8. plussanneet kesä(ym)yrittäjät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja *Dora*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Oli kiva lukea Emen synnytyskertomus! Voi kun menisi itselläkin noin hienosti...

Tinnu, kuulostaa tosi tutulle noi sun tuntemukset, mä oon kans tosi useesti nykyään ärtynyt ja kiukkuinen, erityisesti silloin kun on fyysisesti hankala olo, niin pinna on erittäin lyhyt. Mullakin lonkka vaivaa ja närästelee ja muutenkin muhkea olo. Samoin minäkin kovasti toivon, että vauva ymmärtäisi tulla sieltä vaikka pari viikkoa ajoissa (yritin jo sopia sen kanssa treffejä viiden viikon päähän, kun oikein potki ja venkoili tuolla mahassa, kun kerran tilaa tuntuu olevan noin vähäisesti...).

Koko ajan tekee mieli syödä makeeta, makeeta, makeeta...
 
Eme - Tuo omista voimista yllättyminen kuulostaa ihan tutulta, usko meinasi minulla jossain vaiheessa loppua, mutta kummasti sitä kuitenkin jaksoi ponnistaa (minullahan supistukset hiipuivat sopivasti ponnistusvaiheessa, joten niistä ei ollut ""työntöapua""). Mun ponnistusvaihe kyllä kestikin yli puolet pitempään kuin sinulla (vähän reilu 50 minuuttia).

Mukava muuten kuulla, että Emenkin synnytys on mennyt mallikkaasti. Taitaa noiden synnytyskertomusten kanssa olla vähän sama juttu kuin hammaslääräritarinoiden: aina kerrotaan vain ne kaikkein kamalimmat jutut, eikä niitä ""kaikki meni ihan ok""-tarinoita, joita varmasti kuitenkin suurin osa oikeasti on.

Dora ja Sampo (lauantaina 4 kk)
 
Athene 20.4.2006 (28/29, esikoinen)
Tinnu 11.5.2006 OYS (25/27 esikoinen)
Kevätkukkanen (24/27 esikoinen)) 18.5. Lohjan sairaala
Ava 29.5.2006 (27/28 esikoinen)
Nipsu 8.6.2006 (25/29, esikoinen)
Valo 12.6.2006(28/28 esikoinen)
Dreamer 13.6.2006 (25/30 itselle esikoinen, miehelle toinen)
ellinoora 29.6.2006 (28/28 esikoinen)
äityli78 12.7.2006 (27/26 kolmas)
Lellu 26.9.2006 (29/30 toinen)
Airi 17.10.2006 (27/29 esikoinen)

Synnyttäneet:
Dora 8.12.05 poika 3270 g/50 cm (rv 37+1 TYKS)
Eme 30.3.06 poika 3690 g/51 cm (rv 41+0 KOS

Ensiksi Emelle suunnattomat onnittelut!!
Eikö olekin ihanaa?? Muista levätä sen kaiken vierastulvan keskellä...üü

Omaa napaa pitkästä aikaa. Ultra oli viime viikon maanantaina ja laskettu aika siirtyi viikon aiemmaksi. Taitaa siis syntyä syyskuun puolivälissä jos käy niinkuin pojan kanssa. Toivottavasti synnytys ei ole muuten samanlainen. Saattaa olla että syntyisi matkalle jos niin käy.. En ehtiny olla kättärillä kun tunnin ennenku oli poju sylissä ja kohdunsuu oli auki 9cm eli heti hommiin. Toisaalta ihana mutta tällä kertaa voisin jonku kivunlievityksen ottaa. Toivottavasti ne supparit tuntuis nyt aiemmin.
Kaikki on raskauden kannalta hienosti, ei pahaa oloa tms oireita. Maha kyllä tulee heti näkyviin kun saa ""luvan kanssa"" päästää makkarat roikkumaan ja vedota raskauteen. Viikkoja siis jotain 15??? hehehehehe!!
Naurattaa itteekin toi pakin koko, tuppaa meinaan turpoomaan kun vähänkin jotain syö.
Onpas sekava tarina, koittakaa ottaa tolkkua.
Kirjottelen varmaan harvakseltaan, kun tuo yritys hiukan työllistää ja on kuitenkin iso ja pieni mies huollettavana, mut luen kyllä taustalla kuulumisia.
Voikaahan eukot hyvin ja kasvetaan suuriksi!!
Lellu
 
Kah, ollaan Emen kaa oltu linjoilla samoihin aikoihin!:) Olipa mukava kuulla sunki synnytyksestä, toivon että itelläki menis sit aikanaan yhtä hyvin. Ainut vaan että OYSissa sanoivat että jakkaraa ei enää käytetä kun ne nykyaikaiset sängyt kuulemma saa istuvaan asentoon...vähän olen kyllä skeptinen että perinteisessä sukka-asennossa panevat punnertamaan, mut noh..se on sen ajan murhe. Olitko muuten alusta asti ajatellu hoitavan homman luomusti vai menitkö vaan tilanteen mukana?

