7.plussanneet kesä/syys/talviyrittäjät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Valo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Valo

Vieras
Hyvää ystävänpäivää kaikille!

Uutta ketjua pystyyn kun vanha tuli taas täyteen.

Eme 23.3.2006 KOS (25/30 esikoinen)
Athene 20.4.2006 (28/29, esikoinen)
Tinnu 11.5.2006 OYS (25/27 esikoinen)
Kevätkukkanen (24/27 esikoinen)) 18.5. Lohjan sairaala
Ava 29.5.2006 (27/28 esikoinen)
Nipsu 8.6.2006 (25/29, esikoinen)
Valo 12.6.2006(28/28 esikoinen)
Dreamer 13.6.2006 (25/30 itselle esikoinen, miehelle toinen)
ellinoora 29.6.2006 (28/28 esikoinen)
äityli78 13.7.2006 (27/26 kolmas)
Lellu n. 6.10.2006 (29/29 toinen)
Airi 17.10.2006 (27/29 esikoinen)

Synnyttäneet:
Dora 8.12.05 poika 3270 g/50 cm
 
Madam Mammalta tuli postia minullekin: tämä vauva olisi hänen ennustuksensa mukaan tyttö ja syntyisi reilut kolme viikkoa etuajassa (29.3.). Lisäksi lupaili tyttöä vuodelle 2010 ja poikaa vuodelle 2015. Ei kun mielenkiinnolla odottamaan, kuinka ennuste osuu kohdalleen ;)

Itse olen asennoitunut siihen, että tämä vauva syntyy vasta lasketun ajan jälkeen. Luultavasti siksi, että siskoillani on melkein kaikki synnytykset olleet vasta lasketun ajan jälkeen ja osa on jouduttu käynnistämäänkin (viiden lapsen täti siis jo olen). Eli pidän ikään kuin toisena laskettuna aikana rv 41+5, jolloin täällä kuulemma laitetaan käynnistykseen. Se olisi mulla heti vapun jälkeen 2.5. eli toukovauvakin on mahdollinen...

Rosa taisi odotusaikana kertoa, että ilmavaivat ovat kovat. Minulla tuntuu olevan ihan sama juttu :/ Onkohan tämäkin hormonien aikaansaannosta vai johtuukohan tämä rauta- ja vitamiinitableteista, joita syön? Mut ei oo kiva!! Onko muilla ilmennyt samaa vaivaa?
 
Siis ihan lahopää olen!! :) Tarkoitin tietysti edellisessä viestissäni Doraa, enkä Rosaa... mistähän nyt tempaisin Rosan tuohon. No, kesäyrittäjissä oli hänkin...
 
juteltiin sit lopulta miehen kanssa vähän synnytyksestä ja tultiin siihen tulokseen ettei haeta haikaranpesään. mies ei osannut vielä yhtään sanoa haluaako esimerkiksi olla yötä laitoksella ja toisaalta ymmärrän häntä hyvin. saanut olla ihan tarpeekseen sairaaloissa elämänsä aikana ja oikeasti kammoaa niitä. vähän harmittaa, varsinkin kun olen kuullut haikaranpesästä pelkkää hyvää ja varsinkin valmennuksia on kehuttu, mutta täytyy sitä toisenkin tunteita kunnioittaa..voihan hän vielä kasvaa ajatukseen ja ehkä saadaan sitten perhehuone kuitenkin, eiköhän ne vauvat ulos tule missä vain:)

athenelle: joo, ilmavaivoja on täälläkin ja vatsan turvotus vaivaa erityisetsi iltaisin..en yhtään tiedä mistä johtuu, en ole ainakaan löytänyt yhteyttä minkään ruoka-aineen kanssa!

vähän huvitti eilen kun olin laulukurssillani ja viereinen mamma kyseli laskettua aikaani, hänellä oli vain himpun verran suurempi masu kuin minulla... vähän oli yllättynyt kun kerroin h-hetken olevan kesäkuun lopussa, kun itsellään oli jo maaliskuun puolivälissä edessä.. minkähänlainen norsu minusta vielä kehkeytyy tätä menoa!

joo, alanpa töihin vaihteeksi.. hyvää loppuviikkoa!
 
Hih, mulle on käyny just toisinpäin eli ennen olin kyl yhdenlainen rupsuroope, vaan nyt toimii suoli vissiin niin hitaasti ettei kaasujakaan pääse pahemmin muodostuun!=)

Käytiin eilen elokuvissa ja syömässä, vähän kun oli mukavaa.:) Pitää nyt ottaa ilo irti elämästä kun viimeisiä kuukausia elellään kaksistaan, juhlittiin samalla meidän puolivuotishääpäivää vaikka se on oikeesti vasta perjantaina.

