8. plussanneet kesä(ym)yrittäjät

[*Dora*]

Eme 23.3.2006 KOS (25/30 esikoinen)
Athene 20.4.2006 (28/29, esikoinen)
Tinnu 11.5.2006 OYS (25/27 esikoinen)
Kevätkukkanen (24/27 esikoinen)) 18.5. Lohjan sairaala
Ava 29.5.2006 (27/28 esikoinen)
Nipsu 8.6.2006 (25/29, esikoinen)
Valo 12.6.2006(28/28 esikoinen)
Dreamer 13.6.2006 (25/30 itselle esikoinen, miehelle toinen)
ellinoora 29.6.2006 (28/28 esikoinen)
äityli78 13.7.2006 (27/26 kolmas)
Lellu n. 6.10.2006 (29/29 toinen)
Airi 17.10.2006 (27/29 esikoinen)

Synnyttäneet:
Dora 8.12.05 poika 3270 g/50 cm (rv 37+1 TYKS)

Tässäpä taas uutta ketjua...

 

[ellinoora 24+6]

korkataanpa uutta ketjua..

ei mitään uutta, kaikki hyvin täällä! ihmettelen vaan kun miehelle on tullut joku herätys tai sitten hän on lopultakin tajunnut että meille tulee vauva! kohtelee mua ihan eri tavalla huomaavaisesti, fyysinen läheisyys on lisääntynyt 200% viimeisne viikon aikana ja on muutenkin ihan pehmeä päästään mitä tulee masuun, vaikka tähän asti ollut coolina ja vähän etäisenä mitä koko raskauteen tulee.. ja väittikö joku että naisia on vaikea ymmärtää?

huomenna alkaisi työpaikan suuri koulutustapahtuma, eli tiukkaan riittää töitä tuonne lauantaille asti.. täytyy yrittää meditoida itsensä rauhallisuuteen, että välttyisi turhalta juoksemiselta ja supistuksilta...

ymmällään mutta onnellinen ellinoora ja kovasti potkiva pikku-elli

 

[*Dora*]

Yritänpäs nyt minäkin kirjoitella ihan kunnolla, kun sain pojan päiväunille.

Meille kuuluu paljon uutta: ostimme asunnon! 76 neliöinen kolmio reilun kymmenen kilometrin päässä Turun keskustasta, eli nyt täytyy ostaa minulle auto... Ensi kuussa muutetaan uuteen kotiin, kunhan ollaan saatu se ensin remontoitua mieleiseksi. Ihanaa, pääsee sisustamaan!!! (Ja voi sonta, täytyy raahata kaikki tämä järjetön tavaramäärä uuteen paikkaan...)

Sampo on edelleen varsin helppo vauva (kaikki lapselliset kaverit ovat melkein kateellisia, kun pikkumies nukkuu niin hyvin). Nyrkin syöminen on rakkain harrastus, hyvänä kakkosena tulee puuhamaton lelukaaressa roikkuvan keltaisen nallen pieksäminen ja komentaminen. Kauhea pulpatus vaan kuuluu lattialta, kun poika äkseeraa nallelle.

Täällä onkin käyty paljon keskustelua vauvan tavaroiden ja vaatteiden valmiiksi laittamisesta. Minusta on ihan hyvä laittaa kaikki hyvissä ajoin valmiiksi, vauva kun voi tulla maailmaan reilustikin odotettua aiemmin. Onpahan sitten ainakin mielenrauha, kun kaikki on paikoillaan.

Äitiyslomalaisille neuvo: ottakaa rennosti! Nyt kannattaa nukkua aamulla pitkään, ottaa päiväunet, käydä kampaajalla, lukea kirjoja, katsoa elokuvia tai mitä tahansa sellaista, mikä ei vauvan synnyttyä niin vaan onnistukaan. Jos siltä tuntuu, niin vaahtokylvyn voi ottaa yhdeksältä aamulla! Minä itse puuhasin ja touhotin äitiysloman alussa (maaninen pesälaittovimma lienee teillekin tuttu), mutta nyt olisin viisaampi ja rentoutuisin hyvällä omatunnolla. Vauvan synnyttyä ne mahdollisuudet ovat vähissä (tai olemattomissa). Miehen kanssa kannattaa myös viettää ""laatuaikaa"", jos seksi ei kiinnosta, niin olla vaan sylikkäin ja tankata läheisyyttä. Miesparat kun tahtovat synnytyksen jälkeen jäädä väistämättä vähän paitsioon, kun vauva täyttää äidin sylin ja ajatukset.

