40+ so what wol.12

  • Viestiketjun aloittaja Ottis
  • Ensimmäinen viesti
Juuuh, haave 2010 on edelleen listalla:wave: laittelin kp:t ajan tasalle - Plussatuulosia sinne siulle!!:heart:
..ettei vain..:rolleyes:

Niin, testaileekos joku tänään?..HuHuuuuuu..=)
Outoa kun en itse ole dippaillut..tuntemukset kyllä sellaiset(ei tällä kierrolla vahvat ainakaan vielä)että ovista pukkaisi hissukseen - lämmöthin jo ales tipahti(enteilee miulla ovista)

Sitten dippailematon kierto jatkuu - ostan R-testin, mikäli täti myöhästyy vierailulta..huh, mites mie jaksan ja kestän..:O

Ps Mie käyn tänään kampaajalla - Ihanaa!!:)
Viimeiks kävin 30.9!!!!!..kauhean pitkä väli tuli, normisti max se 1.5kk..vaan on kyllä kuontalo sen näköinenhin..Järkkyyyyyy!!!!|O
 
Viimeksi muokattu:
Keskipäivä tervehdys kaikille!

Ei ole tätiä näkyny vielä, mutta eiköhän tänään tule, luulen ma.
Testannu olen viimeks sunnuntaina, puhdas nega.:(


Testejä kyll jemmassa, mutta ei fiilistä dippailla, kun menkkaoireet niin selkeet.

Entinen työkaveri tulee koht lapsensa kans kyläileen, joten palailen illalla raportoimaan
tilannetta.
Kirpakat päivänjatkot kaikille!
 
Huomenia vaan tai oikeemmin päiviä kaikille ihanaisille, täällähän näky olevan muitakin yö kyöpeleitä viimeyönä vaikka mä luulin olevani itse se viimeinen hereillä olija;), kiitos vastauksista.. soittelin tuossa aamusella sille ehkäsyneuvojalle ihan muissa asioissa ja samalla kyselin niistä teroista ja kyllä hän kehotti ne alottamaan..laskeskelin että mulla nyt menossa kp11 ja olikos se niin että kp15 ne pitäis aloittaa ja 10 päivää popsia ja sitten tulis tyhjennysvuoto jollei raskautumista??näin oon ymmärtänyt...
Kun meillä on ollu koko syksy sellasta juupas/eipäs hommaa tän vauvahaaveen suhteen niin enpä ole kalenteriin mitään merkkaillu..ihan muistin varassa mennään, mutta kyllä mä sitä mieltä oon että se täti(tai yritystä sinne suuntaan) on tullu ihan säännöllisesti 28 päivän välein, nii että joskos sinne listalle laittais että pikkutirri 41.....kp11/28?...yk1...3/2yht korjailkaa jos väärin meni...yritys kerraksi laitoin 1..vaikka oonhan mä koko viime syksyn toiveikas ollu, mut nyt vasta katson tän alkavaksi kun"lupa" mieheltäkin on tullu...3 lasta mulla on ennestään ja tää pienimmäinen on yhteinen, joten toinen yhteinen ois haaveena.
Plussatuulia haave 2010 , kumpa ois sitä!!!=)
Voi mur-mur..sä pääset kampaajalle..oon kade..mä oon käyny viimeksi elokuun puolivälissä ja ite vaan "ensiapua" sen jälkeen antanu..nyt on kyllä niin pitkä tää mikä pitäis olla lyhyt, et pakko ois piakkoin päästä..en vaan oikeen tunnu saavan aikaseksi tilata aikaa..niinku tuntuu etten paljon muutakaan saa aikaseksi..kauhea sotku ja kaaos koko ajan levällään, tuntuu et energia riittää vaan pakollisiin kotihommiin ja kivempiin puuhiin(esim. reissu päiviin shoppaillen)kyllä herkästi "paetaan" ku vapaata töistä vaan on...
 
pikkutirri, kiva kun pääset listoillekin :) Tuossa noita sun tietoja luin, niin jos kolme on jo ennestään, niin sitten tuon "rimpsun" loppuosassa pitäisi vasrmaan olla 4./2. yht kun kerran neljäs on toiveissa ja toinen yhteinen, luulen ma.....

Mur-mur, hyvää kampaajareissua! Mä tilasin tänä aamuna itselleni huomiseksi kampaaja-ajan iltapäivälle. Kiva mennä pitkästä aikaa - tämäkin tukka kaipaa kyllä aika paljon laittelua ja leikkelyä yms.

