Toukomurut 2014 ~ Maaliskuussa

Heippa kaikille! Vieläkö mahtuu yksi innokas esikoistaan odottava mukaan porukkaan? Flowerpower/28-vuotias/1. lapsi/ LA 10.5/ TYKS
Tosiaan siis viikkoja kasassa 31+2 ja monen monta kummaa asiaa (ja vaivaa) rikkaampana jatketaan kohti loppua :heart: Alkuraskaus meni järkyttävässä 16vkoa kestävässä nonstop pahoinvoinnissa ja posliinipönttö oli paras ystäväni noina viikkoina. RD tuli diagnoosiksi jo viikolla 16 kun riskiryhmään kuuluvana kävin ekassa rasituksessa. Tosin arvot olleet kotimittauksessa priimaa, ellei nyt lähipäivinä muutamaa notkahdusta lasketa. Toivottavasti pysyvätkin loppuun asti aisoissa :attn: Rakenneultrasta tosiaan vahva tyttölupaus saatiin ja niskapoimua oli 1mm ja verikokeet puhtaat. Istukkakontrollissa käytiin viikolla 29+3 ja noussut oli Painoarvio tuolloin oli neidille 1502g ja pituus huiteli tasan viikon edellä kuin LA mukaan Tosiaan joka ikinen päivä tullut luettua teidän juttuja ja nyt vihdoin uskalsin sitten liittyä mukaan, sillä helmikuisista tipahtaminen KM puolelle sai tämän raskauden tuntumaan hyvinkin pelottavalta ja epävarmalta asialta Juttua multa sitten riittää varmaan kyllästymiseenne asti, sillä oma ukkoraukka on jo kyllästynyt mun jatkuvaan höpötykseen

*Flowerpower ja Möttönen 31+2*

 

Tervetuloa Flowerpower85 , kiva että uskaltauduit liittyä mukaan Itselläni oli myös kohtukuoleman jälkeen vaikea liittyä/ puhua raskaudesta, mutta jossain vaiheessa tein päätöksen et en anna pelon ns.pilata tätä odotusta. Emmehän koskaan tiedä miten elämässä käy, joten parempi elää tätä päivää ja yrittää nauttia siitä

Supistelee, supistelee. Toivottavasti nämä pikkuhiljaa sitten vaikka edistäisivät kohdunsuun tilannetta siten et syntyis vaikka 38 viikolla. Tai sitten on vain toiveajattelua ja kärvistelen loppuun saakka, kuten aiemminkin:kieh:

Ensi viikolla on ultra äitiyspolilla, ei malttais odottaa. Noh mutta enempää kirjoitettavaa en tähän hätään keksi. Mukavaa ja mahdollisimman vähä vaivaista viikkoa toivotellen.

papumamma ja pähkinä 32+5

 

Kiva kun tullut uusia mukaan, tervetuloa :flower:
Mulla on tänään neuvola mutta en varmaan kerkiä laittaa kuulumisia kun vasta huomenna, tänään ilta, huomenna aamu.

Heräsin 6.00 siihen ku molemmista pohkeista veti suonta ja kipeä suppari päällä, yritäppä siinä nyt sitten olla hiljaa ku muut nukkuu vieressä, voi juma että sattu... Onneksi "tila" laukesi kohtuu nopeasti ja nyt jo ok. Supistukset kyllä jatkuu mutta ei kipeinä...
Nyt nuo supistukset on muuttunu ihan päivittäiseksi "riesaksi" mutta onneksi ne on ihan kivuttomia suurin oss, ens maanantaina onki seuraava lääkäri ja kontrolliultra..

32+2

 

Sanoin kans ukolle, että pitkät on kaks kuukautta edessä jos jokainen yö on noin hankala.. tänään se onkin tuomiopäivä, onko työura tälle erää ohi vai vieläkö mennään yrittään. Ja voin sanoa, ei ole tukiliivistä ollut hyötyä selkävaivaiselle.

