ahdistuneisuuden fyysiset oireet

Huomenta vaan kaikki!

Täällä taas puutumisen tunnetta, nyt koko vartalossa. Etenkin käsissä ja jaloissa tuntuu oudolta, ei koskettamalla ole tunnottomat mutta puutuneen ja raskaan oloiset. En kyllä kohta enää pysty laittamaan näitä vaan ahdistuksen piikkiin...tuntuu niin oudolta.

Miten teillä lääkkeen syöjillä on oireet helpottaneet tai muuttuneet? Eli onko mielen rauhoittumisen myötä myös jotkut oireet jääneet pois? Ja jos taas ei, niin oletteko sitten niitä alkaneet tutkia, että mistä johtuvat jos ei sittenkään ahdistuksesta ja mielen tuotetta...

Ja myös mielelläni kuulisin, että mitä kaikkea teiltä on tutkittu, millaisia tutkimuksia ja lääkärikäyntejä ja onko sitten tullut "varmuus", että ei tarvitse enää tutkia ja voi rauhassa ajatella kaiken ahdistuksesta johtuvaksi.

Minua tämä ahdistaa ja häiritsee hyvin paljon. Haluaisin että tehtäisiin "kaikki" mahdolliset testit, jotta voitaisiin luotettavasti poissulkea tietyt sairaudet.....ennen sitä minusta tuntuu, että en pysyt elämään ilman huolta..

 

Hei!

Minulla ei ole lääkitystä (vielä) alitajuisesti kuitenkin haluaisin aloittaa lääkkeet, mutten uskalla.

Olen käynyt vain kerran tk-lääkärillä ja neurologisen testin mukaan ei mitään vakavaa, diagnoosina ahdistuneisuushäiriö. Pelkään niin kamalasti lääkärikäyntiä, "tuomiota" ja testituloksien odottelua, etten pysty menemään hakemaan lääkkeitä

JAMPU, oliko sinulla aiemmin niitä nykimisiä kuinka pitkään ja mitä luulit mikä vaikutti niiden loppumiseen..lääkkeetkö? Minulla tosiaan nämä nykimiset ovat olleet päivittäistä nyt kaksi vuotta eivätkä ole loppuneet päiväksikään...tosin joskus enemmän ja joskus vähemmän.

 

Moikka!

Mulla ne ssri lääkkeet ollut nyt käytössä vähä reilu viikon ja jo nyt huomaa mieli alassa positiivisia muutoksia,olo on huomattavasti virkeämpi eikä enää ryve niissä ahdistavissa peloissaan ja ajatuksissa koko päivää. Myös itsensä hysteerinen tarkkailu ja tutkiminen loppunut kokonaan ! Ja ehkä ei hirveesti koko ajan jaksa miettiä niitä sairauksiakaan eli neki vähentyny huomattavasti! Fyysisiä oireita välillä edelleen pukkii päälle mutta neki kyllä vähentynyt ja suurinosa johtuu näistä niska jumeista ja väsymyksestä.
Ootan tota lääke annoksen nostoa 10mg nyt viikonloppuna ja katotaan saisko tän ahdistuksen kokonaan kenties loppumaan koska vielä kuitenkin välillä ajatukset harhailee ja tympäsee kunnolla sen myötä..mut kyllä muuten oon tosi tyytyväinen tähän lääkkeeseen kunhan vaan ne alku sivu oireet kestää osaan jo jopa iloita tästä arjesta ja puhtia riittää!

 

Minulla oli noin vajaa puolivuotta todella paljon nykinöitä, elohiiriä ympäri kehon, tärinää, voimattomuutta, sydämen muljahteluja, sekä syke oli ajoittain tosi nopea, kovia kipuja, hikoilua/palelua/kylmiä väreitä ennen lääkitystä.
Lääkitys rauhoitti tilanteen sitä myöten kun ahdistus alkoi helpottaa, oireet hukkuivat vähitellen. Kipu ja voimattomuus kuuluvat myös fibromyalgiaan ja tämä lääke Cymbalta onkin sekä mielialalääke että neuropaattisen kivun hoitoon tarkoitettu lääke.
Edelleen on ajoittain varsinkin käsissä voimattomuuden tunnetta, mutta yläselkä on kuin rautakangesta tehty, niin eipä ihme jos käsissä voimattomuutta.
Mutta voin kyllä täysin sanoa että oireet on lääkityksen myötä helpottanut, näinhän ei olisi jos kyseessä olisi joku vakava sairaus, niihinhän nämä lääkkeet eivät auta, joten siltäkin osin voin huokaista helpotuksesta ja todeta että kyllä nämä oireet ovat olleet hyvin pitkälle psyykkeestä johtuvia, vaikka ne fyysisiä olikin. Ja se pelko on hellittänyt, en "jaksa" enää pelätä, enkä "jaksa" löytää uusia pelon aiheita. Ennen niitä tuli jatkuvasti lisää, kun yhdestä pääsi niin toinen astui tilalle. Nyt ajatus on kirkkaampi, mieli selkeämpi, jaksan kiinnostua taas ympäristöstä ja asioista, jaksan hengittää ilman että se tuntuu raskaalle, ei ole möykkyä kurkussa eikä rinnasta purista.