Ja kiva kuulla Lellustakin! Millaset fiilikset Athenella on???:)
 
moi kaikki!

huhhuh, hormonit hyrrää ihan todenteolla, räjähtelen säännöllisesti työpaikalla ja kotona ja itkuakin piisaaa lähes päivittäin. voi kun loppuis taas pian tää myrsky... kohta ei oo työpaikkaa eikä varmaan miestäkään, jos sama tahti jatkuu.

ihanaa eme kun jaksat kertoilla meille noin tuoreeltaan synnytystarinoita! kaikki tieto ja tunteet on todella tervetullieta, kun sitä synnytystä alkaa itsekin enempi ja enempi pähkäillä.

kävin taas neuvolassa, ne sekoili jotain aikojen kanssa ja eivät löytäneet mun ajanvarausta ollenkaan. onneksi sain asiat hoidettua, vähän turhan tiheseen on musta näitä käyntejä, varsinkin kun en jaksa jutella siellä oikein mistään. onneksi ultrat ja perinnöllisyysneuvonnat ja muut hoituu niin hyvin noiden synnäreiden kanssa, niille ihmisille ei voi antaa kuin täydet pisteet.

neuvolassa painoa yhteensä nyt 9,5kg lisää (maaginen kymppikilo vielä saavuttamatta:), hB oli 119, sf 26 ja napero raivotarjonnassa. varmaan tunnen enempi käsien liikkeitä kuin potkuja, kun tuntuu nakutus tuolla alhaalla paljon enemmän. tai sitten siellä pyöritään vielä aika tavalla. sydänäänten perusteella ainakaan ei iskän vikoja pitäisi olla yhtään, muistaavat aina kehua miten napakat ja hyvät sydänäänet on. onneksi sekin varmistuu vielä parin viikon päästä ultrassa.

ja kuusi viikkoa äippälomaan... tällä viikolla oli yksi iso työpuristus, nyt on ehkä aika alkaa vähän rauhoittamaan työkuvioissa ja alkaa järjestellä asioita sijaista varten.. viikot menee kuitenkin aikas äkkiä. mutta olen kyllä aika valmis jo lomalle.

hirveästi tsemppiä kaikille, yritetään jaksaa takatalvesta huolimatta...:)
 
Unohdin eilen kiittää ihan kokonaan Doraa ja Äityliä neuvoista. Meijän ukkeli on sillälailla malttamaton, että jos tissi ei mene suuhun heti hyvin hän saa hirmusen hepulin, joka tekee imettämisen välillä aika hankalaksi :( mutta eiköhän se pikku hiljaa helpota!
Onko muuten teidän pojat nukkuneet omassa sängyssä heti alusta asti? Meillä syöttövälit on sitä luokkaa, että äiti olisi aivan naatti jos yrittäisi saada pojan nukahtamaan omaan sänkyyn, joten poika nukkuu viekussa :)

Eikö se sitten ole jo seuraavana Athene vuorossa? Vai muistanko ihan väärin.
Kirjoittelen taas lisää, mutta nyt kun ukkelikin nukkuu täytyisi itsekkin maltaa mennä nukkumaan.

Eme ja Poju 1vko
 
Pakko jakaa tämä teidän kanssanne:

Hug-a-bub-kantoliina on aivan IHANA! Niin helppo sitoa ja voi sitä onnentunnetta, kun poika tyytyväisenä köhnöttää rintaa vasten. Minä tyhmä suhtauduin kantoliinoihin tosi epäileväisesti, kun luulin sitomisen olevan hankalaa. Miksi minä en hankkinut tällaista heti pojan synnyttyä? *hakkaa päätään seinään* Olisi ollut niin ihana kantaa vastasyntynyttä tuollaisessa, varsinkin silloin, kun oli levoton. Vasta kun sain kaverilta Huggan lainaan, niin tajusin, että mikä loistosysteemi tuo oikeasti on. Baby Björnin kantoreppu on ihan suolesta tuohon verrattuna.

Hugga pääsi heti mun vauvatavaroiden top 5-listalle (siellä luuraa jo kapalo, maitohappobakteerit, pinnasänky sivuvaununa-systeemi ja ruskovillan ohjeesta mukaillut hahtuvavillahousut). Meille rantautui eilen myös (käytetty) Bumbo-sitteri, saatte lisää tuotearvioita sitten, kunhan ollaan sitä kunnolla ehditty testata. Saatte vaikka ette pyytäneetkään ja vaikka ette haluaisikaan... :D Vauvauintikokemuksia tarjolla loppukuusta.

