**3-kYMPPISET ENSIKERTALAISET, vol.3**

Leena-Mari,
Odottavan aika on taatusti pitkä! Toivotaan,että plussa pärähtää sulle vielä, oireet viittaa tietysti kovasti. Ja kyllähän täällä palstalla on paljon tarinoita, että plussa testiin tulee vasta viikkojen päästä. Veritesti näyttää varmasti tuloksen.

Tarkemmin en osaa testistä sanoa, mutta yksityispuolella tarvit jonkun lähetteen labraan eli mun käsittääkseni siis sekä lääkäri/hoitajakulu + labratesti on kustannus. Oletko työterveyden piirissä? Se olisi helppo ja nopea tapa.

Sit oireista. Tarkoitus ei ole nyt laskea toiveita, vaan lähinnä vähän pohdiskella.. Mä huomasin, et kun tämä raskautumisasia iski päälle niin olin todella herkkänä kaikista oireista. Ne kaksi kiertoa, josta olen nyt ovulaation pongannut on sisältänyt kaiken maailman raskausoireet, jotka oli todellisia, mut ei johtanut raskauteen. Toisessa kierrossa jatkuva palelu, hirveä väsymys ja ruokahalun kasvu. Nämä siis ihan erilaisia tuntemuksia kuin aiemmin. Toisessa kierrossa taas jatkuva kuvotus ja pahaolo + ruokahalun lisääntyminen ja valkovuoden selkeät muutokset ja kipuja mahdollisen kiinnittymisen aikaan. Kaikki siis uusia tuntemuksia, jotka saattaisi viitata raskauteen, mutta minulla ei. Itse ajattelin niin,e ttä olen tässä jatkuvassa odotuksen odotuksessa niin aistit pinnassa, että reagoin pieneenkin oireeseen ja mietin olisko tämä raskausoire. Mutta muista tästä huolimatta, että sun oireet voi olla edelleen raskausoireita. Toivotaan! Äläkä mieti sairautta varsinkaan, monet noista on ihan luonnollisia tuntemuksia sillon tällöin. Varsinkin jos joku yrittää päästä kasvun alkuun =)
 
Leena-Mari,
Odottavan aika on taatusti pitkä! Toivotaan,että plussa pärähtää sulle vielä, oireet viittaa tietysti kovasti. Ja kyllähän täällä palstalla on paljon tarinoita, että plussa testiin tulee vasta viikkojen päästä. Veritesti näyttää varmasti tuloksen.

Tarkemmin en osaa testistä sanoa, mutta yksityispuolella tarvit jonkun lähetteen labraan eli mun käsittääkseni siis sekä lääkäri/hoitajakulu + labratesti on kustannus. Oletko työterveyden piirissä? Se olisi helppo ja nopea tapa.

Sit oireista. Tarkoitus ei ole nyt laskea toiveita, vaan lähinnä vähän pohdiskella.. Mä huomasin, et kun tämä raskautumisasia iski päälle niin olin todella herkkänä kaikista oireista. Ne kaksi kiertoa, josta olen nyt oviksen pongannut, on sisältänyt kaiken maailman raskausoireet, jotka oli todellisia, mut ei johtanut raskauteen. Toisessa kierrossa tuntui, jatkuva palelu, hirveä väsymys ja ruokahalun kasvu. Nämä siis ihan erilaisia tuntemuksia kuin aiemmin. Toisessa kierrossa taas jatkuva kuvotus ja pahaolo + ruokahalun lisääntyminen, valkovuoden selkeät muutokset ja kipuja mahdollisen kiinnittymisen aikaan. Kaikki siis uusia tuntemuksia, jotka normaalisti saattaisi viitata raskauteen, mutta minulla ei sitä tehneet. Itse ajattelin niin, että olen tässä jatkuvassa odotuksen odotuksessa niin aistit pinnassa, että reagoin pieneenkin oireeseen tai muutokseen tavallisesta olotilasta herkemmin ja tulkitsin sen kovana toiveena raskausoireeksi. Mutta muista tästä huolimatta, että sun oireet voi olla edelleen raskausoireita. Toivotaan! Äläkä mieti ollenkaan tässä vaiheessa sairautta, monet noista sun oireista on ihan luonnollisia tuntemuksia sillon tällöin ja kiertoon liittyen. Varsinkin jos joku yrittää päästä kasvun alkuun =)
 