Suosittelen käyntiä vaikka terveyskeskuksessa ja puhumista kaikista fyysisistä oireista, ahdistuksesta, peloista.... ja vaikka itse esittää että kokeilua lääkityksestä. Eihän se tarkoita sitä että lääkkeitä on syötävä loppuikänsä, vaan sen hetken että pääsee taas jaloilleen, viikossa ja kahdessa se ei tapahdu, mutta kuukausissa kylläkin. Minä olen onnellinen että lääkkeistä on ollut minulle apua ja voin kyllä täysin suositella jos ahdistus ja pelko vie päivän tunneista suurimman osan. Nämä uuden sukupolven mielialalääkkeet on olleet niin kauan markkinoilla että jos niistä olisi ollut jotain haittaa niin se olisi kyllä tullut jo näinä vuosina esille. Enemmän pelkään pelkoa ja ahdistusta kuin lääkkeitä.

 

Onko kellään oireita, jotka olisivat lähellä poskiontelontulehduksen vaivoja??

 

Moikka! Uusi ahdistunut ilmoittautuu...Tarinani on lyhykäisyydessään sellainen, että joulukuun puolivälissä sain kaulaan ja kasvoihini ihmeellisen krampin ja luulin että saan aivoinfarktin. Ilmeisesti kyseessä kuitenkin oli vain hartialihaksista johtunut ongelma. Seuraavana päivänä alkoi ihmeellisesti pistelemään kehon vasemmalle puolelle ja tein sen virheen, että googlasin itselleni diagnoosiksi ms-taudin. Siita alkoi sitten painajainen, joka jatkuu edelleen. Pistely laajeni koko kehon pistelyksi, jota jatkui ihan koko ajan ainakin viikon. Sen jälkeen oireet hieman harvenivat, mutta edelleen pistelee joka päivä ja joka puolelle kehoa.

Olen käynyt lääkärissä useammankin kerran ja diagnoosiksi on tullut mm. hartiajumi, ahdistuneisuushäiriö ja työuupumus. Oireiden alussa sain lääkäriltä rauhoittavaa, koska sydän hakkasi normaalia nopeammin ja verenpaine oli tosi koholla. Nyt syön ssri-lääkettä, jonka pitäisi poistaa ahdistus. Muita oireita minulla ei juurikaan ole kuin tuo pistely, mutta on välillä ollut myös elohiiriä ympäri kehoa ja "sisäistä värinää".

Olen menossa lääkärin mukaan vain "varmuuden vuoksi" neurologille kolmen viikon päästä ja samoin työpsykologille avautumaan stressistä. Eniten minua ahdistaa ja pelottaa se, että jos nämä ihon pistelyoireet eivät koskaan lopu. Tulen hulluksi!!! Onko teillä muilla nämä pistelyoireet olleet ihan jokapäiväisiä ja onko kenelläkään vinkkiä miten niistä pääsee eroon?

Itse en jaksa uskoa, että kaikki nämä tuntemukset olisivat vain ahdistuksesta johtuvia, sillä esimerkiksi makuuasennossa niitä tuntuu vähemmän.

 

Makuulla kroppasi ei käy niin kovilla kierroksilla, ja siksi oireita on vähemmän. Pistelyt kestivät viikkoja, paikkaa vaihtaen..