Mutta joo, kaikki on onneksi oikeasti hyvin, vaikka tää tätä valitusta vain onkin

Merge_ ja yökyöpeli 30+6

 

Sf-mitoista aiemmin tuolla oli ollut puhetta. Minulla on joka mittauksella sf-mitta ollut yläkäyrällä tai sen yläpuolella. Itse jo panikoin, että mikä on ongelma. Käyn kuitenkin perussairauden vuoksi kasvukontrollissa ja siellä taas lapsen pituus menee ihan täysin keskikäyrää, mutta laiha on tyttö eli paino alarajalla. Kun kysyin sf-mittaa, niin kommentoi, että sitä ei paljoa kannata tuijottaa, koska on niin suuntaa antava ja riippuu mittaajasta.

Mutta kysymys teille muille, varsinkin kun täällä on muitakin ulkomailla eläjiä. Häiritseekö teitä anopin/apen tai muiden sukulaisten uteliaisuus? Minua risoo todella paljon, kun joka ilta soitetaan miehelle ja kysytään, miten voin, milloin menen lääkäriin ja olenko ollut töissä. Olen töissä ihan normaalisti äitiyslomaan asti. Minulla tosin suomalaisten työnantajan mukaan äitiysloma menee Suomen mukaan, kun täkäläisen systeemin mukaan se olisi alkanut tänään. Mies kyllä hyvin yrittää suojella minua uteliaisuudelta, mutta silti sitä riittää. Olen yrittänyt selittää, että se, mikä koskee minun kehoani ja lääkäreitäni tmv, on minun asia ja kerron sen, minkä haluan ja katson tarpeelliseksi. Sitten miehelle valitetaan, että reagoin kummasti. Olemme olleet naimisissa vuoden eikä ole miehen vanhempiin ja hänen mummoonsa vielä muodostunut sellaista suhdetta, että ihan kaiken kertoisin, mutta he ei sitä tunnut tajuavan.

Anteeksi tämä vuodatus, mutta asia on viime aikoina risonut todella paljon...

 

Huoh, ei tosiaan ihan samasta näkökulmasta, mutta kyllä tuo tietty yksityisyyden menetys on ollut shokki minullekin. Vatsan taputteijota riittää ja ainakin itse saan vastata nyt ihan päivittäin kyselyihin voinnista ja vatsan koosta - ja myös miehelle soitetaan ja kysellään minun vointiani. Olen koittanut olla vaan pitkällä pinnalla ja mieltää tuon liiallisen tungettelevuuden kohteliaisuutena ja tietty esim. anopin osalta ihan aitona huolena siitä että lapsenlapsi saadaan turvallisesti maailmaan.

Silti hiukan kyrsii kun joutuu miettimään esim. sitä miksi niin monen pitää esim. kommentoida vatsaa niin suureksi että siellä on varmasti ainakin kolmoset??? Tähän olen vastannut, että vatsa kasvaa ihan turvallisesti neuvolan määrittelemien keskiarvokäyrien puitteissa. Laskettu aikakin on selvillä koko kerrostalolle jossa asumme, sillä joka ikinen eläkkeellä oleva talon asukas on kysynyt laskettua aikaa jo ainakin kahdesti!

Silti ehkä eniten loukkaa se, että kaikki eivät tajua mun olevan raskaana. Sais kyllä olla aika kummallisella tavalla lihava, jos läski kasaantuisi samaan tapaan kuin olisi työntänyt koripallon paidan alle

Mua hiukan pelottaa jo tuleva imetys ja että tungettelevuus jatkuu samanlaisena. Mä en halua näyttää rintojani edes anopille, en ehkä omalle äidillekään... Tuntuu tosi keljulta, että pitäisi olla ihmisten ilmoilla tissi paljaana - tai että jos merkit pitävät paikkaansa, on ihan sama jos vetäydyn jonnekin oven taakse imetämään - ne tulevat perässä !! :O Ihan naurettavaa pelkoa, mutta silti musta tuntuu että joudun varmaan ostamaan ihan tästäkin syystä rintapumpun ja sellaisen imetussuojaliinan joita näin jossain nettikaupassa.

