**3-kYMPPISET ENSIKERTALAISET, vol.6**

Sunnuntai 13.3.2011

Sakara..........34v. .......kp8/?.............yk3
Tatja.............34v. ......kp9/26-29........yk9... terolut
Sintti-79........31v. ......kp9/23-30........yk21
Nima.............30v. ......kp10/31-37........yk5
Kippi.............30v. .......kp13/26-28........yk6
anskilia..........31v. ......kp15/30............yk3
Miimau..........31v. ......kp15/27.............yk9
Amanda77......33v. ......kp15/34...........yk12... 1 km, 3*clom+menopur
Demuli..........31v. ......kp19/32-39.........yk5
Ronjaliina.......29v. ......kp21/24-29.......yk4
Vadelma30.....30v. ......kp27/32............yk5
Jonesy...........30v. ......kp41/25-35........yk3
Ginger...........35v. ......kp47/??.............yk12...... 1kkm
Scrat.............31v. ......kp50/32-38........yk12.... 4*terolut
Annastiina79...31v. ......kp51/30-58........yk14

Taustalla:
Tunafish-78
Wanda_81
Yameliah
Popcorn78
Lusa
Innuli
KattiMattis
Sunny80
Lallaa77
krizze
Durasel

plussanneet
Tuiskuli...............29v. ....yk6........plussa 7.3.
sgt....................32v. ....yk4........plussa 20.2.
RR.....................31v. ....yk4........plussa 27.1.
Tömpsis..............31v. ...yk3.........plussa 27.12.
Arminen..............31v. ...yk3.........plussa 25.12.
Ainomieli.............29v. ...yk4.........plussa 14.12.
Marienna.............30v. ...yk7.........plussa 8.12.
Zipuli..................32v. ...yk8.........plussa 26.11. ...(1. ivf:n 1. pas)
Mma Ramotswe....34v. ...yk18.......plussa 18.11. ...(4*clom)
Anna-79..............31v. ...yk7..........plussa 11.11.
Sannuli79............31v. ...yk12........plussa 4.11. .....(terolut)
aamuyö...............32v. ...yk5.........plussa 2.11.
Olivia-79.............31v. ...yk10........plussa 2.11.
Viu.....................30v. ...yk12........plussa 29.10. ...(1. ICSI)
Feufollet..............34v. ...yk10........plussa 24.10. ...(4*terol, 1.clom)
Tinka-.........................................plussa 30.8.
Talitintti80...........29v. ...yk6..........plussa 25.7.
Linda32...............32v. ...yk1..........plussa 20.7.
Siukuki...............29v. ...yk3..........plussa 12.6.
Rae34.................34v. ...yk10........plussa 31.5.
Smi....................33v. ...yk7 ........plussa 8.5.
Keltakaneli..........32v. ...yk~20......plussa 1.4.

 

Päätin kokeilla tätä päivittämistä, kun tämä päivä oli päivittämättä. Yritin olla tosi huolellinen ja tarkistaa monta kertaa kaiken. Luulisin, että onnistuin, mutta palautetta saa antaa, jos jotain en oo hoksannut.

Sintti olikos se niin, että sulla oli maanantaina se ultra? Ei varmasti oo helppoa, että kaikkien arkisten asioiden lisäksi pitää miettiä miten saa lääkärikäynnit järjesteltyä ja vielä oviksenkin osumaan lääkärikäyntien yhteyteen. Miltä tää kaikki susta tuntuu? Onko olo kuitenkin toiveikas, vaikka viimeksi kävin miten kävi? Kovasti voimia tähän uuteen kiertoon!

Amandalle, Tatjalle ja Nimalle tsemppiä hiilareiden kanssa! Ei varmaan tekis huonoa mullekaan...

Nuo vyöhyketerapiakäynnit kuulostaa mielenkiintoisilta. Mitä siellä vyöhyketerapiassa tehdään? Mulle se ei oo ollenkaan tuttua.

Amandan uudesta työtarjouksesta.. Noi on aina haastavia juttuja miettiä, että ottaako uuden työn vastaan vai ei. Mulla itellä on se tilanne, että työntekijä siirtää mut syksystä lähtien toiseen toimipisteeseen. Siellä on edessä uusi isompi työyhteisö jne. Tietysti sitä oon tullut miettineeksi, että entä jos oonkin raskaana ensi syksynä, mutta jotenkin en oo nyt jaksanut murehtia sitä asiaa. Se on sitten sen ajan murhe jos käy vaikka niin, että siirryn sinne ja
hetken kuluttua siirrynkin jo äitiyslomalle. Musta näissä asioissa pitää vaan olla itsekäs, eikä liikaa miettiä muita.

ON: Mulla on tässä viikon ajan ollu pientä vatsatuntemusta, en oikein osaa ees kuvailla, mutta jotain mitä ei oo ennen ollut. Lisäksi keskiviikkona vai torstaina huomasin vaatteita vaihtaessa, että mun nännit on kipeet. Rinnat itessään ei oo, mutta nännit on siitä asti olleet arat. Tällastakaan ei oo ennen ollut. Tietysti näistä alkaa miettiä, että onkohan nää nyt raskausoireita vai ei. Huomaan olevani toiveikas, mutta yritän myös pitää jalat maassa, koska en ees tiiä oikein että montako päivää tätä kiertoa on jäljellä ja millon menkkoja pitäis ootella tulevaksi. Viimeisin kierto kun oli 24 päivää, sitä ennen kaikki on ollu 28-29 päivää. Siispä varmaan tässä reilu viikon oottelen ihan rauhassa ja jos sitten ei tätiä kuulu niin alan olla toiveikkaampi. Kaiken kaikkiaan tää kierto on menny niin, että oon koko ajan jotenkin ollut positiivisella ja iloisella mielellä ja varma siitä, että nyt onnistuu, enkä ees tiiä, että mistä tää kaikki johtuu.

Iloista mieltä ja kevätaurinkoa jokaiselle!

 

Minut voisi laittaa takaisin listalle! Sittenkin on raskautuminen mahdollista tässä kierrossa, miehellä kävi "vahinko" juuri sopivasti ovulaation aikaan...!
Nyt siis kp 20/30-42, yk 6.

 

Hienoa Wanda!

 

Heippa vaan minunki puolesta!

