=) Vauvahaaveet

[Hanne]

Täällä taas. Raskas työreissu takana. Muutkin olette näköjään valvoskelleet. Myös minulla jäi unet vajaiksi tuolla reissussa. Nyt sitten tein vielä kaksi aamua putkeen ja huomennakin pitäis herätä kuudelta! Oon ihan sekaisin väsymykestä.

Vauvajuttuja en pahemmin oo ehtiny miettimään. Oviksesta ei oo tietoakaan ja tontti asiatkin on näiltä osin karahtanu kiville. Paikallaan siis junnataan yhä vaan kaikissa asioissa. Rasittavaa! En vaan tiedä, että millon ois meijän vuoro astua askel eteenpäin? Kyl jotain vois jo tapahtua. Näinä väsyneinä hetkinä oon erittäin kateellinen kaikille tutuilleni, joiden elämä vaan kulkee raiteillaan eteenpäin.

Jatkan juttua joskus vähän positiivisemmalla mielellä ja menen päiväunille!

**Tuutikille** mukavia odotuksia =)

 

[*Karpalo*]

Moi taas!

Kiireinen työpäivä takana, ylitöiksikin ihan meni. Huomenna nukun piiiiitkääääään ja sitten lähden shoppailemaan
Nurmikkokin pitäisi ajaa, jospa senkin sit huomenna....

Täti se yrittää sitä ladaansa käynnistellä, mahaa jomottelee ja tissit on arat. Valitettavasti se taitaa sittenkin käynnistyä, se lada.... Mutta ei vielä heitetä kirvestä kaivoon, jospa siinä ladassa sittenkin kaikista epäilyksistäni huolimatta olis vaikka akku tyhjentynyt, eikä lähtis käyntiin ;D

Merin kissarouvalle paljon virtuaalirapsutuksia!!
Ikävä juttu, ettei vieläkään ole kunnossa Mikä sillä oikein on kun ei meinaa parantua? (olenkohan jo sitä kysynyt... en nyt muista). Toivotaan, että paranee!

Eikös Maria lähtenyt toiselle paikkakunnalle kesätöihin, eikä siksi ole kirjoitellut? Ja häävalmiselutkin varmaan painaa päälle, muistaakseni Marialle soittaa hääkellot ens kuussa! Että kyllä hän varmaan meitä tulee taas moikkaamaan kun kerkiää =)
Terkkuja vaan jos Maria taustailet!!

Niin ja Tuutikille onnellista odotusta =)

Jaahas, jospa sitä vaihtaisi mukavammat vaatteet ylle ja aloittaisi rentoutumisen

Näkyillään!

 

[Lentiäinen]

Täällä taas! Muistatteko minut vielä?

Arvatkkaas mitä minä oon menny tekemään??? Huviteltiin siipan kanssa ilman ehkäisyä pari päivää kuukautisten loputtua!!! Ajattelin, että ei se ovis oo likellä, ja jos on, niin se on sitten tarkoitettu. Siis, että tulisin siitä raskaaksi! (toivonko kenties jotain ""puoli vahinko"" tärppiä)

Just!!! Nyt olen aivan hulttiona laskeskellut kalenteria, kun on niin raskautunut olo! Vihloo alamahaa! (ilmavaivoja?) Kyllä sitä alkaa ihmeesti tuntemaan kaikki mahdolliset kolotukset, vaikka raskauden todennäköisyys on näinkin pieni, hih...Tiedän taas omakohtaisesti mitä tämä jännäily on=)

Laskeskelin noita kiertojani, ne on siis....23-27+ tämän vuoden puolella on yksi kierto ollut 35. Kävin sitten netistä katsomassa simojen elinikää, ja ne voi vaania munista jopa 5-7:nkin vuorokautta. Eli voisi olla mahdollista, vai? Siemennys tapahtui siis kp.9, jos parin päivän alku tuhrut lasketaan kiertoon. Lasketaanko? Nyt menossa kp. 22.

