Ajatuksista odotukseen 4

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sella.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Sella.

Vieras
Täällä suurin osa vauvahaaveiden Ajatuksissa-ketjusta siirtyneitä esikoisen odottajia. Muutkin ovat toki lämpimästi tervetulleita keskustelemaan raskauden etenemiseen liittyvistä asioista ja ihan kaikesta muustakin.

Vanilla, esikoinen, LA 12.2.07 - poika 2.2.07 (3400 g ja 50 cm)
Pinja, esikoinen, LA 10.4.07
Katriina, esikoinen, LA 21.4.07
Anttuli, esikoinen, LA 4.5.07
sari-77, esikoinen, LA 15.5.07
Daisy, esikoinen, LA 21.6.07
Vilkku, esikoinen, LA 28.7.07
Sella, esikoinen, LA 24.9.07
Jellybean, esikoinen LA 15.10.07
 
Heipsis!

Laitoin nelosen pystyyn, kun oli jo yli sata viestiä kasassa. Mulla alkoi "lomaviikko" tai siis viikko, jolle ei ole osunut yhtään luentoa. Tylsää sinänsä, kun miehellä on normaali kouluviikko, eikä mulla ole mitään tekemistä. Oon ollu tosi laiska ja väsynyt viime aikoina. En saa mihinkään hommaan tartuttua. Kämppäkin on ihan kuin myrskyn jäljiltä. Täytyy vaan yrittää olla armollinen itselleen.

Missäs kaikki on? Jellybeanistakaan ei ole aikoihin näkynyt kuuluneen mitään. Tulkaahan nyt taas kertoilemaan kuulumisia.

Ikävää tuo Katriinan huonounisuus. Joku mulle just sanoikin, että loppuraskaudesta uni vähenee, jotta äiti tottuisi valvomaan! Eih. Voisiko sitä vaan nukkua niin kauan, kuin vielä voi. Eihän unettomuuteen totu. Toivottavasti sun tilanne paranee.

Mä ihan hetken harkitsin tota Tammisaarta, mutta on se mulle helpompi pysyä kotikaupungissa. Varsinkin kun meillä ei ole omaa autoa. Kiva lähteä junalla synnyttämään :) Ehkä sitten joskus kolmannen lapsen kohdalla asun lähempänä ja voin synnyttää siellä.

Meillä alkaa lähipiiri olla tietoinen meidän tilasta. Oikeastaan aika laajakin lähipiiri. Viikonloppuna oli häät ja aika monelle kerrottiin ennen niitä. Nyt sitten odotetaan jännityksellä huomista ultraa, että kaikki on edelleen kunnossa. Ja viikon päästä onkin sitten 12 viikkoa kasassa. Kyllä se aika vaan yllättävän nopeasti meni. Pian pääseekin tarkkailemaan tuota masun kasvua. Odotan jo kovasti, että saan niin kauan odotetun vauvamasun. En tiedä juuri mitään kauniimpaa.

Näin tänään. Palaillaan.
 
Kyllä tämä aika tuntuu oikeasti vaan lentävän. Tuntuu, ettei millään pysy perässä vaikka kuinka yrittää.

Kolmen viikon päästä alkais täälläki äitiysloma. Oon kyllä miettiny, että jos sitä jaksais käyä ees tuon jakson tuolla koulussa loppuun ko muuten jäis tylysti vissiin viikkoa vaille. Kiva ko tuo opiskelusysteemi joustaa vähän paremmin ko työt, eli voi olla koulussa opiskelijana, vaikka oiski virallisesti lomalla. Tosin eipä sitä sillon saa ko sen minimirahan, mutta sen saan joka tapauksessa.

Synnytykseen saati kivunlievitykseen en oo vielä kiinnittäny mitään huomiota. Eiköhän se siitä suju ilman suunnitteluakin. Ei sitä vaan vielä osaa ajatella koko synnytystä, vaikkei siihen enää nii pitkä aika olekaan.

Vaan eipä meillä ole vauvalle vielä paljoa muutakaan. Sänky ja amme saahaan kunhan ne haetaan, mutta yhäkään ei ole vaunuja saati kaukaloa autoon. Tosin nuita hankintoja ollaan vähän tarkoituksella lykätty ko kuun lopussa ois muutto vähän isompaan asuntoon nii vois ostaa suoraan sinne, ettei tule turhaa raahaamista asunnosta toiseen..

Mutta se taitaa olla pienen siivouksen paikka.

 
Oikeasti! Missä kaikki on? Nostelen nyt täällä huvikseni, ettei vallan pudota olemattomiin. No hyvähän se on, että ihmisillä on muutakin tekemistä kun roikkua netissä :)

Me oltiin tänään ultrassa ja vauva voi oikein hyvin. Aluksi se taisi nukkua, mutta kyllä se sitten intoutui parit hienot pomput näyttämään isille ja äitille. Käsi vaan viuhui. Ihana oli nähdä, että kaikki on edelleen kunnossa. Laskettu aika siirrettiin 21.9. joten päivitänpä listankin samalla.

Mukavaa odottelua kaikille.