Dora ja tuotetestauksen koekaniini Sampo
 
Kas, Emen kans täällä samaan aikaan...

Eipä kestä kiittää, hyvä vain jos voin olla avuksi! Kyllä se vauvan kärsivällisyys pikkuhiljaa kasvaa (muistan kyllä tunteen, kun pikku-ukko huusi pää punaisena rinnalla, kun ei äiti ollut tarpeeksi nopea), kun hän hoksaa, ettei voi huutaa ja syödä samaan aikaan. Jos ei rauhoitu rinnalle, niin meillä auttoi se, että isi otti pojan hetkeksi syliin ja keikutteli hiukan lasta rauhallisemmaksi, heti pojan vähän rauhoituttua nosti takaisin rinnalle.

Dora - taas
 
Oli kiva kuulla Emen kokemuksia synnytyksestä! Tosi ihanaa että kaikki meni niin hienosti teillä!

JA mukava kuulla, että Sampo viihtyy kantoliinassa Dora! Meilläkin on kantoliina valmiina, saatiin se miehen siskolta lainaan, sellainen rengasliina. Sitä ei tarvitse mitenkään sitoa ja vaikuttaa siksi ihan kätevältä. Pitää varmaan heti yrittää totuttaa vauva siihen että suostuisi siinä sitten köllöttelemään :).

Ellinoora, täälläkin on tuttuja nuo mielialanvaihtelut. Viime viikolla olin jotenkin tosi poikki ja puhki, niin että perjantaina löysin itsen itkua tuhertamasta sängyn pohjalta kun olisi pitäny tehdä opiskeluhommia. Muutenkin välillä tuntuu jotenkin raivostuttavan oikein olan takaa, mutta olen onneksi saanut itseni aika hyvin hillittyä esimerkiksi miehen kanssa. Se vaan on niin ihana ja kyselee vointia ja kannustaa muutenkin, niin ei sille raaski raivota... :) Tänään purin ärsytystäni YTV:n asiakaspalautteeseen lähetettyyn sähköpostiin, bussi kun on kolme kertaa ajanut meidän oysäkin ohi ja minä (raskaana oleva nainen!) joutunut kävelemään ainakin puoli kilometriä ylämäkeä takaisin kotiinpäin...

Onneksi tällä viikolla fiilikset on olleet paremmat. Toisaalta minua vähän harmittaa, kun on tullut jätettyä sellaisia kouluhommia aikaisemmin tekemättä, joita olisi voinut jo tehdä. Nyt tässä sitten kärsitään kun ne on vaan saatava tehtyä ennen toukokuun puoliväliä vaikka kuinka väsyttäisi... Laskin kalenterista, että jos olisin töissä niin mammaloma alkaisi jo vajaan neljän viikon päästä, mutta koulunpenkillä on kykittävä vielä n. viisi-kuusi viikkoa... Plääh mitenköhän jaksan.

Onneksi aurinko sentään tänään vähän näyttäytyi ja pikkuinen potkii mahassa ahkerasti. Sen voimalla eteenpäin!
 
Terve, minäkin täällä TAAS! Kuten joka päivä...=) Ja jälleen uusi viikko pyörähtänyt käyntiin.

Ellinoora (ja muutkin): tuo on totisesti niiiiiin tuttua tuo mielialan vaihtelu, mullahan oli tuo raivovaihe pari viikkoo sit, sitten itketti kovasti ja nyt on ollu ihmeen ""normaali"" viikko.=)

Massu ollu vaan tänään vähän sekasi ja sit samaan aikaan kauhee nälkä, vaikka tähän asti ollu suht ähky olo suurinpiirtein aamusta iltaan. Lisäks oon nyt viime päivinä saanu kauheen angstin siitä että minkäköhän kokoinen jötikkä tuolla mahassa luuraa. Ku tuntuu että ihan sama mitä tekee ja miten arvuuttelee niin sitähän ei voi varmasti tietää, sitä ei kerro oma syntymäkoko, ei miehen syntymäkoko, ei lääkärin käsikopeloitu mitta eikä välttämättä ultrattukaan mitta, saati sit sf-mitta. Oon varmasti jo moneen kertaan sanonu kuinka lyhyt olen (158 cm) ja tietääkseni mulla on kuitenki ihan normaali lantio, mut nyt jotenki ahdistaa et jos se onki joku jättiläinen eikä se mahdu ulos!=O Sit vielä ku lukenu niin ristiriitaista tietoo siitä et vaikuttaako se oma syöminen siihen vauvan kokoon vaiko eikö niin seki ahdistaa kun itelle tuo makea maistuu...Äh...ei pitäs miettiä liikaa ku tiedän järjellä ajateltuna ettei mulla pitäs olla mitään hätää tuon koon suhteen ja silti...*huokaus* Niin ja tähän mennessä siis paino noussu noin 14 kg (ilmeisesti nää turvotukset nyt nostaa tätä painoa...), sf-mitta menny keskikäyrän ja alakäyrän välissä ja pissa ym ollu aina puhtaat, oma syntymäpaino ollu 3,8 kg ja miehen 3,9, mut mä nyt tulinki 2 viikkoo yliaikaisena. SANOKAA MULLE ETTÄ ÄLÄ TINNU HERMOILE, SIELTÄ TULEE NÄTTI KOLME JA PUOLIKILOINEN ILMAN MITÄÄN ONGELMAA!!!!=)