Mukavaa päivänjatkoa - lähden poikaseni kanssa nyt kahdestaan vähän humputtelemaan kaupungille :cool:
 
Mur-mur Kiitos päivityksestä :heart:. Täällä on tunti vähemmän. Monta metriä tunnun palstatilaa tarvitsevankin:ashamed:.

Kiitos kaikille mun puolesta jännäilleille, Putunen, mur-mur, Mahdotontako ja muut, nyt ei tarvii enää, sillä tänään taitaa tulla kp1 :’(. Eilen yöllä tuli jo muutama tippa rusehtavaa, mutta tuntemukset on sellaiset, että kohta alkaa. Pieleen menivät siis nämäkin kaks siirrettyä algiota.

Miten ihmeessä kestäisin vielä yhden hoitorumbakerran? Jos niin päätän, tulisin helmikuussa taas muutamaks viikoks hoitoihin ja sitten olis TAAS sama kahden viikon piinahelvetti täällä. Jos täällä jotain järkevää tekemistä tai jos tää edes olis yhtään fiksumpi paikka, niin ei olis niin kamalaa kuin mitä nyt on. No, ehkä vuoden päästä olen ihan toisessa tilanteessa, toivottavasti jotenkin seesteisemmässä ja onnellisemmassa. Ja toivottavasti vuoden päästä meillä kaikilla on vaavi jo sylissä tai ainakin mahassa. Tai jos ei oo, niin ainakin rauha sydämessä!

Niitä onnistumistarinoita lukiessa miettii, voisko sen lottovoiton itsekin saada, mutta sitten on taas ne kaikki pettymystarinat ja menee mieli matalaksi. Mistään ei voi tietää onnistuisiko se seuraavalla kerralla. Jos ei yritä, ei ainakaan voi onnistua, mutta toisaalta, meneekö elämä sitten tässä yrittäessä vai pitäisikö luovuttaa vaan. ???

Ihana tuo ultrakuva :D! Mä en usko, että se on kuvamanipuloitu, on vaan ihme säkä että on ultraan saatu! Tuollakin naisella oli kolme keskenmenoa ja neljäs sitten onnistui. Mutta hän ei olekaan vielä 43v...

Kiitos Sointu2010 peukutuksista, vaikka mun kohdalla ei toiminut. Sulle peukutuksia ovisplussan kautta r-plussaan.

Haave2010 Hyvältä tosiaan sun oireet kuulostaa. Peukutan että olis The Oireet :).

Mami41 voi kun kurjaa, samaoissa fiiliksissä mennään :hug:. Kiva kun kyläilijät tulevat piristämään päivää :).
 
Voihan, miten surku Hystis jos se vuoto nyt alkaahin..olen niin pahoillani puolestasi:( halitus täältä:hug:

Huokaise hetki ja sitten vasta päätä seuraavasta mahdollisesta hoidosta:kiss:
..ymmärrän hyvin tuon 2vko:n piinan ja kärvistelyn, mikä siulla on hoitojen aikaan..
 
Ottis
Rominas ja mur-mur Oottakiehan ku kerkiän katella niitä astron sivuja niin kerron sitten. Musta on tullut niin laiska koneella istuja, ett vaikka kuinka olisi aikaakin, niin en vaan 'pääse' tänne istuksimaan. Ukolla oli tänä aamuna poikkeuksellisen aikaisen herätys ja silläkään en viitsinyt alkaa naputella, ettei tule sanomista, mutta kivalta kuulosta noi sivut :).

Hysteria Kyllähän minä jo ihan luovutuskannalla olin ja olen tavallaan edelleenkin. Nyt nämä kaksi kiertoa elän Clomeilla ja Teroilla ja jos ei ihmettä tapahdu, niin kaikki saa jäädä herran haltuun, niinku ne viime kädessä on muutenkin. Mutt jotenkin kauhistuttaa jo kuinka kauan tässä onkaan eletty yhden asian ympärillä. Pitäis saada jotain uutta tuumattavaa.

En minä sitten niitä kisuleita ole osannut vielä ottaa ku surukseni kaipailen pojuani vielä niin, ett en usko kykeneväni rakastamaan mitään enkä ketään muuta niinkuin sitä vielä pitkään aikaan. Tiedän, ett kissanpentu sydämen veis samantien, mutt sitäkään en halua. En halua ihastua, en rakastua, haluan vain säilyttää järkeni, jos suinkin mahdollista :LOL:.