Leena-Mari. Mä olen kyllä aika vakuuttunut, että olet raskaana. Eihän se ole epätavallista, ettei raskaustesti heti kaikilla näytä totuutta. Koeta jaksaa odotella, vaikka voin kuvitella, että tuo jos mikä on totista PIINAA.

Mariska
-- Mitä tarkoitit, että Tampereella saa odotella? Onko niin, että mullakin on edessä iäisyys jonossa... ??? :( Ekaa aikaa ei edes ole vielä tullut. Pitääkö jokaista hoitoa jonottaa kuukausi tolkulla? Mua tietysti jännittää nyt se, että menee terveydenala ihan sekaisin ja hoitajat jättävät työnsä... Ja me jäädään jonoon ihan liian pitkäksi aikaa...

Jotenkin tuntuu, että tässä kierrossa asiasta on tullut paljon kipeämpi kuin aikaisemmin. Miten se lapsen saaminen voikin olla näin vaikeaa... Nyt on jotenkin menettänyt toivonsa siitä, että luonnollisesti voisi lapsi saada alkunsa.. Omasta mielestäni olemme kaikkemme tehneet, eikä se ole riittänyt. :'(
 
Hannele-74
Tampereelle aika tuli nopeasti (ei todella tarvinnut odotella kauaa) riippuen tietysti millä kiireellisyys asteella sinne lähetteen lääkäri laittaa!! Tässä tapauksessa Tampereelle pääsyn odotus on johtunut vain ja ainoastaan omasta kropastani, joka ei suostu toimimaan niinkuin pitäisi!!! Eli kierron ja kaiken mahdollisen tulee olla mahdollisimman optimaalista siirtoon, kallisarvoisia alkioita ei laiteta jos ei kaikki ole 100 % valmista siirtoa varten. Älä säikähdä!!!! :hug:

Mua kanssa hirvittää tämä hoitajien irtisanoutumisen uhka (vaikka hoitaja olen itsekkin...) Tokihan se vaikuttaa hedelmättömyys klinikoiden toimintaan aika lailla...
 
Torstaina testaan uudestaan...ja todella toivon plussaa!!!!
Jos ei plussaa tulee, hommaan kans verikokeen ens viikolla!
Mutta toivottavasti tulee plussa...
Gitella jaksuja :hug:
Kiitos kaikille tsempityksestä...mun mies on ihan varma että oon raskaana...mä en uskalla olla niin varma...
Kun osaisi tämän otta rauhallisesti, mutta ei voi mitään jännittää!!!
Mä saan huomenna kääpiökanin...kaveri luopuu, kun se pelkää niiden koiria ja meillä ei ole lemmikkiä, niin se muuttaa meille...ihanaa!!! Tuleepahan muutakin ajateltavaa kuin vauvajutut!
Mukavaa viikonjatkoa jokaiselle!!!!
 
Heippa teille kaikille!

LEENA-MARI:Kyllä sä raskaana olet,olen siitä todella varma,kaikilla ei vaan heti testi näytä raskautta.

HEKSU:peukkuja sinulle kovasti pitelen plussan puolesta!
Minkä värisen ja nimisen kanin saat?
Kanit ovat todella ihania.

Onko teillä muilla karvaisia vauvoja ajamassa vauvan paikkaa,jos niin mitä lemmikkejä teiltä löytyy?

Meillä on kissa,se on mun silmäterä ja ikää on komeat 2v ja leikattu uros kissa on ja todella suloinen kissa onkin.

Peukkuja teille kaikille todella kovasti!
 
Soittelin tässä hieman, ja ajattelin jakaa selville saamiani asioita siltä varalta, jos niistä olisi jollekulle toisellekin hyötyä.