Huh, helpottipa kummasti. Täytyy kai sitä munki välillä vähän skitsoilla...;)
 
Tinnu, älä hermoile, kyllä se vaavi sieltä varmasti pihalle saadaan! ;) No, tiedän toki, että aina ei järkipuheetkaan auta, kun joku asia alkaa vaivaamaan... minulla vauva on pitänyt monta päivää aivan älytöntä rallia mahassa, ja eilen illalla kun tuntui niin kovasti sohimista tuonne ihan alavatsalle, niin olin varma, että vauva on kääntynyt perätilaan. Mutta tänään on ollut taas rauhallisempaa ja potkut suuntautuneet kylkiluitten alle, joten taisin hätäillä suotta.

No, en tarkoita millään tavalla pelotella Tinnua tai muitakaan, mutta pakko kertoa tämä teille... eräs vanha tuttu sai vauvan noin kuukausi sitten. Synnytyksessä ponnistusvaihe oli ollut aluillaan, kun kätilö olikin vauvan päätä kokeilemalla älynnyt, että nyt on kyseessä tosi iso vauva! Oli tullut lähtö hätäsektioon, ja niinhän sieltä oli syntynyt 5100 g ja 54 cm poika!! Aika uskomatonta, mutta vauvan iso koko ei ole tullut aiemmin ilmi... nähtävästi ei ole mitään kokoarviota tehty.

Omaan vointiin vielä palatakseni, olo on yhä oikein hyvä, eikä ole mitään merkkejä, että synnytys lähestyisi. Mies on jo hoputtanut minua sairaalakassin pakkaamiseen, sitä reppanaa kun taitaa jo jännittää. :) Mutta itse uskon, että ennätän sen kassin sitten synnyttämään lähtiessäkin pakata.

Voi, kun menisi itselläkin synnytys yhtä nopsaan kuin Emellä. Tylsää, jos synnytys venyy kovin pitkäksi ja sen ajan joutuu sairaalassa kärvistelemään...
 
apua! 5100g.. en tiennyt noin isoja vauvoja olevan olemassakaan... ehkä ihan hyvä että meillä on vielä viikolla 30 se ylimääräinen ultra, kai ne siinä vaiheessa osaa jo jotain sanoa tulevastakin koosta..?

lumisade ottaa rajusti päähän!! onneksi tulee viikonloppu ettei ehdi enää enempää riitelemään töissä ja jospa sitä jaksais ukollekin olla nalkuttamatta edes tänään ei oikeesti jaksa enää tapella ja vaikka okmasta mielestäni ihan asiasta vaahtoankin niin pakko tää on oman mielenterveydenkin puolesta loppua.

ajattelin tehdä tuossa toukokuussa vielä hemmottelumatkan tallinnaan, käydä kampaajalla ja kasvo- ja jalkahoidossa, että on nättinä sitten vauvaa varten..:) huh, pelkkä ajatuskin hoivamisesta saa jo paremmalle tuulelle.

jaksamista tinnulle ja athenelle ja kaikille muillekin, kaikki menee varmasti hyvin!!
 
Juu, nyt on vähän rauhallisempi olo kun kävin eilen työpaikalla morjestaan työkavereita ja kaikki kommentoi et ku on niin pieni ja söpö massu: EI sinne voi siis mahtua mitään jättiläistä!;) Pakko kai se on uskoa...:) Ja ehkä mulla pani tän reaktion aluilleen se ku tuolla perheklubin puolella oli yks huhtikuun mamma menny synnyttään noin viikko sit, niin sille kans jouduttiin tekemään hätäsektio kun huomattiin et vauva oli kans aivan valtava. Eikä hälläkään kukaan ollu osannu arvata et se olis niin iso, et ilmeisesti sf-mitat ja muut ollu ok.