Oliko vähän sekavaa tekstiä=) Tätä tämä teettää!!!

Toivoisin olevani raskaana ja samalla pelkään olevani raskaana! Hullua!!! Meillä on 3v. poika, jonka raskaus ei sujunut aivan ongelmitta, ja pelkään raskautta aivan tosissani. *sydän takoo jännityksestä ja pelosta*

Nyt pitänee siirtyä pihahommiin, jos vaikka pulssi tasaantuisi=)

 

[Lentiäinen]

Kappas, päätin sitten piilottaa viestini tuonne ihan ketjun alkupäähän=) Minäkö sählään, pah..!? Katsotaas mihin tämä menee....

 

[*Karpalo*]

Moi!

Hyvin mä osaan näköjään kroppaani tulkita.
Heräsin aamulla hirveään alavatsan poltteeseen ja heti tiesin, että se täti perhana on kuin onkin saanut sen Ladansa käyntiin. Nyt sitten kärvistelen jälleen kerran kammottavien menkkakipujen kourissa Äsken otin särkylääkkeen, mutta voi olla, että joudun vielä ottamaan lisää. Otan nää kivutkin vaan positiivisena asiana, koska ne viittaisi siihen, että olen ovuloinut =)

Todella positiivinen puoli tässä on myös se, että kierto oli jälleen sen 28pv =) Hiukan jo ennätin edellisen 32pv:n kierron jälkeen huolestua, että jos ne taas lähtee venymään. Mutta onhan tommoset muutaman päivän heitot ihan normaaleja säännöllisessäkin kierrossa. Mulla on aina ollut luomukierrot ton 28pv (suunilleen kellon tarkkuudella jopa!), paitsi silloin tietty, kun pillerien ja nyt renkaan jäljiltä ovat olleet sekaisin. Joten nyt vaikuttaisi siltä, että kroppa VIHDOINKIN toimii niinkuin pitääkin =))

Tarvittiin yli vuosi aikaa ja Terolut-kuuri, että sain kierrot toimimaan hormoniehkäisyn jälkeen. Arvatkaas suostunko enää KOSKAAN sekoittamaan kroppaani millään hormoneilla...?

Olen nyt enemmänkin iloinen tästä kiertojen säännöllistymisestä, kuin pettynyt siitä, etten taaskaan ollut raskaana.

Aijai, sadepäivä... Jospa tässä kattoisi jonkun hyvän elokuvan ja iltapäivällä sitten lähtisi shoppailemaan.

Palaillaan astialle! =)

 

[*Karpalo*]

Jaahas, oltiin Lentiäisen kanssa samaan aikaan linjoilla =)

Mä laitan nää viestit aina sillai, että näkyy koko viestiketju (siis tekstit näkyy suoraan peräkkäin) yhtenä pötkönä.

Tossa ylhäällä on semmonen kohta, jossa lukee, että ""näytä koko viestiketju"". Siit ku klikkaa, niin viestit näkyy peräjälkeen ja musta ainakin on paljon helpompi sillai niit lukea =)

 

[Lentiäinen]

Joo, en tiedä miten mulla joissain ketjuissa on mennut ""näytä vain otsikot"" malliin nämä. En ole kyllä itse vaihtanut, luulin että sonera on jotenkin muuttanut formaatia, heh... Jotkut ketjut tulee niin kuin ennenkin, eli ""näytä koko viestiketju"", on tosiaan mielestäni selkeämpi noin. Täytyy vähän hakkeroida ja vaihtaa.... Oppia ikä kaikki, mä oon kyllä ""melkonen nörtti""=)

 

[Kerttu]

Moi!!