Dora ja tissitainnutettu kuolakone

 

[Nipsu]

Kirjoittelempa minäkin pitkästä aikaa. Tämän viikon olenkin saikulla kotona, korkean verenpaineen ja selkäsrkyjen vuoksi. Verenpaine tosin on laskenut suht normaali lukemiin, nyt kun olen kotona mitannut, mutta selkä on edelleen kipeä, ja varsinkin öisin. Nyt vaan olen huomannut sen että olen taas aivan mielettömän väsynyt. En tiedä johtuuko se siitä että olen touhuillut niin paljon viime aikoina, varsinkin töissä on kiirettä koko ajan, ja työpäivät pitkiä, ettei ole ollut aikaa huomata kuinka väsynyt sitä oikeen on, vai mistä. Alkuraskaudessa ei ollut näin hirveää väsymystä, vaan mulla se on lähinnä tullut joulun jälkeen. Vaikkakin olen kuullut että monet sanoo että raskauden keskivaihe pitäisi olla sitä helpointa aikaa... Oletteko te muut olleet väyneitä nyt viime aikoina!? Mulla on nyt menossa rv 27+6.

 

[Valo 27+2]

Nipsu, täältä löytyy kohtalotoveri! Minäkin olen ollut väsynyt viime aikoina. Tuntuu että joka päivä pitäisi melkein ottaa päikkärit ja eilenkin tuntui jo siinä kahdeksan aikaan illalla, että voisi mennä nukkumaan. Yleensäkin sitä väsyy helpommin, tänään aamupäivän luennolla n. klo 11 alkoi tuntua että nukahdan... Ja silmät on kun pandalla, eli aikamoiset mustat varjot ympärillä.

Minulla oli kaksi vkoa sitten neuvola, ja siellä katsottiin hemoglobiini joka oli ihan kunnossa eli siitäkään ei väsymys johdu. Kehotettiin kyllä juomaan paljon ja hemppa mitataan tällä viikolla uudestaan. Lääkäri sanoi että nuku jos nukuttaa, kun vielä voit! Ja sanoi myös, että kaikilla ei tosiaankaan keskiraskaus ole mitään superenergistä aikaa. Nythän me molemmat Nipsu ollaan mun käsittääkseni jo viimeisellä kolmanneksella, joka alkaa ilmeisesti vkosta 27 (nyt meillä menossa vko 28 kummallakin). Eli enää ei energinen pitäisi ollakkaan

Luulen kyllä, että myös stressi vaikuttaa paljon tähän väsymykseen. Itsellä menossa aika kiireinen pariviikkoinen opiskeluissa, ensi viikolla pitäisi palauttaa yksi aika iso työ jota olen tässä jo aikani väsännyt. Toivoisin että väsymys sitten ehkä ensi viikolla jo vähän helpottaa...

No, nyt palaankin taas sen esseen pariin :/

 

[Tinnu]

Tänään oli neuvola, kun viikkoja 31+5

Paino +230 g/viikko (yhteensä 10,2 kg)
Verenpaineet ok
Pissa puhdas
Sf- mitta 29 (noustiin takas keskikäyrälle)
Liikkeet ++ ja syke 150 molemmin puolin, vauva laskeutunut ja raivotarjonnassa (kuten ollu jo pitkään)

Rupes vaan kivasti supisteleen ton neuvolakäynnin jälkeen, johtu varmaan siitä kun se terkka kopeloi tota mahaa. Tuntu aika inhottavalta ku se kaivoi sormensa sinne vauvan pään alle, auts!

Muutenki on ollu kyl veto aivan poissa tänään. Piti perua treffit kaverinki kans, kun on kurkku vähän kipee enkä halua tartuttaa mitään tauteja kun kaverin tyttö on vasta 4 kk. Olin kuulemma tälle päivää kolmas ihminen, joka valittanu kurkkukipua neuvolassa että ilmeisesti on jotain liikenteessä...:/

Doran puheista tuli mieleen et meillähän on ollu vähän ongelmia kammarin puolella kun mulla on tehny mieli ja miehellä ei. Eilen sit juteltiin pitkä tovi siitä miten musta on tuntunu pahalta se, ettei miestä haluta ja musta on tuntunu että oon läski ja epäseksikäs miehen silmissä...Itkeä tirautin et onkohan meillä seksielämää vauvankaan tultua jos/kun mahanahka roikkuu ja tisseistä on enää muisto jäljellä...Mies sanoi että kieltämättä on ollu outoa kattoa mun paisuvaa vartaloa, mutta haluttomuus ei suurimmaksi osaksi ole kylläkään johtunu mun vartalosta vaan koko tästä muutoksesta ylipäätänsä ja sano että rakastaa mua älyttömästi ja on ylpeä mun massusta, onhan siellä meidän rakkauspakkaus! Kyllä tuli ihana olo noista sanoista! Ja sit taas pitkästä aikaa rakasteltiin...nam!

Onneksi meillä hellyyttä on kuitenki riittäny suht kiitettävästi, vaikka välillä tuntuu että olen pohjaton kaivo sen suhteen. Mies on onneksi kova halimaan ja pusimaan muutenki niin että saan tankattua läheisyyttä. Toivon mukaan meillä riittäis aikaa toisillemme myös vauvan tultua taloon.

Mutta nyt täytyy jatkaa makoilua, on siis aivaan tööt olo.:/

 

[äityli78]

Moikka!

Täältä sohvan nurkasta kirjoittelen...istun kone sylissä...ja toivon ettei tule säteilyä=)...

Joo vauva potkii kovasti. Tuonne heinäkuulaisiin kirjoitinkin että kohta voisi ottaa jo jalasta kiinni, kyllä se niin kovasti mönkii.