Vanilla, esikoinen, LA 12.2.07 - poika 2.2.07 (3400 g ja 50 cm)
Pinja, esikoinen, LA 10.4.07
Katriina, esikoinen, LA 21.4.07
Anttuli, esikoinen, LA 4.5.07
sari-77, esikoinen, LA 15.5.07
Daisy, esikoinen, LA 21.6.07
Vilkku, esikoinen, LA 28.7.07
Sella, esikoinen, LA 21.9.07
Jellybean, esikoinen LA 15.10.07
 
Iltaa arvon mamat!
Täällä ikionnellinen Vilkku-ROUVA! =)
Häät olivat aivan ihanat (muidenkin mielestä,heh) ja päivä paras koko elämäni aikana. Voih! Häämatkalle lähdettiin häiden jälkeisenä maanantaina Madeiralle. Ja eipä siinäkään mitä'än valitettavaa. Sää oli suurimmaksi osaksi aurinkoinen joten hotellin altailla tuli vietettyä aikaa. Yksi retki tehtiin vuorille pilvien yläpuolelle 1810 m korkeuteen. WAU! Mutta tiet vuorien rinteitä mukaillen olivat aikas pelottavia.
Eilen palattiin kotiin illalla ja tänään olikin aikainen herätys rakenneultraan ja sieltä töihin iltavuoroon. Vauva voi hyvin MUTTA istukka on kokonaan kohdunsuun päällä! Kätilö oli just päässyt kehumasta Naistenklinikan uusia perhehuoneita kun sanoi et jos istukka ei muuta paikkaansa niin sektio ois edessä eikä silloin oo pääsyä perhehuoneisiin. Huomasivat kuinka mä säikähdin ja rauhoittelivat että voi hyvinkin siirtyä kohdun kasvaessa. Ja oli hyvä etten oo tiputellut yhtikäs verta koko raskauden aikana. Kehottivat kuitenkin tarkkailemaan vointia ja ottamaan rauhallisemmin. Tarkastus lääkäriin ja ultraan 6-8 viikon päähän. Nyt sit tietty pelko et se alkais vuotaa jo jostain syystä kun vauva ei oo viel valmis syntymään (eiks 24 v. voi jo selvitä?). No yritän olla luottavaisin mielein et kaikki menee hyvin ja et pääsisin synnyttämään heinäkuussa alateitse!
Nyt kuitenkin tää väsynyt, mutta ah niin onnellinen rouva menee koisimaan. "Rouva"-titteliä vielä vierastan eikä uusi sukunimeni oikein tunnu omalta mutta kaipa kaikkeen tottuu..
Öitä, Vilkku+futari 19+3 (kunnon potkuja alkoi tuntumaan matkalla!!!)
 
Huomenta vaan kaikille. Vähiin nää päivät käy töissä ennen kun loppuu. Oon nyt yrittänyt perehdyttää mun tuuraajaa hommiini, vähän haikein mielin tosin... niin kauan on samojen asiakkaiden kanssa yhteistyötä tehty.

Mukavaa, että Vilkun häät ja häämatka meni hienosti. Kyllä siihen uuteen nimeenkin varmaan jossain vaiheessa tottuu... meilläkin on tää hääasia nostettu vähän pöydälle, mulla ois haaveissa astua avioliittoon jo tämän vuoden syksyllä, ja varmaan sitten tarvis hiljalleen alkaa niitä häitä suunnitella, jos niin päätetään. Kuinka pienen lapsen muuten voi teidän mielestä jättää jo hoitoon? Häät kumminkin on varmaan sellainen juhla, ettei sitten jatketa illalla lastenhoidolla =).

Mä oon kanssa Vilkku lukenut, että toi istukan paikka voi muuttua hyvinkin kohdun kasvaessa, että se ei ole niin kauheen hälyttävää, jos se vielä tossa noin alkuvaiheessa on "väärässä" paikassa. Ymmärrän kumminkin täysin sun pelkosi sektiosta. Samaa pelkään itsekin, vaikka mulla kaikki näyttäisi olevan kohdallaan alatiesynnytystä ajatellen: istukka on takaseinässä, vauva ei ole suuri, lantio on hyvän mallinen ja vauva lienee asettunutkin jo oikein päin (tai siis väärinpäin =). Mut sit mä ajattelen sitä niin, että jos ei alatiesynnytys onnistu, niin sitten se vaan on niin. Mun veli on syntynyt sektiolla ja ilmeisesti synnytys on ollut kohtalaisen vaikea, koska sen jälkeen on lääkäri ilmoittanut, ettei mun äidin kannattaisi enää hankkia lapsia. Joten hieman pelottaa, jos tämä menee vaikka geeneissä. Onkohan siitä kellään mitään tietoa, miten synnytykset menee suvussa? Ainakin oon äitini kanssa samaa kokoluokkaa, jos siitä nyt mitään voi päätellä. Ai niin ja Vilkulle piti sanoa, että mun yks hyvä ystävä on syntynyt 3 kk etuajassa (mitä se sitten tekeekään viikoissa...) ja painoa oli 850 g syntyessä. Eikä hänestä voi mitenkään sitä tietää, ihan normaalisti on kehittynyt jne.

Me mennään tänään tutustumaan sairaalaan. Meillä tuskin on mitään perhehuoneita tuolla paikallisessa keskussairaalassa, mutta siihenhän nää ilmeisesti aika paljon tähtää, että synnytyksetkin ois vain pikaisia visiittejä sairaalassa ja sitten äkkiä kotiin lapsen kanssa. Mut vähän kuitenkin jänskättää nähdä jotain konkreettista tulevaan koitokseen.

Nyt mun pitää jatkaa töitä, koittakaas muutkin raahautua taas palstalle.
 
Tervetuloa takaisin Suomen kamaralle ROUVA VILKKU!

Samaa olen minä lukenut, että voi vielä siirtyä parempaan paikkaan tuo istukka ja nyky päivän suomessa onneksi on hyvät mahdollisuudet selvitä keskosenakin kunhan se 24 vk tai 500g on täynnä.

