"Anteeksi vaan, mutta vaikka minulla on monta todella hyvää ammattikoulun käynyttä kaveria, en voisi kuvitellakaan, että pystyisin heidän kanssaan keskustelemaan monista sellaisista asioista, joista voin keskustella lukion käyneiden ystävieni kanssa."
Kiitokset sinulle tästä myötähäpeän naurusta jonka sait aikaan
Ilmeisesti lukio ja ammattikoulu määrittävät myös sen kutsutko läheisiäsi
"ystäviksi" vai "kavereiksi". Otan osaa heidän puolestaan.
Mielestäni ihmisen sivistyneisyyttä ja älykkyyttä ei mitata pelkällä koulutuksella tai sivistyssanojen sisällyttämisellä puheeseen...!
Jälkimmäinen tuo enemmänkin mieleen että mitäköhän näillä vuolailla sivistysanoilla yritetäänkään paikata...
Tulipa mieleeni myös että ainakaan nämä huonosti käyttäytyvät ja öykkäröivät teekkarit eivät anna kovinkaan edustavaa esimerkkiä sivistyksestään.
Edellisen lauseen tarkoitus oli avata silmät todellisuuteen: sivistyneitä ja sivistymättömiä ihmisiä on ihan yhtä lailla amk:ssa ja lukiossa.
(Käsittääkseni Mensan testiäkään ei läpäistä ylioppilaspapereilla, vaan taustalla ehkä tarvinnee piillä sitä todellista älykkyyttä..
*********************************************************************
"Aamis puolella ei oo kunnon klieliopintoja, ei ainakaan lukion tasoisia. Niitä on vaikee paikata myöhemmin."
Ensimmäinen lause on totta, toinen ei.
Kyllä nykyään on niin paljon mahdollisuuksia opiskella kieliä myös muualla kuin lukiossa tai amk:ssa.!
Esimerkiksi kansanopistot, erilaiset kielikurssit jne jne jne.
Puhumattakaan matkustamisesta tai omatoimisesta kielten opiskelusta, jota voi harjoittaa
esimerkiksi hankkimalla ulkomaalaisia kirjekavereita. Nykyään näissä
palveluissa voi jopa hakea kirjekavereikseen vain henkilöitä, jotka
nimenomaan haluavat opiskella kieltä, eivätkä vain kirjoitella muuten vaan.
Kukapa olisi parempi opettamaan vierasta kieltä kuin kyseisen maan
natiivi kansalainen, jolla on riittävän hyvät äidinkielen perustaidot.
Asiathan yleensäkin opitaan vasta käytännössä, ei kirjoja pänttäämällä ja yrittämällä vain muistaa kaiken ulkoa.
Asiat täytyy sisäistää ennenkuin niitä voi oikeasti "osata".
Käytäntö on ainoa tapa kohti ammattilaisuutta.
Tähän sopii hyvin myös vanha sanonta: "Harjoitus tekee mestarin!"
************************************************************************
Muistuttaisin myös että myyjän työ ei ole mitään helppoa..!
Mielestäni jokaisen täytyisi joskus kokeilla kyseistä ammattia, sen todellista luonnetta kun ei voi muuten tietää!
Tulospaineet ovat kovat, joka ikinen päivä.
Lisäksi täytyy mm. kestää kaikenlaiset asiakkaat, olla moniosaaja, omata hyvät psykologiset taidot, tuntea kaupankäyntiin liittyvät lait huolellisesti ja monipuolisesti sekä asiakkaan että kaupan kannalta, omata hyvä tilannetaju, paikoin tarvitaan paljon fyysistä voimaa ja -kestokykyä, joustaa jatkuvasti laajentuvien aukiolojen takia, tehdä pitkiä työputkia ilman vapaita, lisäksi myyjä saa aina pelätä (mahdollisesti aseistettuja) ryöstäjiä, sekakäyttäjiä ym. työpaikan turvallisuuden vaarantavia henkilöitä, joten henkinen kestävyys on todella koetuksella.
Jokainen voi tämän jälkeen pysähtyä hetkeksi ja miettiä että kuinka helpolta se myyjän työ enää kuulostaa: esim. yksintyöskentelevä Siwan myyjä klo 03.00 Helsingin yössä (Helsingissä ja muuallakin on jo 24h auki olevia Siwoja, jos joku ei sitä vielä tiennyt..).
*************************************************************************
Ja herätkää hyvät ihmiset tuossa koulutus -keskeisyys ajattelussanne jo nykypäivään!
Totta on että nykyään kannattaa opiskella useita tutkintoja, mutta suhteilla ja _työkokemuksella_ ne parhaat paikat loppujen lopuksi viedään!
Ja hyvä työpaikka/ala on mielestäni juuri se mikä kustakin ihmisestä _itsestään_ tuntuu parhaimmalta ja omimmalta.
Työ, jossa viihtyy ja joka noudattaa omia arvoja ja kiinnostuksia.
Vain sellaisessa tehtävässä kukin ihminen on parhaimmillaan ja osaavin!
Kannattaa myös vakavasti miettiä millainen itsetunto lapselle kehittyy jos vanhemmat pakottavat opiskelemaan sitä mitä itse haluavat, eivätkä _kannusta_ ja _tue_ sitä mistä lapsi on itse kiinnostunut ja innostunut.
Seuraukset voivat olla ajan kuluessa tuhoisat, kun lapsen itsetunto ei kehitykään normaalisti vanhempien arvostuksen puuttuessa.
Lapset tarvitsevat rakastavia, kuuntelevia, kannustavia ja heitä tukevia vanhempia!!
************************************************************************
Terveisin:
Ilmeisesti erittäin sivistymätön kansalainen kun omaan vain kaksi ammattia ilman valkoista vappulakkia.