Tuon *doran * kirjoitus oli taas niin mukava ja onnea uuteen kotiin!!!! Ja yhdyn täysin *doran * sanoihin että nyt kannattaa levätä. Tiedän sen myös...esikoista oottaessa se onnistuu mukavasti kun jaloissa ei vielä ole lapsia pyörimässä=).
Minäkin mokama olin esikoisen loppuraskaudessa niin energiaa täynnä, että vein matotkin ulos harvase päivä, olin siis ihan mahdoton. No neuvolatäti käski rauhoittua sitten. Nyt olen jo keräämässä voimia varastoon niin paljon kun voin, esim. nyt olen täällä sohvan nurkalla ja keksin siksi aikaa lapsille kivaa tekemistä, että saan hetken tässä olla möllöttää ennen pyykinpesua ja iltatouhuja.

Mutta teillä muilla kun se äitiysloma alkaa tai jo on, niin tosissaan rentoutukaa ja nauttikaa vielä viime metreistä!!!!

Mulla on seksin kanssa ollut itsellä vähän nihkeetä... kahdessa edellisessä raskaudessa intoa on ollut, vaikka muille jakaa, mutta nyt innostun n. kerran viikossa, mutta kai sekin parempi kuin ei mikään. Meillä mies on yhtä innokas kuin ennenkin ja joskus tuntuu että tämä raskaus innostaa vielä ennemmän, joten välillä on kiva olla miehenkin mieliksi vaikkei ite jaksaiskaan niin, kyllä sitä sitten huomaa että miten seksi piristää, kun jaksaa vaan hommaan ryhtyä.

Toi on tosi tärkeetä että asioista keskustellaan ja huomaan itse, että mun itsetunnon päälle ottaa jos huomaan etten nyt tällä kertaa haluakaan niin paljon kuin mies, haluaisi olla vissiin joku ""seksipeto"" aina=). Mutta asiat on vaan paras myöntää ja puhua halki se helpottaa ja on helppo elää ja olla toisen kanssa kun kaikesta voi puhua.

Kiva Tinnu kun olette voineet asiasta puhua ja asia helpottanut. Itsestään on ihana kuulla positiivisia asioita.

Jakselkaahan!
T: äityli78 rv23

 

[Valo 27+3]

Jaa-a, meillä on tuo seksielämä ehkä hieman hiipunut viime viikkoina. Syynä on kyllä ehkä enemmänkin miehen työkiireet ja stressi kun tämä raskaus. Yhtenä päivänä tässä keskusteltiinkin asiasta ja mies sanoi että on yksinkertaisesti niin väsynyt, että ei jaksa tehdä aloitetta... No minä taas tietysti ajattelen, että syynä on enemmänkin minun paisuneet muodot ja pöhöttynyt olemus ... Mutta tosiasia on kyllä sekin, että itse olen myös välillä niin väsynyt että en jaksa edes ajatella seksiä. Kyllä sitä onneksi tekee vielä mieli.

Viime viikonloppuna saatiin miehen siskolta taas kaikkea tarpeellista vauvatavaraa, mitä on jäänyt heidän lapseltaan. Paljon oli ihania vaatteita ja leluja, niitä on tullut tässä hypisteltyä oikein urakalla. Saatiin sellainen jumppalelukin, tuntuu ihan hassulta kun se on tuolla olohuoneen nurkassa ja kohtahan sille on käyttäjäkin .

Olen myös aika lailla hurahtanut tuohon kestovaippatouhuun, olen huuto.netistä huutanut itselleni jo kolmet kuoret ja pari sisävaippaa. Jotenkin tuo harsontaitteluhomma ei minua oikein innosta, mutta voihan niitä ehkä kokeilla, jos se vaikka lähtisi sujumaan. Tulisi ainakin halvaksi.

Mukavaa päivää kaikille!

 

[Tinnu 32+1]

Kestoilusta: Mä päädyin harsoihin niiden edullisuuden ja helppouden takia, tai siis lähinnä pesun ja kuivauksen helppouteen. Taittelua oon jonku verran harjotellu eikä se tunnu kovinkaan vaikealta. Toistaiseksi oon ostanu kaiken uutena, mut ajattelin et jos mä käytän niitä kahdella lapsella niin halvaksi se siltikin on tullu.

Miten Dora (ja muutkin) muuten teidän perhesuunnittelu? Mä just eilen mietin et mitäköhän sitä viittii käyttää ehkäisynä sit ku lapsi syntyy, kun tarkoituksena (ainakin tällä haavaa, sitähän ei tiedä jos mieli muuttuu synnytyksessa tmv) on että toinen saa tulla melko pian perään. Ei kuitenkaan niin pian et tulis tyyliin alle vuoden ikäero, passeli ikäero olis kai n. 1½ vuotta. Mies ei oo kovinkaan ihastunu kondomeihin, mut toisaalta epäilen et sekstailu voi jäädä aika vähiin lapsen syntymän jälkeen. Minipillerit olis kans ehkä yks vaihtoehto, mut jotenki mua ei nappaa aloittaa taas mitään hormonimömmöjä syömään...Luomukeinot taas voi olla niin ja näin just sen takia et jos sit tuleeki liian pieni ikäero.