Täällä on tapahtunut vaikka mitä, oon lomaillut ja ollut poissa koneelta. Ensinnäkin, Tuiskulille onnea tuhat kiloa ja halaukset päälle!! Mahtavaa, plussa tuli taas ja mitä tuota listaa katsoo niin tasaisesti kuumeilijat on plussanneet. Jospa tää yk6 olis hyvä kuukausi, yritän vetää sieltä Tuiskulin suunnalta vauvapölyjä tännekin päin =)

Wanda, heheh mä arvasin!! Eihän sen miehen tartte kaikkia ajoituksia täysin tietää, voihan sitä viekoitella toista peiton väliin puolisalaa Mulla on sellanen tunne, että teitä saattais onnistaa just näissä kahdessa ei yritys-kierrossa, kun kumpikaan ei sitä niin stressaa! Peukut pystyssä teillekin!

Ja plussia toivon myös muille, Sintti, Nima, Sakara, keitäs muita pettyneitä oli...teille kaikille iiiiso ryhmä:hug: ja positiivista mieltä! Mulla jatkuu pääosin tämä optimistisuus edelleen, saa nähdä kuinka kauan.

Lyhyesti omaa napaa: ovishetket käsillä,tikutus käynnissä ja peitot heilunut tasaiseen tahtiin Fiilikset heittelee tosi paljon. Pääosin ehdottomasti uskoa ja toivoa on riittänyt, mutta olen nähnyt lomaillessa ja muuten lapsiperheitä niin paljon että kateuden ja ulkopuolisuuden, haikeuden, surun, epätoivonkin, tuntemuksia on tullut ja mennyt. Siitä olen tyytyväinen etten ole jäänyt ikäviin tunteisiin makaamaan, vaan antanut niitten tulla, yrittänyt olla analysoimatta ja kääntää heti ajatukset tähän kiertoon ja uskoon että NYT tärppää!! Alashan sieltä taas rytinällä tullaan jos ei tärppää mut so what Samaan hullunmyllyyn taas seuraavassa kierrossa heh!

Pidetään lippu korkeella naiset, yhä meillä kaikilla on hyvät mahdollisuudet tulla raskaaksi, luomusti tai hieman avitettuna! Lääkkeeksi pahimpaan angstiin (ja myös laihduttajille vinkkinä kävelylle kevätsäähän. Eikös sitä aurinkoakin luvattu!

 

Minä täällä taas

Lueskelin vielä uudemman kerran taaksepäin ja haluan vielä tsempata Tatjaa, Amandaa, Miimauta,Anskiliaa ja Ronjaliinaakin eteenpäin! Vaikka sitä lueskelee viestejä ja nyökyttelee mielessään että "jaahas, voi että, just noin mäkin oon miettinyt" jne niin silti ei muista kaikkea kommentoida. Ei tietty tarviikaan, mutta haluan osoittaa tukeni tasapuolisesti kaikille :saint:

Mun on pakko tuoda eriävä mielipide esiin tuosta greippimehusta... kun en vaan jaksa uskoa siihen, sori!! Luin jostain lääkärin kommentin ettei mitään todistettavaa tulosta. MUTTA uskon kyllä siihen, että kaikki mikä auttaa itseä uskomaan, auttaa myös raskauden mahdollisuuksia joten tällä logiikalla eipä kai mehusta haittaakaan ole. Olen itse vaan ollut aina suuri greippien (hedelminä) ystävä, mutta söin niitä tai en, en ole huomannut limoissa mitään eroa. Myönnän kyllä olevani melkolailla "koululääketieteen" kannattaja, vyöhyketerapiat ja muut tuntuu lähinnä mukavalta hemmottelulta enemmän kuin keinoilta avittaa raskautumista. Tää oli vaan mun oman (rajallisen) ajatteluni esiintuomista, en halua loukata ketään sanoillani. Jokaisella omat keinot ja moni hymistelee varmasti mun yltiöpositiivisen ajattelun yrittämiselle ja hehkuttamiselle

Mikä tahansa auttaa toivon pitämistä yllä, on hyvä. Toivottomuus tässä tunteiden vuoristoradassa on kamalinta. Sintti kuvasit kauniisti sitä, että oli mukavaa vaihtelua antaa itsensä haaveilla, pettymyksestä huolimatta. Toivottomuuden ehkäiseminen on suurimpia syitä miksi yritän puoliväkisin vetää omaa asennetta positiivisemmaksi, menkkojen alkaessa toivottomuus tulee väkisin hetkeksi mutta jos edes osan kierrosta uskaltaa antaa itsensä haaveilla, ei mene elo ihan pakkasen puolelle

Te pidempään yrittäneet (yli puoli vuotta): Oletteko huomanneet kärsivällisyyden lisääntymistä yrityskuukausien kasvaessa? Mietin sellaista, että tietyllä tavalla pari-kolme ekaa kuukautta olivat itselleni pahimpia, moni ystävä on raskautunut nopeasti ja naiivisti oletin että niin minäkin. Kun sitä ei vieläkään ole tapahtunut, huomaan herkistyneeni muille elämän asioille positiivisessa mielessä. Tunnen vahvempaa kiitollisuutta parisuhteesta, terveydestä ja ystävyyssuhteista kuin ennen yrityksen aloittamista. Vaikka vauvan toivominen tuntuu vievän välillä suhteettoman paljon energiaa, etenkään kun en kaikille lähimmillekään ole yrityksestä halunnut kertoa, silti myös huomaan että sen hyväksyminen ettei raskautuminen välttämättä tule onnistumaan , saa väkisin näkemään mitä kaikkea muuta elämässä on. Ja en todellakaan yritä tekopyhästi selittää olevani jo nyt sinut lapsettomuuden ajatuksen kanssa, en todellakaan!! Pahin pelkoni on että katkeroituisin ja menettäisin elämäniloni, ja yritän tehdä kaikkeni ettei sitä ainakaan vielä tapahtuisi kun ei ole mitään "todisteita" siitä etten voisi tulla raskaaksi.