Mulla on kans miehellä vähän sairaalakammoa ja inhoaa verta ja muuta ""sairasta"" et saa nähdä miten meidän synnytyksessä käy...Ollaan kyl juteltu et suurimmaks osaks tarvin vaan seuraa ja tutun turvaksi et esim ponnistusvaiheessa voi sit mennä pois jos tuntuu pahalta.

Ellinoora: oliko toi nyt siellä synnytyslaulukurssilla? En nyt muista kuka sinne oli ilmottautunu...Millaista siellä oli?
 
tinnu: joo, sielläpä siellä. se on ihan mielenkiintoista, ideana se, että äänenkäyttö auttaa supistusvaiheessa ja avautumisessa ts. rentouttaa. lähinnä hymistään eri vokaaleja ja samalla kosketellaan ja rentoudutaan. tykkään ite kun oon joskus meditaatiota ym. harrastanut enempikin. en tiedä laulattaako tositilanteessa yhtään, mutta ihan mukavaa on ainakin kurssilla ollut..:) erityisesti miehen ääni rentouttaa, koska on matalampi ja vaikuttaa nimenomaan lantioon. eli ukot vaan laulamaan sit synnärillä!!

itse menin lähinnä omaa äänenkäyttöä harjoittaakseni ja onpahan tullut muita pallomahoja tavattua siellä. ja ei mulle mikään rentoutuminen oo ikinä pahasta, sellainen tiukkispiukkis välillä kun olen.

meidänkin piti mennä eilen ravintolaan syömään, mutta oltiin niin poikki että herkuteltiinkin vain kotona, ihan kivaa oli sekin!
 
Kuulostaa ihan hauskalta tuo elinooran synnytyslaulukurssi! Me ollaan menossa Haikaranpesään synnyttämään (tai siis olen sinne ilmoittautunut, ikinä ei tiedä pääseekö sitten h-hetkellä sinne) ja siellä käsitellään myös äitien rentoutusillan yhteydessä äänenkäyttöä synnytyksessä. En kyllä tiedä vielä menenkö itse tuohon rentoutustilaisuuteen. Ihan mukavalta vaikuttaa tuo Haikaranpesän valmennus ennakkotietojen perusteella ja hyviä aiheita siellä käsitellään. Aion kyllä ehkä mennä myös neuvolan järjestämään valmennukseen kerran tai kaksi, koska siellä käsitellään esim vauvan hoitoa ilmeisesti vähän enemmän kun Haikaranpesän valmennuksessa.

Viime päivinä on ollut jotenkin aika ruma olo, tuntuu että näytän ihan kauhealta pullukalta kun tuo maha on nyt tullut toden teolla esiin. Välillä kyllä onneksi nautinkin olostani ja on ihan mukavaa kun vastaantulevat ihmiset selvästi katsovat pyöreää vatsaa ja onhan sitä itsekin miehen kanssa mukava ihailla. Tuntuu vaan välillä jotenkin tosi tuhdilta olo, vaikka maha nyt ei edes kovin iso minulla ole. No, katsotaan miltä tuntuu parin kuukauden päästä, vielä ei maha ole mitenkään tiellä tai haittaa muutenkaan elämää.

Oliko se Tinnu joka kertoi käyneensä leffassa ja syömässä miehen kanssa. Itsekin olen ajatellut, että nyt vielä kun voi kaksistaan tehdä asioita niin pitää yrittää olla mahdollisimman aktiivinen, kohta sitä ei sitten ihan niin vaan lähdetäkään edes elokuviin. Mekin vietettiin viime lauantaina oikein mukava päivä yhdessä kaupungilla, käytiin ostoksilla ja syömässä. Mukaan tarttui myös eka vauvanvaate joka on itse ostettu, vakosamettinen pikku haalari :).

