ahdistuneisuuden fyysiset oireet

Hei!

Minulla on takana nyt 5 päivää mielialalääkettä, en ole huomannut minkäälaisia sivuvaikutuskia, annos 5 mg päivässä. Huolestuttaakin, että jos lääke ei tehoa kun ei ole minkäänlaisia oireita, siis lääkkeeseen liittyen. Viikko vielä tällä annostuksella ja sitten nosto.

Minäkin näen vaikka minkälaisia valopalloja yms. ainakin jos on kirkas ilma tai jos tuijottelee valoon tai lumeen. Näitä siis on ollut jo enne lääkettä. Välillä ne sitten unohtuu, uskon niiden johtuvan ylivirittyneisyydestä, huomaa kaiken mitä aiemmin ei ole tullut ajatelleeksi.

Nykinät senkun jatkuu... :( vähän on jo toivoton olo, että eikö nämä ikinä lopu

Apaattisuus on täälläkin jatkunut jo sen 2 vuotta. Ärsyttää kun ei saa mitään mukavaa aikaiseksi tai kun ei oikein nauti sellaisista asioista kuin ennen, jossain se pelko kuitenkin kummittelee.

Minulla on myöskin ollut tuota, että jokin paikka on kosketusarka. En tiedä mistä se johtuu. Nyt ei ole kuitenkaan vähään aikaan ilmennyt.

Ajattelen kuitenkin välillä (että pysyn järjissäni), että minulla on nämä oireet olleet jo 2 vuotta ja jos se nyt jotain oikein vakavaa olisi niin eiköhän ne olisi edenneet johonkin suuntaan tai ilmennyt jotain "vakavampaa"

Huolimuori mitkä fyysiset oireet koet vähentyneet tai poistuneet lääkityksen myötä?
 
Minulle annettiin lääkkeen suhteen ohje että jos ei tule pahoja sivuvaikutuksia niin mahdollisimman nopea nosto 10 mg annokseen, purkin kyljessä luki 3-5 pv 5 mg ja sitten 10 mg. Itse nostin 4 pv jälkeen, sitten noin kk jälkeen lääkärin suosituksesta 15 mg. Nyt olen miettinyt että tuo pienempikin annos olisi voinut riittää mutta menen nyt tällä vähän aikaa. Tänään ollut melko hyvä päivä, toivottavasti muillakin!
 
Moip !

Tässäpä vähän listaa mitkä fyysiset oireet on ainakin mulla hävinneet kokonaan lääkkeen aloituksen jälkeen.

- lihasnykinät,turhat jännitykset lihaksissa
- raajojen puutumiset,heikotus tuntemukset,pistelyt ja kihelmöinnit
- sydämen muljahtelut ja rytmi häiriöt ainakin todella paljon vähentyneet aikaisemmasta !

Nuo ainakin sellaiset selkeimmät mitkä itte oon hokannu. Tietysti henkisellä puolellakin on tullut paljon parannusta valosampaan päin eli henkisellä puolella

- itsensä hysteerinen tarkkailu loppunut lähes tulkoon kokonaan.
- sairauksien pelko hävinnyt,pystyy keskittymään jopa johonkin muuhun kun siihen kamalaan jatkuvaan pelkojen kierteeseen.
- mieli ala huomattavasti korkeampi
- oon innostunut uudestaan tuosta liikunnasta joka on monta kuukautta ollut kateissa ja se tuntuu jopa hyvälle !

Eli kaikenkaikkiaan suurimman osan ajasta olo on pitkästä aikaa erittäin hyvä,en olisi missään nimessä voinut ilman lääkitystä ajatella jatkavani yhtään pidemmälle! Minulle tämä lääke on sopinut täydellisesti vaikka alussa sivu oireet oli kamalat mutta ne kun kestää ja lääke alkaa vaikuttaa niin suosittelen vaan sinnikkäästi syömään ja odottamaan vaikutuksen alkua. Minä olen saanut elämästä kiinni ja voin aidosti iloita asioista!:) eli suosittelen ihan kaikkia jotka miettii lääkkeen aloitusta !

Mullakin muuten tunnosti kun alotin sillä 5mg ja söin sitä sen 2vko että ois saanut jo aikaisemmin nostaa tähän 10mg koska selvästi huomasin viimeisinä päivinä että masennus alkoi pikku hiljaa palata takaisin ja lääkkeen vahvuus ei enää vaikuta mutta sitten heti helpotti kun nostin 10mg!
 