Ensin soitin omalle terveysasemalle, mutta siellä oli juuri päättynyt terveydenhoitajan puhelintunti, ja sain kehotuksen soittaa huomenna terveydenhoitajalle. En siis vielä tiedä, mitä Helsingin kunnallispuoli tekee tällaisessa tapauksessa. Mutta ainakaan sieltä ei sanottu "odota nyt vielä", vaan kehotettiin soittamaan terveydenhoitajalle ja kyselemään.

Seuraavaksi soitin Mehiläiseen. Sieltä sanottiin, että hcg-verikokeeseen pääsee ilman lähetettä (jolloin tietenkään ei sitten ole mitään mahdollisuutta saada Kela-korvauksia), sen kuin menee Töölön laboratorioon, ottaa näytteenottovuoronumeron ja selittää näytteenottajalle mitä haluaa. Hintakaan ei ollut hirveän kallis, 30 euroa.

Sitä tosin varoiteltiin, että verikoetta ei suositella otettavaksi ennen kuin kuukautiset ovat kaksi viikkoa myöhässä, koska tässä vaiheessa saatu negatiivinen tulos ei vielä sulje pois raskauden mahdollisuutta. (Nyt alan ihmetellä, miten apteekin raskaustestit mainostavat niin suuria plussausprosentteja jo muutama päivä ennen kuukautisia, kun ainakin minun järkeni sanoisi, että verestä on mahdollista nähdä ennen virtsaa.)

Päädyin sitten käymään verikokeessa siellä Mehiläisessä. Päätin, että eipä se 30 euroa iso tappio ole, vaikka jäisinkin yhä epätietoiseksi - mutta jos pärähtää plussa, niin saan varmuuden, ja silloin se 30 euroa tuli hyvin käytettyä.

Eli lyhyesti: neljän jälkeen saan verikokeen tulokset. Jos verikoe näyttää negaa, niin kärvistely jatkuu, ja olen yhä epävarma siitä, olenko raskaana vaiko en. Jos verikoe on positiivinen, niin sitten tiedän olevani raskaana, vaikka istukkahormonia ei olekaan vielä ehtinyt erittyä virtsaan tarpeeksi.

Jos verikoe on negatiivinen, eikä kuukautisia kuulu, eikä kotitestitkään suostu näyttämään positiivista, niin sitten käyn uudestaan verikokeessa siinä vaiheessa, kun kuukautiset ovat kaksi viikkoa myöhässä - eli ensi viikon torstaina/perjantaina. Yritän ensin saada itseni läpi kunnallispuolelle verikokeeseen, mutta jos ei onnistu, niin sitten vaikka maksan uudestaan sen 30 euroa Mehiläisessä. Ainakin mulla on jonkinlainen toimintasuunnitelma. :)

Alkuperäinen kirjoittaja gitte:
Onko teillä muilla karvaisia vauvoja ajamassa vauvan paikkaa,jos niin mitä lemmikkejä teiltä löytyy?
Mulla on reilun vuoden ikäinen tyttökissa, maatiainen. Se on itse asiassa niin kovasti mun karvainen vaavi, että olen koko ajan käyttänyt itsestäni kissalleni nimeä mami. :)
 
LEENA-MARI:Mullakin on tämä kissani maatiainen ja olen sille mami ja emo.Mun kissani rakastaa saunomista todella kovasti ja suuttuu ellei pääse saunaan.Minkä värinen sinun kissasi on?
Peukkuja pitelen sulle plussan puolesta ja unohda,että olisit vakavasti sairas,kyllä olet raskaana kun luin aamulla pitkän viestisi,niin raskaana olet.

Mä otan tämän lapsettomuuden todella kovasti välillä,sillä olen pienestä asti halunnut omaa lasta ja odotin kuukautisten alkua todella innolla,kun se tietää sitä,että voi saada lapsia ja nyt olen jo 38v ja omaa lasta mulla ei ole vielä ollenkaan ja päivä päivältä alkaa tuntua siltä,että en saa omaa lasta,kun 40v lähestyy mulla jo todella uhkaavasti parin vuoden päästä.