Eilen oli taas neuvola ja kaikki oli hyvin. Tosin sain shokki hoitoa painon suhteen. Oli sitten tullut 1300g viikko. Täti ei ollut tällä kertaa huolissaan enkä saanut mitään puhuttelua kun epäili, että on suurimmalta osalta nestettä. Olen nimittäin kamalan turvoksissa. Täti sanoikin heti kun näki mut, että oletpas turvoksissa. Lapsi on niin sanotussa raivotarjonnassa ja arvioi lapsen olevan jo lähemmäs kolmikiloinen. kääk! Kaikki arvot oli hyvät. SF mitta oli 34. Lapsen syke oli 120. Kolmen viikon päästä vois sitten mun puolesta tulla jo maailmaan. Rinnoista on jo ruvennut tulemaan ilmeisesti sitä ternimaitoa. Tosin hyvin vähän, mutta kuiteskin. Viikon päästä on viimenen lääkärin tarkastus ja tekee kai sen synnytystapa arvion? Nyt sitten vaan odotellaan...

Äippälomalainen rv 35+1
 
Todellakin onnea vaan tuoreelle Rouvalle. :)

Neuvolassa käyty täälläkin. Painoa tullu päälle 700g viikko, mikä mulle on vähän liikaa ko alkupainoa oli sen 20kg liikaa. Vaan aika hyvin sitä nostettiinki tuolla eilisen ja toissapäivän karmealla mässäilyllä. Tuli kyllä syötyä siihen malliin, että maailma loppuis heti seuraavana päivänä.. Vaan jos sitä yrittäis palata aisoihin.
Arvoissa ei ollu onneksi sitte muuta ongelmaa ja vauvallaki kaikki hyvin.

Kyllä minustaki tuntuu, että tuo istukka tuosta Vilkulla vielä nousee. Ainaki pietään peukkuja. Mie oon luullu, että se raja, millon voi selvitä on tuo 22vk, tai ainaki sillon tehhään kaikki, että vauva selviytyis. Voi kyllä olla väärää tietoa.

Täytyy nousta ylös kun tuo pikkuinen pomottelija meinaa, ettei me enää istuta koneella. Johan mie tässä kerkesinkin olla sen 4 minuuttia.. Saa nähä, mikä pirttihirmu sieltä on tulossa. :D

Anttuli 31+5
 
Olen raatanut kuin eläin sukujuhlien takia viimeiset pari päivää, enkä ole koneelle ehtinyt kun oon tullut kotiin niin myöhään että kaadun vaan suoraan sänkyyn. Mutta onneksi ne on nyt ohi ja pääsee taas käsiksi omaan arkeen. Huomenna aamulla minulla on ihka ensimmäinen neuvola! Vähänkö jännittää! Joudun menemään yksin kun mies ei työkuvioitten takia kerta kaikkiaan pääse mukaan tälle ensimmäiselle kerralle.
Serkulle syntyi vauva tammikuussa ja pääsin sitä tuijottelemaan tänään niissä juhlissa. Että vauva voikin olla suloinen.
 
Pinja: Meille sanottiin neuvolassa, ettei synnytystapa-arviota tehdä, jos äidin pituus on yli 154 cm. Eli pitemmille äiteille vaan oletetaan, että vauva mahtuu. Toki jos vauvan oletetaan olevan tosi iso, niin sitten toi arvio tehdään.

Me käytiin eilen sitten siellä sairaalassa tutustumassa. Alkoi kyllä "kaduttamaan" koko juttu. Mä en tahdo sairaalaan. Meillä päin ensisynnyttäjät ovat sairaalassa synnytyspäivän jälkeen kolme kokonaista päivää ja neljäntenä kotiututetaan. Kahden hengen huoneissa ollaan ellei ole saanut kaksosia tai on jotain muuta ongelmaa. Huoneet oli ihan mukavat, vaikkakin aika sairaalamaiset. Eniten mua pelottaa tässä koko hommassa se lapsen hoitaminen. Kuinka ihmeessä mä siitä suoriudun? Lapsi on koko ajan siinä vieressä lukuunottamatta niitä hetkiä, kun häntä mennään hoitajan kanssa hoitohuoneeseen hoitamaan. Kauheesti on nyt mieleen tullut kysyttävää nyt jälkeenpäin, mutta en osannut siellä oikein mitään kysellä.

Synnytys ei pelota juuri lainkaan. Sekin jäi auki, että kuinka paljon mies saa viettää aikaa sairaalassa. Isovanhemmille on varattu vierailuaikaa päivittäin kaksi tuntia ja muut vieraat pyydettiin tulemaan katsomaan vauvaa vasta kotiin. Ja jos joku ystävä haluaa tulla, niin osastolle ei päästetä, vaan äidin pitää sitten vauvoineen lähteä aulaan tapaamaan vieraita.

Mulla on enää viikko töitä, sitten pääsen ansaitulle äitiyslomalle. Fyysisesti oon tosi hyvässä kunnossa, mutta pinna alkaa olla aika tiukalla eikä keskittyminen töihin oikein luonnistu ja virheitä tulee helposti. No, ehkä mä nämä muutaman päivän vielä kituuttelen.

Katriina 23 + 5
 
Katriina, varmaan piti kirjoittaa, että 32+5,hih,hih
Toi tieto oli ihan uutta, että siinä on jokin pituus raja. Oletin vain näin, että kaikille se tehdään kun niin moni siitä puhuu. No, ainakin tarkistaa kohdun tilanteen, että onko pehmentynyt, lyhentynyt tai jopa auennut. Vähän kyllä pelottaa toi sisä tutkimus. Viimeksi oli niin pirun kova kouranen eikä käyttänyt mitään liukastetta. Kun muutenkin limakalvot on kun hiekka paperia.

Tammisaaressa saa käydä vierailijoita klo. 17.00-18.00 ja isä saa olla paikalla niin paljon kuin haluaa vaikka ei yöksi jäisikään. Vauvan hoito jännittää vähän muakin, mutta täytyy ajatella niin, että on siitä muutkin selvinneet.