Kamalasti pyörii taas ajatuksia päässä, innostuinkin paljon kirjottamaan kun on ollut totaalinen tauko koneella olosta... Kertokaa muutkin miten omat fiilikset on kuukausien aikana muuttuneet

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

 

Maanantai 14.3.2011

Sakara..........34v. ......kp9/?................yk3
Tatja.............34v. ......kp10/26-29........yk9... terolut
Sintti-79........31v. ......kp10/23-30........yk21
Nima.............30v. .....kp11/31-37........yk5
Kippi.............30v. ......kp14/26-28.......yk6
anskilia..........31v. .....kp16/30.............yk3
Miimau..........31v. ......kp16/27............yk9
Amanda77......33v. ......kp16/34............yk12... 1 km, 3*clom+menopur
Demuli..........31v. .......kp20/32-39.......yk5
Wanda_81......29v. ......kp21/30-42........yk 6
Ronjaliina.......29v. ......kp22/24-29........yk4
Vadelma30.....30v. ......kp28/32.............yk5
Jonesy...........30v. ......kp42/25-35........yk3
Ginger...........35v. ......kp48/??.............yk12...... 1kkm
Scrat.............31v. ......kp51/32-38........yk12.... 4*terolut
Annastiina79...31v. ......kp52/30-58........yk14

Taustalla:
Tunafish-78
Wanda_81
Yameliah
Popcorn78
Lusa
Innuli
KattiMattis
Sunny80
Lallaa77
krizze
Durasel

plussanneet
Tuiskuli...............29v. ....yk6........plussa 7.3.
sgt....................32v. ....yk4........plussa 20.2.
RR.....................31v. ....yk4........plussa 27.1.
Tömpsis..............31v. ...yk3.........plussa 27.12.
Arminen..............31v. ...yk3.........plussa 25.12.
Ainomieli.............29v. ...yk4.........plussa 14.12.
Marienna.............30v. ...yk7.........plussa 8.12.
Zipuli..................32v. ...yk8.........plussa 26.11. ...(1. ivf:n 1. pas)
Mma Ramotswe....34v. ...yk18.......plussa 18.11. ...(4*clom)
Anna-79..............31v. ...yk7..........plussa 11.11.
Sannuli79............31v. ...yk12........plussa 4.11. .....(terolut)
aamuyö...............32v. ...yk5.........plussa 2.11.
Olivia-79.............31v. ...yk10........plussa 2.11.
Viu.....................30v. ...yk12........plussa 29.10. ...(1. ICSI)
Feufollet..............34v. ...yk10........plussa 24.10. ...(4*terol, 1.clom)
Tinka-.........................................plussa 30.8.
Talitintti80...........29v. ...yk6..........plussa 25.7.
Linda32...............32v. ...yk1..........plussa 20.7.
Siukuki...............29v. ...yk3..........plussa 12.6.
Rae34.................34v. ...yk10........plussa 31.5.
Smi....................33v. ...yk7 ........plussa 8.5.
Keltakaneli..........32v. ...yk~20......plussa 1.4.

 

Kippi täytyy pitää peukkuja että stressin vähentäminen toimisi! Mietin kyllä että viitsinkö palata tänne kirjoittelemaan jotten taas aja itseäni liikaa toiveilemaan asiaa ja pety taasen pahasti. Nyt olen kuitenkin onnistunut kääntämään ajatuksiani positiivisempaan ajatteluun ja uskon että eiköhän sitä tässä pian olla raskaana. =)

Välillä sitä vaan synkät ajatukset valtaa pään, pitää heti osata lopettaa ne alkuunsa ja keskittyä johonkin muuhun. Alussa kun oli mahdollista tulla raskaaksi tuntui jokainen kp1 aivan uskomattoman toivottomalta. Jotenkin se kun oli tähän asti käyttänyt ehkäisyä ja pelännyt raskautta, kuvitteli että jättäessään ehkäisyn sitä olisikin samantien paksuna. Kun näin ei käynyt aloin heti etsimään syitä että missä vika. Sen verran on ajatus muuttunut että tässä voi kestää aikaa vaikka mitään vikaa ei olisikaan ja pitää vaan osata nauttia elosta stressaamatta.

 

Tiistai 15.3.2011

Sakara..........34v. ......kp10/?................yk3
Tatja.............34v. ......kp11/26-29........yk9... terolut
Sintti-79........31v. ......kp11/23-30........yk21
Nima.............30v. .....kp12/31-37........yk5
Kippi.............30v. ......kp15/26-28.......yk6
anskilia..........31v. .....kp17/30.............yk3
Miimau..........31v. ......kp17/27............yk9
Amanda77......33v. ......kp17/34............yk12... 1 km, 3*clom+menopur
Demuli..........31v. .......kp21/32-39.......yk5
Wanda_81......29v. ......kp22/30-42........yk 6
Ronjaliina.......29v. ......kp23/24-29........yk4
Vadelma30.....30v. ......kp29/32.............yk5
Jonesy...........30v. ......kp43/25-35........yk3
Ginger...........35v. ......kp49/??.............yk12...... 1kkm
Scrat.............31v. ......kp52/32-38........yk12.... 4*terolut
Annastiina79...31v. ......kp53/30-58........yk14

Taustalla:
Tunafish-78
Wanda_81
Yameliah
Popcorn78
Lusa
Innuli
KattiMattis
Sunny80
Lallaa77
krizze
Durasel

plussanneet
Tuiskuli...............29v. ....yk6........plussa 7.3.
sgt....................32v. ....yk4........plussa 20.2.
RR.....................31v. ....yk4........plussa 27.1.
Tömpsis..............31v. ...yk3.........plussa 27.12.
Arminen..............31v. ...yk3.........plussa 25.12.
Ainomieli.............29v. ...yk4.........plussa 14.12.
Marienna.............30v. ...yk7.........plussa 8.12.
Zipuli..................32v. ...yk8.........plussa 26.11. ...(1. ivf:n 1. pas)
Mma Ramotswe....34v. ...yk18.......plussa 18.11. ...(4*clom)
Anna-79..............31v. ...yk7..........plussa 11.11.
Sannuli79............31v. ...yk12........plussa 4.11. .....(terolut)
aamuyö...............32v. ...yk5.........plussa 2.11.
Olivia-79.............31v. ...yk10........plussa 2.11.
Viu.....................30v. ...yk12........plussa 29.10. ...(1. ICSI)
Feufollet..............34v. ...yk10........plussa 24.10. ...(4*terol, 1.clom)
Tinka-.........................................plussa 30.8.
Talitintti80...........29v. ...yk6..........plussa 25.7.
Linda32...............32v. ...yk1..........plussa 20.7.
Siukuki...............29v. ...yk3..........plussa 12.6.
Rae34.................34v. ...yk10........plussa 31.5.
Smi....................33v. ...yk7 ........plussa 8.5.
Keltakaneli..........32v. ...yk~20......plussa 1.4.