Heips!
Minulla on mennyt lääkityksen aloituksen jälkeen aikalailla samanlailla nuo fyysiset oireet pois kuten huolimuorillakin, samoin psyyke on parantunut niin että en jaksa enään pelätä enkä ylitarkkaile itseäni.
Kivut olivat pahimmillaan kasin luokkaa, nyt ne on kakkosen luokkaa, eli huomattava parannus. Cymbalta onkin sekä kipu- (neuropaattiseen kipuun) että mielialalääke.
Sitä käytetään nykyisin paljon fibromyalgian hoitoon. Fibrohan on vieläkin vähän kiistelty sairaus, esim. se fysiatri jolla kävin oli sitä mieltä että ei fibroa ole olemassa. Minulle on reumalääkäri siitä tehnyt vahvan diagnoosin, ja itse sen allekirjoitan.
Joissakin teidänkin kirjoituksissa on paljon semmoista mikä viittaisi fibroon,
mm. paikkaa vaihtava kipu, raajojen väsymys, puutuneisuus, raajojen väsymys ja voimattomuus varsinkin aamuisin, kosketusarkuus, alavireisyys, väsymys, huono uni, sydämen tykytykset.
Näiden ylläolevien oireiden kanssa minun on elettävä, lääke kyllä helpottaa mutta ei vie oireita kokonaan pois, olo vaihtelee päivittäin riippuen mm. unen laadusta sekä säästä.
Ilman lääkkeitä en olisi selvinnyt, olin niin ahdistunut ja kipeä että en olisi jaksanut.

Mollivoittoinen on kuitenkin mieliala. Siihen tietysti vaikuttaa se että olen aika yliväsynyt liiasta työstäkin. Kaikkien monien yt:den jälkeen meidän porukka on kutistunut seitsemästä kahteen!!! työt eivät ole ainakaan vähentyneet, vaikeita töitä joita en osaa enkä kerkiä opetteleen, enkä kerkiä tekeen kaikkea sitä mitä pitäisi.
Kun menen töistä kotiin, alkaa iltavuoro, ruuanlaittoa, jälkien siivoamista, läksyissä auttamista, pyykkiä, eväitä, talon lämmittämistä, lasten kyytimisiä harrastuksiin, kavereille, eläinten hoitoa (pari hevosta, energinen koira ja kaksi helppoa kissaa).... Eläimet on kuitenkin minun henkireikä ja lapsuudesta asti olen haaveillut siitä että saan asua maalla ja minulla on eläimiä, nyt se haave on toteutunut ja minä vaan valitan... no oikeasti en valita, olen vain väsynyt. Henkisen puolen kuorma on melkoinen ja aika yksin sitä kannan. Tiedän että minun pitäisi jollekkin puhua, mutta en ole jaksanut tai saanut aikaiseksi mennä MTT.hen. Ystävät ovat hukkuneet jonnekkin (siitä en voi syyttää kuin itseäni). Mieheni kyllä osallistuu ja tekee paljon pihatöitä, metsätöitä ym mitä maalla on työtä ja auttaa eläinten kanssa. Pitäisi osata olla vähän itsekkäämpi ja ottaa joskus aikaa itselle. Siitä nautin jos joskus saan hetken olla yksin.

No nämä on lie niitä ruuhkavuosia ja joskus tulee aika että kaipaa kaikkea tätä hälinää ja sitä kenkävuorta eteisessä jonka yli hyppiä, tulee aika että on hiljaista ja odottaa että lapset tulisivat käymään, että olisi sitä ääntä ja hälinää. Nyt vaan täytyy jaksaa.

Aurinkoisia päiviä on nyt lähipäivinä tulossa, nautitaan valosta ja lämmöstä ja kevään tulosta. Pian jo ensimmäinen leskenlehti nousee kauniin keltaisena kaiken kuran ja lian keskeltä...
 
Viimeksi muokattu:
Aurinkoista aamupäivää!

Ajattelin ensiviikolla nostaa annostuksen 10 mg ja siitä viikonpäähän ottaa lääkärin soittoajan ja kysyä lisää annostukista.