Appivanhemmat kotiutuu tänään kolmen kuukauden reissultaan ja nyt alkaa loppukiri siivouksissa. Tuntuu, että koko suku sinkoilee paniikissa tekemässä viimehetken juttuja, ihan kuin niillä olisi nyt niin hengen hätä. Mä luulen, että anoppia ei kiinnosta mitä täällä on puuhailtu. Tuskin se olettaa, että lattiasta näkee oman kuvansa. Huomisesta eteenpäin tämä valas perheineen asuukin sitten semmoisessa pienessä mökissä samassa pihapiirissä anopin kanssa. Että en tiedä pääsenkö koneelle ihan joka päivä.

Ja nyt eikun siivoamaan...
 
Pikasesti tuosta vierailusta, että täällä Oulussa on näköjään nuo vierailuajat arkisin 1,5h ja jos isä haluaa olla muulloin kuin vierailuaikana, on siitä sovittava erikseen. Tosi tyhmää rajoittaa isältäki tuo aika 1,5 tuntiin.. Noh, onhan se viikonloppuisin jopa 2h.. :D. Isän lisäksi sallitaan ainoastaan isovanhemmat ja vauvan sisarukset eli kaverit ym sitte kotona.

Mua ei oo tuo vauvan hoito vielä kauhistuttanut. Tosin kun siihen ajatukseen ei ole vieläkään tottunu. Asiaan toivottavasti tulee muutos ko äitiysloma alkaa ja saa vauvalle jotain konkreettista (sänky, kaukalo, vaunut ym), meillä kun on vain tuo äitiyspakkaus.

Anttuli 31+6
 
Vilkku-rouvalle onnittelut minultakin!

Mulla oli istukka nt-ultran aikoihin kohdunsuun päällä, mutta oli jo rakenneultraan mennessä noussut ylös etupuolelle. Verta en ole tiputellut pari tippaa ihan alussa lukuunottamatta (menkkojen aikaan muistaakseni). Toivotaan, että se sullakin istukka vielä siitä nousee. Eikä se sektiokaan mun mielestä mikään maailmanloppu ole.

Synnytyksestä oli juttua. En sitä ainakaan vielä jännitä, vaikka miettinyt kyllä olen. Noihin kivunlievityksiin en osaa ottaa kantaa vielä tässä vaiheessa. Mulla ei ole aavistustakaan omasta kipukynnyksestä, kun en onneksi ole mitään sietämätöntä kipua ole koskaan joutunut kokemaan. Lisäksi kivunmääräkin vaihtelee eri synnytyksissä, joten sitä ei kai voi etukäteen muutenkaan tietää. Kaikki keinot kuitenkin olen valmis käyttämään, jos siltä tuntuu. Ehken kuitenkaan aqua-rakkuloita, ajatus niistä tuntuu häijyltä ja en ole kuullut kenenkään niistä apua saavan.

Meillä synnytyssairaalassa isä (tai muu tukihlö) saa onneksi vierailla 10-20 välillä vapaasti ja muut vapaavalintaiset vieraat 18-19. Muina aikoina osaston ulkopuolella. Aika erikoista, että Oulussa ja Kotkassa on rajattu isovanhempiin nuo vierailijat. Eikös ne lähimmät vierailijat pitäisi itse saada valita, vaikka niiden määrää sitten rajoitettaisiinkin!

Daisy
 
Päiviä taas. Mä täällä jo hiljalleen suunnittelen siirtyväni takavasemmalle ja annan mun tuuraajan tehdä työt.

En ole muuten ihan varma nyt noista vierailuajoista, että koskeekos ne isääkin, mutta muuten ne vierailut oli sairaalassa päivittäin kaksi tai puolitoista tuntia. Pitänee kysyä tarkemmin vielä uudelleen. Vähänhän se törkeetä on, jos isäkään ei saa olla läsnä kun vaan ton samaisen vierailuajan.

Mulla oli neuvola tänään. Paino oli sitten pudonnut 180 g/ vk viime käynnistä. Siitä täti ei sanonut mitään, mutta enempääkään en pysty syödä. Joten kait se sitten ihan ok on. Kaikki muutkin arvot oli ok ja hb oli sen raudan voimin noussut taas päälle sadan kolmenkymmenen. Seuraavaksi onkin sitten parin viikon päästä viimeinen lääkärikäynti ja sen jälkeen alkaa viikottaiset neuvolassa käymiset. Jos vauveli vielä silloin ees masussa on =).

Miehen vanhemmat oli sitten sortuneet ensimmäiseen vauvaostokseen, olivat talvilomareissultaan bonganneet pikkuiset sukat ja lapaset ja toivat ne meille sitten. Mun vanhemmat palailee kanssa talvilomilta kohta, katsotaans sitten mitä heidän ostoksiinsa on tarttunut. Kuinkas muilla, jokos tulevat isovanhemmat oottaa kovasti tulokasta?

Vanillan kuulumisia ois mukava kuulla, vaikka varmaankin on aika hektistä tällä hetkellä... koitahan joku päivä keritä meitäkin muistelemaan.

Juu, jatketaanpas joutenoloa.

Katriina 34 + 2
 
Täällä ollaan.. mä olen aina silloin tällöin käynyt täällä taustailemassa, mutten ole oikein ehtinyt kirjoittelemaan. Nyt poika nukkuu, joten kokeillaan onnea..