 

Itsellä onneksi ei ole kovin tungettelevat anopit, appiukot sun muut. Appiukko varmaan eniten tenttaa...ja kun ei olla kerrottu kenellekään tulevan vauvan sukupuolta, niin siitä kyllä tuntuu kaikilla olevan mielipide; onko esim "poikamaha" tms! Se ehkä rasittaa, ollaan tahdottu nyt vaan pitää tieto ihan omana tietona. Piste.

Pikkusen piti joulun aikaan toppuutella appiukkoa, kun se hermoili, että pitäiskö hänen tulla meille joitain viikkoja ennen laskettua aikaa...että sit kun tulee se lähtö, niin hän olis valmiina poikien kanssa. Sanoin ystävällisesti, ettei tartte, että mun isä kyllä asuu 20km:n päässä ja sairaalamatkan varrella¨.. että hoidossa on. Ja se, että appiukko olis täällä viimeiset VIIKOT!!! Mä en halua, eikä kyllä mieskään :O onneks ymmärsi.

Soitin eilen neuvolaan; ens viikon ma olisi lääkäri ( sisätutkimus) ja siitä neuvolan tätin luo mittauttaa kaikki hempat, verenpaineet sun muut. Tänä aamuna meni muuten rikki 60kg! 10kg siis tullut jo.

Supistelut, hiukan napakat sellaiset, painottuvat selkeesti iltaan/ yöhön. Alavatsa taas on ollut nyt useamman päivän " ei niin kipeä"

Äippä ja tyty 29+2

 

Kroppakriisi pallomahan kanssa voi hyvin ja kauhulla seuraan vaa'an lukemia.. Mutta samalla koitan ajatella, että kohta raskaus on ohi ja pääsen liikkumaan ihan eri lailla kuin nyt.. Painoa tullut lisää 10,5kg plussasta nyt, ja tyytyväinen olen jos loppusaldo ei enää paljon kasvaisi tai sitten pitäisi pompata jo toisen kerran uudelle kymmenluvulle vaa'an kanssa.

Tänään oli neuvola ja vaikka äskettäin saikuttelin ja söin pissatulehdukseen antibiootit, niin perskule: Taas oli pissassa neuvolassa plussalla sekä proteiinit, että valkosolut.. Hemmetti.. Alamahaa on alkanut taas jomottaa, vessassa saa rampata koko ajan ja huomenna kiikutetaan jälleen (kuukauden sisällä) kolmannet pissat putkiloissa labraan. Onko muilla ollut pissaseulojen kanssa ongelmia?? Suurin ongelma tässä on se, että neuvolassa tosiaan näyttää näytteet että jokin on pikatestillä vikana, mutta labrassa ovat sitä mieltä, että ei ole mitään vikaa..

Töissä pitäisi vielä jaksaa kaksi viikkoa (loppua kohti lepsulla työtahdilla onneksi ja ensi viikon keskiviikon olen jo lomapäiväksi varannut muutenkin). Kun saa esikoisen mummolaan ja miehen pukattua työporukan kanssa reissuun, niin saa olla itse aivan yksin kotona. Laittaa vauvalle sänkyä, siivoilla nuo kaapit ja ottaa rennosti.. Mutta tosiaan jos tämä jomottelu, kipuilu ja olot huononee, niin saikku kutsuu suosiolla jo ennen ensi viikkoa.

Nyt tämän hyvin lyhyen työpäivän jälkeen (aamu kun meni neuvolassa) kotiin lapsen kaveriksi, kun oli tuossa eilen vielä hieman kuumeinen, eikä voinut hoitoon mennä vielä tänäänkään. Päästämään mies iltavuoroon ja koittaa itse keksiä jotain rauhallista aktiviteettia illaksi lapsen kanssa, jonka pitää kolmatta päivää olla sisällä.. Alkaa jo olla mökkihöperö koko mukula.