Täytyy tänne tilittää kun en oikein enää tiedä mitä tehdä. Mies luulee, että oon pettäny sitä. Olin eilen illalla bileissä ja tulin sieltä vasta aamusella kotiin. Juttelin äsken sit hyvän ystäväni kanssa puhelimessa välillä suljetuin ovin ja keskusteltiin kaikenlaisista ihmissuhdekuvioista mm. mieheni ja minun pahasta riidasta vähän aikaa sitten. sanoin sit jossain vaiheessa lauseen joka meni jotenkin näin:""meidän kuumana hetkenä...""no, mieheni oli sattunu kuulemaan sen, ja nyt hän ajattelee, että mulla on ollu kuuma hetki siellä juhlissa, vaik tuo lause liitty aivan muuhun asiaan. Itekin herkästi mustasukkasena tiedän, ettei selittelyt paljon auta, mut jotainhan tässä pitää nyt pystyä tekemään, kun mies tuntuu olevan sitä mieltä, että olen pelehtiny siellä nuorten miesten kans, joista yhteen juhlissa vasta tutustuin ja sit toinen on sellanen jonka tunnen pidemmältä ajalta. No, ehkä tilanne rauhottuu tästä itestään, mut tuntuu vaan jotenkin toivottomalta tällä hetkellä. Taitaa olla meille kehkeytymässä sellanen seitsemän vuoden kriisi...eikös sitä sanota, että seitsemäs vuosi suhteessa on hankala. ja meillä tässä seitsemäs vuos täyttyy parhaillaan. Täytyy varmaan antaa tilanteen rauhottua ja yrittää sitten käydä hyvässä hengessä keskustelua luottamuksesta yms asioista. meillä on ollu nyt puolin ja toisin sellasta mustasukkasuutta ja pettämisen pelkoa viime aikoina. huoh. ei taida vauvajutut nyt todellakaan olla ihan niitä ykkösaiheita tässä perheessä tällä hetkellä.

toivottavasti seuraavalla kerralla olis jotain ilosempaa kirjotettavaa. Jos teillä on jotain vinkkejä tuohon ongelmaan niin mielellään otan kyllä vinkit vastaan.

 

[Meri]

Kappas kappas, mun edellinen viesti ei ollutkaan lentänyt tänne asti. Onnistuin kai hävittämään sen bittiavaruuteen..

Eipä silloin ollutkaan muuta kuin toivottelin Tuutikille hyviä odotuksia, haikailin myös Mariaa (ja muita vanhoja tuttuja) ja toivon Karpalon Ladalle muitakin pikkuvikoja..
Armoton harmitus iski kun luin Tädin kurvanneen paikalle, mutta hyvä vain jos minua harmittaa enemmän. Pahoitteluita en esitä, koska niin joskus toivoit (ja luulen ymmärtäväni miksi), mutta paljon tsemppiä ja tehokkaita kivunlievityksiä ensi hätään..

Kertun tilanne kuulostaa kinkkiseltä.
Meistä jokainen reagoi omalla tavallaan ja ainoa keino jota osaisin ehdottaa, avoin keskustelu, oli jo ""tyrmättyjen"" listalla. Tuossa tilanteessa mun tekisi mieli vain mennä sanoa että ""ymmärrätkö, kuulit vain yhden yksittäisen lauseen, etkö sitten halua kuulla mihin se liittyy..""
Mustasukkaisuuden jyllätessä sekin kuulostaa selittelylle ja ärsyttää vain entistä enemmän.
Ehkä kuitenkin on viisainta antaa tilanteen rauhoittua ja keskustella sitten asiat halki. Sorry, ei siis ole hyviä vinkkejä tähän hätään.
Tsemppiä Kerttu !

Meidän kissarouva (kiitos kysymästä Karpalo) voi jo paljon paremmin. Se alkuperäinen virtsatieinfektio (yms. vaivat) ja oksentelu on jo rauhoittunut ja ruoka siis kestää jo sisuksissa. Toivon vain että tulehdus ehti poistua, vaikka kuuri jäikin kesken.

Oma napa: Ovishetket on käsillä tai pahimmoilleen jo menossa ohi. Puuhastelut jäi nyt vähän viime tippaan, mutta toivottavasti ei ihan myöhästynyt.
Hölmö minä, pitäisi kai valittamisen sijaan toimia...
Saas nähdä mitä lauantai tuo tullessaan..

