R
Rosis
Vieras
Ore, sut tuntien sä lähdet pian sitä karhua metsästämään. Ja saat sen myös kiinni. Mutta jos nyt koittaisit ihan noita perinteisiä keinoja vielä. Toisaalta kai se vauva sitten pukkaa ulos kun on siihen valmis. Mutta jos on tyyppiä kaikki-mulle-heti-nyt, niin noi päivät la:n jälkeen tuntuu vuosilta.
Angsterille halauksia. Jänskättää sun puolesta. Pidän peukkuja neuvolaan; tulehan ilmottelemaan sitten pian kuulumiset.
Mä olin täällä äitini luona yötä ja sain ihanan tekstarin aamulla mieheltä "Huomenta rakkaat, miten mun tytöt voi?", eikä se tarkottanut mutsini koiraa. Kirjotinkin eilen mailissa, mutta laitan tännekin. Eli mun äiti joutu sairaalaan viikoksi ja saa 2kk sairauslomaa jonka ajan joudun hoitamaan sen koiraa. Muuten ok, mutta meillä on kotona kissa ja ne ei tule toimeen ellen ole paikalla, joten aikamoista ramppaamista tästä kesästä tulee. Äitini isovarpaan luu (se möntti josta varvas lähtee) muokattiin uudestaan ruuveilla kii ja nilkka operoidaan tänään, eli ei saa ainakaan kuuteen viikkoon kävellä. Onneksi ei käynyt pahemmin. Tulin niin myöhään sairaalasta tänne ulkoiluttaa koiraa etten jaksanut lähteä enää kotiin. Siirsin äidin sängyn sohvan paikalle jotta pääsee helpommin vessaan ja näkee telkkarin.
Vauvan liikkeet on alkaneet tuntua useammin ja selkeämmin, ihanaa. Muutenkin voin tosi hyvin, supistuksia ei enää ole ollut. Migreenissä toimi smurffin laki, eli heti kun sain reseptillä Miranaxia, joka kulkee koko ajan laukussa mukana, maigreeniä ei ole kertaakaan näkynyt.
Angsterille halauksia. Jänskättää sun puolesta. Pidän peukkuja neuvolaan; tulehan ilmottelemaan sitten pian kuulumiset.
Mä olin täällä äitini luona yötä ja sain ihanan tekstarin aamulla mieheltä "Huomenta rakkaat, miten mun tytöt voi?", eikä se tarkottanut mutsini koiraa. Kirjotinkin eilen mailissa, mutta laitan tännekin. Eli mun äiti joutu sairaalaan viikoksi ja saa 2kk sairauslomaa jonka ajan joudun hoitamaan sen koiraa. Muuten ok, mutta meillä on kotona kissa ja ne ei tule toimeen ellen ole paikalla, joten aikamoista ramppaamista tästä kesästä tulee. Äitini isovarpaan luu (se möntti josta varvas lähtee) muokattiin uudestaan ruuveilla kii ja nilkka operoidaan tänään, eli ei saa ainakaan kuuteen viikkoon kävellä. Onneksi ei käynyt pahemmin. Tulin niin myöhään sairaalasta tänne ulkoiluttaa koiraa etten jaksanut lähteä enää kotiin. Siirsin äidin sängyn sohvan paikalle jotta pääsee helpommin vessaan ja näkee telkkarin.
Vauvan liikkeet on alkaneet tuntua useammin ja selkeämmin, ihanaa. Muutenkin voin tosi hyvin, supistuksia ei enää ole ollut. Migreenissä toimi smurffin laki, eli heti kun sain reseptillä Miranaxia, joka kulkee koko ajan laukussa mukana, maigreeniä ei ole kertaakaan näkynyt.