Skaardie + Pottu 32+1

 

Täällä ei ole näkynyt pahemmin vatsantaputtelijoita tai kyselyjä muutenkaan. Mua oikeen harmittaa ku haluis jakaa enemmän tietoa raskaudesta ihmisille mutta tuntuu vaan välillä ettei ketään kiinnosta esikoinen vie aina kaiken huomion ja mä jään mahani kanssa taka-alalle...
paras kaveri on myös raskaana että onneksi on edes yksi "kyselijä" ja kuuntelija

 

Anopit tai vastaavat Täällä anoppi on ihan ok, esikoismahaa taisi kerran taputtaa aikoinana, mutta tais tajuta ilmeestä, että parempi jättää koskematta... Appiukko on älytön hössöttäjä, oma isoäitini taas HIRVEÄ neuvoja ampuva automaatti. Isoäidin puheluihin en edes vastaa, ihan kylmän viileesti vaan annan soida. Ikävää näin, mutta en vaan jaksa häntä.

Naapurin rouva taas kommentoi, että "paljon pienempi maha sulla nyt on kuin ensimmäinen, se oli valtava". Öö joo, niin tiedän, mutta se ei tainnut olla hänen asiansa?

Imetys Mua enemmänkin ärsyttää se, jos oon jossain kylässä, vaikka isovanhemmilla tai lapsettomilla kavereille, ja sitten alkaa imettää, vaikka siististi tissi piilossa jonkun liinan alla - niin ihmiset on kauheen vaivaantuneita. Ihan kuin siinä ois mies eikä vauva sitä rintaa lutkuttamassa...

Se kuuluista "keskiraskausen energiapiikki" on tainnut iskeä vasta nyt. Jaksaisin vaikka mitä! Ja olo hyvä, ainoastaan väsyttää iltaisin reippaasti, jos on koko päivän puuhannut hirveästi. Sitä parempi mieli, mitä enemmän tekee.

30+1

 

Itse olen kokenut mukavana, jos ihmiset kyselee raskaudesta. Edellinen kun päättyi kohtukuolemaan ja uusi raskaus alkoi niin pian. Ihmiset ei oikein tiedä miten päin olisivat kun raskaus tulee puheeksi... ei minua kovin moni ole myöskään onnitellut raskauden vuoksi. Voihan olla et se on omien korvienkin välissä :/ Mut muistan kyl edellisissä korm.raskauksissa ärsytti loppupuolella kun kaikki kyselivät joko syntyy....

Minttumaaria itse muistan kans tuon imetys ahdistuksen (ihmisistä johtuvan) esikoisen kans Ja alussa se oli just noin. Sitten ku siitä tuli rutiinia itsellekin se ei ehkä vaivannut niin paljon. Kakkosen kans en muista enään vaivanneen, toisaalta kun oli se esikoinenkin siinä hoidettavana niin imetti sit ihan missä vaan. Mut mulla kyllä oli lähes aina harso siinä vähän edessä. Laskeutui olkapäältä vauvan selän taa. Antoi yksityisyyden tunnetta mulle, vaikka muita oli huoneessa.

Täälä kans supistukset vissiin tulleet jäädäksee.

Papumamma 32+6

 

Tervetuloa uudet,kiva saada lisää juttukavereita.<3

Anopista.Joo,meillä todella tehokas ja ihana,mutta kuuluu myös siihen tyyppiin,joka järjestää vieraillessaan kaapitkin pyytämättä....Asuvat tosi kaukana,ja olen jo vähän tottunut tähän,mutta tiedätte varmasti tunteen...Itse olen vieläpä järjestyksen ihminen ja joskus mietin,mitä moitittavaa noissa MINUN kaapeissani muka oli...Nyt osaan jo ottaa häntä vähän mukaan noihin kotihommiin tyyliin "okei,pestään nyt ne ikkunat sitten yhdessä,jos kerran välttämättä haluat..."Ei paha.