Kirjoittelemisiin!
 
joops, pitäisi tosiaankin nauttia kaksistaanolosta nyt vielä kun voi, onhan se hassua toisaalta että kesäkuun jälkeen ei enää IKINÄ olla vain mies ja minä (muuten kuin lyhyempiä aikoja)... jännää.

olen lähdössä tänään yksikseni matkoille viikonlopuksi, puoliksi töitä ja puoliksi hupia, menen moikkaamaan vanhoja kavereita entisessä kotikaupungissani keski-euroopassa. sekin tuntuu ihan jännältä ja tavallaan ihan kuin viimeinen kerta olisi yksin matkustaa, vaikka eihän kukaan estä vauvan kanssakaan reissaamista.. itse asiassa haaveilen jo koko perheen rantalomista, en ole koskaan ollut yhdelläkään aurinkolomalla ja nyt olisi ihan kiva kokeilla! luulen että kaupunki/seikkailumatkailu on vähän enempi taaksejäänyttä elämää..

voi valo, tiedän tunteen, varsinkin kun nyt on selvää etten ole niitä mammoja joiden eteen pulllahtaa vain pikkuinen sievä maha joka jää synnärille, kyllä se välillä hirvittää minkälainen valasmursu sitä on kesäkuussa! mutta olen yrittänyt ajatella positiivisesti. että vaikka koossa löytyy niin onneksi iho on pysynyt hyvänä, arpia ei ainakaan vielä ole, liitoskivut on pysyneet poissa ja töissäkin on jaksanut hyvin olla. jos sattuisi niin että terveys tästä laskisi (joko vauvan tai minun) niin varmaan hävettäisi kun on tullut huolehdittua kiloista ja ulkonäöstä... mutta olen minäkin yllättynyt tetä olen muuttunut niin paljon periaatteessa lyhyessä ajassa.

haikaranpesästä vielä sen verran, että itse olen ainakin tykännyt kättärin henkilökunnasta paljon enempi kuin neuvolan ja siksi olis valmennuksetkin kiva käydä siellä. mutta en kyllä halua ottaa tästä mitään stressiä..onneksi meidän koti on parin kilsan päässä kättäriltä, niin ei se ukko kauhean kaukana ole vaikkei öitä laitoksella olisikaan:)

viikonloppuja kaikille!
 
Huomenta kaikille!
Töissä taas. Olo on mitä mahtavin, tosin työt eivät innosta lainkaan. Voisin vaan surffailla netissä koko päivän. No kaipa se on jotain pakko tehdä.
Niin tuosta sairaala- asiasta. Me ollaan ilmottauduttu haikaranpesään, ja tarkoituksena on että molemmat olemme sairaalassa. Meistä kun vauva on kuitenkin yhteinen asia, niin haluamme molemmat olla siellä sairaalassa ennen ja jälkeen synnytyksen, vaikka uskon kyllä että mies mielummin olisi esim yöt kotona. Mutta eihän se ole kuin toivon mukaan muutama päivä mitä siellä joutuu olemaan. Kyllä nyt sen kestää.
No mulla alkaakin juuri sopivasti yksi asiakas tapaaminen aivan kohta, pitäisi hieman valmistautua siihen...
Mukavaa päivän jatkoa kaikille!
 
Huomenta!

Eilen oli Haikaranpesässä se synnytyssuunnitelma. Enpä hirveesti osannut mitään sanoa, kun ei itsellä vielä ole mitään kokemuksia synnytyksestä, joten ei sitä hirveesti osaa esittää toiveitakaan.

Minusta se haikaranpesän kätilön pitämä ensimmäinen valmennus oli todella hyvä, mutta se toinen valmennus mikä pidettiin osastolla 5 ja käsitteli lähinnä imetystä oli hiukan pettymys. Mutta tosiaan alusta lähtien haikaranpesä on vaikuttanut todella mukavalta paikalta. Minulla painaa tietenkin paljon se, että haikaranpesä on vähemmän sairaalamainen.
Kätilö sanoi eilen, että koittakaa osua hyvään rakoon, sillä maaliskuussa on hirmusesti synnyttäjiä, joten aikamoinen ruuhka tiedossa :( Täytyy toivoa, että olisi kerrankin tuuria, mutta henkisesti yritän valmistautua siihen, että ainakin ensimmäisen yön voi joutua viettämään tavallisella osastolla.

Uskomatonta, että se aika niin vaan kuluu ja synnytys lähestyy, mulla on kyllä vahva tunne siitä, että vauva saattaa viihtyä masussa pitempäänkin, varsinkin kun on edelleen niin korkealla, vaikka eihän ne kaikki tietenkään kiinnity ennen synnytystä.
Mukavaa päivää!
Eme
 
