Ajatuksista odotukseen 10

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sade81
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Juu, tiedän! En todellakaan saa mitään mitallia tästä töissä olosta... Nyt vaan ihan oikeesti en pääse täältä töistä lähteen... Ensinnäkin siki, että olen mihen kyydillä töissä, joten odotettava sen töistä pääsyä ja toisekseen meidä 3 hlön tiimissä, yksi on jo kolmatta viikkoa saikulla, niin voitte kuvitella, kun yritetään tuon toisen kanssa saada hommat kaksin tehtyä, että toiminta pysyis tehtaalla käynnissä (juu, oon sellasessa työssä, et vaikuttaa tuotantoon), niin aika lirissä ollaan. Varsinkin kun satuin tuossa niitä lomia pitään ja tiistain ultran takia vapaata, niin pikku kasat kertynyt sillä välin pöydälle. Mä olen tällä hetkellä oman työni lisäksi kahden sijaisena ja itsellä ei ole ainuttakaan sijaista. Eli jos oon poissa, niin kukaan ei mun töitä tee... No, ehkä tilanne muuttuu, kun äippäloma lähestyy ;)
 
Niin joo... Kiitos vastauksista! Joten voin huoletta ottaa lisää lääkettä, huh! Jos sen voimalla sit...

Juu. Ja samaisen kiireen vuoksi näköjään toi kirjotus on mitä on. Virheitä siis riittää! Ei ihan ehtinyt taaskaan oikolukea...
 
tännekään ei kuulu mitään erikoista ja ihmeellistä... ainoa vaan että haen huomiseks saikkua kun alaselkä on niin kipee ollu nyt pari päivää... sen siitä saa ku töissä on kurkoteltava ja nosteltava niin paljon.. päikkärissä siis alle 3v ryhmässä... että semmosta.. ja kun ihan kevyitä lapsia sielläkään ei ole ja varsinkaan semmonen "mun oma" joka tarvii päivittäistä tukea ja apua (sisältää siis nostoja tosi paljon)...

Mutta en jaksa selän kanssa kyllä alkaa nyt tappelemaankaan että paljonko se kestää.. kolme päivää oon jo kituuttanu töissä ja nyt riitti...

niin ja isyyspakkaukseen tilasin netistä semmosen paidan missä lukee ISKÄ... :D semmosen harmaa mustan, hihat on mustat... :) maksohan se, mutta toivottavasti tuleva isi tykkää :)
huomenna ajattelin käydä kaupoilla ostamas muutaman vaatteen pakkaukseen ennen neuvolaa mistä saan saikkua ja sit kotiin lepuuttaa selkää..

Mi-iu rv 27+2
 
Mä tulin kurkkimaan onko Saden kuulumiset jo täällä. Että siis miten kertomiset anoppilassa meni. Meillä on tosiaan niin huonot välit anoppilaan, tosin mä olen pitänyt itseni irti niistä riidoista ja sanonut miehelle että kertoo ihmeessä koska vaan vanhemmilleen (olen sanonut jo kuukausi sitten), niin mies sanoi että kun eivät ole muutenkaan missään tekemisissä olleet moneen kuukauteen niin ei halua tästä soitella, eikä asuta samassa kaupungissa. Olen kyllä surullinen että vauvalta tulee puuttumaan isovanhemmat, mutta toisaalta parempi olla ilman kuin kasvaa tämän kyseisen naisen vaikutteiden alaisena. Ja miehellä on hirveästi ystäviä joilla on lapsia, eli tukiverkostoa kyllä löytyy.

Angsteri, kiitos Panadol-ohjeista, mäkin nyt sitten uskallan ottaa enemmän. On tosiaan parempi ottaa kerralla heti pari, niin saa taitettua sen kivun heti alkuunsa pois, ettei se jatku ja jatku, kun sitten kun se kunnolla alkaa ei sitä saa erkilläkään pois.

Amilda, ymmärrän että töitä riittää, mutta voi olla ettet parane kokonaan ennen kuin tosiaan makaat sängynpohjalla. Toivottavasti huomenna parempi olo.