Onko joku jo muuten sairaslomalla äitiysloman alkuun asti?Minulla voi olla se edessä huomenna,kun on neuvolalääkäri uudestaan.Herättää vähän ristiriitaisia fiiliksiä.Haluaisin kyllä jo jäädäkin,kun tuo seisomatyö ottaa koville(+perusteet on),mutta pelkään vähän kertoa pomolle...

Vatsantaputtelijoita ei onneksi ole,mutta työpaikallani koulussa katseita kyllä saan.Ja uimahallissa varsinkin.Olen kai tosi hoikka edelleen,mutta nyt nuo minun jalkojen suonikohjut ovat räjähdysmäisesti kasvaneet.
Parhaillaan ihan kamalat suoraan sanoen.Tiedän kyllä,että häviävät ehkä nytkin synnytyksen jälkeen,mutta tuntuu kyllä pahalta,kun ihmiset tuijottavat.Lasten takia haluan kuitenkin käydä viikoittain,vaikka se itselle epämukavaa jo onkin...

Muilla samaa ongelmia,suonikohjuja?Miten hoidatte?

Mea ja tyttönen 30+5

 

Ai niin.Tänään oli se uusi rakenneultra lääkärin tekemänä.Mitään poikkeavaa ei löytynyt,ja meidän tyttö kasvaa jo melkein keskikäyrällä.Ei siis pitäisi olla enää liian pieni.<3Kontrollit on ja vielä yksi ultra,mutta kylläpä kevensi mieltä.

 

Tervetuloa uusille
Täällä on kovia kipuja välillä kun vauva painaa päätään tai peppua lantioon..Tuntuu että syntyy siihen paikkaan :O siirtyy kuitenkin nopeasti poiskin ja alhaalla ei tunnu mitään kovaa..Toivottavasti neuvolassa katsoo tällä viikolla tarjonnan kun hiukan huolestuttaa tuo asento..Aikaahan kääntymiseen olisi mutta aikasemmat ei ole kääntyillyt ollenkaan,vissiin tilanpuutetta..
Jännä ettei ole vielä hätäisimmät vauvat alkanut syntymään kun viikkoja alkaa kaikilla olemaan jo ihan hyvin Toisaalta hyvä vain että pysyvät kohduissa turvassa.
Onko muilla pahaa oloa? Mulla varsinkin aamuisin sama krapulainen olo kun raskauden alussa sekä närästys vaivaa pitkin päivää ja yötä..
Pitkä autossa istuminen aiheuttaa supistuksia mikä onkin mukavaa kun pitäisi käydä ikeassa jonne täältä ajaa pari tuntia..Tyttöä odotellessa oli sama homma,mies kun ei tunnu ymmärtävän että ne pakolliset ostokset voisi aikaisemminknín hoitaa..
Muutenkin ärsyttää kun ei tunnu saavan kotitöissä apua,lapset pyörii jaloissa ja isäntä istuu koneella tai sit oon lasten kanssa keskenään mut kohta 2v ja 4v ei mitään parasta apua oo kun hölöttää ja tappelee koko ajan :/ tai muuten vaan sotkee..
Lepoa olisi kiva saada enemmän mutta ei niin ei..Tuntuu tosiaan että isäntä ei vaan ymmärrä ollenkaan miten rankkaa ison masun ja kahden muksun kanssa on vaikkei mitään ihmeellistä tekisikään..
Mutta jospa siinä olisi valitus tältä erää
Mukavaa keväistä viikon jatkoa!
Avantasia ja viikari 30+1 :heart:

 