Pitäis muistaa soittaa tänään lastentarvikeliikkeeseen et tullaan hakemaan meidän vaunut pois huomenna! Ihana päästä hypistelemään niitä. Eilen kokosin tyylsyyksissäni vauvan sängynki, ku piti muka nähdä kuinka iso se on käytännössä ja sit suunnittelin vähän mihin sen sijoittaa tuolla meidän makkarissa. Toistaiseksi keräsin siihen sit noi meidän vauvakamat tänne tietsikkahuoneeseen.

Nyt tää mamma kyl lähtee syömään, rupee maha muriseen sen verran!

 

[*Dora*]

Tinnu - Itse kun olen ainoa lapsi, niin jotenkin aina ajattelin, että yksi lapsi saattaisi riittää, tai sitten kaksi vähän isommalla ikäerolla (3-4 vuotta). Nyt olen nauttinut pojasta niin paljon (vaikka välillä toki arki takkuaakin), että ymmärrän ihan täysin sen, miksi ihmiset tekevät useampia lapsia - vauva kasvaa ja kehittyy niin hurjaa vauhtia, että mulla on jo valmiiksi ikävä vauva-aikaa (jota parhaillaan tässä eletään, tiedän olevani outo). Mies on sitä mieltä, että kolme tai neljä olisi hyvä lukumäärä! Hui... Pikkukakkonen ei kuitenkaan ole vielä suunnitelmissa, haluan odottaa ainakin pahimman uhmaiän ohi, ennenkuin seuraavaa tosissaan suunnitellaan. Mielihän voi tietysti muuttua moneen kertaan matkan varrella!

Ehkäisynä ollaan nyt käytetty kondomia (eipä ole kyllä vielä montaa tarvittu - ""kuiva kausi"" on yleinen ilmiö muissakin tuttavapiirin vauvaperheissä ), minipilleriresepti odottaa kaapissa parempia aikoja. Mulla on muuten nyt ensimmäiset kuukautiset. Inhaa! Toivoin selviäväni vielä pitkään ilman mokomia...

Dora & Sampo

 

[Athene 35+1]

Kestovaippakysymyksiä: Dora ja ellinoora osaatte ehkä asiassa auttaa, kun tehän olette tainneet teettää mummoilla hahtuvavillahousuja... eli minkä verran yksiin pöksyihin tarvitaan tuota lankaa?! Kestovaippainfon sivuilta tulostelin neulontaohjeita, mutta missään ei sanota, paljonko lankaa pitäisi varata. Äitikään ei osannut sanoa asiaan mitään, sillä vaikka innokas käsityöihminen onkin, niin hahtuvavillalangasta hän ei ole ikinä neulonut mitään. Ajattelin tilata lankaa Ruskovillalta, kun sieltä saa mukaan neulontaohjeita.

Tänne ei ihmeempiä. Ensimmäisistä äitiyslomapäivistä olen nauttinut kovasti. Koiran kanssa olen ulkoillut paljon nyt, kun vointi sen vielä sallii ja säät on olleet niin mahtavat. Kieltämättä mulla on nyt havaittavissa pesänrakennusvietti, kun joka päivä pitää kuitenkin jotain siivota ja järjestellä Mutta toisaalta olen kyllä ottanut joka päivä päiväunetkin, joten levätäkin osaan tarvittaessa!

 

[Eme 39+2]

Laskettu aika lähestyy ja täällä on kaikki ennallaan! Eilen oli neuvola ja vaavi oli raivotarjonnassa, mutta ihan yhtä ylhäällä kuin ennenkin. Terkka mietti, että joskohan alkuperäinen la. olisikin oikeempi, sehän oli viikkoa myöhemmin 30.3.

No vaavi syntyy sitten kun on sen syntymäpäivä. Olen jaksanu olla yllättävän rauhallinen. Ehkä kun viime päivinä on saanu puhtia tohon gradun tekoon, niin aikakin on menny nopsaa.

Mua on kanssa tuo ehkäsy jo hiukan mietityttänyt, kun mulle gyne sanoi, ettei hän enää suosittelisi minulle hormonaalista ehkäsyä, kun se ei näytä minun keholle sopivan. Itse aina ajattelin, että haluisin lapset mahdollisemman pienellä ikäerolla. Mun omat sisarukset kun on 8 ja 13 vuotta vanhempia Mutta mulla olisi toisessa koulussa vielä pari vuotta jäljellä...no katsotaan mitä elämä tuo tullessaan. Mutta ehkäsy on tosiaan hiukan hakusessa.

Eilen koottiin vihdoin sänkykin ja kissojen mielestä se oli todella kiva paikka No meillä on kyllä sellanen suoja siihen, mutta täytyy yrittää kissoille opettaa, että se ei todellakaan ole heidän paikka, sillä tuntuu jotenkin kamalalta nukuttaa vauvaa sellasen ""häkin"" alla.
Mukavaa viikonloppua!