Ja taas pyörähti uus viikko täyteen, enää 12 jäljellä jaiks!:) Synnytys on alkanu pyörimään enemmän mielessä, mutta en toisaalta osaa sanoa mitä siltä odotan ja mitä en...kaipa vaan et se menis hyvin. Mies pystyy just ja just kattoon Teho-osaston telkkarista niin sen osuus mua vähän hirvittää, siinä mielessä toivon että kaikki menee ok, ettei mies saa ikuista sairaalakammoa. Mies on välillä epäilly tahtooko mukaan ollenkaan, mut sanoin et haluan sen kyl tueksi ja turvaksi sinne mut et esim ponnistustilanteessa on vapaa poistumaan jos ei kestä nähdä ""tosiactionia"". Synnytysvalmennus alkais 3 viikon kuluttua ja siitäkin olen vähän epävarma tohtiiko tuota ukkoa ottaa mukaan, kun en tiedä miten reagoi esim synnytysvideoon....On mulla ongelmat!=)

Eikö toukokuu ole yleensä maaliskuun jälkeen toiseksi vilkkain synnytyskuukausi? Jostain muistan lukeneeni moista... Siinä mielessä vähän kans arvelluttaa et mitenköhän kiire silloin on tuolla OYSissa, sinne tulee kuitenki niin paljon synnyttäjiä ympäri maakuntaa et voipi olla ruuhkaa sielläkin. Muuten en ole kyllä kuullu mitään negatiivista OYSista, siis kätilöiden satunnaista kiirettä lukuunottamatta. Tämäkin on siis yks asia mikä voi miestä vähän hirvittää, häntä pelottaa kai että joutuu suurinpiirtein olemaan synnytyksessä kätilön apuna/tilalla!=P

Oletteko muuten koskaan ajatellu miten realistinen tuo 12,5 kg painonnousu on raskausaikana? Itellä kun paino rupee läheneen 9 kg lähtötasosta niin huomaa et ei taida ainakaan mulla olla mitenkään ihan realistista. Kaverit on järkiään lihoneet 15-20 kg (jotku lähemmäs 30) lähtötasosta riippumatta niin välillä kyl tulee mieleen et pitäsköhän neuvoloidenkin järkeistää noita painotaulukoita. Ja huomaahan sen täältä netistäkin: hirmu monellahan tuo tuntuu paino nousevan enemmän ku ½ kg viikossa. Mistä tuli mieleen et maha murisee siihen malliin että täytyy kyl alkaa ruuanlaittoon.:)
 
Minä ainakin sain neuvolasta sellaista tietoa, että normaalipainoisella naisella suositeltava painonnousu raskausaikana olisi 11 - 16 kg. Ennestään ylipainoisella sitten hiukan vähemmän ja alipainoisella vastaavasti enemmän, sillä niitä rasvavarastoja kuitenkin tarvitaan imetysaikana. Mutta kovin yksilöllinen juttuhan tuo kuitenkin on, paljonko kiloja tulee.

Itse ""tähtään"" tuohon suositukseen, eli toivon, ettei yli 16 kg tulisi... koetan vähentää sitten herkkuja, jos tilanne näyttää uhkaavalta :) Tähän mennessä painoa tullut seitsemän kiloa ja siihen kilomäärään olen kyllä herkutellutkin melko surutta.

Huoh, työmotivaatio hiukka hukassa. Onneksi on viikonloppu tulossa!
 
hohhoijaa

eilen oli neuvolalääkäri ja kaikki muuten ok mutta onnistuivat löytämään virtsasta sokeria. Kahden tunnin rasituskokeeseen siis tässä joku päivä pitäis varata aika... ihan tympeää... mulla ei oo kyllä koskaan ollu sokereitten kans mitään ongelmaa eikä suvussakaan mitään. Miehellä on diabetes mutta eipä se tähän vaikuta. Painosta ei ainakaan oo kiinni, nousu ekasta neuvolasta rv 8+1 5,5 kg ja nyt eilen oli tullu vaan 100 g/vko (lyhyt ja ytimekäs mahatauti pari viikkoa sitten saattoi vaikuttaa asiaan). Sf-mitta eilen 25 cm, keskikäyrällä. Olen kyllä syönyt viime aikoina jonkin verran makeaa kun makeannälkä teki komean comebackin alku ja keskiraskauden tauon (enempi suolaisen himo silloin) jälkeen. Pitää nyt vissiin lopettaa sekin :-(

että sellasta....

sain sitten eilen palkkatodistuksenkin ja täyttelin Kelan paperit. Ainoa kohta mitä en tajunnut oli se kohta 10 (työstä poissaolo tai jotain) että pitääkö se täyttää jos hakee vaan normaalia äippä ja vanhempain rahaa, ohjeestakaan en tajunnu. Mites muut ootte tehny??? Olis kiva saada ne tänään postiin.