Mä olen mukana simpukka yhdistyksen vertaistuki ryhmässä täällä hesassa eli se on entinen lapsettomien tuki ja olen sieltä saanut todella paljon voimaa tähän lapsettomuuteeni ja ystäviä jotka ovat samassa tilanteessa,kun minäkin.Suosittelen teille muillekkin simpukka yhdistyksen vertaistuki ryhmään tuloa,se kannattaa.
Toinen tärkeä asia mulle olette te,te olette todella ihania ja siitä teille :flower:
Ilman teitä olisin jo heittänyt kirveen kaivoon ja lopettanut vauvan yritykset,mutta jokin tunne on minulla,että saan vielä oman pienen vauvan.

Miten teillä muilla on mennyt?

 
Verikoe oli negatiivinen, eli ei varmuutta vieläkään. Tässä pitää nyt sitten vielä reilu viikko kärvistellä, ellei sitten täti satu ennen ensi viikon torstaita/perjantaita kurvaamaan paikalle. Kun verikoekin oli vielä negatiivinen, niin ei taida kannattaa edes kokeilla kotitestejä tällä viikolla, vaan odotella niidenkin kanssa ensi viikkoon.
 
Miinamaria, onnittelut vielä kerran plussaamisesta! Ihanaa kuulla, että teillä menee kaikki hyvin ja asiat etenee odotetulla tavalla.

Heksu ja Leena-Mari, ei heitetä vielä kirvestä kaivoon. Voihan se hyvinkin olla, että teillä molemmilla plussa antaa vielä odotuttaa itseään. Jos oikein olen ymmärtänyt, joillakin saattaa mennä jopa 2-3 vkoa siihen ennen kuin plussa näkyy testissä. Toivottavasti teillä ei kuitenkaan niin kauaa.

Gitte, meillä on kans taloudessa karvainen kaveri - koira rotua welsh corgi. Omapäinen ja voimakastahtoinen persoona kaikin puolin. ;)

Iida-Liina, mä en oikeastaan jännäile ihan vielä vaikka kp:t ovatkin jo yli 30. Mulla pregnyl pistettiin niin myöhään, että oviskin oli tosi myöhään, lähempänä kp 20 muistaakseni. Mulla oli vastaavanlainen ongelma tässä kierrossa kuin sullakin: munikset eivät meinanneet millään lähteä kasvamaan, vaikka puregonia koko ajan piikitinkin ns. normaalilla annostuksella. Jouduin siten noin 2 vkon ajan pistämään ennen kuin saatiin yhdestä noin 18 mm. Jostain syystä kasvu oli tosi hidasta siitä vajaasta 10 mm:sta eteenpäin. Tsemppiä sullekin!
 
Alkuperäinen kirjoittaja kati231:
Heksu ja Leena-Mari, ei heitetä vielä kirvestä kaivoon. Voihan se hyvinkin olla, että teillä molemmilla plussa antaa vielä odotuttaa itseään. Jos oikein olen ymmärtänyt, joillakin saattaa mennä jopa 2-3 vkoa siihen ennen kuin plussa näkyy testissä. Toivottavasti teillä ei kuitenkaan niin kauaa.
Mulla alkaa kyllä jo vähitellen olla aika hämmentyny olo. Tuntuu niin kuin ei voisi enää luottaa enää edes omaan kroppaansa, vaikka se oli käynyt jo niin kovin tutuksi. Mietin kovasti, pitäisikö sittenkin vielä kokeilla raskaustestiä huomenna tai ylihuomenna, vai pitäisikö suoraan marssia lääkäriin valittamaan, että kuukautiskierto on mennyt aivan sekaisin... En oikein osaa päättää, uskoisinko siihen että olen raskaana, vai siihen että kierto on äkisti mennyt aivan sekaisin.
 
Leena-Mari, harmittelut negasta. Tuo oli kyllä ihan uutta infoa tuo verikoe homma... että pitäisi kaksi viikkoa odotella, että menkat on myöhässä. :eek: Mikäs idea se siinä verikokeessa sitten on? Minä kun aina olen luullut, että verestä sen hcg-hormoonin ainakin näkee. Mutta oppia ikä kaikki.