 

Miulle voi laittaa dpo 0, vahva ovisplussa eilen jipii

 

Herätelläänpäs keskustelua täällä, kun Kippi pitää keskustelua pystyssä melkein yksinään Eli esimies ehdotti kehityskeskustelua töissä ja sitä varten pitäisi miettiä, että miten/missä näkee työtehtävänsä/itsensä 1-2 ja toisaalta 3-5 vuoden päästä. Mitä tuohon pitäisi vastata??? Äitiyslomalla? Ja jos jääkin lapsettomaksi, niin työkyvyttömyyseläkkeellä ja/tai hullujen huoneella. Tää on pahin mahdollinen ajankohta tälle, kun tulevaisuus ei tunnu kovin valoisalta...

Onnittelut Kippi ovisplussasta! Mä ajattelin olla tikuttamatta tän kierron, katsotaan pystynkö

Tervetuloa takaisin wanda, johan sua ehdittiin kaivatakin =)

Tatjako se kyseli tuloksia laihdutuksesta: 1,5 kiloa lähtenyt, mutta se taitaa olla pelkkää nestettä/turvotusta ja herkkuihin sorrun silti aina välillä...

No niin, eipä tää palstailutauko mulla kovin pitkä ollut :ashamed:

 

Hei jee en oo yksin! ´

Mulla on myös Nima kehityskeskustelu edessä,mutta toisaalta voiko kukaan tietää missä on muutaman vuoden päästä? Siis voihan sitä säveltää mitä vaan, "entistä haasteellisemmissa tehtävissä " jne. vaikka kuitenkin toivoo ettei tarttis pissiäkään työpaikan suuntaan vaan mammailla kotona Ja nyt hei pää pystyyn, sähän bongasit oviksen viime kierrossakin joten nyt uutta kalaa koukkuun vaan!! Itse totesin ovistestien osalta, ettei ne mun stressaamista tunnu lisäävän ja oon nyt tyytyväinen että tikuttelin. Toisaalta oon kuullut niitä tarinoita että kun ei ole tikuttanut, ei ole yhtä hulluna sitä ovista bongaillut ja sit onki napannut. Olikos se Amanda vai kuka totes että täytyy muistaa, että vaikka kaikki menis nappiin, silti onnistumisprosentti joku 20% per kierto. Tässähän tää kärsivällisyys kasvaa :headwall:

Ja onnittelut Nima laihdutuksesta! Toihan on hyvä määrä, ei liikaa kerrallakaan oo hyväksi. Ja Wanda, mahtavaa että oot saanut positiivisuutta kehiin, keep it up!! :hug:

Plussia meille kaikille!

 

Onnea Kippi ovisplussasta! Ihanaa, et täällä on välillä hyviä uutisia! Voin täysin samaistua sun kirjoitteluihin aiemmin siitä, miten fiilikset muuttuu, kun yrittämisessä kestää. Pari ekaa kuukautta mäkin olin aivan kuin kissa pistoksissa ja ajattelin koko ajan vain raskaaksi tulemista - laskeskelin, milloin vois olla laskettuaika, tunnustelin jatkuvasti kehoa, jne. Olin "varma" että pian oon raskaana ja toiveet toteutuu. Sit kun kuulinkin, et PCO vaivaa, oli pakko ottaa vähän takapakkia. No, ku-raskaus oli oma episodinsa ja tietty ehdin jo ajatella, et täähän kävinkin nopeammin kuin osasin odottaa. Nyt kun alkoi taas yritys, oon yrittäny olla rauhallisempi. Ja aivan samoja ajatuksia on kuin sullakin eli jotenkin sitä on alkanut arvostamaan kaikkea hyvää omassa elämässä - "maailman parasta" kumppania , ystäviä, perhettä, terveyttä, työtä, harrastuksia, jne. En halua ajatella, että vauvan saaminen on ainoa asia elämässä. Kun sen toiveen toteutuminen kerran kestää, en voi ummistaa silmiäni kaikelta muulta elämässä. Joten koitan nauttia kaikesta täysillä! Totta kai vauva-ajatukset kolkuttelee jatkuvasti mielen pohjalla, mutta en anna niiden vallata ajatuksia enää täysin.

Kävin tänään työpaikkahaastattelussa! Tääkin prosessi vei ajatuksia muualle ja on ollu siks tosi piristävää! Sillon ekoilla yk:illa en olis todellakaan kuvitellu meneväni haastatteluun, mut nyt kun vauvaa ei kuulu, on pakko ottaa itsekkäästi vastaan kaikki muu, mitä elämä antaa. Nima, voin hyvin silti samaistua sun tunnelmiin... Onhan sitä vaikee miettiä uraa ja työtavoitteita, kun haluis vaan päästä mammalomalle! Multakin konsultti kyseli tiukkoja kysymyksiä ja tulevaisuuden suunnitelmia. Koen, että siellä haastattelussa oli mun työminä ja se, joka varmasti aina tulee tekemään myös töitä, vaikka lapsia saisinkin. Ja siellä ajattelin vain työjuttuja. Se toinen, yksityinen minä, toivoo kaikkea muuta kuin uutta työpaikkaa… Kerroin jopa omalla lääkärille eilen tästä työtarjouksesta ja hän kannusti kovasti menemään prosessissa eteenpäin. Sanoi, että vaikka tulisin ensi viikolla raskaaks, mulla on oikeus pitää kiinni myös työtavoitteista.

Wanda, ihanaa et tulit takas! Saat lähteä täältä seuraavan kerran vasta plussan kera!

Ronjaliina, kyselit vyöhyketerapiasta . Sehän perustuu siihen, et painellaan/hierotaan joitain kohtia. Siinä ajatellaan, et kehossa on pisteitä, jotka vastaa tiettyjä elimiä/ruumiinosia. Se terapeutti käsitteli multa sellasia "hormonipisteitä", joiden pitäis tasoittaa mun hormonitoimintaa. No, en mä kovin vakaasti siihen usko… Mut haluan nyt kokeilla kaikkea mahdollista (ja menettää rahani ilmeisesti…). Kippi, oon samaa mieltä, et lopulta sillä ei oo väliä, mikä auttaa, kunhan uskoo jonkin auttavan. Uskon itsekin hyvän mielen voimaan! Ja koska mulla on ollu paljon vastoinkäymisiä ja länsimainen lääketiedekään ei oikein pysty mua riittävästi auttamaan, on hyvä et voin uskoa myös muihin juttuihin.

