Minusta lukiosta on hyötyä etenkin silloin kun sinne menijä on motivoitunut! Itse en lukioon mennyt, vaikka ei ollut hajuakaan siitä miksi haluan isona. Menin sitten kauppikseen, jossa eka vuosi meni ihan ok, toisena vuonna tuli sitten lintsailtua ihan urakalla ja koulu jäi kesken. Mutta tiedän sen, että lukio ei olisi ollut minulle oikea paikka, ei missään nimessä. Epäonnistuneen kauppiksen jälkeen pääsin vuodeksi töihin ja löysin oman alani (jonka kuulemma lähisukulaiseni olivat jo tienneet
), hain kouluun, pääsin ja valmistuin hyvin paperein.
Nyt olen pikkuisen ylpeä kun meidän lähisukuun on (toivottavasti) tulossa ensimmäinen ylioppilas. Siskonpoika odottelee tuloksia, hyväksyttyinä lähti, joten siinä mielessä ihan lupaavaa. Toisaalta tämä sitten vähän romuttaa käsityksiäni lukiosta, olen aina ajatellut että se on haastava paikka ja täytyy lukea, lukea ja lukea saadakseen kirjoitukset läpi. Jos nyt siskonpojasta tulee ylioppilas, tulee hänestä kolmen ällän yo: lukematta läpi lukion.