Hienoa kuulla miten paljon fyysiset oireet ovat helpottaneet lääkityksen aloituksesta. Minä kuitenkin pessimistisenä ajattelen, että lääkkeet eivät minulle toimi ja muille toimii joten minulla on jokin fyysinen sairaus :( Haluan nämä nykimiset pois :(

Aloitin Eilen "paaston" tai siis pussikeittodieetin, saa nähdä miten kroppa menee siitäkin sitten vielä sekaisin. Aiemmin kun olen laihduttanut niin se on vaikuttanut myös paljon mielialaan positiivisesti, jaksaa paremmin ja on paljon energisempi.

Kuinka kauan Huolimuori sinun nykinäsi olivat kestäneet ja olivatko ne jokapäiväisiä?

Mukavaa kun niin moni meistä on saanut nyt lääkkeet aloitettua niin voimme jakaa täällä tuntemuksia ja kokemuksia. Kyllä tämä keskustelu auttaa paljon jokapäiväistä elämää :)
 
Moikka! Minua masentaa kun nämä fyysiset oireet eivät ole vieläkään lähteneet vaikka lääkkeitä olen popsinut jo kaksi kuukautta. Välillä on ollut parempia hetkiä, mutta ei tosiaan yhtään kokonaista päivää ilman kummia tuntemuksia iholla tai lihaksissa (en osaa edes sanoa kummassa ne tuntuvat). Tuntuu että olisin valmis tekemään ihan mitä vain, että saisin entisen elämäni takaisin, siis ajan jolloin ei ollut tällaisia oireita. Kuinka pitkään teillä, jotka olette syöneet lääkkeitä kauemmin kuin minä, meni oireiden katoamiseen? Kuukausiako? Osalle on näköjään tehonnut jo muutamassa viikossa ja siksi minua juuri huolettaakin että miksi minulla ei tehoa...

Huomenna pitäisi mennä sinne neurologille enkä tiedä kumpi olisi parempi, se että jotain löytyisi tai että ei löytyisi. Pelottaa... :(
 
heipä hei

Taidan olla ainut nyt joka ei käytä mielialalääkkeitä pääsääntöisesti. kohtauslääkkeenä on opamox tarvittaessa. Oireeni kuitenkin ovat kanssa vähentyneet huomattavasti. Minullahan oli kanssa noita lihasnykyinöitä, voimakasta vapinaa, kordinaatio- ongelmia, näköhäröjä, huimausta, voimattomuutta, turtana kättä tai jalkaa, rytmäreitä ym ja olin todella ahdistunut. Aloitin aika intensiivisen terapian tammikuussa, jätin paska duunin ja hakeudun opiskelemaan mieleiselle luovalle alalle. Oireet on helpottaneet paljon, kun aloin muuttamaan niitä asioita elämässä, mitä voin muuttaa. Pelottaa kuitenkin välillä, että olenko tehnyt vääriä valintoja jne ja se vaikuttaa ainoastaan sydämeen, eli rytmäreitä tulee silloin kun huolestun. Jos oikein jännittävä tilanne on päällä, olen pari kertaa turvautunut opamoxiin. Käyn nyt säännöllisesti hieronnassa, tanssimassa, tanssi kun vapauttaa todella paljon jännitteitä kehosta ( vaikka panikoin välillä baareja, mutta pelkoa päin mennään ja vähä kerralla vahvistun ) Olen myös paljon ihan yksin, jotta kuulisin omat ajatukseni ja tarpeeni. Tämän lisäksi olen hakenut rohkeasti saman henkisiä ihmisiä, joiden kanssa keskustelen paljon itseä ahdistavista ja huolestuttavista asioista. Olen saanut ymmärtäviä ystäviä yllättävän paljon ja se jos jokin on auttanut luottmaan elämään. Oma jatkuvan riittämättömyyden tunteen, joka on johtanut täydellisyyden pyrkimyksiin sekä tiedostamattoman häpeän tunteen tietoisuuteen tuleminen aukoi paljon ahdistuslukkoja. Kaiken tämän lisäksi ole pikkuhiljaa muuttanut ruokavaliota, käyttänyt vitamiineja, kokeillut hermostoa tukevia homeopaattisia valmisteita ja olen kyllä nyt melko tyytyväinen tulokseen. Pelkään itse niin paljon lääkkeiden alasajon aiheuttamia viekkareita ja sivuvaikutuksia ( muutamista kun on itselleni tullut verenpurkaumia, kuumetta ja kouristuskohtauksia ja pikana on lopetettu. lakkasin kiusaamasta itseä niillä. Kaikille kun ne eivät sovi. Onneksi toiset saavat niistä avun :) ). Töissäni kun olen nähnyt niitä ihan liikaa niitä alasajovaiheita. Jaksuja kaikille ja toivottavasti jokainen saa apua tähän niin syövyttävään vaivaan.