Mulla oli eilen lääkäri. Pistosten tulokset ei ollu kummoisia… Kaks 9 millistä follikkelia oli taas, joten ne, jotka oli viime viikolla kasvaneet, tais taas hyytyä matkalla. Nyt siis toivotaan, et noi isoimmat jaksaa kasvaa loppuun saakka. Jatkan siis pistelyä perjantaihin, jolloin on seuraava ultra. Mun tunteet on kyllä aika kummallisia nykyään. Hetkittäin saan aivan valtavia epätoivon puuskia, jolloin tunnen vihaa, surua, epätoivoa, ahdistusta, pelkoa - ihan kaikkea paskaa maan ja taivaan väliltä. Mut onneks ne "kohtaukset" menee aina ohi ja sit kaivan jostain taas luottamuksen ja uskon takaisin. On vaan pakko, koska mä en perhana luovuta tän asian kans koskaan!!!

Huh, tulipas kirjoiteltua…

Plussapuhuria kaikille!!!!!!!

 

tervehdys teille kaikille,
Minäkin voisin "ilolla" ilmottautua tähän ryhmään. Ikää on 34 ja esikoista yritetään toden totta! Takana ensimmäisellä kerralla onnistunut raskaus, joka valitettavasti päättyi keskenmenoon marraskuussa rv 9. Yrityskerta 3 pyörähti käyntiin käyntiin, juuri kp2 siis käynnissä. Vielä olisi yksi mahdollisuus tämän vuoden puolella joululahja saada. Eli kiva jos pääsee mukaan

Amanda 77, sinulla oli todella hienosti kuvailtu teksti tämän elämäntilanteen ailahtelevaisuudesta. Kiitos lämmin siitä.

Myötätuulta plussaukseen kohtalotoverit!

Viena, 33v (vielä kuukauden ajan , kp 29-31, YK3

 

Viena, tervetuloa! Samaa ikäluokkaa siis ollaan ja sullakin harmillisesti yks toivon kipinä kerran sammunut. Pahoittelut siitä. Mut kiva kuulla, että menet jo positiivisesti eteenpäin kohti seuraavaa plussaa! Pidän peukkuja, et se tulee pian! =)

Oon yksin kotona ja surffailen netissä. Tuli mieleen, et onko teistä kukaan todennu Facebookin ihan kaameeks vauvahaavailun kannalta! Sain äsken kaverikutsun lukiokaverilta ja hänen profiilissa koreili kolmen pienen lapsen kuvat ja vino pino lapsiaiheisia statuksia. En voi sille mitään, mut pistos osui sydämeen. Ehkä just sellasten puolituttujen lapsijutut kirvelee eniten. Läheisten ystävien lapsista on onnellinen, joten niistä en onneks oo kateellinen. Tällaista purkautumista tällä kertaa. Näyttää olevan mulla päivän teema. =)

 

Voi vitsit kun kivaa, että täällä aktivoitui tämä keskustelu taasen!
Tervetuloa Viena!

Amanda viritteli keskustelua facebookista.. Mulla on yritystä sen verran vähän takana, että vielä en jotenkin osaa kovin suurta pistoa tuntea facetuttujen lapsista. Tosin sen verran mua toi facebook on saanu ajatuksiin, että yksikin lukiokaveri (29v.) pyysi mua kaverikseen ja sillä luki siellä, että hänellä on 9 vuotias lapsi ja 7 vuotiaat kaksoset (ihan ku kaksoset ei ois lapsia, hih, mutta hokaatte varmaan mitä tarkotan..) Ja siinä sitä lukiessa sitten tuli mieleen, että miten erilaista elämää hän on viettänyt omaan elämääni verrattuna tähän asti. Mutta kyllä mä silti koen, että en olis ollut valmis 20 vuotiaana äidiksi, tai olisin varmaan ollut, jos niin olis käyny, mutta koen, että tällä elämän kokemuksella kuitenkin oon tietyllä tavalla valmiimpi keskittymään äitiyteen.

Kaiken kaikkiaan oon kovin vielä positiivisella linjalla, että kyllä se onni muakin vielä kohtaa. Tosin tänään esim. kauppakeskuksessa kulkiessa tuntui, että näin vaan raskaana olevia naisia, lastenvaunuja, lapsiperheitä jne, IHAN joka puolella. Sanoinkin siinä sitten ystävälleni, että miten täällä joka toinen on raskaana. Tähän hän sitten tarttui ja kyseli, että ollaankos me ajateltu jo lapsia. Nää hetket on mulle sellasia jotenki vaikeita. En oikein tiiä, että mitä sanoisin, en oikein osaa valehdellakaan. Toisaalta tekis mieli hihkua, että joo todellakin ollaan ajateltu, toisaalta ei kyllä halua kaikille asiasta puhua. Tänäänkin tyydyin vaan toteamaan, että ei tässä enää nuoria olla, että kyllä ne asiat ajatuksissa on, mutta kaikki ajallaan. Haastavia tilanteita ja niitä tuntuis riittävän vähä jokapuolella...

ON: Nännikipuilu jatkuu... Sitä on nyt jatkunut viikon ajan jo. Jotenkin tuntuis siltä, että se jos mikä on merkki raskaudesta, varsinkin kun sitä ei ole aiemmin ikinä ollut. Jopa mun mies tietäväisenä kysyi, että oonko raskaana, koska nännit on kuulemma kipeenä kun on raskaana, kun hänelle asiasta mainitsin. Ihan ku oikeesti oisin raskaana enkä ois kertonu hänelle. Miehen logiikkaa?! Yllättävän vahva tunne on kuitenkin siitä, että raskaana ollaan, mutta jotenkin on pelko persuksissa, että ei paranis innostua asiasta, koska ei oo varma ja jos en oo varma ni pieleenhän tässä vielä veikkauksissa mennään. Saas nähä... Mutta ku en ees tiiä, koska sitä tekis raskaustestin, jos tekis ku mahdollisesta kierronpituudesta nyt ei oo mitään tietoa... Pitäiskö vaan ootella ihan rauhassa (?) vai kokeilla jossakin vaiheessa testiä jo tällä viikolla...

 

Ihania olette Nima, Amanda ja Kippi! Tulee hyvä mieli kun on minua kaivattu.
Lupaan nyt pysyä tällä palstalla siihen plussaan asti ja koetan pitää itseni jatkossakin positiivisella mielellä!
Amanda, follikkelin kasvatustuulia sinulle! +++++

Tervetuloa Viena! Suuret pahoittelut keskenmenon johdosta!