Aika hoppua on tosiaan pitänyt. Vieraita on käynyt enemmän kuin liikaa ja ristiäiset olivat lauantaina, joten tarjoamisiin ja pieniin järjestelyihin meni oikeastaan koko viime viikko. Vauva kastettiin kirkossa ja "jatkot" pidettiin kirkon vieressä olevissa tiloissa. Olisimme tahtoneet järjestää ristiäiset kotona, mutta tilanpuutteen vuoksi emme voineet. Ja molempien vanhemmat asuvat aika kaukana, niin emme voineet järjestää juhlia heilläkään. Kaikki meni kuitenkii kivasti ja nimi näytti miellyttävän kaikkia. Vaikka pääasiahan on, että se miellyttää meitä. Ja tulevaisuudessa toivottavasti myös poikaa. Mielestämme nimi on aivan vauvamme näköinen =)

Katriinalle sen verran noista vierailuajoista, että täällä Satakunnassa ainakii isän vierailuajat olivat klo 9-21. Eli koko päivän. Ja ainoastaan isovanhemmat saivat tulla 1-2 tunniksi, riippuen päivästä. Toiveena oli, että muita vierailijoita ei oteta sairaalassa vastaan. Ihan hyvä ja toimiva systeemi. Saa äiti ja vauva olla suht rauhassa ensimmäiset päivät. Muutenkii kun tilanne on molemmille niin uusi.

Täällä meillä tämä vauva-arki tosiaan pyörii aikastavalla samalla rutiinilla päivästä toiseen. Ja nyt vauvasta nauttii jo aivan eritavalla kuin ensimmäisinä 1-3 viikkona. Jos joku olisi mulle sanonut ettei se huumaava onnen tunne välttämättä heti vauvan synnyttyä tule, niin olisin osannut asennoitua kaikkeen tähän aivan eritavalla. Pikkuhiljaa rakkaus vauvaa kohtaan on syntynyt tässä tutustuessa ja hoivaillessa pientä. Mullahan oli aluksi hirveitä itsesyytöksiä, että onko mussa jotakin vikaa, kun heti ei tuntunutkaan aivan taivaalliselle. Mutta nyt tuntuu ja osaan nauttia ja olla ylionnellinen omasta ihanasta pojastamme. Tunteet heittelivät alussa niin kovasti laidasta laitaan ja itketti vaikkei ollut mitään hätää. Mies oli onneksi kovin ymmärtäväinen. Ja kyllä se itkuisuus kummasti hävisi, kun vauva katsoi suoraan silmiin omilla suurilla kauniilla silmillään. Kerron tämän vain siksi, että nämä tunteet eivät tee teistä (eikä minusta) yhtään sen huonompaa äitiä kuin muistakaan. Kaikki kyllä tasaantuu. Ja nämäkii ovat niin yksilöllisiä juttuja. Itse vain vähän alussa säikähdin. Ja neuvoloissa huolehditaan (ainakii täällä) myös äidin voinnista ja tehdään näitä "masennus-seuloja". Täällä ollaan kovin kannustavia äitejä kohtaan, olen ollut todella tyytyväinen ainakii omaan neuvolatätiini.

Ja neuvolasta puheenollen.. Me kävimme vauvan kanssa 1 kk neuvolassa ja poika oli kasvanut 5 cm ja painoa oli tullut 1,5 kg. Aikas vauhdilla on kasvanut. Korttiin laitettiinkiin, että "Reipas ja tyytyväinen vauva. Kasvaa hienosti äidinmaidolla". Mutta kyllä poika sitten syökii, onneksi maitoa tulee hyvin.

Ai nii, meinasin unohtaa. Ensimmäinen hymy ilmestyi pojan kasvoille viikonloppuna, kun vaihdoin vaippaa ja hassuttelin. Aivan uskomaton fiilis ! Ja illemmalla hymyiltiin myös isille =)

Paljon olisi vielä asiaa, mutta nyt täytyy lopetella. Kotityöt odottaa, vielä kun jotain ehtii tekemään ennen kuin poika herää.

Onnea ROUVA VILKULLE !!

-Vanilla & kikkara-
 
Heippa! Vilkku; mulle tuli rakenne ultrassa sama tuomio eli istukka on kohdunsuulla ja 8 viikon päähän sitten tsekkaus ultra. Rakenne ultra ei tosin aluksi ollut rakenne ultra vaan rusehtavan vuodon takia menin ultraan, siinä näkyvyys oli hyvä ja lääkäri teki rakenteen tutkimuksen samalla. Vuoto johtui juuri istukan paikasta, luoja että pelästyin! Mulle sanottiin että jos 8 vkon päästä kontrolli ultrassa on istukka liikkunut edes jonki verran niin tsekataan sit vielä siitä kerran ja jos on edelleen aivan kohdunsuulla niin "diagnosoidaan" eteisistukka ja varaillaan sectio aika... Vähän hirvittää mutta sillä asenteella mennään että vauvan etu on pääasia ja kun sectioon sitten henkisesti varautuu hyvissä ajoin niin eiköhän ajatukseen totu...

Enemmän olen huolissani (edelleen) kun en ole liikkeitä vieläkään tuntenut.. Viikko sitten tosiaan ultrass kaikki oli yvin ja lekuri sanoi että edessä oleva istukka voi vaimentaa niitä mutta kyllä tässä alkaa silti jo yöunet mennä kun mitään ei tunnu...Huh!

Karvakuono 20+3
 
Heippa,
kiva kuulla Vanillasta ja synnytyksen jälkeisestä elämästä. Parhaalla ystävälläkin oli samoja fiiliksiä heti synnytyksen jälkeen ja silloin ihmettelinkin itsekseni että miten se ei vaikuta ollenkaan onnelliselta. Varmaan ne on ne samat hormonit kuin alkuraskaudessa jotka tekevät mielelle tepposia. Eli alussahan mäkin ihan suutuin itselleni kun tuntui siltä etten haluakaan olla raskaana ja saada vauvaa. Mutta niinkuin sanoit ajan kuluessa se rakkaus vauvaankin varmaan löytyy, niinkuin ystävällänikin. Onnea sinne arkeen Vanilla. Saako muuten udella pojan etunimeä?