Palaillaan,

-Meri-

 

[Hanne]

Täällä alan pikkuhiljaa heräämään henkiin. Pari kunnolla nukuttua yötä on auttanut kummasti. Vieläkin voisin kyllä vaan nukkua ja nukkua noita univelkoja pois. Töihin on kuitenkin taas kerran raahauduttava. Onneksi huomenna on vapaata.

Viimeiset viikot on ollu raskaita. Rippijuhlaa, työmatkaa, hautajaiset, tonttikaupan peruuntuminen ja ikäviä uutisia. Ja kaikkiin mahdollisiin väleihin töitä, töitä ja töitä. Nyt haluisin vaan pidellä ovenkarmeista kiinni ja pysytellä visusti kotona. Kunpa se vaan ois mahdollista!

Oviksesta ei oo ollu mitään tuntermuksia, joten eipä taida vaaviakaan kuulua vähään aikaan tähään taloon *huokaus*. Junnataan siis paikallaan vaan.

Kertulle pahoittelut kinkkisestä tilanteesta. Toivottavasti saatte keskustelukanavat auki ja tilanne selviää parhain päin!

Keskustelukanavista tulikin mieleen, että jouduttiin tossa taannoin istuksimaan puolisoni kanssa autossa aikas pitkä matka. Hyväbpuoli oli se, että saatiin aikaa jutella. Käytiinkin monta monituista hyvää keskustelua eri asioista. Oli todella hyvä. Kaiken väsymyksen keskellä oon sentään voinut huokasta omistavani miehen parhaasta päästä. Kaikista pienistä ja joskus isommistakin kinoista huolimatta!

 

[Meri]

Sunnuntai-iltaa ystävät!

Täälläpä onkin ollut rauhallinen sunnuntai ja valitettavasti niin on ollut täällä ihan muutenkin (livenä siis).
Odotuksista huolimatta lauantai ei tuonut tullessaan muuta kuin nukkumatin vihdoin ja viimein.
Miesrukkaa vaivasi taas vanha urheiluvamma, johon sen piti ottaa punaisen kolmion särkylääkkeitä ja valitettavasti kokemus jo kertoo mitä niistä seuraa (puuhastelut jäi siis väliin)..
Ovis siis tuli ja meni tältä erää. Nyt voi siis ihan turvallisesti odotella tätiä parin viikon päästä ja sitä rataa.. (ja on varmaan tulossa silloin, terokuuri taas alkoi).
Taisin kirjoitella siinä kadonneessa viestissä siitä ajatuksesta ettei kelloteta noita puuhsteluja, vaan mennään ihan omien halujen mukaan (tulee siis jos ois tullakseen). Tästä syystä yritän olla pettymättä ja soimaamatta itseäni. Kaipa sitä oisin saanut jotain irti, jos olisin yrittänyt kovemmin vongata hyvän syyn vuoksi.

Mutta, huomenna odottaa taas uudet murheet.
Lomaltapalaajaa odottaa varmaan mukava nippu rästitöitä ja lisäksi vielä osastopäällikön tuuraus. Kiireisiä viikkoja siis luvassa. No, meneepähän nämä piinaviikot ja odottelu (uutta kiertoa odottelen jo..) nopeammin, kun ei ehdi turhia pohdiskelemaan..

Tuo Hannen mainitsema keskustelukanava on kyllä toimiva hyväksi havaittu. Autossa noiden miesten on vaikeampi päästä karkuun ja vaihtaa puheenaihetta.
Toinen hyvä keskustelunpaikka meille on ollut sauna tai näin kesäaikaan meidän hämyinen ja tunnelmallinen parveke. Viinilasi tai pari irroittaa miehen kielenkannat yllättävänkin hyvin. Monta hyvää keskutelua saatu aikaan..

Kertun tilanne vähän huolettaa. Kerrothan kuulumisia. Toivon että tilanne selviää / on selvinnyt.