Jampu, minulla on seitsemän lasta (ja tämän lisäksi tein vuorotyötä rikosseuraamusalalla. Päivät olivat välillä 17 tuntisia.) Tämä on aiheuttanut kyllä eniten päänvaivaa, kuinka tämän syyllisyyden tunteen kanssa selviää, kun olen ottanut itselleni enemmän aikaa. Lapset osa on jo isoja ja ovat nähneet, kuinka paljon olen vuoden aikana muuttunut " parempaan" ja kannustavat jatkamaan. Osa lapsista on vielä pieniä, jotka kritisoivat välillä ja on vaatinut minulta perfektionistilta ja pärjääjältä aika nöyrtimistä pyytää apua muilta, jotta saan itseni kuntoutettua ja tästä jatkuvasta uupumuksen tilasta pois. Onneksi mieheni on täysillä tukena ja saan paljon positiivista tukea tähän. Mukavinta on ollut kuulla, kuinka paljon olen sressiraivari äidistä muuttunut läsnäolevammaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Minä en olisi millään halunnut lääkkeitä alkaa popsimaan mutta tuntui että on niin epätoivoinen olo, että suostuin mieheni (ja lääkärin) painostuksesta. Ajattelin lopettaa kuitenkin heti kun olen "tervehtynyt" ja ollut normaali jonkin aikaa (jos siis nämä ylipäätänsä tehoavat).
 
  • Tykkää
Reactions: Hematiitti
Hematiitti, ei mullakaan lääkitystä ole..

Välillä tuntuu että sekoan taas. Viimeiset 1,5kk lähes yhtämittaista kasvojen puutumista! Alkoi silmien alta, nyt puutuu nenän varsi ja huuletkin. Eipä auta oikein mikään ja pelkään taas pahinta!

:((
 
Mooi,mulla effroi nuo nykinät oli enimmäkseen elohiiri tyyppisiä muttei kovin pitkiä kestoltaan,välillä aina hokasin jonkun lihaksen tärisevän oudosti mutta ne oli hetkellisiä.

Tänään taas hieman vaikeampi päivä,koska näitäkin tosiaan vielä näköjään on väkiselläkin vaikka olo suht siedettävä lääkityksen ansiosta mutta mitäpä ihminen luonteelleen voi,ainainen huolehtia ja sitä ei lääkkeetkään kokonaan poista. Ja itsessäni oon huomannut tai pistänyt sen merkille että vähänkään väsyneenä ja uupuneena ajatukset harhailee herkemmin ja olo on epävarma ja taas tulee se ahdistus mieleen ajoittain tai ahdistavat ajatukset.. :(

kyllä tämä meidän kaikkien arki on kiireistä ja raskasta ettei ihmekkään jos kroppakin jo oirehtii ja yrittää kertoa että lepoa ja huolettomuutta me vaan tarvitaan ! Eli nyt vaan unta palloon niin eiköhän tästä taas voimaannuta :)
 
Huomenta kaikki!

Sain nyt varattua neurologin itselleni, se on parin viikon päästä. Toiveissa aina kun olen käynyt lääkärillä on ollut, josko nyt pääsisi eroon tästä sairauden pelosta!!! :( Ei siis kokonaan, sellaista ihmettä en toki odota, mutta jos tästä tämänhetkisestä taudista pääsisi eroon.... Tämä on niin kuluttavaa ja ahdistavaa. Jos joku hetki on onnellinen ja iloinen olo, niin kohta jo tulee mieleen, että hei...mitä jos onkin joku kauhea tauti ja kohta elämä romahtaa täysin, että turha tässä on nyt "iloita". Hullu mieli kyllä.

Pari päivää sitten oli jalka pitkästä aikaa "normaalin" oloinen ja ensin olin siitä hyvinkin iloinen. Sitten mieleeni tuli, että juuri tässä pelkäämässäni taudissahan on niin, että pari viikkoa on jokin paikka puutunut tai outo ja sitten tunne katoaa. Eli tämäkin nyt vaan vahvistaa sitä pelkoa, että jokin minua vaivaa. Huh....