KARVAKUONO, kylläpä meillä tää raskaus sit meneekin samaa rataa! =) Vaikkei tuo istukka-juttu nyt ihan parasta ollutkaan.. Ymmärrän täysin säikähdyksesi tuosta vuodosta! Sitä mäkin pelkään koko ajan ja kun duuni on fyysisesti aika rankkaa välillä eikä ihan iisisti voi ottaa. Mutta niinkuin sanoit, asiat otetaan vastaan niinkuin ne tulee eikä murehdita turhia. Mulla liikkeet ovat kyllä tuntuneet jo jonkin aikaa mutta nyt vasta selkeämmin. Aikaisemmin ne oli enemmänkin kuin pientä elohiirtä enkä ollut varma oliko ne liikeitä vai jotain muuta joten älä niitä murehdi. Olemme kaikki niin eri kokoisia ja muotoisia, vauva eri asennossa sekä moni muu seikka vaikuttaa siihen koska niitä liikkeitä oikeasti tunnistaa vauvan aikaansaannokseksi! Ja, nämäkin liikkeet tunnistan siis vain sisällepäin, en vatsan päältä tunnustellen. Missä asennossa sulla oli vauva ultrassa? Mulla sen 50 min. ultran aikana se oli koko ajan pää alaspäin mutta potki eri suuntiin. Tuntuuko sinulla muuten painetta tuolla alapäässä? Mulla on tuntunut jo pitkään ja olenkin ihmetellyt mistä se johtuu mutta nyt neuvolatädin kanssa pääteltiin sen johtuvan siis tuosta istukasta joka painaa kohdunsuuta. Ainaa loppupäivää myöten alkaa jo olla sellainen olo et tekis mieli kävellä jalat ristissä kun tuntuu et vauva olis jo syntymässä. Kipuja tai supistuksia (tietääkseni) ei tosin ole ollut mutta tuo paineen tunne.. Jaksuja sulle! Koska sulla se tarkastuskäynti? Mulla 15.5..vasta...

Eilen oli neuvola. Opiskelija-tyttö sai muka vanhal vaalla tulokseksi +2,5kg sitten viime kerran (5vkoo sitten). Kuitenkin oman vaan mukaan ei oo tullu niin paljoo. Koko aikana mun laskelmien mukaan tullut 4 kg. Eli eiks sen pitäis olla ihan hyvä? No eipä neuvolatäti mitään valittanu. Hemoglobiini laskenut 118 joten rautakuuri alko täällä. Ihan hyvä kun väsyttää, huimaa ja hengästyttää helposti. Verenpainekin mulle matala; 115/72. Sydänäänet hyvät, n.140.

Mutta nyt taas koisimaan että jaksaa taas huomenna tätä elämän tarkoitusta: TYÖNTEKOA! Argh.... pienoinen vi****tus päällä.

Vilkku ja futari, 20+3
 
Huomenet. Viimeistä viedään, työpäivää siis. Sitten mäkin oon äitiyslomalainen =). Vähiin nää päivät käy.

Mukava tosiaan oli kuulla Vanillan kuulumisia ja oishan toi nimi tosiaan hauska tietää (tosin itse tuskin haluaisin omaa valintaamme täällä julkistaa).

Karvakuonolle lohdutukseksi, että mäkin vasta tossa 19 ja 20 viikon korvilla tunnistin liikkeet varmasti liikkeiksi, vaikka jonkinmoista arvelua olin tehnyt jo muutaman viikon. Ja mulla istukka siis takaseinässä, jossa liikkeet pitäisi kait aikasemmin alkaakin tuntua. Ja onhan sulla kumminkin ultrissa todettu, että vauva on ok, joten ei syytä huoleen. Ja tosiaan vatsan päältä liikkeet alkoi tuntua varmaan vasta joskus viikolla 25 tai sen jälkeen, nyt vatsa liikkuu vauvan mukana (viikko 35).

Vilkulla on ihan samat fiilikset noista painoista kun mullakin oli joku aika sitten, neuvolan vaaka oikeesti näytti enemmän, kuin mitä paino on noussut. Ja kun edelleen häiritsee, että ei mua edes punnittu ekassa neuvolassa, niin en voi tietää mikä on todellinen lähtöpaino, jos kerran kodin ja neuvolan vaaoissa on semmoisia eroja.

Eilen oli sitten asiaa imetyksestä. Eipä siitäkään paljon jäänyt mieleen, kerrottiin, että meidän sairaalassa on sellainen politiikka, että jos imetys ei ota onnistuakseen niin vauvalle ei anneta myöskään pullosta, vaan äidin on pakko saada imetettyä. Aika tiukka meininki ja hurjat paineet äideille!

Nyt sitten saatiin sairaalan esitteet mukaan ja siellä todettiin, että isille ei ole vierailurajoituksia, mutta muut vieraat rajoitetaan isovanhempiin ja heillä on se puolentoista tunnin aika päivittäin. Sairaalan sivuilla sanotaan, että sisarukset ja isovanhemmat, mutta esitteessä ei taas ole sisaruksista mainintaa. Ja sotketaan vielä sen verran, että osastolla mies näki lapun että vierailuaika klo 15 - 19... ollaan nyt vähän sekasin noiden kanssa, mutta luotetaan siihen lappuun, joka saatiin eilen =)

Nyt koitan jatkaa taas "töitä" eli mun tuuraajan vahtimista. Palaillaan.

 
VILKKU; Kyllä tuntuu painetta alapäässä joskus, ei ole ihan varma mitä se on, välillä tuntuu vessa hätänä ja välillä kipuna ja välillä vaan "pakottaa"... Istukan paikasta siis johtunee mullakin...Mulla on kans 15.5 tarkistus utra, hih, tosaan menee nyt meillä kaikki ihan samalla kaavalla!Se oli aikasemmin mut soittivat ja siirsivät sitä lääkäri pulan (?)vuoksi... Sinne sitten odotellaan... Painoa mullakin on nyt tullut joten sen puolesta vauvakin varmaan siis kasvaa vaikka mulla ei edelleenkään varsinaista vauvamasua ole...Ei auta kun odotella...