Eme

 

[*Dora*]

Hauskaa maanantaita kaikille!

Täällä jo vähän Emen tilanne jännittää! Mikä on tilanne?

utelias Dora

 

[ellinoora 25+4]

helou helou!

aika samanlaisia mietteitä täällä on muilla kuin itselläkin; ajatukset täyttää kaikki perheeseen liittyvä kestovaipoista seksielämään.. ja ennen kun vietin suurimman osan ajastani maailmanparannukseen..

athenelle hahtuvavillahousuista: en ole itsekään vielä selvittänyt langan menekkiä, olen vasta saanut myöntävän vastauksen mummoilta tilata lankaa. ajattelin tilata kaksi kerää alkajaisiksi ruskovillalta , siinä pitäisi tulla ohje mukana. en ole itse mikään käsityöihminen joten en osaa yhtään sanoa! perjantaina tosi menen kestovaippa ompelukurssille, joten kerron jos sieltä saan jotain sisäpiirin infoa..

seksistä: minä olen ihan pyörällä päästäni kun tilanne on kohentunut meillä ihan hetkessä, olin jo ihan paniikissa kun ""kuivaa kautta"" kesti jo viikkokaupalla ja nyt taas toimintaa riittää. mutta muutoksia tulee kyllä siihenkin puoleen, sitä ei voi kukaan väittää. ja minä olen edelleen sitä mieltä että enemmän voitaisiin puhua siitä miehen haluttomuudesta, koska se nyt aika yleistä tuntuu olevan.. me ei olla asiasta kummemmin juteltu, yllättäen arastelen aihetta vähän, vaikka muuten aika suorasanainen tyyppi olenkin. kannattaisi kyllä varman keskustella ennen vauvan syntymää, että muutoksia seksielmään tullee jonkin verran..

voinnista: minä se vaan paisun ja paisun ja luulen että torstain neuvolalääkärillä on jo kymppikilon nousu saavutettu. maha näyttää siltä että voisi olla vaikka äitiyslomalla jo muuten olo on hyvä, ristiselkä ja lonkka vihoitellut pari viikkoa niin että välillä pitää kieriä sängystä alas, mutta ei liene mikään ihme tällä lihomisella.. täytyy jutella torstaina, että pitäisikö minun erityisesti huolestua vai miten.

pesänrakennuksesta: joku projekti on mullakin aina kesken, kyllä minä luulen että tavarat alkaa olla aika hyvin hankittuna ja paikoillaan ihan pian, näköjään saan jinkinlaista turvallisuutta siitä, että kaikki on suurinpiirtein kunnossa. kestovaippoja olen minäkin huudellut huutonetistä ja eilen kävin parit pikkuiset potkuhousut kirpparilta.. kaikki tavaratkin alkaa olla kotona ammetta ja turvakaukaloa lukuunottamatta, ja sisustusta mietin mielessäni jatkuvasti. mikäs siinä, se on puuhaa mistä todellakin nauttii!

ihanaa kun aurinko paistaa ja töitä olisi se kaksi kuukautta jäljellä.. viimeviikkoisen ison tapahtuman jälkeen pystyy onneksi vähän rauhoittumaan ja alkamaan valmistella töitä sijaista varten. oikein mukavaa aikaa kaikille muillekin!

 

[äityli78]

Moi!

Niin tuosta ehkäisystä. Meillä oli esikoisen jälkeen kondomi mikä toimi ihan hyvin silloin. Joskus käy niin että seksi ei luista niin synnytyksen jälkeen, itselläni taas on ollut niin että kaipaan aina kauheasti miehen läheisyyttä ja sitä yhdessäoloa, mihin seksikin kuuluu. Sitä paljon puhuttiin neuvolassa, että mies jää helposti vähälle eikä seksi innosta, kun äiti keskittyy niin vauvaan ja sen hellimiseen. Aluksi esikoisen jälkeen ihmettelin, että olenko jotenkin outo kun tuntui että kaipasin niin paljon sitä miehen kanssa olemista=), mutta kai tavallan halusin sitä tavallista ja tuttua elämää ja jotenkin seksi vaan innosti ja toi siihen arkeen sitä väriä.
Itselle läheisyys vauvan ja miehen kanssa oli kaksi täysin eri asiaa ja molemmat äärettömän tärkeitä. Tämä on vaan oma kokemukseni.

Kuopuksen jälkeen oli myös kondomi ja sen jälkeen ehti olla pillerit 6kk. Kyllästyttiin kondomiin sitten. No pillerit eivät kauaa olleet kun jo tätä kolmatta alettiin yrittämään. En mielelläni enää käyttäisi pillereitä. Ystäväni suositus on hormoonikierukka se on kuulemma oikein hyvä ollut, eikä sivuvaikutuksia niin kuin pillereistä. JOten vähän sitä itselleni ajatellut. Mutta sitten kun ollaan varmoja että ei enempää lapsia niin mies on ajatellut että laittaisi piuhat poikki, se on sitten tietysti huoletonta, ja miehelle tehtynä se on varmempi ja nopea juttu. Mutta saa nähdä sitten että uskaltaako sitä noin vakaasti päättää vielä vuosiin.

