onhan se oltava, kun vauva on täysiaikainen jo siitä parin viikon päästä ja valmis syntymään.
Ens viikolla on vielä sitten viimeinen valmennustunti, joka käsittelee lastenhoitoa. Sinne mies saa luvan tulla mukaan ja mun mielestä ois voinut olla siinä imetysosiossakin, paljon tuli sellaista tietoa, jota mielestäni miehenkin tarvisi imetyksestä tietää. Kuten nyt vaikka korvikkeista (joita käskettiin olla antamatta lainkaan) ja äidinmaidon säilyttämisestä ja pakastamisesta.
Seksistä oli puhetta. Meillä homma on ihan kokonaan toisinpäin. Mä haluaisin vaikka päivittäin, mutta mies ei ole halunnut useimpiin kuukausiin juuri lainkaan ja mä olen saanut olla vonkaamassa. En tiedä missä mättää, mutta tää asia saa minut surulliseksi joka päivä. Sitten kun oikeesti jotain saan tapahtumaan, niin aika nopeita ja hankalia toimituksia noi ovat olleet, kun mun maha on vähän koko ajan jotenkin tiellä. Saan kyllä hellyyttä halailun ja pussailun merkeissä, mutta kaipaisin sitäkin, että mies haluaisi seksiäkin, vaikkei se olisikaan varsinaisesti yhdyntää. Olen koittanut tästä puhua, mutta yleensä se menee vaan riitelyksi, vaikka tarkoitukseni on hyvä enkä tahdo miehen mieltä pahoittaa.
Muuten, nyt kun muistan ni pakko kysyä, että millaisia hoitopöytiä teillä on? Kun meillä on vaan sellainen lipasto, jonka päälle haluaisin hankkia erillisen hoitotason, mutta mistä ihmeestä löydän sellaisen, joka sopisi just tohon meidän lipastoon?
Nyt jään ihmettelemään, että onko tämä sitä mahatautia vai ei.
Katriina 34 + 6
Nyt vaan on niin, että pelkään muhun iskevän oksennustaudin. Aamulla oli vielä ihan loistava olo, mutta yhtäkkiä alkoi sellainen oksettava ja huimaava olo ja pari kertaa oon pöntön reunallakin käynyt, mutta mitään ei vielä ole tullut. Olo vaan huononee koko ajan ja nytkin kirjottelen sängyllä makuuasennossa. Mulla on viimeksi ollut oksennustauti yläasteella eli 15 vuotta sitten, mutta oireet on täsmälleen samat ja yllättävän hyvin muistaa, että miten se etenee. Mies lupasi tuoda mulle ruokiksella jotain limsaa, jos tämä tästä nyt oksennustaudiksi muuttuu. Mutta jotain positiivista, että jos tää sitä on, niin se on nyt eikä silloin kun vauvan pitäs syntyä. Eikä tästä vissiin mitään vaaraa vauvalle kuitenkaan voi olla?
Viimeinen työpäivä oli oikein mukava. Mä tarjosin täytekakun työporukalle ja he olivat mulle läksiäislahjaksi hommanneet ihanan kukka-asetelman, joka nyt on koristamassa meidän keittiötä. Mitenhän loppuporukka mahtaa sitten kohta suhtautua, kun eräs läheinen työkaverini ilmoittaa omasta raskaudestaan ja aikeistaan jäädä kesällä äitiyslomalle =). Mulle hän kertoi raskaudestaan muutama viikko sitten, kun olivat päässeet 12 viikon yli. Meillä ei juuri nuorehkossa työporukassa äitejä ole, mutta kun mä avasin pelin, niin johan alkoi ilmaantua...
Parin viikon päästä mullakin on sitten toi viimeinen lääkäri. Hassua, että sen jälkeen sitten vaan ootellaan, että pitää lähteä sairaalaan (tai tokihan siis neuvolassa käydään), ettei enää lääkärissä tutkailla, vaan oletetaan, että kaikki on ok. Jotenkin vaan hurjan aikaisessa vaiheessa toi viimeinen lääkäri, vaikka onhan se oltava, kun vauva on täysiaikainen jo siitä parin viikon päästä ja valmis syntymään.
Ens viikolla on vielä sitten viimeinen valmennustunti, joka käsittelee lastenhoitoa. Sinne mies saa luvan tulla mukaan ja mun mielestä ois voinut olla siinä imetysosiossakin, paljon tuli sellaista tietoa, jota mielestäni miehenkin tarvisi imetyksestä tietää. Kuten nyt vaikka korvikkeista (joita käskettiin olla antamatta lainkaan) ja äidinmaidon säilyttämisestä ja pakastamisesta.
Seksistä oli puhetta. Meillä homma on ihan kokonaan toisinpäin. Mä haluaisin vaikka päivittäin, mutta mies ei ole halunnut useimpiin kuukausiin juuri lainkaan ja mä olen saanut olla vonkaamassa. En tiedä missä mättää, mutta tää asia saa minut surulliseksi joka päivä. Sitten kun oikeesti jotain saan tapahtumaan, niin aika nopeita ja hankalia toimituksia noi ovat olleet, kun mun maha on vähän koko ajan jotenkin tiellä. Saan kyllä hellyyttä halailun ja pussailun merkeissä, mutta kaipaisin sitäkin, että mies haluaisi seksiäkin, vaikkei se olisikaan varsinaisesti yhdyntää. Olen koittanut tästä puhua, mutta yleensä se menee vaan riitelyksi, vaikka tarkoitukseni on hyvä enkä tahdo miehen mieltä pahoittaa.
Muuten, nyt kun muistan ni pakko kysyä, että millaisia hoitopöytiä teillä on? Kun meillä on vaan sellainen lipasto, jonka päälle haluaisin hankkia erillisen hoitotason, mutta mistä ihmeestä löydän sellaisen, joka sopisi just tohon meidän lipastoon?
Nyt jään ihmettelemään, että onko tämä sitä mahatautia vai ei.
Katriina 34 + 6