Viime yönä näin niin vinhaa unta, ett oksat pois. Olin raskaana (tai hedelmöittynyt), mutt pikkunen pulahti ulos, sen nappasin johonkin ilmapallon tapaiseen ja säilyttelin sitä ruumiinaukoissani, ett pysyi ruumiinlämpöisenä. Sitten miehen kanssa mentiin yhteen yleiseen veskiin ja vaikka samassa kopissa oli muitakin, siirti mies alkion kuin ilmapallon (plumps vain =)) mun emättimeeni ja sieltä se jatkoi matkaansa kohtuun ja alkoi kiinnittyä. Jossain vaiheessa kannoin sylissäni valtavaa sikiöpussia, jonka läpi näkyi sikiö ja oikeasti lasten teholla työskentelevä ystäväni yritti kurkkia kalvon läpi onko sillä kaikki paikoillaan =), jostain nataalijutusta ei ollut ihan varma, mutt ei siitäkään, ett onko siitä haittaa kehitykselle. Unessa olivat mukana mun edesmenneet vanhempani, siskoni ja veljeni ja tuntui kuin olisin ollut henkimaailmassa ja sieltä katellut uuden elämän alkua. Hurja uni ja sen varmasti muistan pitkään.

Hurjia toiveita ei ole tänkään kierron suhteen, menee niinkuin on mennäkseen, en minä sille mitään voi. Parasta toivon, mutt en pahinta pelkää, senkin aika on ehkä joskus, vaikka toivottavasti ei koskaan ;). Ottaa tuosta nyt sitten selvää.

ON Eilen illalla ennen Clomi-satsin ottoa mulla oli niin valtavat ilmavaivat ylämahalla, ett mietin jo uskallanko mokomia nappeja ottaakaan, mutt olo helpotti sitten iltaan mennessä. Syötätti kamalasti, mutt sitä kai pelkkä toimettomuus tekee. Illalla luin yhtä kirjaa ja nauroin sille niin hervottomasti, ett välillä oli jo lopetettava lukeminen. En ole pojun kuoleman jälkeen nauranut varmaan kunnolla ollenkaan enkä pitkään aikaa sitä ennenkään, joten olo naurukohtauksen jälkeen oli suorastaan 'huolestunut', ett minäkö se täällä nauraa hekotan kirjalle niin, ett on pisut housuun tulla. Aikansa kutakin.
 
Ottis
mur-mur Voihan tuo kuva olla oikeakin, vaikka ihan ekana tuli mieleen, ett on kyllä manipulitu ku voiko toi käsi olla suhteessa oikean kokoinen :)? Tiedä häntä, mutt kiva ele :saint:.
 
Ottis Mainio uni sulla :)! Jos se olis enne :heart:?

Mulla oli kans eilen ihan tajuton uni. Siinä mun ex-naapuri tuli kahden täysi-ikäisen tyttärensä kanssa tänne. Niillä oli kniiden kaks isoa koiraa mukana ja myös agility-rata, semmoinen joku kokoonlaitettava. Mentiin sitten ulos ja ulkona oli kuin jossain Skotlannissa; paljon mäkiä ja vihreitä niittyjä (en oo ollu Skotlannissa, enkä tiedä onko se oikeasti semmoista). Taivaalla oli joutsenparvi ja yks niistä joytsenista putosi alas, jotenkin haavoittuneena. Joku nainen koitti asettaa sitä joutsenta stutsinpoikasen selkään, jotta sais vietyä sen joutsenen lääkäriin. Matkalla kotiin tapasin mustavalkoisen lehmänpoikasen, jolle opetin "Istu, anna tassu-temppuja ja kotiin tullessamme sisälle tuli monta erilaista koiraa, yksi villisika ja tää mustavalkoinen lehmä. Siinä unessa mä ihmettelin että mistä toi villisikakin tuli! oli sitten tupa täynnä elukoita :D.

Ottis, mikä se kirja oli? Mäkin haluaisin nauraa.
 
Ottis
Hysteria Arvasin, ett kysysit kirjan nimeä. Kerron mielelläni. Cecelia Ahernin Suoraan sydämestä. Siinä nainen saa keskenmenon ja sen myötä elämä menee kaikitenkin pirstaleiksi. Hän muuttaa isänsä (75v.) luokse asumaan ja lähtee tämän kanssa Irlannista Lontooseen. Varsinkin lentomatkan kuvaus oli niin uskomattoman herkullinen, ett kyyneleet silmissä sai nauraa. Rakastan vanhoja höpsöjä ihmisiä ja irlantilainen huumori on aina purrut muhun eli muuta ei tarvittukaan.

Ps. Jos nakkaat yksärinä uuden osoitteesi, voin laittaa sen sulle postissa. Ostin pokkarin itselleni halvalla.
 