Meillä esikoisen ja kuopusen ikäero oli 2v. 4kk ja nyt tulee ikäeroksi 2v. 7kk. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että on ollut hyvä ikäero tuo kaksi ja vähän päälle myös oman jaksamisen kannalta ja sitten kuitenkin lapsilla ollut paljon seuraa toisilleen. Oon ollut näin tyytyväinen, mutta eipä sitä ikäeroa voi kauhean tarkkaan sitten oikeasti päättää ja toisaalta yleensä ihmiset ovat tyytyväisiä lastensa ikäeroon oli se mikä vaan, että parasta tehdä aina niin kuin itestä oikealta tuntuu.

No vielä oli jotain muuta asiaa, mutta jätän kirjoittelut toiseen kertaan, pitää hakea esikoinen kerhosta ja koittaa kuopus hereille, ei oikein passaa yksinään jättää kotiin päiväunille=).
Jaksamista teille ja Onnea Emelle koitokseen joka lähestyy, käypä raportoimassa taas kun jaksat. Jännää!
T: äityli78 rv. 23+5

 

[Tinnu 32+4]

Jaahas, taas uusi viikko ja uudet kujeet. Tunnin päästä alkais taas perhevalmennus, tällä kertaa aiheena vauvan hoito. Pitäis olla joku vastasyntynyt äitinsä kanssa siellä näytillä! Harmi vaan et mies joutu iltavuoroon, joten ei päässyt nytkään mukaan. Viikonloppuna tosin pidettiin oma pienimuotoinen synnytysvalmennus, minä luin miehelle kirjasta ja kerroin mitä ite ajattelen kivunlievityksestä jne ja mies sai kysellä oman mielensä mukaan. Tällä haavaa mies edelleen sillä kannalla että tahtoo mukaan, mutta ei tahdo esim leikata napanuoraa tai pestä lasta eikä nähdä istukkaa ja mahdollisesti haluaa jopa olla pois ponnistusvaiheen ajan, mikä on mulle kyl ihan ok. Eipä sitä voi toiselta vaatia enempää kuin mihin tuntee kykenevänsä.

Tänään kävin pitkästä aikaa kävelemässä kunnon lenkin. Yleensä käyn joka päivä käveleen oman voinnin mukaan, mut viikonloppuna oli niin huonot ilmat ettei juuri ulos huvittanut lähtä ja tänään piti ottaa se sit takas pidemmän lenkin muodossa. Oli kyl ihana ilma ja muutenki aika jees olo, mut jumatsuikka mitä sukkapuikkoiskuja tuolla alapäässä tuntui! Ja johonkin ennen kokemattomaan luuhun alko painaan ihan vietävästi...nää taitaa nyt olla niitä oikeita liitoskipuja?! Parilla edellisellä kerrallahan mulle on neuvolassa sanottu et vauva on jo tosi alhaalla, mut tais kyl nyt tipahtaa vielä alemmas!=) Mut uskon kuitenki et toi liikunta tekee vaan kyl hyvää niin mielelle ku ruumiille, ja että vaavi löytää sen avulla oman paikkansa tuolta lantiosta.

Jees, pitänee nyt ruveta valmistautuun valmennusta varten...

 

[Eme 39+5]

Yhdessä koossa täällä edeleenkin, eikä merkkiäkään lähestyvästä synnytyksestä, ellei äidin jännitystä lasketa ja jatkuvasti soivaa puhelinta voisi laittaa vastaajaan viestin, että eiköhän ilmotella lapsen syntymästä viimeistään ennen hänen 18v syntymäpäiviä. No ihan hyväähän ihmiset tarkoittaa, mutta eilen meinasi gradua tehdessä mennä hermot kun puhelin soi ja soi.

Vaikka sitä kuinka sanotaan, että se laskettu aika on vaan arvio niin kyllähän sitä väkisinkin odottaa.
Mutta täällä ei siis mitään uutta, odotellaan, vaikka huhtikuulle tämä taitaa mennä!
Kannattaa Tinnu tosiaan käydä kävelyillä jos vaan pystyy. Itseä harmittaa kun joutuu aikalailla sisällä kökkimään kun kävely on aika hankalaa, mutta ole silti yrittänyt edes pihalla vähän köpötellä

Eme

 

[Valo 28+1]

Moikka vaan. Emellä tosiaan on jännät paikat! Ymmärrän kyllä, että ihmisten kysely hermostutta, siskoni sai esikoisensa tammikuussa viikko lasketun ajan jälkeen ja oli jo tulla hulluksi kun jo ennen laskettua päivää sukulaiset ja ystävät soittelivat joka päivä että onko mitään tapahtunut? Ymmärtäähän sen, että ihmisiä kiinnostaa, mutta itse olen jo suunnitellut että pistän puhelimen kiinni jos alkavat liikaa soitella la:n kynnyksellä... Paljon tsemppiä loppumetreille Eme!