Nima ja Kippi, mulla on kanssa kehityskeskutelu edessä ja kauhulla sitä odotan. Koeta siinä nyt sitten tosiaan pitää pokkaa kun esimies kysyy tuon turhan "missä näet itsesi viiden vuoden päästä" -kysymyksen... Kaukana poissa täältä työpaikalta, olisi rehellinen vastaus...!
Jos vaikka viiden vuoden päästä olisin pitänyt jo ne kaksi äitiyslomaa (tai kolme) joista haaveilen ja sen jälkeen repäisen ja etsin uuden työpaikan tai perustan sen haaveilemani yrityksen. Olisipa hienoa sanoa tuo esimiehelleni!

Amanda ja Ronjaliina, tosiaan tuo facebook on mielenkiintoinen paikka vauvakuumeiselle. Itsellänikin on eräs kaveri joka asuu ulkomailla palmujen alla komean miehensä kanssa ja kahden kauniin lapsen kera. Heidän statuksensa ovat mitä masentavinta luettavaa täällä räntäsateessa, aurinkoisia kuvia aurinkoisista lapsista ja tapahtumista. Noh, onnellinen olen silti heidän puolesta mutta joskus sitä miettii että kyllä tuo minullekin kävisi. Kunnes muistan että minulla on niin tiiviit ystävä- ja sukulaispiirit täällä suomessa, plus kaksi ihanaa kissaa, joten olisi mahdotonta kuvitellakaan muuttavansa palmujen alle. Taisin vähän harhautua aiheesta mutta joo, kyllä noita facebook-päivityksiä aina välillä lukiessa tulee huokaus. =)

Ronjaliina testaa muutaman päivän päästä! Älä pidä meitä kovin kauaa jännityksessä... Tosin eihän ne testit aina kovin aikaisessa mitään näytä vaikka olisitkin raskaana. Itse testaushulluna olisin testannut jo monta kertaa!

Laihdutuksesta: itselleni on kertynyt rengas mahalle joka pitäisi tiivistää kesäksi. Paino ei saisi kuitenkaan tippua kuin kaksi kiloa, jos välttämättä sitäkään, kunhan tosiaan paikat hiukan kiinteytyisi. Olen nyt aloittanutkin kuntokuurin, kerran viikkoon bodypump ja melkein joka päivä reipas ulkoilulenkki ja venytykset päälle. Kissanikin sai laihdutuskäskyn eläinlääkäriltä joten me treenataan nyt sitten yhdessä!

 

Keskiviikko 16.3.2011

Viena............33v. ..... kp3/29-31..........yk3... 1 km
Sakara..........34v. ......kp11/?...............yk3
Tatja.............34v. ......kp12/26-29........yk9... terolut
Sintti-79........31v. ......kp12/23-30........yk21
Nima.............30v. .....kp13/31-37.........yk5
Kippi.............30v. ......kp16/26-28........yk6.....dpo1
anskilia..........31v. .....kp18/30.............yk3
Miimau..........31v. ......kp18/27............yk9
Amanda77......33v. ......kp18/34............yk12... 1 km, 3*clom+menopur
Demuli..........31v. .......kp22/32-39.......yk5
Wanda_81......29v. ......kp23/30-42........yk6
Ronjaliina.......29v. ......kp24/24-29........yk4
Vadelma30.....30v. ......kp30/32.............yk5
Jonesy...........30v. ......kp44/25-35........yk3
Ginger...........35v. ......kp50/??.............yk12...... 1kkm
Scrat.............31v. ......kp53/32-38........yk12.... 4*terolut
Annastiina79...31v. ......kp54/30-58........yk14

Taustalla:
Tunafish-78
Yameliah
Popcorn78
Lusa
Innuli
KattiMattis
Sunny80
Lallaa77
krizze
Durasel

plussanneet
Tuiskuli...............29v. ....yk6........plussa 7.3.
sgt....................32v. ....yk4........plussa 20.2.
RR.....................31v. ....yk4........plussa 27.1.
Tömpsis..............31v. ...yk3.........plussa 27.12.
Arminen..............31v. ...yk3.........plussa 25.12.
Ainomieli.............29v. ...yk4.........plussa 14.12.
Marienna.............30v. ...yk7.........plussa 8.12.
Zipuli..................32v. ...yk8.........plussa 26.11. ...(1. ivf:n 1. pas)
Mma Ramotswe....34v. ...yk18.......plussa 18.11. ...(4*clom)
Anna-79..............31v. ...yk7..........plussa 11.11.
Sannuli79............31v. ...yk12........plussa 4.11. .....(terolut)
aamuyö...............32v. ...yk5.........plussa 2.11.
Olivia-79.............31v. ...yk10........plussa 2.11.
Viu.....................30v. ...yk12........plussa 29.10. ...(1. ICSI)
Feufollet..............34v. ...yk10........plussa 24.10. ...(4*terol, 1.clom)
Tinka-.........................................plussa 30.8.
Talitintti80...........29v. ...yk6..........plussa 25.7.
Linda32...............32v. ...yk1..........plussa 20.7.
Siukuki...............29v. ...yk3..........plussa 12.6.
Rae34.................34v. ...yk10........plussa 31.5.
Smi....................33v. ...yk7 ........plussa 8.5.
Keltakaneli..........32v. ...yk~20......plussa 1.4.

 

Aurinkoista keskiviikkoa kaikille!

Ja tervetuloa Viena! Surullista kuulla keskenmenostasi, pahoittelut. Mutta ainakin voit ajatella että olet kerran onnistunut raskautumaan, joten mitään estettä siihen ei jatkossakaan ole. En tarkoita väheksyä menetystäsi, mutta jostain luin että näin tosiaan voi ajatella että mahdollisuudet raskautumiseen ovat hyvät km:n jälkeen kun tiedetään että se on kerran saatu alulle.