jos vaikka jatkais töitä... työkaverilta hajos kone niin joutuu tekeen senkin hommia. Ens viikko pitäis olla rento kun melkein kaikki muut hiihtolomalla. Sen jälkeen vielä/enää 6vk töitä... hehee
 
Kiva kuulla että joku muukin on menossa Haikaranpesään synnyttämään! Eme, puhuttiinko siinä synnytyskeskustelussa kivunlievityksestä, ainakin olen käsittänyt että siitäkin olisi puhe? Itse aion kyllä ottaa epiduraalipuudutuksen mikäli mahdollista, ja vähän jännittää että saako sen Haikaranpesässä yhtä 'helposti' kun muilla osastoilla. Onko sinulla Eme käsitystä siitä että ollaanko Haikaranpesässä jotenkin enemmän luomulinjoilla tuon kivunlievityksen kanssa? Ilmeisesti kuitenkaan ei, vaikka 'aktiivista' synnytystä kannatetaankin?

Eilen kävin vähän shoppailemassa ja ruma olo parani välittömästi ;). Ostin kivan mammaneuletakin, johon vatsa mahtuu mukavasti, ja siinä on leikkaus rinnan alla niin tulee vähän vyötärökin esiin. Lisäksi löysin ihan kivan toisen mammaneuleen alelaarista 10 eurolla. Tuntuu ihan juhlalta kun on nyt muutama kivannäköinen paita joihin mahtuu hyvin!

Painonnousu minuakin on mietityttänyt, tähän mennessä tullut n. 7 kiloa alkupainoon lisää. Tänä aamuna kävin vaa'alla ja kuluneen viikon aikana ei ollut onneksi painoa tullut. Haluaisin pitää nousun korkeintaan 15 kilossa, mieluummin vähemmässäkin, mutta saa nyt nähdä miten onnistuu. Kauheita paineita en asiasta ota. Siskolla on synnytyksestä 5 viikkoa aikaa, painoa tuli hänelle 15 kiloa joista enää kolme-neljä kuulemma jäljellä, eli nopeasti on tippunut. Loppuvaiheessa varmaan kertyy paljon nestettäkin elimistöön, joten sekin nostaa painoa.

Ihanaa, aurinko paistaa ulkona! Nyt opiskeluhommiiin. Mukavaa viikonloppua kaikille!
 
Mä sain kans sen kelan hakemuksen mukaani neuvolasta,ja olen jo sitä hieman täytellyt. Haetteko myös isyysrahaa samalla lomakkeella?
Eikai tota kohtaa jossa kysytään työssäpoissaolosta tarvitse täyttää, jos et hae eritysäitiysrahaa... Ainakin mä ymmärrä sen näin. Ja tyhmä kysymys, laitetaanko siis siihen kohtaa missä kysytään maksuosoitetta oma tilinumero?!
 
Kelan papereista: jotkuhan ilmeisesti joutuu pitämään kesäloman kesäloma-kautena, eli ei pysty siirtämään sitä äitiysloman jälkeen tai pitämään sitä ennen äitiyslomaa, joten 10-kohtaan voi joutua merkkaamaan kesälomansa jonka mahdollisesti pitää äitiyslomalla ja tietty siinä tapauksessa että hakemuksen lähettää jo äitiysloman alettua. Maksuosoitteeseen laitetaan juu oma tilinumero ja me ei ainakaan haettu vielä isyysrahaa, koska ei voi olla täysin varma milloin isyysloma on. Meillä on siis mies ilmoittanu työpaikalle et laskettu aika on toukokuun 11, mut lapsihan voi tulla sitä ennen tai sen jälkeen ja mies pitää isyysloman siis vasta sit kun lapsi on syntynyt.

Mullaki oli muka ton painon suhteen tavoitteena max 14 kg, mut ei taida pysyä siinä. Itekään en ole niin paljoa syöny et painoa normaalijärjen mukaan tulis tätä vauhtia, mut niin se paino vaan nousee. Tai ehkä tässä on vaan kasvuspurtti niin mulla kun vauvalla ja ehkä se tästä tasoittuu...mut jotenki ihan kauheeta ajatella et 158 senttinen painais yli 70 kg (siis minkä alle on ollu tarkous pysyä)!!!=) Mutta empä mä aio asiasta stressiä repiä, uskon kyl et se paino sit lähtee ajallaan poiskin.
 