No, toivon mukaan meidän lääkäri osaa sanoa edes jotain tuosta vauvan koosta sit tiistaina: ihan vaan varmuuden vuoksi.;) Nyt on vaan kyljet kipeenä, rupee olemaan sen verran iso jörrikkä et painaa noihin kylkiluihin ja muutenki tuntuu olevan aika vahvaliikkeinen kaveri, sattuu ku se tuolla möyrii ja venyttelee. Ja semmonenki juttu että ku siinä yhes dokumentis sanottiin et vauvat nukkuu suurimman osan ajasta tuolla mahassa ja mulla kai tuntuu että mä erotan ehkä pari sellasta nukkumisjaksoo päivän aikana mut muuten mulla kyl liikutaan tuolla mahassa KOKO AJAN (ja yöllä se nukkuu)! Mikäköhän ikiliikkuja siellä oikein on?=O Käytiin eilen isäni luona ja isä sanoi just että mä oon kans ollu yhenlainen touhuaja silloin pienenä, en oikein viihtyny sylissä vaan koko ajan piti olla äksöniä ja oonki hirmu aikaisin ruvennu liikkumaan, kävelytuolilla hiihdin menemään jo ennen kuin olin 4 kk!!! Tuleekohan tästäkin samanlainen tapaus?=)
 
Lauantaita!

Me käytiin viime viikolla synnärille tutustumassa ja kylläpä alkoi taas synnytys ahdistaa... Konkretisoitui aika tehokkaasti taas kerran, että mihin sitä oikein on ryhtynyt, huh. No, eipä se pelkäämällä parane, ja kun kukaan ei voi luvata, että millainen just mun synnytys on, niin kannattaisi varmaan olla tän enempää ajattelematta koko juttua, kun oon kuitenkin mielestäni valmistautunut siihen ja hankkinut tietoa sen verran, kun nyt yleensä voi. Höh.

Ja sitten muutoksia olotilassa: mulla on nyt parin päivän ajan ollut alapää ja häntäluun seutu tosi hellänä (ja yöllä kääntyessä ""kivaa"" liitoskipuilua välillä), eli kertoisikohan se siitä, että vauva vähän muuttanut sijaintiaan alaspäin? Rt:ssa on siis kyllä. Mutta kai toi voi tietysti olla ihan muutenkin. Lonkka, joka mua on vaivannut vaihtelevasti, sen sijaan on ollut jo muutaman päivän ajan putkeen yllättävän hyvä, eli en yleensä edes muista, että mulla olisi sen kanssa mitään ongelmaa ollut. Närästys vaivaa edelleen niin, että aikaisin aamulla täytyy otta Rennie, jos meinaa saada yhtään aamu-unia (jotka tulee mulle tarpeeseen, koska ravaan melkein parin tunnin välein yöllä vessassa).

Mulla kanssa Tinnu on touhukas kaveri täällä mahassa, eikä tosiaankaan mitään hentoisia ne liikkeet..

Jaahas, taidan lopettaa taas valituksen tältä kertaa, kun ei kerran tämän suurempia ongelmia elämässä ole ;)

Hauskaa viikonloppua!
 
hellou!

täällä kirjoittelee yks jolla silmänaluset on ihan mustat naama valkoinen...olen siis aivan puhki. heinäkuulaisiin juuri kirjoitin, että jokin väsymys tässä on iskenyt jota en ennen olekaan kokenut raskauksissa. Mulla on aina ollut hb korkea odottaessa, viimeksi oli neuvolassa myös, mutta saa nähdä miten nyt. Oon nyt viime viikon ollut tosi väsynyt ja tuntuu ettei mulla ole hermoja enää ollenkaan niin lyhyt on pinna, lapset säälittää välillä vaikka kyllä vastapainoksi yrittää halia ja suukotella paljon=), mutta kyllä ne osaakin vetää oikeasta narusta kun huomaavat että äiti on ""vähän"" kireä...=( Joo tää väsymys tuntuu kurjalta. Yhtä-äkkiä sitten pirsityn ja tuohuan ja sitten taas iskee väsymys. Vali vali, mutta kiva kuulla että en ole ainut ja siis vissiin normaalia tämä sitten, kun luulin jo että en oo ihan kunnossa. Neuvolalääkäri on keskiviikkona pitää kuitenkin pyytää että kattovat hb:n vaikka viimeks olikin hyvä.

Niin eme pidä vaan vieressä jos sulle se paras, meillä lapset nukkui aina millon mitenkin välillä vieressä välillä sängyssä Yleensä en jaksanut laittaa takas omaan sänkyyn. ja paras tehdä niin että ite jaksaa parhaitan. Nyt pojat nukkuu omassa huoneessaan, joskus tulevat viereen kun näkevät pahaa unta tms., mutta ei mitään sellaista ongelmaa siitä että ovat saaneet olla vieressä. Luulen että päinvastoin. Ei kannata stressata, jokainen perhe tekee niinkuin tekee ja omaa jaksaminen on kyllä tärkee juttu. Läheisyydestä ei ole haittaa ja niinhän nuo eläinlapsetkin nukkuvat aika kylki kyljessä emon kanssa=). Meillä ei ole ollut sitten myöhemmin ongelmia omassa sängyssä nukkua ja huoneessa. Kai se aina riippuu tilanteesta ja lapsestakin jne. Jotkut nukkuvat parhaiten heti omassa sängyssään. Toiset taas ei haluaisi ollenkaan omaan sänkyyn isonakaan, mutta siihen kyllä oppii sitten aikanaan. Mutta oma kokemukseni tästä on ollut hyvä.