Kiitokset empatiasta eiliseen kohtaukseeni! Mä voisin laskea kymmeneen ennen kuin annan itseni räjähtää, mutta mies voisi oikeasti tajuta etten hallitse näitä hormonejani ja ymmärtää mua extrapaljon. Tuntuu että kun on kivaa hän sanoo tajuavansa, mutta kun on tilanne päällä niin hän on itsekäs paska. Mä olen jo nyt muuttunut paljon ajatuksiltani. Tämä vauva ja raskauden sujuminen on mulle maailman tärkeintä, ja jotenkin kaikki muu tulee kakkosena, minä itse mukaan lukien. Ollaan puhuttu että koska mies on fysiologisista syistä ulkona raskaudesta eikä voi kokea samaa, hän ei voi siten ymmäärtää mua ja se on normaalia. Olen elänyt niin itsekeskeisen hedonistista elämää yli kymmenen vuotta (mitenkään vähättelemättä vaan nostalgisesti huokaillen), että tämä raskaus on suuri muutos henkisesti. Mulle tää ei ole helppo ja itsestäänselvä muutos. Tarkoitan verrattuna heihin jotka on teinistä asti haaveilleet äitiydestä ja "aina" tienneet hankkivansa/haluavansa lapsia.

Ihan mahtavaa: Siis meistä tulee äitejä!!!!!!!!!!!!!! (Mä alan nyt vasta sisäistää tätä hommaa...)

Onnea Ore mammaloman alkamisesta!!!!!!!!!!!!!!!!! Miltä nyt tuntuu?!?!? Onhan sairaalakassi pakattuna?
 
Onpas Mi-iukin itkällä! Hyvä että haet saikkua, ei ole järkeä ottaa riskejä.

Lumis, mikäs kp? Näyttääkö ovistestit edes haaleaa viivaa? Olettehan tehneet sen oleellisen mitä raskauden eteen yleensä tehdään? Ja oletko jo paranemaan päin?
 
nyt on sitten appivanhemmille kerrottu. Ihan hyvin meni ja iloisia ovat, mutta anoppi joten vaisu..varmaan niiden ennustustensa takia, en tiedä. Ja hirveästi alkoi kaikkia nimijuttuja, että pitää antaa tuhat nimeä niin on sitten onnellisempi lapsi tms..ei voisi vähempää kiinnostaa. Mutta olivat paljon vähemmän kiinnostuneita mitä luulin, onnittelivat, mutta eivät kyselleet mitään jne..no eipä tarvi taas pitkään aikaan nähdä. Mutta siis ihan hyvin meni.
 
Mä oon oikeasti nyt vasta kotona! prkl mikä päivä, väsyttää ja oksettaa ja vituttaa. Näin kauniista asian ilmaisten ;) Ja aamulla taas ennen sian pieremää ylös, eli parasta varmaan kömpiä peiton alle.

Mutta niin koukussa palstaan olen, etten voinut olla käymättä lukemassa ja kommentoimassa, vaikka mitään säällistä asiaa ei taas ollutkaan. Hurjalta kuulostaa Amildan työ, jaksamista! Musta ei varmaan tässä tilassa olis, vaikka muuten oonkin aika sissi :) Ja hyvä, että saitte Sade kerrottua. Mäkin ootan innolla (ja kauhulla) miten appivanhempien naama venähtää kun kerrotaan :D

Ja Rosa oikeasti, oisit jättäny ostokset kaupassa kassalle ja toivottanu hyvät päivän jatkot. Uskomatonta hommaa..

Nyt kutsuu unijukka.. Niin ja 7+0!!! :)
 
Tervemenoa mammalomalle, Ore! Toivottavasti kertoilet kuulumisia ja vointeja ahkerasti, voimme muut sitten ottaa mallia. :) Minä olen varaillut loman alkuun kaikenlaisia hemmottelujuttuja, en malta odottaa!

Neuvolan Vau-kirjassakin sanotaan tämän viikon kohdalla: "tarvitset juuri nyt ehkä ylimääräistä hemmottelua." Niin totta! Mies raukka, eilen en päästänyt sitä katsomaan lätkää muualle, vaan nyyhkin etten halua jäädä yksin kotiin... Niin epätyypillistä minulle! Onneksi toinen yrittää parhaansa miellyttääkseen vaativaa vaimoaan.

Kurjaa tosiaan, jos välit tuleviin isovanhempiin ovat huonot. Luulisi, että lapsenlapsi saisi miettimään asioita uudelleen. Allekirjoitan kuitenkin täysin tuon Rosan kirjoituksen ystäväpiiristä, tukiverkon voi muodostaa muullakin tavalla. Meidänkin vanhempamme asuvat hieman kauempana, joten lähellä asuvat ystävämme ovat todella tärkeitä -jos vaikka saisimme joskus vauvan hoitoonkin! ;)

Olen ihastunut tuolta Vauvan tyyliblogista bongaamaani säkkituoli-sitteriin:
http://riemuli.fi/catalog/product_info.php?cPath=21&products_id=96
Väriksi ajattelimme beige-luonnonvaaleaa.

