Hei
Meille syntyi pieni poikavauva 11.12.2009. Lapsi on suloinen ja rauhallinen ja vauva-arki leppoisampaa kuin etukäteen kuvittelin.
Vauva sai alkunsa kolmen tuloksettoman inseminaation jälkeen toisella IVF-hoidolla. Ensimmäinen IVF päättyi keskenmenoon muutamia päiviä plussaamisen jälkeen. Vauvan odotuksesta huolimatta tuokin varhainen keskenmeno tuntui niin pahalle, että elokuussa kipuilin ajatellessani, että ensimmäisen positiivisen raskaustestini perusteella laskettu aikani olisi ollut tuolloin, ja samoin joulukuussa (muutamaa päivää ennen kuin vauvani syntyi) elin mielessäni vuoden takaisia aikoja, jolloin keskenmeno tapahtui. En tiedä, olisiko asia tuntunut niin raskaalle, jos raskaus olisi alkanut helpommin. Lapsettoman identiteetti minulla ainakin vieläkin on mukana, vaikka vauvan olemmekin saaneet kotiin. Vieläkin hätkähdän usein ajatellessani, että tuo lapsi tosiaan on meidän.
Heksu,
aivan ihania uutisia!!!!! ONNEA!!!!! Meidän yritys kesti yhtä pitkään kuin teidän
.
Lumikeiju
Olen pahoillani, että raskas asia on vaikuttanut suhteeseennekin. Tosin se ei ole mikään ihme. Lapsettomuus on yksi suurimmista vastoinkäymisistä, joita suhteeseen voi tulla. Toivon sydämestäni, että löydätte taas toisenne ja sen yhteisen hyvän olon.. ja että saatte oman pikku nyytin kotiinne. Toivon kovasti, että IVF tuottaisi teillä tuloksen niin kuin meilläkin.
Opaali
Hyvälle kuulostaa tuo terveellisten elintapojen aloittaminen
. Toivottavasti teitä kohta onnistaa!
Opal olisi muuten herttainen tytön nimi. Tunnen pikku-Opalin..
bubunen
Pidän peukkuja!
Nilla
Täällä yksi, joka vannoo hoitojen nimiin
. Toivottavasti 2010 on onnen vuosi teille..
Lilja
Kovin kuulostaa tutulle nuo kyselyt ja lapsien putkahteluahdistus. Minusta tuntui kovin pahalle syksyllä, kun menetin äitini (olin siis silloin raskaana), ja eräs sukulainen tokaisi että minkä takia sinä et niitä lapsia ennemmin hankkinut, että äitisi olisi ehtinyt niistä iloita... huoh. Tosin hän ei tiennyt lapsettomuudestamme. Toivon onnea vauvanyritykseenne!