Täällä on jotenkin tosi väsynyt tunnelma. Viime yönä tuli taas herättyä muistaakseni viisi kertaa ja rampattua vessassa. Olen tässä miettinyt että mikä minua oikein väsyttää, mutta täytyyhän sen jo jotain vaikuttaakkin kun yöt ovat noin katkonaisia ja levottomia. Onneksi sentään joinain öinä käyn vessassa 'vaan' pari-kolme kertaa...

Jotenkin on kauhea stressi päällä ja olen ollut aika huonotuulinen viime aikoina. Oli meillä kyllä oikein mukava viikonloppu miehen kanssa ja se auttoi kyllä mielialaan paljon!

Pahoittelen että viesti on tällä kertaa aika negatiivinen mutta tällä hetkellä tuntuu että voi kun nämä viimeiset kuukaudet menisivät nopeasti, en jaksa enää olla raskaana . Toisaalta, kyllä minä tästä raskaudesta iloitsen joka päivä ja ajattelen kuinka onnekkaita olemme kun saamme oman vauvan pian .

Parempaa mieltä odotellen, Valo

 

[Nipsu]

Joo, tosiaan Emellä on jännät ajat käsillä. Ymmärrän hyvin tuon että alkaa ärsyttämään kun kysellään koko ajan että joko, joko, kun itsekkin on varmaan hieman jännittynyt. Mulla on ainakin kovasti sellainen tunne että oma äiti varmaan soittelee liiankin innoissaan loppumetreillä, mutta olen päättänyt kylmästi laittaa puhelimen heti äänettömälle, jos se alkaa vähänkin ärsyttämään. Mun mielestä tossa tilassa tulisi kuitenkin saada olla rauhassa, eikä ihan hermona siitä kun joku koko ajan soittelee.

Valo, ymmärrän hyvin tunteesi. Itsekkin taas valvoin viime yönnä selkäkivun jälkeen, sain sitten hieman nukuttua kun otin särkylääkettä, mutta aamulla kipu oli edelleen, ja vieläkin tunnen sen. Muutenkin olen ollut aika väsynyt joulusta lähtien. Töissä on stressaavaa, enkä ole oikeen jaksanut tehdä muuta kun olla töissä ja sitten maata kotona. Nyt olenkin saikulla vielä tämän viikon selkäkipujen takia. Neuvola lääkäri ei halunnut ottaa kantaa työssä jaksamattomuuteen, vaan neuvo olla yhteydessä työterveyshuoltoon. No ainakin yritän olla töissä nyt sitten loppu ajan, mutta saa nähdä miten käy.
Muutenkin alan olla jo aika kypsä koko raskauteen. Ja hieman pelottaa että mitä kaikkea tässä on vielä edessä kun mahaa kasvaa ja vauva alkaa painamaan paikkoja. Ja sitten mietityttää että kuinkakohan ""kipeä"" sitä on synnytyksen jälkeen...
Joten eipä täälläkään olla kauhean positiivisellä tuulella, vaikkakin onhan se oma vauva todella ihana asia!
Jaksamisia!

 

[Tinnu 32+5]

Heh, onkohan viime yönä ollut täysikuu kun kaikki vähän samoissa fiiliksissä? Muaki on väsyttäny tänä päivänä niin että aamuherätyksen jälkeen on jo kerinny ottaa tunnin tirsat sohvalla ja vieläki on täysin vetämätön olo...

Eilinen valmennus oli ihan jees, mut nyt kyl huomaa et rupee tulemaan näitä vaivoja oikein olan takaa (valmistautukaa marinaan!): jalat turpos kahdeksi puupökkelöksi kun istui reilu 2 tuntia niillä neuvola tuoleilla, häntäluu pani melkein ulvomaan tuskasta ja muutenki koko sessio teki aika väsyneen olon. Siellä oli ""esittelyäitinä"" nainen jolla oli supistellu jo viikolta 24 lähtien ja hän oli siellä miehensä ja reilun 5 kk ikäisen vauvan kanssa, joka oli päättäny tulla maailmaan jo viikolla 36+. Itseäki välillä mietityttää just se et ku supisteluita on ollu jo niin pitkään ja kun vauva on laskeutunu niin aikasin, et pitäsköhän tuo kuitenki varmuuden vuoksi ruveta pakkaileen sairaalakassia...ihan vaan kaiken varalta.

Huh, taas iski hikipuuska päälle. Maitoaki on ruvennu välillä liriseen ihan kunnolla, mieski oli jo vähän silleen et pitäsköhän sun ruveta käyttään jo niitä suojia kun mulla hulahti kesken trivial pursuitin peluun 5 cm märkä läntti tissin kohdalle.=) Yleensä sitä tulee vaan yöllä niin et huomaa kun yöpaidan on laittanu pesuun että pieniä länttejä näkyy siellä täällä, mut toi oli ihan yllätyshulahdus keskellä sunnuntaipäivää! Ois varmaan aika nolo jos tuollasta tapahtuis esim työelämässä...

Mutta jos vääntäytyis kauppaan, niin sais edes JOTAIN tehtyä tälle päivää..