Viikonloppu taas, aurinkoa tilaukseen!

B. rv 32+0 ja hurjasti potkiva poikavauva =)
 
Kiitos eilisestä myötätunnosta! Onneksi olo on jo hieman parempi... Nokka vuotaa vielä, mutta sitä järjetöntä särkyä ei oo enää :)
Joo, on tuo mun työmäärä kieltämättä mennyt jo hieman yli äyräiden, mutta kuten huomaatte, otan myös välillä omaa aikaa (palstailuaikaa) töiden välissä. Teen sen, minkä kerkeen ja sillä hyvä. Kyllä kaikki täällä tietää, mikä helv*tti mulla on irti näiden töiden kanssa täällä, koska tosiaan toimin omien töiden lisäks sijaisena yhdelle äitiyslomalaiselle (joka ei saanut ulkopuolelta sijaista - säästö kun alka S:llä) ja nyt sit pari kuukautta enemmän ja vähemmän tehnyt lisäksi yhden sairastajan (veritulppa tms. jalassa) hommia vielä siihen päälle. Työt tulee jotain kuukausi myöhässä tällä hetkellä, mut kyllä tässä jaksaa painaa, kun pitää välillä nettitaukoja ja kun tietää, että kohta pääsee itsekin äitiyslomalle :) Toivottavasti mä saisin tähän pian jo jonkun oppiin. Näitä ei ihan kuukaudessa opeteta...

Hurja on ollut eilinen päivä myös Broganilla! Tai ainakin piiiiitkä... Huh! Voimia ja jaksamisia sinneniiii.

Hienoa, että Sade on saanut kerrottua anoppilaan. Kiva juttu!
Olis se kyllä niin kiva, kun saisi itse nuo isovanhemmat valita, mut aina ei onni käy yksiin. Mustakin tuntui, ettei miehen isä (ovat eronneet) ollut jotenkin yhtään kiinnostunut koko vauvasta, vaikka sen eka lapsenlapsi onkin. Toki sanoi silloin kun kerrottiin, että tosi mahtava juttu, mut siinä kaikki. Ei kyselyitä - ei mitään... Tai sit vaan me raskaustuneet otetaan jotenkin liian vaisusti noi kommentit, kun itse on ihan ihmeissään ja tohinoissaan tän vauvan tuloon vuoksi ja kaikki asiat kiinnostaa... Vaikka pakko myöntää, en osaa oikein vielä ajatella konkreettisesti sitä, että musta tulee äiti. Jotenkin tuntuu vieläkin niin kummalliselta tuo tilanne. Ja varsinkin minulle, joka vielä 3 vuotta sit vannotti elävänsä elämänsä ikisinkkuna ja ilman lapsia.

Mä oon kanssa kattellu noita säkkituolisittereitä. Musta ne on jotenkin hirmu mukavan tuntusen olosia. Ainoo, mikä niissä mietityttää, et kuinkahan helppo sitä on liikutella paikasta toiseen. Vaikka voihan sen ihan kotikäyttöönkin vain ostaa... Mutta jos Ballerina meinaat ostaa tuon, niin sit tuut kertomaan kokemuksia siitä, kun vauva on päässyt sen "koeajamaan"...

Orelle mahtavaa äitiyslomaa!!! Ja muille mukavaa ja (toivottavasti) aurinkoista viikonloppua!

Nyt on kyllä painuttava niitä töitä puurtaan... Plaah!
 
Ballerina, mä olen ihastunut samaan säkkituolisitteriin! Oletko päässyt kokeilemaan sitä, siis koskettamaan? Se on aivan mielettömän ihanaa ja pehmeää materiaalia. ei sitä voi edes kuvailla. Mutta siis tuntuu sellaiselta että sitä on pakko hiplailla.

Hyvä Sade että meni kivasti1 Mustakin tuntuu etteivät lähimmät ihmiset ole "tarpeeksi" innoissaan tästä uutisesta, mutta se johtuu varmasti omista ylisuurista odotuksista. Kun vatsa alkaa kasvaa niin varmasti muut osaavat suhtautua helpomin.