 
Voi kun mua jo jännittää Pinjan ja Katriinan puolesta.. Enää ei välttämättä mene montaakaan viikkoa, kun teillä on vauva sylissä =) Aika huimaa. Nauttikaa äitiyslomastanne ja hemmotelkaa itseänne. Älkääkä stressatko liikaa niillä kotitöillä, ne ei katoa sieltä mihinkään. Ja sitä vartenhan on mies olemassa - eikö ?

On aivan taivaallisen ihana ja lämmin ilma ! Me käytiin pojan kanssa äsken runsaan tunnin vaunuttelemassa ja unet jatkuu tuolla parvekkeella. Kerrankii sai itse syödä lämmintä ruokaa ! Pian saattaa kuulua raikuva kutsuhuuto, kun jollain muullakii saattaapi olla nälkä =) Tosiaan, kyllä meidän pojasta ääntä lähtee. Mutta eipä hän onneksi itkeskele kuin silloin jos joku on hätänä. Muuten hän on hyvin kiltti vauva. Illat ovat kaikkein itkuisinta aikaa.. yleensä n. 1- 3 tuntia illasta on kitinää ja vitinää ja välillä huudetaan raivopäisesti. Tämäkii todennäköisesti johtuu siittä, kun illalla poika syö usein ja paljon, tankkaa oikein kunnolla että jaksaa nukkua. Ja ahkeran syömisen johdosta vatsaan pääsee ilmaa ja kostautuu sitten vatsanväänteinä. Yöunet alkavat meillä klo 10-01 välisenä aikana ja pisimmillään syöttöväli on 4-5 tuntia. Siinä ehtii itekkii kunnolla nukkumaan. Lyhimmillään 1-2 tuntia ja itsellä on yöunet aika vähiin välillä jääneet, mutta kummasti sitä vain jaksaa porskuttaa. Ja kotikii on pysyny siistinä (villakoiria välillä lukuunottamatta) ja ojennuksessa.

Mutta asiasta banaaniin.. seksiä meillä ei ole synnytyksen jälkeen näkynyt. Ei sillä etteikö mies haluaisi (todellakin on ollut koko ajan nipistelemässä ja leikillään ehdottelemassa=)), mutta mä en ole vielä uskaltanut. Mä luulen, että nyt alkaisi paikat olemaan jo hyvin parantuneet, mutta pieni pelko vielä on. Jos sitä kuitenkii viikonloppuna kaivaisi liukastevoiteet esiin ja yllättäisi miehen positiivisesti =) Jos vain itse jaksaa pysyä hereillä.. heh.

Joop, mä menen hetkeksi lukemaan kirjaa, kun vielä on rauhallista. Jaksakaa naiset masujenne kanssa =)

-Vanilla & Jesse-
 
Nyt ollaan vähän jo kotiuduttu pieneen mökkiimme jossa siis asumme ainakin ensi jouluun asti. Onhan siellä ahdasta, mutta sopu sijaa antaa.

Eilen oli sitten se vika neuvola lääkäri. Ja ei tehnyt mitään synnytystapa arviota vaan tutki ainoastaan kohdun suun. Ja se olikin jo pehmentynyt ja lyhentynyt 1cm. Lapsi oli raivotarjonnassa ja lekuri tokaisi, että ei ihmettelisi jos syntyisi hieman etuajassa. Hänen mielestään vauva on isohko ja kun kysyin mitä sillä tarkoittaa sanoi, että arvelee sen painavan nyt noin 3-3.5kg. Sopisi siis todellakin tulla ennen laskettua aikaa johon on vielä nelisen viikkoa. SF mitta oli 36 ja kaikki arvot ok. Viikon päästä taas neuvolaan ja sitten vaan jatketaan odottelua.

Onnea Vanillalle sänkyhommiin. Täällä on kanssa aika hiljaista sillä sektorilla.

Aurinkoisia päiviä kaikille ja ihanaa, että Katriinakin pääsi vihdoin äippälomalle.
 
Mä meitä täällä nostelen, ettei valuta toiselle sivulle. Ihanan keväinen päivä, ainakin täällä Kainuussa. Raskaus on ihan epätodellinen, kun masua ei vielä ole. Pelkästään ylimääräistä vähän siellä ja täällä. Ekassa neuvolassa kun punnittiin niin oli nelisen kiloa paino noussut alkuperäisestä. En tosin tarkalleen tiedä alkuperäistä painoani kun en omista vaakaa. Terkka sanoi sen olevan turvotusta, mutta huolestuttaapa kuitenkin, että kuinka paljon on sitten pudottamista kunhan toukka pullahtaa ulos. Mietittiin miehen kanssa, että lähdettäisiin ulkomailla käymään nyt keväällä. Suunnilleen viimeiset hetket reissata kahdestaan ja eipä me vielä ollakaan yhdessä käyty missään reissussa. Ärsyttää vaan, kun isä/työnantaja alkoi heti moralisoimaan ja motkottamaan että kun kaksi tyhjätaskua aikoo tuhlata ulkomaanmatkaan heti kun saa jostain pari euroa.. Pöh, mitähän se sille oikeastaan kuuluu.

Kateeksi jotenkin käy teitä äippälomalaisia. Nauttikaa aurinkoisista ja kiireettömistä(?) kevätpäivistä!

Jellybean ja toukka 8+8 (terkka vähän tarkasti noita päiviä)

 
Ihana ilma tosiaan täällä etelässäkin! Harmi vaan, että se on vierähtänyt neljän seinän sisällä!