Mutta nyt täytyy valmistautua yöpuulle, ettei heti ensimmäisenä aamuna tarvitse mennä töihin mustin silmänalusin.

Palaillaan,

-Meri-

 

[Äippä82]

Syksy se vissiin tuolla kolkuttelee. Tänään oli kyllä niin kylmää ja koleaa. Toivottavasti saatais nauttia viel muutamista lämpimistä ja surinkoisista päivistä.

Meidän pojalle iski eilen joku vatsis. Onneksi ei oksentanut kuin kerran, mutta pieni meni ihan hämilleen kun koskaan ennen ei ole vastaavaa tapahtunut. Hädissäni jo ea:han minä soittamaan ja siel vain kerrottiin, et liikkeellä on ja olkaa onnellsia ettei kuumetta ole noussut. Ollaan kuulemma vähällä selvitty. Minä jo ihan kunnolla säikähdin.

Eilen olin appiukon takapihalla kyynärpäitä myöten marjapensaissa. Punasia viinimarjoja sieltä noukin ja vein äiskälle, että keittäis mulle niistä mehua (itse kun en endi, jaksa, OSAA)

Tuo mies tuossa meinaa, että käytös rupee muistuttaa kun ois täti saapumassa taas vierailulleen eli taitaa siis jäädä vain haaveeksi tuo yksiön vuokraaminen. No mua noi työt kutsuu tammikuussa, joten enköhän nyt rauhassa aloittele ja katsotaan sitten.

Mutta taidanpa painua tuonne punkan pohjalle kuorsaamaan, jotta huomenna jaksetaan juhlia pojan nimppareita.

 

[*Karpalo*]

Huomenta!

Mun lähipiirissä on tapahtunut ikäviä ja asia vie voimia multa nyt aika tavalla. Kukaan ei ole onneksi kuollut tms, vaan eräänlainen iso kriisi kyseessä. En halua asiasta täällä sen enempää kertoa.

Älkää siis ihmetelkö, jos mua ei näy. Käyn kyllä lukemassa juttujanne ja kommentoin jos jaksan

Vauva-asiatkaan eivät nyt sattuneesta syystä ole sitäkään vähää mielessä, mitä normaalisti.
Menkatkin alkaa loppumaan (taaskaan ne ei kestänyt ku nipin napin neljä päivää!) mutta seksi on nyt todellakin viimeinen asia mun mielessä. Onneksi ovikseen on vielä aikaa, ehkäpä tää tilanne siihen mennessä jotenkin selkiintyy.

Näkyillään taas ja pidetään lippu korkeella!

 

[Hanne]

Onkohan nyt jokin virallinen kriisi aika? Meidänkin lähipiiristä tuli aika yllättävä tieto, joka veti kyllä maton jalkojen alta. Onneksi tilanne on ilmeiseti rauhoittumaan päin. Voimia siis sinulle *Karpalo*. Toivottavasti asiat selviävät ja sinä jaksat! *Voimahalaus*

Minäpä kävin tässä laskeskelemassa oviksen paikkaa ja sain yllättyä iloisesti. Ovis pitäiskin olla nyt keskiviikkona. Olin luullu, ett se piti olla nyt viikonloppuna. tovioa ei siis ookkaan kokonaan menetetty! Mitään oireita ei kyllä ainakaan vielä oo. Ajankohta puuhailulle voisi kyllä muuten olla nyt hyvä. Oon saanu nukuttua ja parit vapaat on tiedossa. Kotona on muutenkin nyt hyvä henki!

 

[Salli]

Onpas alavireiset tunnelmat täällä. Enpä osaa minäkään sitä piristää kun tulin purkamaan omiani. Ihmettelen kun olen tässä muutaman päivän sisällä niin ottanut itseeni asioista, jotka vois päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos...