Huh, töitä jo 2 tuntia takana ja pääsen vasta kasilta. Lähdin mukaan tällaseen projektiin, joka on antoisa (taloudellisesti & henkisesti) ja mielenkiintonen, mutta jossa menee kaikki aika. Se ei tosin haittaa, koska tää kestää vaan ihan maksimissaan kolme kuukautta. Mua suositeltiin tähän ja pyydetttiin haastatteluun, jossa päätin kertoa raskaudestani (pari viikkoa sitten). Sitten se menikin niin, ettei missään vaiheessa puhuttu mistään selllaisesta että olisin luonnollisesti voinut asian kertoa. Tosin tää kestää vaan max 3 kk, joten en usko että kukaan ottaa nokkiinsa, eikä mulla mitään velvollisuutta ollut kertoa siis. Mutta nyt en osaa tai uskalla siirtyä mammahousuihin, eikä kukaan täällä vielä tiedä. Luulevat varmaan mun vain lihoneen, kukaan ei ole mitään kysynyt. Farkut kiristää kun istun. Tehtiin samalla porukalla 3 vuotta sitten yks juttu, ja silloin olin niin antiperheihminen, että luulen ettei ne edes voi kuvitella mun olevan raskaana. Eli ihan sama juttu kuin Amildalla ajatusten muuttumisen suhteen. Muistan kun viimeksi samassa projektissa tuore äiti (ystäväni) toi töihin näytille pienen vauvansa, ja ylpeänä tarjosi sitä syliini. Sanoin "ei kiitos" ja peräännyin. En tietenkään tarkottanut pahaa, mutta se ei mitenkään tuntunut luonnolliselta, en osaa leperrellä vauvakieltä ja se oli niin pieni että pelkäsin että se menee rikki... Se äiti vähän loukkaantui, ymmärrettävästi.
Ihanaa perjantaita!

RV 14+3
 
kauhea olo =( mittasin kuumeenkin, mutta vain 36.1, mitään ei tee mieli syödä, tekisi vaan mieli oksentaa ja kohta alkaa 1,5h kokous :( kaipaisin niin paljon miestä nyt kotiin että saisin vaan nukkua ja hän hoitaisi jotain syötävää mulle..alkaa voimat loppua ihan täysin :(
 
Ihan pikana

Sadelle hurjasti voimia! Ihan oikeasti, syö jotain (jotain pehmeää ja hyvän makuista). Vaikka muutaman kerran tulisikin ylös. Mulla yleensä viimeistään kolmas annos kestää sisällä. Mutta ihan oikeasti, jotain nassuun. Se helpottaa kuitenkin.
 
sain muutaman ranskalaisen syötyä..jee..

mulle tuli eilen vauva lehden ilmainen näytenumero, tosi huono numero, siis jotain teinien uusperheistä ja lapsettomuudesta. Siis tärkeitä juttuja molemmat mutta eipä nyt mua paljoa kosketa..olisi ollut kiva saada joku muu numero, mutta voihan noita aina käydä kirjastossa lukemassa.

otin koneen nyt makkariin ja makaan sängyllä niin ehkä selviän siitä kokouksesta, loppupäivä olisikin sitten ihan "vapaata".
 
jatkan vielä valitustani..ottaa vaan päähän kun monilla on vaan aamupahoinvointia ja sitten ihan ok olo..ja tuntuu että tämä vaan pahenee joka päivä. maanantaina eka neuvola, saa nähdä miten sinne jaksaa..mutta on silti raskaana kiva olla.

rv8+0
 
Voimia ja jaksamisia Sadelle! Kuulostaa niin kovin tutulta. Muistahan syödä, vaikkei mikään maistuisikaan (nimim. "45 minuuttia yhtä leivänpalaa järsinyt") Yleensä syönti kuitenkin helpottaa hetkellisesti oloa.
Mullahan tuo oksetus/kuvotus/väsymys kesti johkin 9+0 asti, joten toivottavasti myös sulla alkaa sit helpottaan...

RV 12+4
 
Vieläkin ihan pikana.

Ota Sade kohta toiset kaksi ranskalaista. Ja jos oksennuttaa niin käy oksentamassa. Mikään ei ole kuluttavampaa kuin jatkuva huono olo. Tsemppiä kokoukseen! Onko sulla purkkaa? Ihan siis perussellaista? Oletko kokeillut sitä?