Pakko varoittaa Ikea ja supistelut ei sovi yhteen - itselle tuli lähtö heti Ikean reissun jälkeen, vedet alko tihkua Ikeassa ja supistukset yltyä, kun ensimmäinen otti varaslähdön, samassa huoneessa oli sairaalassa toinen, jolta tuli vedet Ikean parkkiin... Että jos automatkailu, kävely tai pidempään seisominen pistää supistamaan ja toivoo vauvasta täysiaikaista niin en suosittele ikeaan menoa. Mutta sitten taas, jos täysiaikainen ei meinaa itsekseen käynnistyä niin siinä tilanteessa suosittelen

 

Pakko varoittaa Ikea ja supistelut ei sovi yhteen - itselle tuli lähtö heti Ikean reissun jälkeen, vedet alko tihkua Ikeassa ja supistukset yltyä, kun ensimmäinen otti varaslähdön, samassa huoneessa oli sairaalassa toinen, jolta tuli vedet Ikean parkkiin... Että jos automatkailu, kävely tai pidempään seisominen pistää supistamaan ja toivoo vauvasta täysiaikaista niin en suosittele ikeaan menoa. Mutta sitten taas, jos täysiaikainen ei meinaa itsekseen käynnistyä niin siinä tilanteessa suosittelen

Mulla on molemmat yliaikaiset lähteny tulemaan kun oon vetäny itteni herkkusienillä ja pekonilla ähkyyn

 

Mulla on ainoat vatsaantaputtelijat lähinnä omia työkavereita ja itse kieltämättä kuulun kastiin, joka omalla tavalla suunnattomasti nauttii vatsan keräämästä huomiosta :snotty: Sairaslomista ollut paljon nyt puhetta...olin 3 viikkoa supistelujen ja selkäkipujen vuoksi viimekuussa pois töistä. Nyt olisi pakko jaksaa olla ainakin tämäviikko, jotta kollega saa pidettyä talvilomansa alta pois ennen kuin mun äippälomani alkaa. Teen työkseni ravintolakokin töitä ja vuoropäällikkönä pyörin (tai nykyisin lyllerrän) ja töissä yhä työnkuvaani kuuluvat 8-10h työpäivät, ei aina ehdi pitää mitään taukoja ja kuormia puran yhä jaksamiseni mukaan. Tänään ollut taas kipeitä ja pitkiäkin suppareita pitkin päivää, joten pakko rauhoittaa työsaralla taas.
SF-mitta mulla meni alusta saakka oikein urakalla yli käyrien, mutta nyt tasoittunut ja oltiin yläkäyrillä jo viime neuvolakäynnillä Tuolloin oli 29+4, sf-mitta 29cm. Jotenkin tuntuu ettei tuo ole kauheasti siitä nyt kasvanutkaan. Painoa on tullut kaikenkaikkiaan 5,2kg ja toivon suuresti ettei mitään viimeistenviikkojen supernousua tulisi, sillä painoa on jo ennen raskautta liikaa
Avantasia: Mä olen voinut myös viimeviikot todella huonosti. Aamuisin saa taistella pitääkseen aamupalan alhaalla ja jos pitkään makoilee niin iskee todella huono olo.
Ja nämä yöt...:headwall: 5 yötä herännyt nyt siinä 4.30 ja turha kuvitella saavansa unta enää. Ja kuulemma kuorsaan aivan järrrrkyttävästi osan yöstä. Voi ukkoraukkaa

 

Oottapa tet täälä jutellu paljon... no nyt vaan pikapostaus neuvola kuulumisista (minun pitäis olla jo nukkumassa ku illasta päässy ja aamuun taas meno eli kello soi jo kohta )

Paino -100g/vko, hb 116, rr 113/74, pissa ok. sykkeet +140, liikkeet ++, poikittais ja sf 32. 32+2. Ens viikon ma lääkäri ja seuraavalla viikolla taas neuvola...
Supistuksista kysli ja sanoin että ihan joka päiväistä herkkua nykyään ja alko kokeileen kohtua niin johan alko supisteleen ja kysy tahonko saikkua? sanoin että aattelin kunnialla selviytyä näistä lopuista vuoroista (enää vajaa 2vkoa) mutta jos kippeiksi muuttuu niin sitten soitan ja otan sen saikun ja ma on tosiaan se lääkäriki... Nyt äkkiä nukkuun ku kohta jo ylös nousu, saa nähä miten saan tytön ylös ku vasta seki laitto nukkuun..... nooh, kuuhlaan!!