Massu kasvaa ja pikkuinen liikkuu kovasti ihana tunne se vaan on, vaikka välillä sattuukin=).
Voimia kaikille !
 
Niin piti vielä sanoa, että täällä kanssa tekisi mieli syödä koko ajan...pelottaa oikein onko painoa tullut hirveesti, turvotusta ei kyllä ole juurikaan kun sormukset mahtuu niin helposti.

Niin ja täällä alkaa monet olla jo loppumetreillä hirmu jännää...

Niin *dora* olen kuullut kehuja kantoliinoista muiltakin. En ole koskaan kyllä itse hankkinut. mulla on se baby björnin reppu ja olen ollut tyytyväinen siihen, en kyllä ole hirveesti joutunut kantelmaankaan. Mutta voishan se liina olla hyvä kokeilla. Mutta kai se on niin ettei enää jaksa innostua kun kaksi on jo hoitanut ilman liinoja=), mutta toisaalta tämä uusi tuloskas voi olla täysin erilainen ja koko ajan kannettavissa eipä sitä tiedä...hmm voisin sitten kysyä josko mieheni siskon kantoliinaa saisi lainaan kun heillä jo kantoliina vaihe ohi. Kyllä sä niin hienosti osasit mainostaa ja hehkuttaa että sait minutkin asiaa pohtimaan=).
 
Heippa vaan. Täällä voidaan ihan hyvin, selkäkin on ollut aika hyvässä kunnossa viie päivinä. Tänä aamuna kyllä taas veti suonta jalasta oikein kunnolla, se oli kyllä inhottavaa. Mahtoi naapurit ihmetellä sitä karjuntaa mikä meiltä kuului... Huomasin kyllä, että kun oikein sattuu ja huutaa ja ehkä vähän kirjoileekin ;) niin se auttaa pääsemään kivun yli. Pitää sitten synnytyksessäkin pitää ääntä ihan kunnolla, jospa se vaikka auttaisi kestämään kivun paremmin...

Viikonloppuna käytiin ostamassa vauvalle hoitopöytä, Ikeasta löytyi ihan meille sopiva malli ja maksoikin alle 30 euroa. Harmittaa kyllä vähän, kun meillä ei hoitopöytä mahdu kylppäriin, niin pitää sitten vauvaa kanniskella pesulle makuuhuoneesta, johon hoitopöytä ajaltetiin sijoittaa. Toisaalta eipä se ole monen metrin matka, vaikka kätevintä tietty olisi jos olisi vesipiste ihan hoitopöydän vieressä.

Athenellahan senkun h-hetki lähestyy, jännittävää! Tuleekohan sieltä tyttö vai poika? Paljon jaksamista loppuhetkiin ja voimia synnytykseen.

Hirveä räntäsade ulkona, koska se kevät oikein tulee?! *murinaa* Huomiseksi kai on luvassa sentään vähän poutaisempaa säätä tänne Etelä-Suomeen. Hyvää viikkoa kaikille!
 
Täällä käynnistyi 14. viikko. Olo on ihan hyvä. nyt en ole ottanut pariin päivään multitabsia ja eron huomaa. Heti on väsyneempi..mistäköhän mä löytäisin sen purkin..hukkunut jonnekin..

Vatsanympärys on kasvanut 8 cm normaalista, vaikka mitään vauvamahaa ei varsinaisesti vielä olekaan. Tisut on kasvanut. ja ennen mun kuppikoko oli b 80 niin nyt alkaa c 85 oleen pieni. eipä ole ennen tarvinnut moisesta kärsiä mies tietty ihan innoissaan mun mollottimista, mutta liikunnassa noi isot tisut ei todellakaan ole mikään mukava asia. Paino ei kylläkään ole noussut 5 viikkoon. Tosin alussa se nousi jo 3,5 kg, mutta nyt on pysynyt samassa viikolta 7 lähtien. loppukuusta olis sitten se sydänäänien kuuntelu. Niskapoimu siis oli jo ja siellä kaikki kunnossa. kaikki tarvittavat elimet löytyi ja niskapoimua ei ollut. Siellä se kovasti heilutteli käsiään ja jalkojaan ja eistteli itseään. Toivottavasti jatkossakin kaikki menee hienosti. Tuolla lokakuisissa juuri kolme äitiä oli saanut keskenmenon viime viikon aikana. Hiukan helpottaa tietää että toi kriittisin aika on jo ohi, mutta tottakai silti aina mietityttää että onko kaikki kunnossa.