Nyt on onneksi perjantai, viikonloppu on välissä, joten kyllä sä jaksat sinne neuvolaan. Ja ihan oikeasti, jos olo on edelleen aivan karmea, niin pyydä siihen helpotusta. Ei ole kenenkään etu, jos menet tiputuskuntoon.

Tuo on muuten raivostuttavaa. Miksi aina puhutaan vaan aamupahoinvoinnista. Tai yleensä yhden vuorokaudenajanpahoinvoinnista...

Neuvolasta muuten tarjosivat vauva-lehden yhtä aikaisempaa numeroa. Onko muilla ollut sama juttu?
 
mies oli menossa suoraan töistä jonnekin mutta soitin että saa tulla kodin kautta koska en jaksa yksin. tuo nyt sitten lisää juotavaa ja saa laittaa mulle lisää ranskalaisia. Salmiakki on kyllä kova sana ja suolakeksit mutta ei niillä ihan elä :( ja eniten ottaa päähän kun eilen illalla söin hyvällä ruokahalulla kanapastaa ja nyt taas tällainen olo. Pitäisi kai olla kokonaan syömättä kunnon ruokaa kun tuloksena huono olo. Mutta kyllä tää tästä. Jos maanantaina huono olo niin aion pyytää taas saikkua. mutta eipä näin huonoa oloa ole vielä ollut niin ehkä tämä on ohimenevää (joo, ja ehkä lehmät lentää..;)

Orelle tosiaan ihanaa mammalomaa, mutta älä nyt meitä unohda!
ja kaikille muille kiitos taas tsemppauksista ja ihanaa viikonloppua!
 
hmm, tosta säkkituolista vielä..kun luin kätkytkuolemista ja siinä oli että syytähän niihin ei tiedetä mutta esim. pinnasängyn patja ei saa olla liian pehmeä jne, niin tuo ainakin kuvassa vaikuttaa tosi pehmeältä niin uskaltaisiko siihen ihan pientä lasta laittaa?!

mutta aivan ihana, saisikohan noita isompana jos hankkisi itselle ;)
 
HAHAAA!!! Maaninen yliväsynyt Brogan ilmoittautuu vahvuuteen! :D Mä käyn jollain lisävirralla ilmeisesti, kun tahti vaan kiihtyy kahden rankan päivän jälkeen. O-n-n-e-k-s-i on viikonloppu, ihanaa.

Mies lähti illaksi poikain kanssa menoihin ja tulee ties millon. Mulla on koko loppupäivä aikaa itselleni. Käyn vuokraan jonkun hyvän leffan ja ruokaa pitäis jostain taikoa. Nyt on vaan dilemma, että mitä ruokaa. Kun kerrankin saan tehdä vain itselleni juuri sitä mistä minä tykkään ja mitä MINÄ halua niin mä en osaa päättää mitä haluan. Jos hakis pizzan?? Tai tekis jotain ihanaa valkosipulihöystöä valkosipulilla. Vesi valuu suunpielestä. Tänään ei siis ole huono olo. Täytyy sulkea silmät ja koettaa tavoittaa ajatus täydellisestä ateriasta ;)

Mä en oikeasti osaa pukea sanoiksi, minkälaisia mielikuvia mulla tulee ketjulaisista nikkien ja kirjoitusten perusteella. Oikeastaan huomasin tuossa, että kun mä mietin teitä niin mulle tulee mieleen VÄREJÄ. Hassua.. Joten annan kaikille värin ja saatte sanoa jos jaksatte, että tykkäättekö ees koko väristä ja kuvastaisko se teitä :) Rosa = no heh, yllätyksettömästi roosa.. Sade=sininen (sadepisara???), Angsteri=keltainen (mistä hitosta tuokin tuli???), Jellybean=vaaleanpunainen (niinpä..) Mi-iu=tuollanen vihreä niinku tuossa alla on tuo mainos :), ore= tumman sininen.. Saana onkin vaikea!! Ehkä sellainen ruskehtava?? Ballerina=vaalean violetti, Amilda valkoinen! (???). Tulikos kaikki? Piti tulla.. Nää on sitten jotenkin mun kierosta mielestä pulpahtaneita juttuja. :) Mikähän mä itte olisin?? Muuan vuosi sitten ehdottomasti beige, mutta nyt ehkä.. ruskea??

Tämmösiä juttuja. Mutta nyt mä alan miettiin sitä ruokaa.... nam.
 

Yhteistyössä