Täällä jotenkin ketuttaa tämä koko kierto, kun tietää, että peli on menetetty. Alkaisi ne menkat, että pääsisi uuteen kiertoon. Tai jos osaisi olla edes täältä palstalta vähän aikaa pois, mutta kun en osaa. :headwall: :headwall: :headwall:
 
Hei

Nyt en jaksa edes lukea muiden viestejä, palaan niihin myöhemmin. Menossa kp2 ja yk 14 :( . Tällä kertaa en jaksanut edes itkeä, vaan valtava väsymys ja voimattomuus hulahti koko kehoon, kun näin veren aamuyöstä. Tällä kertaa olin jo melkein varma, että olen raskaana- rintoja on särkenyt jo melkein viikon, on väsyttänyt, ollut nuhaa, hajut ovat etoneet ja jotkin ruoat myös.. Mieskin oli jo kuulemma luullut, että nyt...

Lääkäriaika tutkimusten tuloksista on vasta kahden viikon päästä :( .
 
Huomenta teille kaikille!
Mulla on tänä aamuna tuntunut alavatsalla vihlaisukipua ja nenän sieraimet on tukossa,mitä ei ole koskaan ollut,muuta kun kipeenä ja kipeenä en ole nytten ja rinnat on valtavan kipeet,saa nähdä tekeekö täti punainen mulle nämä oireet vai olenko raskaana,mulla oli ovis viime viikolla ja tänään eka kerta kun tuntui vihlaisukipua alavatsalla.

Täti punaisen pitäisi tulla kylään ensi viikon lopulla,jos tulee ajallaan.

KUUMETTA: :hug: Lohtuhalit tädin kylään tulon takia,tiedän miltä susta tuntuu.

Miten teillä muilla on mennyt?

Peukkuja teille kaikille!
 
Moi!

Pahoittelut kuumetta ja muut jälleen pettyneet ja paljon tsemppiä katille ja kaikille muille piinailijoille!

Olen ollut aika maassa sitten viime käynnin täällä. En tiedä, voiko siitä nyt niitä clomeja sitten syyttää. Ehkä siinä mielessä, että psykologisestihan se saattaa vaikuttaa, että nyt olen ottanut askelen lapsettomuushoitoihin. Jännästi ennen clomien aloitusta, varsinkin lauralein kannustettua mua olin vain positiivisesti jännittynyt, että nyt vihdoin alkaa tapahtua. Clomeja napsiessa fiilikset onkin sitten vaihdelleet aika äärilaidoissa. MItään fyysisiä sivuvaikutuksia en ole juurikaan huomannut, päänsärkyä on ollut (en tiedä johtuuko clomeista) ja olen tuntenut munasolun kypsymiskipuja jo paljon aiemmin kuin yleensä.

Olin ultrassa ja siellä nähtiinkin jo sopivan kokoinen follikkeli (vaikka ovistesti ei vielä plussaa näyttänytkään), eli mulla ovulaatio aikaistuu huomattavasti tässä ekassa clomikierrossa.

Palaan maisemiin, jahka tästä vähän piristyn ja olen minäkin (vrt. kuumetta) jaksanut lukea viimeaikaiset kuulumisenne.

:wave:
 
Tässäpä hieman minun kuulumisiani: Tein aamulla raskaustestin, herkkyys 25 mIU/ml. Nega tuli. Raskausoireita on kuitenkin yhä aikamoinen liuta, ja täti on jo viikon myöhässä. Soitin terveysasemalle omahoitajalle, ja sovittiin että käyn huomenaamulla jättämässä sinne pissanäytteen, ja juttelen päivystävän terveydenhoitajan kanssa. Saa sitten nähdä, mitä sieltä sanotaan.
 