Huomenna haen turvakaukalon. Ostin käytettynä huutonetistä sellasen isofix-kiinnitys alusta ja istuimen. Meille tulee uusi auto toukokuussa ja sinne saa sitten isofixin alustan ja kaukalon eikä tarvi leikkiä turvavöiden kanssa. Onko kenelläkään kokemusta niistä. Itse olen testaillut niitä ja aika näppärältä vekottimelta tuntuu.

Airi
 
Kiva että Airikin päässy riskiviikoista ohi! Nyt vaan odottelemaan milloin rupee vauvan liikkeet tuntumaan.:)

Mä sain eilen ensimmäiset kipeet supistukset ku olin lenkillä ja koko eilisen illan ja tämän päivän on ollu semmonen olo ku olis menkat. Ei siis tule ja mene se olo, vaan on koko ajan semmonen kipu ja paine tuolla alavatsalla. Onko tuttua mua jo pidemmällä oleville? Ajattelin et onkohan vauva laskeutunut vieläki alemmas et josko se johtuis siitä...no huomenna lääkäri niin sitpä sen kuulee.

Täällä on ollu tosi lämmintä pari päivää ja välillä tullu vettä ja välillä sit paistanu aurinko ja on kyl lumet ruvennu lähteen vauhdilla! Ihana päästä käveleen asvaltille, vaikka toisaalta inhottaa noi kivet ja rapakot. Saisivat kyl äkkiä putsata noi kadut.

Doralta unohtunut kysyä et onko tossa jotain erikoista tuossa hug-a-bub liinassa? Itse sain vauva-lehden mukana semmosen n. 5 metriä pitkän puuvillaliinan ja sitä ajattelin sit kokeilla. Toisaalta kiinnostais nuo rengasliinat vaan en ainakaan vielä ole saanut aikaiseksi ostaa semmoista.
 
moi kaikki!

ihan kiva viikonloppu takana, vaikka kurkku ollut kipeä monta päivää niin tuli nökötettyä vaan kotona ja eilen olin saikullakin. mut kun olo ei muuttunut miksikään, niin ajattelin että sama tulla töihin. ehkä teen vähän lyhyemmän päivän tänään kuitenkin...

raahasin sitten pinnasängyn, hoitopöydän ym. makkariin viikonloppuna, pitihän se arvata etten minä jaksa minnekään äitiyslomalle odottaa järjestelyjä. kiinnitin parit hyllyt seinään ja nyt valmiina on täydellinen vauvanurkkaus, johon on kyllä kiva kerätä tarvikkeita ja mutenkin fiilistellä. kaipa sitä äitiyslomallakin keksii jotain tekemistä..:)

mielialat ehkä vähän tasoittuneet, ainakin sen raivoamisen suhteen, itku tulee kyllä vieläkin herkästi. tarkemmin kun ajattelee niin melkein joka päivä! syystä tai toisesta, joskus surettaa ja joskus on vain älyttömän liikuttunut jostain. onneksi äippälomaan on enää viisi kokonaista viikkoa...

alan tekemään vähän töitä ja katson lähdenkö sitten kotiiin lepäilemään kurkkukipua vielä pois.. kovasti jaksamista vaan kaikille!
 
Mulla on kans ollut nyt viime aikoina sellaista menkkamaista kipua alavatsassa. Välillä kipu tuntuu kovemmalta ja välillä se on jotenkin siinä pidemmän aikaa. Onkohan ihan normaalia?! Viimeksi yli kuukausi sitten lääkärintarkastuksessa oli pää jo aika alhaalla. Seuraava lääkärintarkastus on vasta tämän kuun lopussa...
 
Terveiset lääkärineuvolasta:
Pissa muuten puhdas mut leukosyytit ++ (syynä runsas valkovuoto)
Vp ok
Hb noussu kahdessa viikossa 111->130 mut rautaa saa edelleen syödä pienemmällä annostuksella varastoon
Sf- mitta 32, nätisti keskikäyrällä mennään
Vauva edelleen rt, sykkeet +150, liikkeet ++, lapsivettä normaalisti
Paino +300 g/vko (yhteensä 13 kg)

Lääkäri teki normaalin sisätutkimuksen, ei siis painellu luita eikä mitään muutakaan ihmeellistä. Sanoi vaan et normaali lantio et eiköhän sieltä normaalikokoinen lapsi mahdu tulemaan. Kysyin sitä kokoa niin sanoi että vaikeetahan se on vatsan päältä arvioida mut jos jotain on pakko sanoo niin 3,5-4 kg laskettuna aikana. Ja kohdunsuu oli vähän lyhentynyt, mut edelleen kiinni ja kiinteä. Vauva hyvin alhaalla muttei kiinnittynyt, joten ei sen kummempaa selitystä noille mun kivuille: siis aivan normaalia.