jeps

eli isyysrahaa mun mielestä pitää hakea erikseen eri lomakkeella (siis sama lomake mutta kummallekin erikseen)

meilläkin mies ilmoittanut että la 18.5 ja jää 3 viikoksi (näillä näkymin) isyyslomalle sitten kun h-hetki koittaa. Mites muut ootte ajatellu isyysloman pitää? Meillä jos mies ei vaihda työpaikkaa niin pitää 3 vk vauvelin synnyttyä ja kesäloman elokuun loppupuolella. Kesällä hänellä on muutenkin monesti lyhyet päivät. Jos vaihtaa työpaikkaa eikä siis ole kesälomaa niin pitää varmaan 2 vk vauvan synnyttyä ja viikon sitten elokuun lopussa. Pitäis mennä pohjoiseen mun vanhempien luo kyläilemään ja kaverin häihin 2.9. Näkis senkin pään sukulaiset sitten vauvaa...

mulla ei oo ihan varmaa tietoa tuosta kesäloman pidosta. Ajatuksena olis siirtää kesäloma äitysloman loppuun ja kuulema on laillisesti mahdollista jos kirjallisesti niin sovitaan. Työnantajalla ei ole asiasta oikein hajua eikä olla paljon keretty neuvottelemaan asiasta vielä. No laitan sen mukaan että en pidä kesälomaa ä-loman aikana ja muuttelen sitten tietoja jos tarvii...

kiva saada paperit postiin niin vois sen pakkauksenkin joskus saada. Vaikka en nyt niin intona odota sitä kun tavaroita on jo kertynyt muutenkin ja sisältö on kelan sivuilta tiedossa.
 
terkut taalta keski-euroopasta! ollut ihana paiva auringossa shoppailen ja museossa, huomenna ja sunnuntaina onkin sitten kokouksia!

tinnulle tiedoksi, etta samat ajatukset pyorii ukon mukanaolosta synnytyksessa, et ole yksin huolinesi! ja kaikille muille, etta tama elli ei ainakaan toiseksi jaa painonnousussa.

mutta oikeasti on elama ihanaa kun kaikki kaverit taalla varsinkin ovat niin innoissaan vauvasta. ja ihan huipppua olla raskaana!

plataan pian!
 
Moi pitkästä aikaa!!!

En ole vähään aikaan kerennyt koneelle lainkaan. Päivät menee hulinassa lasten kanssa, mutta nyt sitten tulin pistäytymään kun kullannuput ovat unten mailla=).

Olin eilen siellä ultrassa.=) kaikki oli hyvin ja erittäin hyvin näkyi sinne masuun. Kätilö sanoi, että hyvä on näkyvyys, se oli mukava, kun jotenkin jännitti että onkohan tällä kertaa kaikki hyvin. Istukka on vähän lähellä emätintä, joten menen vielä uudestaan ultraan rv 28 ja tarkistavat että on noussut. Mutta tod. näk. Nousee. Yleensä niin menee. Oli takaseinä istukka, joten ei ihme että liikkeet niin tuntuu. L.a. siirtyi viisi päivää ultran mukaan eteenpäin, mutta eivät sitä papereihin vaihda kun niin pieni ero on, mutta käski varautua että yli sen 12 päivän voi hyvin mennä.

Painosta sen verran että on se tosi yksilöllistä. Ja kyllä ne yleensä hyvin lähtee varsinkin jos on ennestään normaalikroppainen. Että ei sitä painoa kannata hirveesti murehtia. Mulla tuli esikoisesta 14kg ja kuopuksesta 12kg. Saa nähdä miten nyt sitten.

voikaapa paksusti!!
 
Onpas täällä käynyt keskustelu vilkkaana. En ole minäkään ehtinyt kirjoittelemaan.

Poika kastettiin 5. päivä, kastajaiset menivät hienosti. Ne pidettiin meidän kotikaupungissa Kainuun ""korvessa"", koska molempien vanhemmat ja melkein kaikki kummitkin asuvat siellä. Pitkät automatkatkin menivät hyvin, poika nukkui käytännössä koko ajan. Uteliaille kerrottakoon, että etunimeksi tuli Sampo. :)

Täytyy yrittää kommentoida niitä juttuja, jotka vielä muistan...

Ilmavaivoja riitti varsinkin loppuraskaudesta, mahtoi vauvalla olla kiintoisaa kuunneltavaa! Synnytyksen jälkeen on helpottanut kaasuvaivat - onneksi. Luulen, että iso syy ilmavaivoihin on se, että suolistolle ei ole enää niin paljon tilaa toimia kunnolla, kun kasvava vauva työntää sitä kasaan.