Kp hetkonen... *laskee* 17/noin 28-32. Että ei kai nyt vielä sentään pms-oireitakaan. Ehkä tämä työttömyys vaan kuitenkin laskee omanarvontunnetta ja heti ajattelee kaikkien olevan minua vastaan, kun jotain kyseenalaista tulee. Mies jo puhelimes ärähti mun jossittelujani... Se sentään osaa pitää jalat maan pinnalla.

Luulin myös oviksen menneen jo viikko sitten mutta vauvalehden laskuri veikkasi lauantaita. Ahkerasti on kyllä lakanoita pöllytetty lauantain tienoilla, että ehkä jotain toivonkipinää saan taas viriteltyä...

 

[*Karpalo*]

Nosto...

 

[Kerttu]

Moi!!!

Miehen kans on keskusteltu ja tilanne on yhä melko kinkkinen. Tää luottamus/mustasukkaisuusjuttu nimittäin sai lumipallon liikkeelle ja nyt sitten on pöydällä kaikki suhteen vaikeet asiat yhtä aikaa. Eilen juteltiin, että en halua ainakaan tällä hetkellä lapsia (ei tässä tilanteessa vois ajatellakaan!) ja mies on siitä sitten melkosen murtunu. Hän puhui jo siitä, että hän saattais joskus adoptoida yksin lapsen! Eli siis hän näkee eron mahdollisena sen vuoksi, etten nyt lapsia halua! Toki puhuttiin siitä, että tämä voi olla väliaikainen tunnetila, minulla siis. Eikä mieskään kuulema minusta halua erota, mut toi lapsiasia on hälle tosi tärkee ollu aina, joten ei nähnyt mahdottomana, että se vois nousta ylivoimaseks asiaks. Mulle tässä tilanteessa on ehkä vaikeinta se, että oon alkanu todella kyseenalaistaa meidän suhdetta ja sitä, että onko tää todella sitä mitä elämältä ja parisuhteelta haluan. Paljon on asioita, jotka puhuu tän parisuhteen puolesta, mutta samalla myös tuntuu, että on yllättävän paljon asioita, jotka on vaikeita ja ehkä osittain mahdottomiakin selvittää. Ainahan sitä sanotaan, ettei mikään ole mahdotonta, mutta nyt en oo ihan varma. Eli olenkin sitten todella sekaisin täällä eikä vauvoja nyt haaveillakaan. Voi siis olla, etten enää pahemmin tänne kirjoittele, mutta ehkä silloin tällöin käyn moikkaamassa. Ja jos saatte jotenkin sen sähköpostiringin pystyyn niin voisin siihen kuitenkin mielelläni tulla mukaan!

Kaikille teille muille kovasti PlussaOnnea ja muutenkin Onnellista oloa!!!

Kuulumisiin!

 

[Hanne]

Onpas täällä hiljaista. Sateiset ilmat ja syksyisen makuiset tuulet on vissiin saanu kaikki jotenkin alakuloiselle tuulelle.

Voi että Kerttu. En oikein tiedä mitä sanoisin. Seuraan lähipiirissäni myöskin samantyylistä tilannetta kuin tuo teidän. Raskasta, jopa sivullisen mielestä. Suhteen päivittäminen ennen niitä lapsia on kyllä parasta. Lapset kuitenkin monimutkaistavat vain lisää asioita. Ikävä kyllä monilla on ajatus sellainen, että lapsi on se, joka pelastaa suhteen ja kun lapsi syntyy niin kaikki kääntyy parhain päin. Näitäkin kun on ikävä kyllä nähty.

Toivottavasti saatte asiat kuntoon. Käy ihmeesä kertomassa kuulumisia. Nyt kun ollaan kuitenkin ""tutustuttu"" niin eihän tämä palsta sido pelkkään vauva-keskusteluun.

Omaan napaan siirtyäkseni. Minulla vauvakuume meinaa taas ottaa ylivallan. Viime yönä olin synnyttämässä! Eilen minut lumosi kahden pikkutytön leikki. Mikä mielikuvitus! Miten ihania he olivatkaan touhutessaan! Miten hyvin tuollaiset sopisivatkaan meidän perheeseen touhuamaan! *Huokaus* Sydäntä raastaa edes ajatella ettei koskaan saataisi kokea lapsiperheen arkea. Tälläiset ajatuksethan on tietysti luvattomia. Positiivisuus, positiivisuus, huhuuu!!!