 

Se on ku näin myöhään löytää itsensä tällaiseen ketjuun löytää niin avautumisia tulee monen kk edestä.. tai no lähinnä lämpimikseen poristua

Tällä mammalla nyt sitten työura on tältä erää paketissa, samoin kuopuksella tarha. Saa nähä mitä me keksitään, josko jtn kerhoa alkais kuukletteleen

Merge_ ja vavva 31+0

 

avantasia: Mulla on tuota etenkin aamuista krapulaan verrattavissa olevaa pahoinvointia ollut taas jonkin aikaa, joka on ihmetyttänyt kyllä. Kun syö tai juo jotain pientä, niin menee ohi eikä ole yhtä voimakasta kuin alkuraskaudessa.

Ikea ja muut reissut: Noooh, töissäkäynti, esikoinen, lapsenvahtien/tukiverkon puute höystettynä etenkin viikonloppuisin tuplavuoroja tekevällä miehellä sekä se, että mitään raskasta ei voi enää nostella on kyllä johtanut siihen, että esim. vauvan sängyt jne. on paloina vielä varaston perällä. Sieltä ne pitäisi jonkun voimakkaan kaivaa esiin. Ensi viikon keskiviikkona mulla on lomapäivä ja pian 4-vuotias esikoinen suuntaa mummon ja ukin luo viikoksi. Itse menen perässä sitten kun äitiysloma alkaa. Esikoisen ollessa lomalla, olisi tarkoitus laittaa vauvan vaatteet (on jo pesty, mutta viikattu laatikkoon) lipastoon, käydä ostoksilla (vaippoja, siteitä, tutteja, liivinsuojia, vanulappuja, topsipuikkoja jne..), laittaa vauvalle sänky kasaan, siivoilla kaapit, nähdä ystäviä ja levätä. Ja sieltä Ikeasta pitäisi tosiaan noutaa kaksi isoa kirjahyllyä, mutta miehen hommiksi taitaa jäädä se homma.

Skaardie + Pottu rv.32+2

 

Minttumaari*n kanssa samoilla linjoilla ton imetyksen suhteen :/ Esikoisen kanssa imetys ei onnistunut olosuhteiden puitteissa. Joten sitä ei sillon pitkälti tarvinnut jännittää. Nyt onkin sitten enemmän "sukulaisia" ym kylään tulijoita kun vauva syntyy.

Pahaa oloa enemmänkin iltaisin. Tosin tyttökin on vilkkaimmillaan sillon. Että kai jo ihan se saattaa sitä aiheuttaa. Nyt on kova buumi tullut tuosta kyljestä ulos pyrkimisestä :/ Ai että saa välillä hyppiä/sätkiä täällä, kun yhtäkkiä tulee kovia iskuja/venytyksiä kylkiluihin ja kyljestä muutenkin

Mahan taputtelijoita ei kovin onneksi ole. Voinnin kyselytkin menee pääasiassa miehelle suoraan. Ei tarvitse niistäkään itse niin välittää.