Seksielämä meillä hyytyi vähän loppua kohti: minun keskittymiseni kärsi melkoisesti vauvan potkujen takia (ajatukset kääntyivät heti vauvaan, kun tuli vähänkin monoa, eli kiihotu siinä sitten, kun mietit pientä nyyttiä...).

Jos miestä pelottaa näkymät ponnistusvaiheessa, niin hän voi ihan hyvin seisoa vieressä selin alaosastoon ja katsoa vain irvistelyä. Siis jos synnyttää sängyssä selällään. Jakkaralla synnyttäessä mies on takana tukemassa äitiä, joten ei sieltäkään varmaankaan hirveästi mitään ""kamalaa"" näy. Muissakin synnytysasennoissa varmasti löytyy keino miehen olla tukemassa äitiä ilman, että haaroväli on näkökentässä. Ei siellä kuitenkaan verta ja suolenpätkiä ilmassa lentele! ;) Kannattaa kertoa kätilöille heti alussa miehen peloista, he osaavat varmasti ottaa sen huomioon. Minä luulen, että jos miehen kammot eivät ihan fobian luokkaa ole, niin hän edes malta lähteä pois huoneesta...

Mitäs muuta? No ehkä tän enempää ei voi imetysdementikolta vaatia. :)

Sampo kasvaa niin, että kohina vaan käy. Kehityksen vauhti on myös huimaa. Nytkin herra makoilee puuhamatolla ja mättää kaaressa riippuvia leluja nyrkillä. Sängyn päällä riippuvasta mobilesta on tullut hitti, poika kun oppi seuraamaan liikkuvaa kohdetta katseellaan. Hirmuisesti juttua tuntuu pojalla riittävän ja hurmaavia hymyjä jakelee kaikille. Ahas - nyt alkoi melkoinen maiskutus, nyrkit maistuvat ilmeisesti tosi herkulliselle. :D On se oma vauva niin sanoinkuvaamattoman ihana!

Mikäs Emellä on fiilis kun h-hetki lähenee? Mä olen melkein vähän kateellinen, minäkin haluaisin jännittää synnytystä ja kokea sen ihmeen uudestaan... Toi imetys taitaa tosiaan pehmentää mun pään... *ihmettelee itsekin omia juttujaan*

Dora ja Sampo (10 viikkoa ja 2 päivää vanha)
 
heippa! vaaka näytti taas tänä aamuna ihan kauheita lukuja, en ollut uskoa silmiäni.. nyt kyllä yritän keventää ruokailua vähän, neuvolan punnitus on kahden viikon päästä. vähät muusta mutta ei tartteis ihan koko ajan nousta noin paljon..

olin tosiaan viikonlopun reissussa, ihan kivaa oli, mutta mahtava oli kyllä tulla kotiinkin! viikonloppuna supisteli jonkin verran ja ihan aika kivuliaitakin vihlaisuja valillä tuntui, jos nyt vielä jatkuu nin täytynee käydä lääkärissä. yhteys väsymykseen ja epätavalisiin rientoihin on kyllä selvä!

mutta aivan kamalan rasittavaa oli kun kaikki kaverit hössötti matkalla, että ei saa juosta ratikkaan ja ei saa kantaa ostoskassia ja ei saa maistaa olutlasista ja ei saa istua savuisassa kuppilassa jne. jne. siis ihan mahdotonta hössötystä! lisäksi painostani sain kuulla ihan avoimia kommentteja, että aikamoinen paksukainen olen ja että kylläpäs makea ja karkit maistuu (vaikka itse vetävät kyllä suklaata ja leivoksia ihan surutta). olin kyllä aika ihmeissäni, raskaana ollessa sitä on näköjään ihan avointa riistaa kaikille kommenteille! oikeasti meinasi mennä hermot välillä vaikka hyväähän he varmaan tarkoittivat. tykkään kyllä huomattavasti enemmän suomalaisesta tyylistä että jokainen huolehtii enemmän omista asioistaan...

dora: ihana nimi sampo! mukava kuulla että teillä menee niin hyvin, vauvanodotushinku kasvaa aina potenssiin kolme sun juttujen jälkeen! äitylikin on minusta aina niin ihanan positiivinen vaikka on se varmaan kahden lapsen kanssa rankkaakin välillä...

vitsi kun väsyttää.. piti tietysti kiekkomatsi katsoa loppuun eilen lentokoneen laskeutumisen jälkeenkin ja tänään olisi kyllä maistunut lepopäivä.. jos sitä nyt muutaman tunnin vielä töissä jaksaisi!
 