Nyt lähden koira-lapsosiani hoitelemaan!

 

[Salli]

Voi Kerttua!

Itselläni ei pitkistä parisuhteista ole kokemusta (pisin 2,5 vuotta), mutta sen verran tiedän, että niitä negatiivisia asioita kyllä aina löytyy, kun ""antaa itselleen luvan"" niitä löytää. Ehkä olisi parempi kuitenkin miettiä niitä hyviä juttuja teidän suhteessa. Sitä ongelmatonta parisuhdetta kun ei ole olemassakaan. Ongelmat vain vaihtuu.

Toivottavasti saatte asiat selvitettyä! Tällaisesssa tilanteessa helposti kaikki näyttää niin negatiiviselta, vaikka normaalitilassa samat asiat kokisi ihan toisin.

Voimia ja kärsivällisyyttä keskusteluihin!

 

[Meri]

Tässä menee ihan sanattomaksi.
Liikkeellä on näköjään kriisejä ja alavireisyyttä ""enemmän kuin laki sallii"".
Paljon tsemppiä ja voimia nähdä valoa tunnelin päässä teille kaikille. *ryhmävoimahalaus*

Itsellä ei vielä pukkaa mitään ihmeempää stressiä tai kriisiä, mutta aikamoisen puhki kuitenkin olen.
Olo on kuin ei olisi koskaan lomalla ollutkaan. Ennustus tulevista kiireisistä viikoista taisi olla pahoin aliarvioitu. Tulevastakin kuukaudesta näyttää tulevan kaikin puolin ""mielenkiintoinen""; haastava ja rankka.
Vauvajutut taitaa tällä menolla jäädä haaveiksi, vauvat ja seksi on ollut täälläkin viimeinen asia joka mieleen tulee. Yksinkertaisesti uni tulee ensin.
Ja olen vasta ollut kolme päivää töissä loman jälkeen..
Taidanpa tässä ottaa pienet nokoset ennenkuin mies tulee töistä, jos vaikka tässä kuinka piristyisi.

Aurinkoisia ajatuksia harmaisiin päiviin
ja positiivisia säteitä kaikkiin tarkoituksiin.

-Meri-

 

[*Karpalo*]

Heippa!

Kertulle tsemppiä!
Mieti ihan rauhassa asioita, epätyydyttävässä parisuhteessa ei kannata roikkua. Onneksi asioilla on tapana järjestyä ja kaikella on tarkoituksensa. *voimahali*

Mun tilanne on edelleen mikä on, kun en asioihin voi oikeastaan mitenkään vaikuttaa. Pitää vain sivusta seurata erittäin onnetonta näytelmää, jossa läheinen ihminen on pääosassa

Mies on lomalla eikä sitä juurikaan kotona näy. Viihtyy kavereillaan yms. Välillä tuntuu, että meneekö se karkuun tätä mun pahaa mieltäni... Kun en ole mitään maailman iloisinta seuraa ollut viime aikoina. Toisaalta mua ei kyllä paljoa haittaa, vaikka olenkin kotosalla itsekseni. Saanpahan ainakin miettiä asioita rauhassa.
Vauvoja ei kyllä tällä tahdilla meille tule, ei paljoa jaksa seksi kiinnostaa ja mitenkäs sitä harrastaisikaan, kun ei miestä näy kotona kuin vilaukselta! Pitäis vissiin alkaa vaan tuumasta toimeen niin saisi muuta ajateltavaa.

Varasin vyöhyketerapiaan ajan pitkästä aikaa, saan ainakin kipeästi kaipaamani rentoutusta
Onneksi mulla on viikonloppu vapaa niin saan nukkua pitkään ja rentoutua oikein kunnolla. Töissä on meilläkin yhtä kaaosta, onneksi ensi viikolla pitäisi helpottaa.