 

Minun lihasnykäykset menivät ohitse eilis illan ja viimeyön aikana, jotka selkeesti ärsyyntyivät siitä fysikaalisesta, koska tulivat sen jälkeen, mutta nyt tosiaan tilanne on rauhoittunut. Sään vaihtelut tuntuvat kropassa siis matalapaineet, aamulla meni oikeaa jalkaa pitkin kylmiä väreitä ja särky on vitosen luokkaa, kun korkeapaine tulee kipu hellittää, tämä kuuluu fibroon. Kaiken kaikkiaan olo tuntuu ihan siedettävältä.
Epätietoisuus on kamalaa, se kyllä kuluttaa ihmisen energiat täysin. Jos vain suinkin uskallatte menkää lääkäriin ja kertokaa kaikki, ja jos se lääkäri ei ymmärrä menkää toiselle lääkärille, kyselkää tutuiltanne olisiko tiedossa joku ymmärtävä lääkäri olemassa. Perheellinen naislääkäri voisi olla aika hyvä ymmärtämään tämmöisiä ongelmia.
Tsemppiä kaikille.

 

Kaikilla on lihasnykäyksiä ja pistelyä, esim. kahvinjuonti lisää sitä. Jos on jännittynyt tai on lihaskireyksiä niin se aiheuttaa koko elimistöön oireita.

Tämä oli yksi minua helpottava kirjoitus.

http://www.med.helsinki.fi/uutiset/docs/Salmi_Puutuu ja pistelee.pdf

 

Mukava kuulla, että lääkitys auttaa. Taidan itsekin tässä varata lääkäriajan ja pyytää jotain helpostusta tähän oloon. Ei näistä ajatuksista ja oloista taida muuten päästä eroon.

Tästä on tullut jo ihan pakkomielle, koko ajan kokeilen jalkojani ja erilaisia juttuja kehossani, että tuntuuko kaikki "normaalilta" ja samalta kuin ennen.

Minulla myös noita pistelyitä vähän väliä. Oikeastaan juuri tämän pahimman vaiheen alussa oli juuri jalkaterät ja kädet sekä sormet, joissa pistelyä ja outoa tunnetta. Siitä sitten on levinnyt joka paikkaan. Välillä niitä ei tunnu, jos on muita oireita päällä ja välillä taas nipistelee ja pistelee joka paikkaa.

Tsemppiä päivään!

 

Terve!

Pistelyt kuuluu tähän hommaan, samoin myös tunne ettei kestä. Kyllä sitä kuitenkin jotenkin kestää...Essiina oletkö käynyt samalla lääkärillä vai erilääkäreillä?

Pelottaa ihan kamalasti..varasin lääkäriajan yksityiseltä jo huomiseksi :| En ole ollut ikinä yksityisellä lääkärillä ja ajatuskin ahdistaa. Tein nettivarauksen, koska en olisi saanut soitettua...listassa ei ollut kuin 20 min käyntejä ja nyt mietityttääkin, että en kerkeä kaikkea kertoa. Olen varma, että minut laitetaan kaikenmaailman kuvauksiin ja tutkimuksiin, ja että rahojen lisäksi menetän järkeni, odottaessani tutkimuksiin pääsyä. Eniten toivon sitä, että tämä vyyhti alkaisi avautumaan ja, että minut otettaisiin vakavasti ja yritettäisiin auttaa, toivottavasti käynnistä ei tule turha.

Miten teidän lääkärit ovat suhtautuneet tilanteisiinne ja miten olette saaneet päänne kestämään tuloksien yms. odottelut?

Jos on hyviä vinkkejä lääkärikäynteihin niin otan vastaan! Minulla on niin kamala lääkärikammo, että tärisen tälläkin hetkellä..tulossa on vuorokauden pituinen paniikkikohtaus.

 

Hyvä, että sait lääkäriajan varattua! Tsemppiä siihen. Toivotaan, että on hyvä lääkäri, joka kuuntelee ja ymmärtää. Minkä alan lääkärin varasit, ihan yleis/vai jokin erikoislääkäri?

Minä olen ravannut lääkäreillä paljonkin... Ekaksi tuli mieleeni, että kannattaa miettiä jokin "päävaiva" mistä kertoo lääkärille ja haluaa selvittää, mistä se jokin voisi johtua. Toki sitten muitakin oheisoireita kannattaa kertoa, mutta jos on miljoona erilaista ja "outoa" tunnetta ym, niin lääkäri voi heti tehdä sellaisen johtopäätöksen, että kaikki johtuu stressistä/ahdistuksesta ym. Tokihan näin voi olla, mutta jos olet yhtään sairauspelkoinen kuin minäkin, niin haluaisin, että jotain myös tutkittaisiin, eikä diagnoosia tehtäisi vaan omien kertomuksieni mukaan.