Ja Amanda, ihana kirjoitus. Nyökyttelin ja hymisin itsekseni sitä lukiessa Facebookista sen verran, että itse olin aiemmin innokas käyttäjä, mutta tein radikaalin ratkaisun ja lähdin sieltä kokonaan jo aikaa sitten. Syy ei ollut vauvoissa, vaan siinä että tuntui ettei puolituttujen elämän seurailu / pinnallinen yhteydenpito mummon kummin kaveriin tuntunut enää merkitykselliseltä. Ymmärrän silti fb:n hauskat puolet, ja välillä houkuttaa liittyä takaisin, mutta tästä vauvakateudesta sain taas yhden syyn olla palaamatta sinne

Omaa napaa: Meillä on nyt peitto heilunut kun ovis bongattiin ja nauroinkin jo miehelle,että voidaan pitää seksitaukoa muutama päivä jos sua alkaa kyllästyttää Noh, ihan hauskaahan touhua tuo on ollut eikä hänkään osoittanut vielä kyllästymisen merkkejä Nyt sitten jännäillään...

Ja Ronjaliina paras varmaan olisi että oottaisit muutaman päivän testailuun, mutta Wandan tavoin multa olis varmaan jo pari testiä tossa kohtaa kulunut Hyvältä kuulostaa noi sun oireet, plussapuhuri sinne!! Toi kaupassa raskaana olevien/lapsiperheiden huomaaminen on mullekin muuten NIIN tuttua. Käydään usein isoissa marketeissa ja oon oikeesti niitten reissujen jälkeen ollut joskus masentuneimmillani ja itkenyt miehelle, että mistä noita lapsia osuukin aina joka paikkaan. Ja kuten Amanda totesit, mulla on sama että puolituttujen vauvauutiset kirpaisee mutta läheisten puolesta on aidosti onnellinen ja iloinen kun saa olla heidän lasten elämässä itsekin läsnä.

Keväisiä vauvantuoksuisia ajatuksia kaikille!!

 

Huh, onpa tänne tullut paljon kirjoituksia! Viime päivinä on ollut niin paljon kiireitä, etten ole kerennyt kuin piipahtamaan täällä... Kiitos Ronjaliina ja wanda kun olette ottaneet listan päivittääksenne.

Tervetuloa minunkin puolestani, viena! :wave:

Ja ihanaa että wanda palasit takaisin, mullakin ehti tulla jo ikävä!

Amanda, tuo kysymys työpaikan vaihdosta on tietty vähän mutkikas. Toisaalta mielestäni on hyvä pitää kiinni omista unelmista ja tavoitteista, vaikka suunnitelmissa olisikin perheen perustaminen. Mutta toisaalta ymmärrän kyllä, miten kurjaa on jos joutuu stressaamaan työn ja hoitojen sovittamista yhteen...

Harmi että follit olivat kasvaneet niin laiskasti. Mutta toivon täällä kovasti, että ne siitä piristyisivät ensi ultraan mennessä.

Ronjaliina ja Kippi kyselitte siitä, minkälaiset mielialat on kaiken tämän yrityksen jälkeen. Mua jännitti alussa ajatus lapsen saamisesta aika lailla - onhan kyse tosi suuresta asiasta, kun pitää ottaa vastuu kokonaisesta uudesta elämästä, ja itseäni ainakin mietitytti että onko musta siihen. Ensimmäiset kuukaudet menivät siksi tosi sekavissa tunnelmissa, kun yhtä aikaa sekä kovasti toivoin että jännitin plussaa. Muutaman ekan kierron jälkeen pettymykset alkoivat kuitenkin tuntua vaan koko ajan suuremmilta, vaikka olin alun perinkin varautunut siihen, että raskautumiseen voi mennä useita kuukausia. Lopulta liityin tähän pinoon yk:lla 9, kun kuumeilu alkoi mullakin lähestyä sitä "epätoivoista".

Se oli siis viime keväänä vähän Keltakanelin plussan jälkeen, ja sittemmin olen ollut näkemässä täällä lähes kolmekymmentä plussaa, jos lasketaan mukaan kaikki nekin joita ei näy listalla... Siinä välissä ovat tunteet ehtineet ailahdella aika lailla. Kesän jälkeen en ole juuri enää luomuraskautumiseen uskonut, koska arvasin jo ettei kaikki ole meillä ihan kohdallaan. Viimeiseen puoleen vuoteen ei ole siis ollut oikeastaan minkäänlaisia odotuksia, ennen kuin nyt tässä viime kierrossa, kun saatiin suht hyvät ennusteet hoitojen onnistumiselle ja tuntui että pitkästä aikaa on jotain aihetta olla toiveikas.

Pettymys negasta oli tietysti suuri, mutta toisaalta olisi ollut aika ihme, jos heti eka inssi olisi tuottanut tulosta. Ja olihan se meillä tiedossakin etukäteen - aloin vain elätellä toiveita, kun tiputteluvuotoa ei näkynyt ajallaan ja rinnatkin olivat oudon kipeät ja turvonneet... Mutta niin kuin sanoin jo aiemmin, oli toisaalta tosi ihanaa pitkästä aikaa uskaltautua haaveilemaan ja miettimään, minkälaista olisi jos ihan oikeasti tällä kertaa tärppäisi. Yritän nyt jatkaa tuota toiveikkuutta tähänkin kiertoon.

Täytyy sanoa, että olen tosi kiitollinen kaikesta tuesta mitä olen täällä saanut. Välillä on tehnyt kipeää katsoa, miten porukka siirtyy tältä listalta tuonne plussanneiden puolelle, ja itse sitä vaan jumittaa täällä edelleen. Silti en tunne jääneeni ulkopuoliseksi, kun tekin jotka olette olleet täällä vasta vähän aikaa jaksatte pitää vanhasta kehäraakista huolta. :ashamed: Yksin tätä olisi niin paljon vaikeampi jaksaa.

Kävin nyt siellä ultrassakin toissapäivänä, ja oikeassa munasarjassa näkyi taas kaksi johtofollia. Ehkä toinen niistä on sitten kysta? : / Lääkärikään ei tuntunut tietävän... Seuraavaksi odotellaan ovisplussaa; toivottavasti se tulisi tänään tai huomenna, niin päästäisiin vielä yrittämään inssiä ennen viikonloppua...