Kiva kuulla Doranki kuulumisia!=)

Täällä istun ja puhkun, söin just ja tuntuu ettei keuhkoilla ole tilaa hengittää, lääh ja puuh! Sydänki on hakannu viime aikoina aika reippaasti, pitää pyytää lekuria kuunteleen sitä huomenna kun on noita rytmihäiriöitäkin tullu eikä olo ole aina kovinkaan kehuttava. Kävin äsken kotipuntarilla ja näyttää siltä että kiloja tullu +9 kg er (ennen raskautta, kun ei tiedä katotaanko siitä vai eka neuvolasta;), näyttää nyt tulevan noin puolen kilon viikkovauhdilla. Hmm...pitäsköhän alkaa suklaalakkoon? Muuten kyl syön terveellisesti, mut mun heikkous on suklaa, eilenki meni kokonainen levy...

Vaavi on näköjään kääntyny kans enemmän pystyasentoon, oli siis ennen viistottain niin et pää oli vasemmalla nivusessa ja pylly ylhäällä oikealla, mut näköjään käy pusemassa pyllyään tässä vasemmalla puolella. Raukka ei taida hoksata et varmaan olis enemmän tilaa kun pysyis vaan poikittain!=) Ainaki äitillä ois mukavammat oltavat...Katoin just et koko pituus olis jo huimat 40 senttiä näillä viikoilla ja painoaki voi olla 1½ kg! Niin se vaavi kasvaa!

Huomenna olis taas neuvola ja lääkäri, saas nähdä jatkuuko sairasloma. Luultavammin, koska eilenki kävi tosi kipeetä supistellessa. Olin äidin luona käymässä ja paluumatkalla oli lumipyryä ja sai keskittyä ihan todenteolla ajamiseen ja se kostautu kyl supistuksissa, auts.
 
Mukavaa alkavaa viikkoa!!!

Kiva kuulla taas Doran terveisiä. Kiva nimi tuo Sampo.=) onnea vaan ristiäisistä. Kiva kun teillä on mennyt mukavasti vauvan kanssa.

Kiitos Ellinoora kommentista positiivisuuteeni. en ole ajatellut sitä, mutta kiva kuulla positiivista komenttia=).

Kyllähän nuo pojat on ihania pakkauksia, mutta kyllä ne kaksi ovat nykyään välillä aikamoisia kaveruksia. Nyt on tullut painit ja tappelut kuvioihin ja äidin hermo on välillä tosi pinnassa. Mutta onneksi on niitä hyviä päiviä ja ne huonot sitten ei tunnu niin pahalta. Itse sitä on tietenkin välillä aika väsynyt kun tää raskauskin vaikuttaa kaikkeen. Mutta olen antanut itselleni luvan ottaa rennosti aina kun voin.

Joo Ellinoora mulla on kokemusta tuosta hössötyksestä. Olin myös ulkomailla kun esikoista odotin. Oli se aikamoista hössötystä. Hyvää tarkoittavaa varmaan, mutta jos liikaa hössötetään harmittaa että lapsiakos tässä ollaan=). Tulee ihan olo että on muuttunut avuttomaksi pikkulapseksi, josta pitää huolehtia ja ite ei tajua varoa mitään.

Mulla nuo herkut maistuu. Tänään aamuna tein pannukakun kahvin kanssa kun olin ensin popsinut kolme leipää ja jugurtin.=) Lapset oli innoissaan pannukakusta ja minäkin kyllä=).

Täällä ollaan ihailtu niitä ultrakuvia ja odostus on kyllä kova. Tällä kertaa ei millään malttaisi odottaa olisi ihana nähdä se vauva jo.

äityli19+5
 
unohtui vielä kertoa että pikkukaverin liikehdintä on muuttunut aika voimakkaksikin välillä, viime yönä näin unta että näin pienen käden painautuvan sormineen kaikkineen mahanahkan läpi, varmaan yöllä potkutteli aika kovasti:) sitten pahoinvointi on yllättäen tullut takaisin.. nytkin etoo ihan urakalla.. huomenna menen sokeritesteihin ihan vapaaehtoisesti, kuulu työterveyshuoltoon. ihan mielenkiintosta tietää nuo arvot.

terveisiä ja tsemppiä!
 

Similar threads

K
Viestiä
100
Luettu
3K
Lapsen saaminen
ellinoora 20+5
E
K
Viestiä
95
Luettu
2K
A
K
Viestiä
101
Luettu
3K
T

Yhteistyössä