Tulipas pitkä lause..

Toisaalta taas on hyvä kertoa kaikki mahdolliset oireet, jolloin lääkäri saa hyvän kokonaiskuvan.

Paljon lääkäristä kiinni, miten suhtautuu ym. Tsemppiä ja tule sitten kertomaan (toiv. hyvät) kokemuksesi käynnistä.

 

Moi!

Ensin kävin työterveyslääkärillä, joka ei oikein ottanut pistelyongelmaa tosissaan, mutta laittoi kuitenkin perusverikokeisiin (ei löytynyt mitään). Sitten sain epävirallisen diagnoosin hartiajumista eläkkeellä olevalta terveydenhoitajalta (joululomalla sukuloimassa). Sen jälkeen menin yksityiselle yleislääkärille, joka oli myös hartiajumin kannalla, mutta diagnosoi myös yleisen ahdistuneisuushäiriön ja antoi rauhoittavaa arvellen että sillä oireet menevät ohi. Tästä parin viikon päästä menin samalle lääkärille uudelleen ja edelleen sama diagnoosi. Kun sain töissä melkein paniikkikohtauksen pistelyn takia, menin vielä kerran samalle lääkärille ja sain ssri-lääkityksen, jotta lopettaisin oireiden tarkkailun ja rauhoittuisin.

Tänään on itse asiassa ollut hieman parempi päivä kun koetan vakuutella itselleni, että tämä ei ole vakavaa ja johtuu tosiaan hartioista ja erityisesti stressistä. Lisäksi koetan rentoutua kaikin keinoin (piikkimatto, ulkoilu jne.). Suosittelen ainakin tuota piikkimattoa muillekin, rentouttaa tosi mukavasti kun makailee siinä 20-30 min.

Minulla on lääkärikäynneistä positiivisia kokemuksia tuota ensimmäistä käytiä lukuunottamatta (oli sellainen eläkeikäinen pappa). Ei kannata huolehtia ja pelätä käyntiä etukäteen.

 

Mooi,säikähimpä äsken ihan kunnolla oloa kun yhtä äkkiä alko vaan telkkaria kattoessa kumpaakin kättä ja vähän kaulaa pistellä ja poltella.. Onko kellään ollu tollasta ja voiko toi johtua niska jumeista?? Olin kyllä aivan paniikissa mut onneksi se meniki melko äkkiä ohi.. Nyt hirveet pelot päällänsä et jos se oliki jotain vakavaa kun ei kyl ennen tollasta oo ilmaantunu nuin voimakkaasti. Aluksi olin aivan varma että sain jonku allergisen reaktion! Nyt edelleen pistelyn tunnetta käsissä ja niin tympeetä !

 

Muutenkin tänään ollu taas sitä epätodellista oloa ja välillä tuntuu silmissä sumuiselta vaikka näkeekin normaalisti.. Jalatkin tuntu aamulla veteliltä ja niska kipuilee.. Nyt vaan tosiaan nuo oudot pistelyt ja polttelut käsissä mietityttää ;(

 

Sanokaas onko teillä ollut poskiontelontulehdukseen viittaavia oireita? Kärsin ihme pistelystä silmän ympärillä ja nenän varressa.. Enkä tajua mitä taas on, kestänyt jo kuukauden ja on vain toispuolista!

 

Tipsu, mulla on ollut juurikin vain oikealla puolella tuota tunnetta poskessa ja nenänvarressa. Kirjoittelinkin siitä jossain kohti. Eli tuntuu painetta sekä ihme kutinaa tai muuta jota pitää huiskaista kädellä tai koskettaa, jotta tunne menisi pois. Pistelyä ei minulla juuri tuossa kohdassa ole ollut, muualla kylläkin. Olen ajatellut, että tuo tunne tulee niskoista tai hampaiden yhteen puremisesta yöllä. Välillä juuri panikoin tuosta hieman puutuneesta tunteesta, kun pelkään kaikkea vakavaa...mutta nämä kasvotuntemukset eivät minulla ole se kaikista ahdistavin oire.

 

Huomenta päivää!