Hei kaikille,

Alakuloisissa merkeissä tunnutaan täällä kaikki seilailevan. Harmillista kuumetta, että menkat alkoi, samoin Leena-Mari taidat käydä tuskastuttavaa odottelua läpi. Toivottavasti joku teistä piinailijoista tois piristystä plussalla. Toivottavasti myös Merilintu löydät positiivisempia sävyjä clomien opetteluun, hyvältähän tuo follikkelien kasvu kuulostaa! Muutos on aina muutos, joka herättää tunteita ja ainakin minä kuvittelen, että minkäänlaisten hoitojen aloittaminen on sellainen. Silloinhan se asia todellakin konkretisoituu, että jossain on "vikaa". Mutta toivotaan clomien olevan lopulta tehokkaita!

Oma napa. Ei mitään kerrottavaa. Olen vietellyt hiljaiseloa ja yrittänyt olla mietttimättä tätä asiaa liikaa. No, se ei tosiaankaan ole helppoa. Ovis lähestyy, mutta viime kierto mulla oli pari päivää lyhempi eli oviksenkin pitäis tulla kai nopsemmin. Mitään oireita ei ole, joten ei auta kuin odotella ja yrittää muistaa härnätä tuota miestä välillä.

Rentouttaavaa viikonloppua kaikille!
 
Mariska. Sain tänän ilmoituksen lähetteen saapumisesta TAYS:ille. Ainoa päivämäärä mikä kirjeessä mainittiin oli maaliskuulla (johon mennessä he kutsuvat sairaalaan) -- tasan puolenvuoden päässä siitä, kun kävin lääkärissä. Koska sulle tuli tarkka lääkäriaika?

Mä huomaan masentuvani jo nyt, kun ovulaatio lähestyy, sillä se tietää pettymysta kuitenkin. Ja sitten on tämä hoitajalakkouhka, joka tuo turvattomuutta tulevaisuuteen hoitojen alkamisen suhteen. Nyt vasta mä olen alkanut huomaamaan vauvoja ja odottavia äitejä -- se on alkanut tuntua kipeältä. Elämään on tullut läsnäolemaan kipu siitä, että jos meille ei vaikka koskaan vauvaa tulekaan.
 
Merilintu ja muut, täällä kans yksi masentunut: nimittäin tein tänään r-testin ja negahan siihen tietty tuli. Periaatteessa mun piti testata vasta ensi maanantaina, mutta teinkin sen jo nyt. Maanantaina sitten uudestaan. Ei se nega kyllä siitä mihinkään muutu, varsinkaan kun ei edes oo mitään oireita. Hitto, että ottaa päähän. Tuntuu vaan jotenkin, että vaikka hoidoissa käydään, tää ei kyllä etene yhtään mihinkään.

Tänään päätin tehdä radikaalin vedon: laitoin meinaan työhakemuksen yhteen avoimeen paikkaan. Olin alun perin ajatellut, että olen nykyisessä työssäni siihen saakka, kunnes raskaudun, ja vasta sitten joskus myöhemmin alan katella uusia hommia. No, kun tässä ei tunnu mitään tapahtuvan tällä rintamalla, päätin lähteä kokeilemaan. Ehkäpä tällainen muutos (jos uuden työn siis saisi) voisi johtaa johonkin muuhunkin, who knows?
 
Kuin myös.. masentaa! Olen jo menettänyt toivoni lapsen saannin suhteen. Nyt ahdistaa todella raskaana olevien ja "lapsellisten" näkeminen, eikä yhtään helpota se, että työskentelee päiväkodissa!Olen jo luopunut kuukausittaisista raskaustesteistä ja oireiden tarkkailusta..

Nooo..mulla on muutaman viikon päästä endometrioosin tähystysleikkaus. Katsellaan sitten, muuttaako se mahdollisuuksia lapsen saannin suhteen... Jorvissa otettiin muutenkin kaikenlaisia verikokeita ovulaation kartoituksen suhteen.

Kati, älä nyt vielä masennu!!! Ei se oireiden puuttuminen vielä mitään kerro!! Mä olen niin usein pettynyt oireisiin, mitä olen itselläni kuvitellut, että huh huh!!Mä uskon siihen, että pystyn jopa siirtämään omia menkkojani sillä, että uskon olevani raskaana ja puhumattakaan oireista.. Moni mun ystävä on sanonut, että ei niillä ole ollut alkuraskaudessa mitään oireita. Tosin sekin on yksilöllistä..