 

[Eme 39+5]

Näyttää, että tuota huonounisuutta on ollut liikenteessä. itse kömpesin juuri ylös 1, 5h päikkäreiltä. Oli vaan pakko pistää maate kun tuntu ettei millään jaksa ja selkääkin rupesi särkemään, Nipsu taisi valitella samaa. Nyt on olo vielä ihan töttöröö.
Lohdutuksen sanoja Nipsulle ja muillekin, että vaikka tässä loppumetreillä onkin kaikkia vaivoja vähän tullut niin jotenkin itsellä on ollut helpompi kestää kun voi ajatella, että se synnytys on kuitenkin aika lähellä. Minulle monet on sanoneet, että esim. nuo nivuskivut helpottaa aikalailla synnytyksen jälkeen, vaikka voihan nuo repeytymät olla todella pahoja ja kivuliaita, mutta turha niitä on surra etukäteen.

Eme

 

[ellinoora 25+6]

huomenna on siis 26 viikkoa täynnä ja neuvolalääkäri aamulla. maha tuntuu tänään taas megaisolta, jännityksellä odotan kertyneitä kiloja...

sain vihdoinkin vauvavakuutushakemuksenkin menemään, äitiysrahapaperit ajattelin täytellä tänään. mieheltä tuli hyviä uutisia, että hän saa ottaa lomarahansa vapaina, eli kesälomaa tuli puolet lisää... nyt tuntuu että ollaan enemmän yhteisen ajan kuin rahan tarpeessa.. ihanaa että saadaan yhdessä olla kotona melkein koko kesä, kun lasketaan yhteen kesälomat, isyyslomat ja nyt nämä ylimääräiset lomat..

täytyy jatkaa työhuoneen kevätsiivousta ja sitten jatkaa rästihommia. en vain jaksanut yhtään enää paperikasoja ja muuta roskaa ympäri työhuonetta (ilmeisesti sama pesänputsausvimma mikä kotonakin vaivaa)

 

[*Dora*]

Minäkin liityn ärsyttäviin utelijoihin: joko Eme, joko?!? Eikö edes vähän? Eikö millään? *heiluu tuolilla ihan täpinöissään*

Dora ja Sampo (joka kaipaa jo virtuaalikaveria itselleen)

P.S: Aukko muistissa: tiedätkö Eme jo, että kumpi on tulossa?

 

[Tinnu 32+6]

No niin, nyt on käyty sit sairaalassakin tutustumassa. Tuli vähän paniikki olo, iik, nyt lyön jarrut päälle enkä tuu synnyttään, aapuva! En tiiä...jotenki taas himppusen verran konkreettisempaa se että vauva on todellakin tulossa. Voi rähmä, vieläkö tän saa peruttua?!?! Katottiin semmonen videoki siellä ja siellä useampiki pallomaha pyyhki kyyneleitä silmäkulmistaan (minä muiden lomassa), toisaalta tosi malttamaton olo ja toisaalta jännittää ihan kauheesti.

Muutenki ollu tänään tosi tunteellinen päivä, itkettää ja suututtaa tosi herkästi ja miesparka on saanu sen tuntea nahoissaan. Sama väsymys jatkuu edelleen, joten pannaan se sen piikkiin...

Ja alapääkivut jatkuu, siis voi dsiisus miten voiki sattua tonne alakertaan?!?! Dora, Eme, äityli onko teillä ollu noita ""sukkapuikkokipuja"" tuolla alakerrassa? Mikä tähän auttaa? Tosi inhottavan tuntoista ja hirvee ajatella että tätä kärsitään pahimmillaan vielä 2 kk!!!

 

[ellinoora 26+0]

ei kuulu emestä vielä mitään...

nopeet terkut vaan neuvolalääkäristä: painoa tullut nyt 8,5 kg lähtöpainosta eli ei ihan kymppikilon kerhoon vielä päästä, seuraavalla kerralla varmaan.. sf- mitta oli 24 ja käyrä pikkusen laskusuunnassa (mut yli keskikäyrän kuitenkin) mutten oli kaikki ok, oli tosi nopee käynti, taas uus terkkari ja lääkärillä pitkä jono oven takana. unohdin taas kysyä puolet asioista mitä piti.. valmennuksista kysyin ja terkkari ei edes tiennyt miten meidän neuvola asian hoitaa, jippii. kaipa ne selviää seuraavall akerralla johon ei oo kuin kolme viikkoa.

onko teillä ollut hiivaa raskausaikana? mulla on suht. runsasta valkovuotoa ja ehkä pikkuisen tympeen hajuista, mutta ei kutinaa tms. mietin vaan että pitäiskö käydä kuitenkin tsekkaamassa labrassa vai uskaltaako apteekkilääkkeitä käyttää omin päin, vähän niinkuin varmuuden vuoksi..?

eilisilta menikin itkeskellessä vaihteen vuoksi, tuli ihan kauhea perheväkivallasta kertova englantilainen elokuva ykköseltä ja jotenkin veti mielen matalaksi koko yöksi, märisin vielä aamuyölläkin kun satuin heräämään. joku hormonihyökkäys taas vissiin.. huh, only way is up!