Mukavaa päivää kaikille joka tapauksessa!! :)
 
Huomenta!
Olipa kiva kuulla Hematiitti mitä sinulle kuuluu, olen kaivannut kuulumisiasi. Ja erityisen ihanaa oli kuulla että olo parantunut huimasti, hienoa, siitä saa taas toivoa itsekkin.
Fysiikan kanssa kun nyt pärjään, vaikka kaikki oireet eivät ole poistuneetkaan. Tokihan tämä menee niin että nyt kun fysiikkaa ei tartte vahtia niin on aikaa tutkia mielen liikkeitä ja työstää tätä päätänsä. Minulla on henkireikänä ikioma suomipolle, joka on jo elämää nähnyt herrasmies, mutta hyväkuntoinen, iloinen ja reipas. Sen kanssa metsälenkit ja ajolenkit metsäteillä antavat mielenrauhaa. Joskus toki siitäkin sitten syyllisyyttä poden... mutta siitä pitää päästä nyt jo irti. Olen liian tunnollinen ja periksiantamaton, liian vaativa itselleni, miksi vaadin itseltäni niin paljon??
Olen käynyt pitkiä keskusteluja itseni kanssa ja tiedän missä mättää, mutta en uskalla tehdä asioille mitään.... ehkä se on suurin ahdistus nyt.
Mutta nyt kuitenkin näen tunnelin päässä valoa, eikä kukaan muu tee päätöksiä puolestani eikä elä tätä elämää puolestani, joten eteenpäin mennään.
Melkoisen rämeen olen taas rämpinyt, nyt on jo vähän maata jalkojen alla.

Jaksamista kaikille!
 
  • Tykkää
Reactions: Hematiitti
Heippa! Kävin eilen siellä neurologilla ja hän oli tosi mukava. Mitään neurologista vikaa minusta ei löytynyt, ja kolme vuotta sitten otettu pään magneettikuvakin oli kaikin puolin OK. Kuulemma jos olisi ms-tauti, sen alku olisi näkynyt jo silloin niissä kuvissa. Nyt olen jo liian vanha ms-tautiin (35+). :) Kaiken oireilun takana minulla (ja varmasti useimmilla meistä) on ylikierroksilla oleva autonominen hermosto, joka aiheuttaa mitä kummallisimpia tuntemuksia ihmiselle. Ohjeeksi sain ajatella rauhoittavia ajatuksia, sillä tunteet ja autonomisen hermoston säätelykeskus ovat aivoissa vierekkäin. Lisäksi joka päivä tulisi hengittää palleahengitysharjoituksia, jotka rauhoittavat elimistöä. Ja totta kai pitää nukkua mahdollisimman paljon ja harrastaa kevyttä liikuntaa (liian raskas lisää elimistön kierroksia).

Minulle oli uusi tieto se mitä lääkäri kertoi, että ssri-lääkkeet tasaavat autonomisen hermoston toimintaa ja siten auttavat ylikierroksilla ollessa. Lääkkeitä tulisi syödä oireiden loppumisen jälkeen sen aikaa, että hermosto on oppinut uuden olotilan.

Tänään minulla on ollut tosi hyvä vointi ja jos jossain on nipistellyt/pistellyt, niin olen ajatellut vain että hermosto siellä koettaa rauhoittua. Toivottavasti muillakin menee mukavasti!
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Hematiitti ja JAMPU
Heeij,mulla vaikuttaa ihan äärettömästi menkat olotilaan.. Jotenkin niin paljon herkemmin pulpahtelee ne samat vanhat pelot sairauksia kohtaan mieleen kuin normaalisti,pelkään taas ms-tautia ..taas.. On tämä niin tuttua ja se on aina muutamaa päivää ennen kuukautisia,oon niin hermo heikko. Mutta kun kuukautiset on ohi niin mielikin tasaantuu ja eipä enää pelota mikään ja kaikki on paremmin kun hyvin. Ajattelin aluksi että tän lääkkeen vaikutus taas lakkaa tai heikkenee kun useamman viikon jo syönyt samaa annosta mutta en sitten tiiä, kaippa tää on välillä tällasta vuoristorataa kuukautiskierron kera.. Ja tiiättekö taas mulla stressaa nää silmät,siis ne on niin ihmeelliset ja jotenkin kuvittelen että näkö ois välillä huonontunu vaikka ei olekaan,ihan rasittavaa tämä ja sitten kehittelen mielessäni että mulla on se ms kun silmät on kuivat ja omituisen tuntuset.. Ääh !!
 
Viimeksi muokattu:
Terve taas!