Viimeksi muokattu:
Ottis
Hysteria Kysyit ovisajan tuntemuksista ja miten miehen kanssa menee. Tuntemuksia oviksesta on eli kp6 lähtien ollut limoja ihan kiitettävästi. Huomiselle pitäisi ehkä virittäytyä simppajahtiin. Sehän ei välttämättä kiinnosta, mutt mies ainakin on ollut ihan kiltti ja kiva viimeisimmän episodin jälkeen. Toissayönä piteli taas niin tiukasti sylissään koko yön, etten ollut unta saada ja kun tarttui taas tisseihini kiinni, olin lyödä, niin otti päähän ku väsytti ja toinen vaan kiehnää ja tulee aina vain enemmän liki ku yrittää saada pikkasen ilmaa itsen ja toisen väliin. Simppojen saannin ei siis luulisi olevan vaikeata. Huomisesta en kuitenkaan paineita ota, sillä oletan oviksen tulevan aikaisintaan viikkonloppuna ja silloin homma rulaa kyllä, luulen niin =). Huomenna (kp9) otan viimeisen Clomifenin ja perjantaina ehkä tikutan ovista eka kerran. Tikkuja 4 jäljellä ja ku olen päättänyt, etten heti uusia tilaa, saattaa tulla vähän paineita niiden riittävyydestä, jos Clomit ovista siirtää.
 
Ottis
mur-mur Minä en oikeastikaan osannut, mutt arvasin, ett Hystis on sivuilla käynyt, kun näin nimensä ja pian alan arvailla teidänkin nimiänne =). Kannattaa siis poistaa omat tiedot ennenkuin poistutte sivustolta, ettei seuraava näe syntymäaikaanne ja mitälie.. Mutta en siis oikeastikaan saanut syntymäpaikkaa laitettua oikein ja silloin on turha karttaa kärttää :LOL:.

Jos kirjastossa käyt niin kannattaa lainata toi kirja. Kyllä siitä muutamat hyvät naurut saa :).
 
Ottis Sulla on ainkin selkeät suunnitelmat kaksi seuraavaa kiertoa. Siihen mennessä oot ehkä taas löytänyt uudet suunnitelmat miten edetä elämää eteenpäin? Ootko miettinyt mikä se joku uus tuumattava vois olla? Onko siulla jotain unelmia?

Tuntuu tosiaan niin surkealta, että elämä pyörii liikaa yhden asian ympärillä. Mä oon pyörinyt siinä niin totaalisesti, että kaikki aivotoiminta, intohimo, elämänilo, uteliaisuus, luovuus, into, sosiaalisuus ja palo on kadonnut.

Ymmärrän hyvin ton olon, ettet edes halua rakastua kissanpentuun. Jos sydämessä ei ole vileä tilaa, niin siellä ei ole. Mäkin tässä mietin aina välillä sitä, että kun tosta mun koirasta aika jättyää, en varmaan ikinä uskalla ottaa eläintä, kun se luopuminen on niin rankkaa. Tämä koirahan toki elää vielä, mutta tiedän miten lujaa se menetys sattuu. Ja huoli koirasta on ihan jumalaton koko ajan, vaikka se tossa sohvalla ihan tavallisesti köllöttääkin.
 
Rominas, voisitko poistaa sen suoran linkin tuosta astron sivustolta sivu, pari takaperin - näkee muiden kävijöiden tietoja(nimet ainahin)..et ollut ilmeisesti muistanut poistua sivuilta Logoutin kautta..

Muistakaa ihanaiset mennä Logoutin(oikea yläkulma) kautta poijjes astro.comin sivustolta kun poistutte!!!
Tai muuten poistella omat tiedot.

HUOM!! Terhin tiedot näkyi miulla kun sivustolle menin!!!!
((Muoks)) nyt ei näy enää=)
 
Viimeksi muokattu:
Niin hyvin taas kuvasit, Ottis, munkin tuntemukset usein: "- - toinen vaan kiehnää ja tulee aina vain enemmän liki ku yrittää saada pikkasen ilmaa itsen ja toisen väliin." Hyvä juttu se on siittiöiden saannin kannalta, joten hurraa sille :). Välullähän teillä oli niin, ettet siemeniä meinannut ees saada. Nyt kaksi kiertoa selkeät suunnitelmat ja toivon todella lujasti, että jompana kumpana se plussa sulle tärpää - ja pysyy!

Voi sua kultaista, voisitko tosiaan lähettää? Se olis ihanaa. Maksan toki. Tai vaihtoehtoisesti voin lähettää sulle täältä jo kun kivan pokkarin :)? Tai oliskohan se yksinkertaisempaa tilata netistä, niin sun ei tarttis vaivautua? Kirja kuulostaa tosi kivalta:).
 

Yhteistyössä