Palautin tänään äitiysraha ja -avustus paperit, nyt odotellaan päätöstä summista. Äitiyspakkauksen otin rahana, joten sitä ei tarvitse odotella. Ei mulla niitä värejä vastaan mitään ollut, mutta pakkauksessa oli niin paljon sellaista tavaraa mitä meillä on jo/ei tulla tarvitsemaan, että katsoin sen turhaksi. Kyllä sillä 140 eurollakin aika paljon ostelee kaikenlaista. Vanilla voisikin kertoa vähän, mitä ovat pojan kanssa eniten tarvinneet ja kuinka paljon vaatteita oikein kuluu. Jos saisi vähän vinkkiä, mitä sitä vielä ostoslistalle pitää laittaa... Mua askarruttaa esim. sitterin, rintapumpun, imetyspaitojen, kantoliinan/-repun yms. osto.

Pinjalla alkaakin olla jännät paikat edessä. Nuo käsikopelolla tehdyt painoarviot on kyllä vissiinkin aikamoisia veikkauksia, yhdellä kaverillani heitti jopa reilulla kilolla, joka on noissa lukemissa aika suuri heitto noin niinkuin prosenteissa. Täältä luin, että ultrallakin tarkkuus on vain n. +- 500 grammaa.

Seksielämä täälläkin lähes olematonta. Ei vaan ole ollut sellainen olo, kun tuntuu niin kömpelöltä ja epäseksikkäältä kaikin tavoin. Paikat aika arkana ja rinnatkin kosketusarat välillä. Mieskin on tuntunut toistaiseksi ihan tyytyväiseltä pelkkään pusutteluhalitteluun, joten mitäpä sitä paineita ottamaan.

Mulla myöskin ollut tuota Karvakuonon hyvin kuvailemaan paineentunnetta aika useinkin, vaikka istukan pitäisi jo olla noussut. Välillä vauva taitaa potkia virtsarakkoon tms. mikä tuntuu kovin epämielyttävältä. Välillä pelottaa, että lirahtaa pöksyyn, onneksi ei ole vielä vahinkoa sattunut!

Meillä ainakin tulevat isovanhemmat kovin jo odottavat ensimmäistä lapsenlastaan. Isä toi ulkomaanmatkaltaa jo heti alussa parit potkarit ja äippä oli tilannut mulla vauvalehden :) Soittelevat tohkeissaan ja kyselevät kuulumisia harva se päivä jo tässä vaiheessa.

Täällä vatsa taitaa olla jo kookas, kun ei jäänyt ystäväni kolme vuotiaaltakaan huomaamatta, totesi kahvipöydässä, että mulla on aika IIISO massu :)

Aurinkoista päivänjatkoa!
 
DAISY: Mulla ei imetyspaitoja ole kuin ihan muutama. Pääasiassa käytän aivan normaaleja vaatteita, vielä ainakii. Kesän tullessa saattaa asia hieman muuttua, jos imetyksen tarve iskee vaiks keskellä kaupunkia. Nyt vielä kun on sen verran viileä etten ole ottanut pienintäkään rintatulehduksen riskiä enkä imettänyt "julkisilla" paikoilla. Oon ajoittanut kaupungille lähdöt heti syötön jälkeen. Asumme siis aivan keskustassa, joten matkoihin ei mene aikaa kuin muutama minuutti.

Sitteriä me olemme alkaneet tarvitsemaan oikeastaan vasta nyt pojan ollessa 1,5 kk. Nyt hän jo hetken aikaa jopa viihtyy siinä, ehtii itekkii syömään ja puuhailemaan jotain pientä pojan ollessa hereillä. Ei tarvitse koko ajan pitää sylissä. Vaikka kyllä poika aika sylikissa on ja ihan mukavaa sylittely on meille isoillekkii =)

Kantoliina meiltä löytyy, mutta kertaakaan ei vielä olla käytetty. Ei olla edes "harjoiteltu" sen käyttöä. Kovasti ihmiset liinan puolesta puhuvat ja uskon kyllä, että vauvoilla siinä varmasti turvallinen olo on. Mutta vielä ollaan pärjätty ilmankii..

Rintapumppukii löytyy, mutta harvoin sitä on tarvittu. Ihan vain muutaman kerran ja lähinnä sen vuoksi, että olen pumpannut hiukan maitoa pois ennen imetystä. Pojan on tällöin helpompi tarttua rinnasta (maitoa kun tulee ihan kiitettävästi ja rinnat ovat välillä liian täynnä). Pulloon oon pumpannut varmuuden vuoksi, jos oon lähteny käymään kaupungilla ja poika on jääny miehen kaa. Kerran mies on joutunu antamaan pullosta (ainoa kerta), mutta poika ei pullon päälle ymmärtänyt ollenkaan. Eikä ymmärrä muuten tutinkaan päälle. Ei suostu poitsu pitämään tuttia suussa, sylkee pois.

Yökkäreitä kannattaa varata jokunen, meillä ainakii menee aika nopeasti pyykkiin, kun poika puklailee. Bodejakii meillä kuluu aika reilusti, samaisen puklailun vuoksi. Potkareita ja puolipotkareita on muutamat. Aika vähällä loppujen lopuksi pärjää. Meilläkii on pussillinen vaatteita jo pestynä varastossa, kun ei enää mahdu päälle. Iso osa vaatteista ollaan saatu lahjaksi (sekä uusia että käytettyjä), ite ei olla kovin paljon ostettu. Puklurättejä myös kannattaa varata riittävästi.

Ja kaikenlaista pystyy ostamaan sit kun vauva on syntynyt. Mekii ostettii esimerkiksi rintapumppu vasta pojan syntymän jälkeen. Ja aika turhaksi kapistukseksi tuokii on jäänyt.

Nyt mua käy väsyttämään niin kovasti, että taidan mennä hiukan lepäämään.

-Vanilla-

 

Yhteistyössä