Mukava kuulla Baltsusta! Sitten kun ehdit, olisi ihana kuulla miltä oma uusi koti tuntuu, ja miten teillä koko perheellä menee. Vinkulle Pusu!
Eipä taideta olla menossa mihinkään lomalle. Mulle sattui inhottava juttu. Aamulla menin Puppen kanssa puistoon, oltiin ainoita koska satoi. Keinumisen jälkeen Pupson juoksi liukumäkeen, liukui kerran pari ja muistan kuinka kiipesi taas portaita ylös, seisoin siinä vierellä. Sitten seuraava mitä tajusin oli, että suuni ja silmät on täynnä märkää hiekkaa ja Puppe (jota en tunnistanut) läiski mua keltaisella lapiolla päähän. Yritin puhua, mutta en saanut sanoja ulos ja ihmettelin missä ihmeessä olin ja kuka tuo lapsi oli. Tajusin, että pitää soittaa johonkin ja taskussa oli puhelin, soitin ekaan soitettuun numeroon joka oli eläinlääkäri, ne luuli että olin ihan kännissä ja iski luurin korvaan. Sitten tajusin kuka ja missä olin ja soitin miehelle. Aloin vaan itkeä ja yritin samalla lohdutella Puppea, joka ei onneksi tajunnut mitään hätää olevankaan. Eli pyörryin varmasti vain minuutiksi pariksi, mutta se tuntui tunneilta. Eniten pelotti se, että Puppe olisi voinut juosta autotielle tai mihin vain. Onneksi fiksu tyttö oli hakenut lapion hiekkikselta ja teki äidistä hyvää kakkua. Mies pakotti lääkäriin josta sain lähetteen sairaalan ensiapuun, sydänkäyrään- ja filmiin ja muihin kokeisiin. Vauva potkii railakkaasti eli hän voi hyvin, onneksi. Olivat sitä mieltä että mun on parempi lepäillä siellä yö. Aluksi suostuin, mutta sitten kuulin että viikonloppuisin sieltä ei kotiuteta ketään enkä todellakaan makaa niissä sairaalavaatteissa siellä laitoksessa kolmea yötä. Pääsin kotiin kunhan en ole yksin, enkä hoida lasta yksin. Joten saapi nähdä lähdetäänkö matkalle maanantaina. Mies ei näillä näkymin suostu, ja mulla on aika hutera olo vielä. Aivan järkyttävä päänsärky. Hemppa on tosi hyvä, verenpaine normaali, kaikki verenkuvat ja tulehdusarvot normaalit, joten ei johdu mistään tavallisesta raskaus-syystä. Aivojen magneettikuvan ne vielä olis ottaneet mutta se ehti mennä kiinni viikonlopuksi. Eipä tässä muuten mitään, mutta kun on ajatellut että pystyy pitämään lapsestaan huolen ja mahdollinen uhka tulee ulkoa päin, on pelottava ajatus että se tuleekin itsestä. Vaikka se onkin ihan pelkkä pyörtyminen, niin pelottava ajatus jos oltais oltu uimassa tai alamäessä rattaissa jne. Mut loppu hyvin kaikki hyvin. Nyt pesemään hiekat pois korvasta ja sitten tilataan pitsat.