Minä nostin lääkeannostani 10 mg:aan. Pienemmällä annostuksella en huomannut minkäänlaista vaikutusta. Nyt tällä isommalla ehkä hieman etovaa oloa ja suun kuivumista.

Minullakin on noita silmäoireita aina välillä. Ne ovat ahdistavia. Nyt kuitenkin yllätys yllätys viikonloppuna huomasin käteni olevan kipeä tuosta kyynerpään hermon kohdalta painettaessa..huh huh minkä ahdistuksen tämä sai aikaan ja käden kanssa väännellessä on mennyt nämä pari päivää. Muistan kuitenkin hämärästi lyönneeni käden johonki viimeviikolla, mutta silti pelottaa. Se on kumma kun aina viikonloppuisin tulee jokin tällainen uusi vaiva.

Toivottavasti lääke alkaa vaikuttamaan ja tämä murehtiminen vähentyisi. Olisi ihanaa nauttia elämästä kevään ja kesän koittaessa.

Olisipa tuo totta ja toteutuisi käytännössä mitä Essiinan lääkäri on kertonut SSRI lääkkeiden vaikutuksesta autonomiseen hermostoon. Minulla nimittäin suurinpana ongelmana on nämä nykimiset ja juurikin levoton ja ylivirittynyt olo.

Mites muilla sujuu lääkkeiden kanssa tai ilman?
 
Moikka! Minä kyllä uskon, että lääkkeestä on ollut jotain apua, mutta suurin apu on ollut neurologin ohjeista eli palleahengityksestä ja ajattelun muuttamisesta. Olen joka päivä koettanut hengittää ohjeen mukaan ainakin jonkin aikaa ja sitten vakuutellut itselleni (ääneen!) esim. autoa ajaessani, että olo muuttuu päivä päivältä paremmaksi. Uskoisin, että alitajunta alkaa vähitellen tajuamaan tämän, sillä olo tosiaan tuntuu koko ajan paremmalta ja oireet ovat vähenemään päin! En enää myöskään pelkää oireita heti aamusta alkaen.

Tosi tärkeää on tuo nukkuminen, heti kun tulee nukuttua huonosti niin tulee takapakkia voinnissa mutta siitä ei pidä ahdistua lisää, vointi ei parane suoraviivaisesti.

Löysin tällaisen englanninkielisen sivun, joka on auttanut minua tosi paljon: Anxiety Tips, Information, Symptoms and Self Help

Pääpointti on, että kun antaa elimistölle aikaa ja lepoa, se korjaa itse itsensä.

Hyvää viikonjatkoa kaikille!
 
Joo mulla kans tuntuu että kuivaa silmät päähän ja että ei pysty kunnolla tarkentamaan ja niitä ihmeellisiä valopilkkuja ja läiskiä näkyy tuon tuosta näkäkentässä vilahtelevan,onko kellään ollu tommosta ? Mulla tais olla yks hetki kun tuota vaivaa ei ollu ollenkaan mut nyt se on taas hyökänny päällensä ja pistää pelkäämään pahinta..tietysti.. Niin väsyttävää tarkkailla koko ajan nuita silmiä !! Mulla nyt 4 viikko menossa 10mg tuota lääkettä,hyvin on sinäänsä mennyt ja lääke kyllä pahimpaan ahistukseen tepsii ja yltiö päisen murehtimisen laannuttaa!
 
Hei!

nuo silmäoireet ovat ihan "normaaleja". Lueskelin palstoilta, että monillä näitä silmä oireita ja lihasten nykimistä esiintyy mielialalääkkeiden "vieroitusoireena" mietinkin, että mitenköhän kun nämä oireet ovat vaivanneet ennen lääkkeen aloitusta niin voikohan lääkkeestä olla apua. Tämä toisaalta todistaa sen, että kyllä siellä avoissa ahdistus on jotain saanut aikaan kun lopetusoireet ovat samoja kuin ahdistuksessa ilman lääkkeitä.

Minulla on nyt muutamia päivä takan tuolla 10 mg lääkkeellä ja en huomaa mitään vaikutusta :( Ajattelinkin, että syön tuota nyt esim. 3 viikkoa ja jos sittenkään ei helpota niin kysele annoksen nostoa tai lääkkeen vaihtoa. Tiedän ettei saisi olla liian hätäinen. Ajatuksissa pyörii myös että ei se tehoa kun on jokin fyysinen sairaus. Järki sanoo kuitenkin, että jos olen kärsinyt kaksi vuotta ahdistuksesta ja näistä oireista niin ei niitä varmaan kahden viikon pillerikuurilla heti saa kuriin.