Semmoista, nyt on alettava miettimään kauppaan lähtöä!

Koitetaan pitää lippu korkeella, vaikka yhdellä jos toisellakin nyt tuntuu matalapaine vaivaavan.

 

[Äippä82]

No ei se syksy vielä onneksi tullutkaan =)

Nuo parisuhdekoukerot osaavat joskus olla tosi kinkkisiä, varsinkin kun toinen ymmärtää jonkin asian väärin. Meilläkin monesti ollut vaikeita asioita pöydällä ja itkien on niitä sitten koitettu yhdessä kaahlata. Joskus on tuntunut, että onko tässä nyt mitään ulospääsyä muuta kuin lähteä eri teille, mutta vielä on saatu asiat selvitettyä ja yhteiselämää jatkettu.
Miellä nuo riidat (oikeat) on aina puhdistaneet ilmapiiriä ja monesti onkin sitten yhdessä naureskeltu, että tulihan taas tehtyä oikein kunnon ""suursiivous""

Poika tuossa kitarannauhoja vetää perässään ja maistelee.... tuleekohan siitä nyt sitten uusi virtuoosi kun muu ei tunnu kiinnostavan kun nuo kitarat, joihin on lupa vain isin kanssa koskea.

Ja taas alkoi jänskittää tuo yksiön vuokraus (vaikka tuskimpa siellä mitään on), mutta ei ne menkat viel olekkaan alkaneet.

No mutta nyt taas pitää palata kotihommien pariin.

 

[Maria]

Heippa!

Kotiin tulin - ja olenkin täällä nyt toistaiseksi. Ei ole tännekään haikara ilmoittanut vielä tulostaan. Alkaa olla taas se aika vuodesta, että alkaa lamaantua koko asian kanssa.

Opiskelemaan tosiaan pääsin, et kohta pääsee nauttimaan köyhästä opiskelijaelämästä. Meillä on kohta taas muutto edesssä *huoh*. En jaksais alkaa taas siihen rumbaan.

No, siivous kutsuu. Terveiset kaikille!!!

 

[Hanne]

Marialle moikka! Mukava kuulla sinustakin pitkästä aikaa!

Tää meitin poppoo on kyllä tosiaan nyt niin alavireistä. Saataispa ees yx plussa tähän ketjuun, niin nostattais vähän mielialaa. Täällä on lakanoita pöllytelty ahkerasti mutta oviksesta ei kyllä oo tietoa ei tuntemuksia. Taitaapa siis se gyne vaan kutsua!

 

[Äippä82]

No ei se syksy vielä onneksi tullutkaan =)

Nuo parisuhdekoukerot osaavat joskus olla tosi kinkkisiä, varsinkin kun toinen ymmärtää jonkin asian väärin. Meilläkin monesti ollut vaikeita asioita pöydällä ja itkien on niitä sitten koitettu yhdessä kaahlata. Joskus on tuntunut, että onko tässä nyt mitään ulospääsyä muuta kuin lähteä eri teille, mutta vielä on saatu asiat selvitettyä ja yhteiselämää jatkettu.
Miellä nuo riidat (oikeat) on aina puhdistaneet ilmapiiriä ja monesti onkin sitten yhdessä naureskeltu, että tulihan taas tehtyä oikein kunnon ""suursiivous""

Poika tuossa kitarannauhoja vetää perässään ja maistelee.... tuleekohan siitä nyt sitten uusi virtuoosi kun muu ei tunnu kiinnostavan kun nuo kitarat, joihin on lupa vain isin kanssa koskea.

Ja taas alkoi jänskittää tuo yksiön vuokraus (vaikka tuskimpa siellä mitään on), mutta ei ne menkat viel olekkaan alkaneet.

No mutta nyt taas pitää palata kotihommien pariin.

Hittolainen juur huomasin et jäi päiväl tuo viesti tuonne jonnee korkeuksiin.