Olen ihmeen rauhallinen, vaikka tänään on se lääkäri. Viimeksi panikoin viikon etukäteen. Tein itselleni listan kaikista oireista, mutta en tiedä vielä näytänkö sen lääkärille. Kannattaako teidän mielestä muuten mainita, että on saanut ahdistuneisuushäiriö "diagnoosin" tk-lääkäriltä?

Viimeaikoina olen ajatellut, että jos nämä nykinät ei ikinä rauhotu, niin haluaisin aloittaa mahdollisesti mielialalääkkeet, että muiden oireiden kyttääminen loppuisi ja pystyisin ns. hyväksymään nämä elohiiret. Tämä on tällainen oravanpyörä, josta pitäisi päästä pois

Minulla on tuota pistelyä ollut..ehkä se liittyy myös tähän nokkosrokkooni en tiedä. Joku paikka aina helahtaa punaiseksi ja siihen pistelee, viimeksi joulunalla meni rintakehä punaiseksi ja siihen pisteli pirusti.

Noita silmäongelmia minullakin on ollut joulusta asti vaihtelevasti, ovat voineet viikoksi unohtua ja sitten palaavat. Elikkä jotenkin näkökenttä on sumuinen, enemmän tuolta reunoista..mutta sitten kuitenkin näkee ihan normaalisti.

 

Moikka,mulla on sellainen tunne nyt että tämä ahistus on palannut takasi en tiiä johtuuko tämä tästä lääkkeestä kun sillä pienimmällä 5mg vahvuudella vielä mennään ja tuntuu ettei se riitä,huomenna nosto siihen 10mg jospa alkais tuolla nousta taas mieli ala entiseen ja tämä ahdistus lakkaisi ja ennen kaikkea oireet ! Joka puolella taas tuntuu kummallisuuksia,eikä oikeen ruokakaan meinaa maistua.. väsymyskin se painaa ja sekös pahentaa entisestään tätä olo tilaa,niin synkeä olo ja se vetää mielen matalaksi kun viikko sitten se oli huipussaan..huoh..

 

Minulla annostuksena on 10 mg, pienemmällä ei ollut mitään vaikutusta. Tänään vointi on ollut taas ihan melko OK, yhtenä syynä varmaankin tämä palsta, josta saa vertaistukea ja huomaa että ei olekaan ainoa joka kärsii ihmeoireista...

Luin yhdeltä englanninkieliseltä ahdistuneisuussivustolta, että ahdistuneisuuden oireet alkavat helpottamaan vasta sitten kun oppii olemaan pelkäämättä niitä. Jos pelkää, keho menee koko ajan ylikierroksille. Tätä olen tänään myös koettanut miettiä ja tulin siihen tulokseen, että en aio enää pelätä vaan otan tuntemukset positiivisella mielellä vastaan ja oikeastaan kiitän kehoani, joka pakotti hiljentämään ennen todellista burn outia.

 

Mulla alkuun helpotti oloa paljonki sillä 5mg mut nyt tullu kunnon notkahus olotilassa muutaman päivän sisään,huomenna sitten nosto siihen 10mg.. Tuleekohan sivuoireet takasin nuista nostoista?

 

Minulla ei muistaakseni tullut kovin pahoja sivuvaikutuksia kun siirryin 10 mg annokseen. Olisikohan hieman huimannut ja ehkä vaikutti hieman nukkumiseen (heräsin aikaisemmin kuin yleensä), mutta meni nopeasti ohi.

 

Empä päässyt sivuoireista sittenkään,heti aamusta lääkkeen oton jälkeen tuntunu olo kun ois pikkusessa pöhnässä plus pään jomotus plus huonovointisuus plus huimaus plus rytmihäiriöt ja meinaa pikkusta paniikkia puskea päällensä.. Eipä oo yhtään kivaa vaan nämä täytyy taas kestää

 

Turhautumisen multihuipentuma!
Silmien alta ja nenän varresta pistelee edelleen, ehkä jo viidettä viikkoa ja mikään ei auta!

 

Siis luulin jo muutaman päivän että oireet olisivat vähenemään päin, mutta tänään on taas pistellyt tosi paljon...onko teillä muilla ne pistelytunteet sellaisia, että ne vaihtavat paikasta toiseen ja yhdessä kohdassa tuntuu vain ihan hetken? Kun nämä tuntemukset ovat olleet jo lähes 2,5 kk, alkaa usko paranemiseen mennä. Tekisin ihan mitä vaan että olisin taas normaalin oloinen ja tuntoinen.