Ronjaliina, lupaavan kuuloisia nuo oireet, toivotaan parasta! Ja peukkuja tietenkin kaikille muillekin piinailijoille! =)

 

Sintti nyt täytyy kommentoida sun viestiä. Mulla tirahteli kyyneleet kun luin sun rehellistä ja koskettavaa kuvausta omista tunteistasi. Lapsen toivominen on jotain niin äärimmäisen henkilökohtaista ja intiimiä, etten ole vielä koskaan mistään asiasta näin vahvasti tuntenut vaikka olen pitänyt itseäni vahvasti tuntevana tyyppinä. Heh no toipa kuulosti hölmöltä mut ehkä tajuat pointin

Ja mietin tätä palstaakin, kun itsekin aluksi toisinaan lueskelin viestejä täältä mutta en halunnut kirjoitella. Yhtäältä siksi että toivoin että raskaus alkaisi pian ja ei olisi tarvetta jakaa tuntemuksia, toisaalta siksi että pelkäsin että sitten vaan kateellisena seuraa kun toiset plussaa. Nyt olen kokenut jo lyhyenä aikana suurena tukena sen, että tiedän että te jokainen läpikäytte samansuuntaisia tunteita ja ollaan kaikki samassa veneessä. Jokaiselle toivoo sitä plussaa kovasti eikä se ole itseltä pois. Mutta eniten sitä toivoo kuitenkin teille pidempään yrittäneille. Jos itse olen ehtinyt käydä maan alla ja taivaissa alle puolen vuoden aikana tunteitteni kanssa, en osaa edes ajatella mitä sitten jos ei ole vuodenkaan kuluttua tärpännyt. Ja silti, mulla on jännä sisäinen rauha että siitäkin selvittäisiin. Amandan sanoin, "maailman parhaan" kumppanin tuella Sintti sun viestistä huokui jotenkin ihanasti myös se rauha, että toivo ei ole todellakaan mennyt.

Haluan vaan tsempata sua Sintti eteenpäin, ja koita muistaa että inssissä on taas hyvät mahikset! Keltakaneli näkyi menevän yrityskuukausissa sun kanssa suunnilleen samoissa, joten seuraa hänen viitoittamaa tietä äidiksi :hug:

 

Todella iso kiitos kaikille lämpimistä tervetuloatoivotuksista. Ihan vilpittömästi. Todella fiksun tuntuista porukkaa olette ja hienoa vertaistukea jaatte. :flower:

 

Kiitos Sintti! :heart: Oli mullakin jo ikävä teitä kaikkia, tosin joka päivä kyllä kävin lukemassa viestejä, että ihan en ole kokonaan poissa ollutkaan...
Toivottavasti ovisplussasi tulee pian! d=)b

Nyt vasta viides päivä oletetusta oviksesta, ei mitään oireita mihinkään suuntaan. Liian aikaista. Hitaimmin etenevät nämä viikonpäivät oviksen jälkeen...

 

Torstai 17.3.2011

Viena............33v. ..... kp4/29-31..........yk3... 1 km
Sakara..........34v. ......kp12/?...............yk3
Tatja.............34v. ......kp13/26-29........yk9... terolut
Sintti-79........31v. ......kp13/23-30........yk21
Nima.............30v. .....kp14/31-37.........yk5
Kippi.............30v. ......kp17/26-28........yk6.....dpo2
anskilia..........31v. .....kp19/30.............yk3
Miimau..........31v. ......kp19/27............yk9
Amanda77......33v. ......kp19/34............yk12... 1 km, 3*clom+menopur
Demuli..........31v. .......kp23/32-39.......yk5
Wanda_81......29v. ......kp24/30-42........yk6
Ronjaliina.......29v. ......kp25/24-29........yk4
Vadelma30.....30v. ......kp31/32.............yk5
Jonesy...........30v. ......kp45/25-35........yk3
Ginger...........35v. ......kp51/??.............yk12...... 1kkm
Scrat.............31v. ......kp54/32-38........yk12.... 4*terolut
Annastiina79...31v. ......kp55/30-58........yk14

Taustalla:
Tunafish-78
Yameliah
Popcorn78
Lusa
Innuli
KattiMattis
Sunny80
Lallaa77
krizze
Durasel

plussanneet
Tuiskuli...............29v. ....yk6........plussa 7.3.
sgt....................32v. ....yk4........plussa 20.2.
RR.....................31v. ....yk4........plussa 27.1.
Tömpsis..............31v. ...yk3.........plussa 27.12.
Arminen..............31v. ...yk3.........plussa 25.12.
Ainomieli.............29v. ...yk4.........plussa 14.12.
Marienna.............30v. ...yk7.........plussa 8.12.
Zipuli..................32v. ...yk8.........plussa 26.11. ...(1. ivf:n 1. pas)
Mma Ramotswe....34v. ...yk18.......plussa 18.11. ...(4*clom)
Anna-79..............31v. ...yk7..........plussa 11.11.
Sannuli79............31v. ...yk12........plussa 4.11. .....(terolut)
aamuyö...............32v. ...yk5.........plussa 2.11.
Olivia-79.............31v. ...yk10........plussa 2.11.
Viu.....................30v. ...yk12........plussa 29.10. ...(1. ICSI)
Feufollet..............34v. ...yk10........plussa 24.10. ...(4*terol, 1.clom)
Tinka-.........................................plussa 30.8.
Talitintti80...........29v. ...yk6..........plussa 25.7.
Linda32...............32v. ...yk1..........plussa 20.7.
Siukuki...............29v. ...yk3..........plussa 12.6.
Rae34.................34v. ...yk10........plussa 31.5.
Smi....................33v. ...yk7 ........plussa 8.5.
Keltakaneli..........32v. ...yk~20......plussa 1.4.

 

Kiitos tuesta ja ajatuksistanne!

ON: Näin yöllä unta, että olin jossakin 30 v ikäterveystarkastuksessa ja en tiiä miksi, mutta tarkastuksessa ultrattiin mut. Terkka vaan sanoi, että tiesithän sinä siis että sun masussasi asustaa pieni tyttö. Mä vaan ajattelin siinä kohtaa, että MITEN mä en oo yhtään huomannu ja oon tehny raskaustestejäkin. Ja että miten tää raskaus on näin pitkälle edennyt, että sukupuolikin jo tiedetään, enkä oo huomannut mitään. No joo näin vietetyn yön jälkeen tein sitten aamulla jostain kumman syystä sen raskaustestin. Siinä ei kyllä ollut jälkeäkään mistään haamuista tai muista, joten nyt sitten saan luvan rauhoittua ja aattelin, että oottelen ihan rauhassa tuonne sunnuntaille/maanantaille ennen kuin edes harkitsen uuden testin tekemistä. Katsotaan kuinka käy. Mutta toisaalta tätiäkään ei näy, joten koitan ottaa nyt vaan ihan iiisisti! Helpommin ehkä sanottu kuin tehty, mutta yritetään!