Nyt vaan niin kiirettä tuolla neuvolassa et seuraava aika on mulla vasta kahden viikon kuluttua ku viikkoja jo 37+6!! No, eipä tuo minua haittaa kun voihan sitä soittaa jos jotain ihmeellistä ilmaantuu.
 
hei vaan!

toista päivää vietän äippälomaa ja ihan kivaa on. Nukkuminen on vähän hankalaa kun se kylki millä nukkuu niin siltä puolelta jumittuu/ puutuu kaikki ja välillä mahaakin ""särkee"" jos se on ollut huonosti tai jotain.

Kirjoja olen lueskellut ja vähän siivoillut/laittanut ruokaa. Yhtä ja toista projektia olis suunnitteilla kylläkin.

kertokaapa ihmiset muuten hyviä vinkkejä mitä vois leipoa pakkaseen (jos iskee inspiraatio) vauvankatselijoita varten valmiiksi. Tavallisesta pullasta en itse niin välitä ja harvemmin olen saanut aikaiseksi onnistunutta sellaista... säilyykö esim mokkapalat tai porkkanakakku kun niissä on kuitenki rasvainen se kuorrutus? olisko esim tiikerikakku jotain? pakastimessa ennestään vähän mustikoita ja paaaljon mustaherukoita että jotain piirakkaa ehkä niistä vois ajatella... meillä kyllä varmaan monet vieraat saattaa tuodakin jotain ... luulisin...
suurin haaste on varmaan se että leipomukset pääsee pakkaseen asti :-)

vieläköhän muuta... kaverin veli avovaimoineen oli saanu toissayönä tytön ja yks mun kaveri sai eilen pojan 3 vk etuajassa. 3 vk ei sinänsä oo enää paha mutta oli se vähän tarvinu erikoishoitoa (happea, sokerilientä jne) jotain 2 kg 700 g ja 46 cm oli ollut. toivottavasti keretään katsomaan ennen oman vauvan tuloa kun asuvat n. 100 km päässä. Meidän vauveli sais kyllä luvan pysytellä ainakin sen 1 kk sisäpuolella. Ei oo kyllä mitään merkkejä että pyrkisi ulos etukäteen... navan kohdalta kyllä tuntuu välillä pyrkivät ulos ... pitää vissiin kertoa sille jo nyt että mistä ne lapset oikeen tulee :-) alkaa vesseli olla jo sen verran kookas että liikkeet välillä sattuu ja välillä vihloo alapäässäkin kun pää sillä kai on jo aika alhaalla... ens viikolla olis lääkärineuvola niin ihan kiva tietää mikä ""siellä"" on tilanne vaikkei siitä nyt niin hirveästi aina voi päätellä...

ei kai tänne muuta tällä kertaa...
 
täällä yksi joka ei malta odottaa äitiysloman alkamista oikein millään..:) sijainenkin jo valittu ja motivaatiota ei ole oikein millään. viisi viikkoa pitäisi vielä jotenkin saada kulumaan.. huh, onneksi pomo ei nää tätä.

muuten kaikki jees, onneksi viikot tosin menee nopeammin kun on töissä. kukas meillä seuraavana onkaan vuorossa?

hyvää pääsisäistä!!!

 
Neuvolakuulumisia:

paino - 420 g / viikko (yhteensä noin 11 kiloa)
turvotus ja pissa miinusta
paineet 116/86 (olisikohan alapaine vähän koholla huonosti nukutusta yöstä johtuen)
sf-mitta 33,5 eli melkein keskikäyrällä
vauvan sykkeet 135.

Eikä yhäkään mitään merkkejä siitä, että synnytys lähestyisi. Olo on tosi hyvä, paitsi yöunet ovat vähän katkonaisia. Vessassa saada käydä kolmekin kertaa yössä, ja kun miehen kello soi klo 4.30 aamuvuoroon, niin unet häviää kokonaan.

Kevätkukkanen, mokkapalat säilyvät hyvin pakastimessa ja voihan sinne tosiaan leipoa esim. kuivakakkuja, kuten sitä tiikerikakkua. Marjapiirakka on myös hyvä vaihtoehto. Siihen kun ostat sitten tarjoiluvaiheessa vaniljakastiketta lisukkeeksi, niin nam!

Nyt taidan siirtyä päikkäreille...
 

Similar threads

K
Viestiä
100
Luettu
3K
Lapsen saaminen
ellinoora 20+5
E
K
Viestiä
95
Luettu
2K
A
K
Viestiä
103
Luettu
2K
Lapsen saaminen
kevätkukkanen
K

Yhteistyössä