Tsemppiä kaikille masentuneille!! Suunta ylöspäin!!
 
Voimia kovasti kaikille teille jotka odotatte plussaa! Älkää ihan totta menettäkö toivoanne :hug:

En tiedä kenen kirjoittama tämä on, mutta minulle yksi kaveri lähetti kortin johon oli kirjoittanut tämän silloin kun meillä oli mieli maassa vauvayrityksen kanssa. Minusta tämä on tosi kaunis teksti, ilman kyyneliä sitä ei kyllä pystynyt lukemaan mutta voimia se antoi. Ja itse asiassa seuraavassa kierrossa plussasin siitä kun tämän sain!

"Rakas Taivaan Isä.
Miksi äiti itkee?
Miksi isällä on niin raskaat askeleet?
Minäkö heille olen surua tuottanut,
kun vain katselen täältä kaukaa
enkä tule vaikka he odottavat niin kovasti,
että raskain sydämin käyvät iltaisin nukkumaan.

Voitko, Taivaan Isä,
äitiä lohduttaa,
pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?
Voitko isän olkaa taputtaa,
ettei niin kumarassa hän ois?
Kerro heille, Taivaan Isä,
etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.
Kerro, että jotkut lapset taivaassa
niin rakkaita Luojalleen on,
ettei heitä malttaisi millään antaa pois.

Huomaisipa äiti,
kun hänen luokseen
lennän perhosena ikkunaan.
Tietäisipä isä,
miten tuulen mukana
hänen poskeaan silittää saan.

Vielä joskus saan
siemenenä kasvaa äidin vatsassa
ja isän vahvat käsivarret ympärilläni tuntea.
Ja kun vihdoin kohtaamme,
löytää tarkoituksensa pettymys jokainen.
Ne on kestettävä, jotta juuri minä syntyisin.
Niin ikävä on kaukana täällä äitiä ja isää.
Koska saan mennä, Taivaan Isä,
joko pian pääsen omaan kotiin?"
 
HANNELE,PEPPI JA EMMA:Kaikille teille :hug: Valtavan isot voimahalit,tiedän miltä teistä tuntuu.

EMMA:Ihana tuo sinun kirjoittama runo,tuli kyyneleet silmiini,kun luin sitä.

Mä olen saanut voimaa simpukka yhdistyksen eli entisen lapsettomien tuki vertaistuki ryhmässä käymisestä.Mä olen toivonut omaa lasta pienestä asti,äitini on kertonut mulle,miten pienenä olin kaikkien vauvoja hoitamassa ja kurkkimassa vastaan tuleviin vauvan vaunuihin pieniä vauvoja ja odotin kuukautisten alkua,että saan oman pienen vauva,mutta nyt mulla on ikää 38v ja ensi vuonna 39v ja omaa lasta mulla ei ole vieläkään,välillä itken kun mulla ei ole omaa lasta.
Tunne on kyllä todella vahva,että saan vielä joskus oman lapsen,mutta en tiedä koska se toteutuu ja jaksanko niin kauan näitä pettymyksiä,kun täti tulee kylään ja en ole onnistunut tulemaan raskaaksi ollenkaan.

Mun kaveripiirissä on muut tulleet raskaaksi heti,kun ovat ehkäisyn jättäneet,ei ole kukaan ollut lapsettomuushoidoissa ja eivät ymmärrä sen takia mun tilannetta.

Mä saan voimaa pienestä suloisesta kissastani joka on mun vauvani,niin kauan kun saan sen oman pienen vauvan masuuni kasvamaan ja sen jälkeen syliini,saa nähdä koska se toteutuu vai jääkö mulla oma pieni lapsi kokonaan haaveeksi.

Voimia ja peukkuja meille kaikille!

Hyvää viikonloppua teille kaikille!
 

Yhteistyössä