Hyvää viikonloppua (saa nähdä keksinkö taas vapaiden koittaessa jonkun uuden oireen)!
 
Mooi, täällä erittäin väsyneet ja uupuneet olotilat ja oireet plus mieli sen mukainen.. Taas rytmihäiriöt palanneet takaisin ja mustelmat valtaa vasemman puoleisen säären,ja hupsista silmät tuntuu taas ihan normaaleilta ! Myös sellainen epätodellinen olo jatkuvasti, niinkuin ei järki pysyisi mukana joka on kyl tosi ahistavaa..reisi lihasta kanssa nykii tuosta tietystä kohasta tasaisin väliajoin, tai sellanen elohiiri tyyppinen nykinä..:( niska hartia seutu aivan lukossa,hierontakaan ei auta ja arki sellaista suorittamista..lastenhoito ja kantelu kuormittaa kroppaa ja huonosti nukutut yöt päälle plus kotityöt niin siinä sitä alkaa ollakkin. Eikö nämä mieliala lääkkeet tepsi vai onko elimistö jo niin tottunut tuohon 10mg annostukseen.. Täytynee varmaan soitella lääkärille viikolla mahdollisesta nostosta kun tuntuu että teho on hävinnyt kokonaan,alussa kyllä huomasi olon kohentuneet mutta nyt mennään alamäkeä.. ;( vai onkohan nää tällaisia huonompia kausia välissä ? Painanekko kevät masennus päällensä..
Helpotti muuten suuresti kuulla tuosta silmä oireilu jutusta että ne on yhteydessä näihin lääkkeisiin jotenkin vaikka itellä kyllä ennen lääkkeitäkin sitä ilmennyt,kai se vaan sit osaltansa johtuu näistä yli jäykistä niskoista ja muutenkin huonolla hoidolla olleesta selästä ja ahdistuksen ja väsymyksen sekoituksesta .. :/
 
Viimeksi muokattu:
Heips!

Tipsu1984, löysin tällaisen keskustelun, jossa oli samantapaisia oireita, jotka johtuvat niskoista: Niska- ja selkävaivat • katso viestiketjua - Tension neck eli jännitysniska ja sen oireet

Ihan hyvin siis sinunkin oireet voivat johtua niskoista. Lisäksi kun koko ajan miettii omia tuntemuksia ja oireita niin ne takuulla lisääntyvät sitä mukaa kun ahdistus ja huoli kasvaa. Kyllä mullakin naksuu niska ja päänahassa tuntuu kaikenlaista, mutta en ota niistä stressiä.
 
En usko että niska aiheuttaa kaikkia oireita vaan niskaoire on yksi niistä oireista jonka ahdistuneisuus aiheuttaa. Ihminen on taipuvainen etsimään syitä/kohteita kaikelle tuntemuksille ja niskan jäykkyyden piikkiin on kiva laittaa asioita. Ahdistuneisuus lisää lihasten jännittyneisyyttä (sympaattinen hermosto aktivoituu "pysyvästi") ja se useimmilla jäykistää niskan mutta aiheuttaa myös paljon muitakin oireita. Jos ihmiseen syötettäisiin pientä sähkövirtaa kehoon, alkaisi jokaisella tulla samoja oireita mistä täällä kirjoitetaan.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: JAMPU ja Hematiitti
Moikka kaikille! Mulla nyt oireet siirtyneet tällä kertaa käsiin,ne tuntuu niin voimattomilta ja kuin ei olis omat tai toimis niinkun pitää vaikka todellisuudessa toimivatkin.. On niin oudon tuntuiset että oikeen ärsyttää!! Hokasin viikonloppuna että tuo mieliala lääke aiheuttaa mulle näkökentässä ne kaikenlaiset häiriöt,koskapa unohin ottaa toissapäivänä lääkkeen ja sinä päivänä ei ilmennyt minkään tyyppisiä oireita silmissä,nyt taas kun normisti syön lääkettä niin silmäoireetkin palasivat. Myös ollut toisen korvan tinnitusta tuossa viikonlopun aikaan ja sydän muljahteluja myös semmoinen höntti olo päällä välillä ettei oikeen pysyis oman puheen perässä eikä järki kule.. Ihan ihmeellisyyksiä!
 

Yhteistyössä