Kyllä hieman rasittaa, kun mitään raskaampaa ei saisi tehdä ja näin keväisin sitäkin hommaa riittäisi Että kuka ne sitten tekee? Vai jääkö ne odottamaan kunnes itse pääsee ne hoitamaan :/
Esikoisen mustasukkasuutta havaittavissa, kiukkuaa ja uhmaa ihan tosissaan. Kuuluu kai osittain tuohon ikäänkin mutta huhuh. Ei millään jaksais, joka päivästä huutoa ja vääntöjä sen kanssa.

mintssi ja rinsessa 31+6 <3

 

Sairaslomista ollut puhetta. Itse olen sairaslomalla äitiyslomaan asti. Joulukuun puolesta välistä jo ollut. Välillä tullut ns. Huono omatunto, mut hoitajan työt ei sopinut yhteen supistelujen kanssa. Esimies rohkaisi myös jäämään saikulle tuolloin, kuitenkin riski jos niin aikaisin syntyy. Enkä turhia riskejä enään halua ottaa.

Liikkumisen olen joutunut lopettaa lähes kokonaan. Lyhyt koiran ulkoilutus tai kauppa reissu saavat aikaan semmoisen supistelun et liikunnasta ei voi kun haaveilla Se kyl tympäsee.

POKS 33+ papumamma

 

Heissan mammat!

Eilen käytiin tutustumassa synnytysosastolle... kun meijän aiemmat (kaks poikaa) ovat siis syntyneet Helsingissä, ja nyt ollaan menossa SKS:lle synnyttämään. Mukavilta vaikutti tilat sun muut... jotenkin alkoi tuntumaan, että synnytyskin on nyt "lähempänä", kun piipahti kurkkaa sitä synnytyssalia jne, jaiks! :O
Itse oon sellanen luonteelta, että jos en tiiä mitä on tulossa/ edessä, niin en jännitä tai pelkää. Mut huomas jo kun meni toista synnyttämään, niin jännitti ja hiukan pelottikin, kun TIESI mitä on edessä.. :|
Mitä muuten ootte mieltä... tai siis itse en ainakaan osaa vatsan päältäpäin sanoa, kummin päin vauva masussa on.. niin kun tuntuu että tyrkkii välillä aikas pistävästi/ vihlovasti tuonne ihan alas.. niin onkohan ne jalat.. vai kädet? :ashamed: Isän vaimo sanoi että sehän on selvästi, että se POTKII sinne alas... eli olis perätilassa vielä. Hyvinhän tässä vauva kyllä kerkii vielä kääntymään.

Tänään sain aikaiseksi ommella YHDEN aluslakanan vauvalle :heart: Huomenna olis vuorossa pari pussilakanaa.. tilasin yli 2kk sitten Saksasta jst kangaskaupasta "hukkapaloja"... sai tosi edullisesti, ja pikkusen erilaisia :heart:

Äippä ja tyty 29+3

 

Niin ja itse olen ollut sairauslomalla rv24-> koska ollut kipuilevia supistuksia, sekä olin tuossa yli kuukauden etten päässyt lenkille/ kävelemään ollenkaan, koska supisteli kivuliaasti ja alavatsa oli niiiin kipee. Nyt viime viikonloppuna kävin pitkästä aikaa miehen kanssa kokeilee lenkkiä: 10min köpöteltiin ja tuntui ihan hyvältä, nyt olen käynytkin joka päivä sen 10-15min köpöttelemässä.

 

Minulla tulee kanssa voimakkaimmat potkut alas / sivulle ja viimeksi ultrassa (viikolla 23+) oli vielä perä / poikittaistilassa. Potkut tuntuu samanlaisilta kuin tuphon aikaan, niin kuvittelen voimakkaiden alapotkujen tarkoittavan edelleen siis väärinpäin olemista. Toivottavasti tajuaa jossain vaiheessa kääntyä!!

Olen selvinnyt ilman sairaslomia koko talven ja toivon selviäväni loppuun asti. Ainuttakaan harkkasupparia ei ole vielä tullut!! Tietääköhän tämä ongelmia synnytyksessä?
Tunteeko harkkasupistuksen varmasti? Siis tällainen keltanokka ensikertalainenkin? Jos vaikka tulee liikkuessa, niin voiko se jäädä huomaamatta? :ashamed:

30+0 poks! Kymmenen viikkoa!!!:O