Moi!
Onpa kiva, kun meidänkin pino on taas hieman "aktivoitunut"
Joku, olikohan Hokkis, kyseli asunnoista, täällä asutaan vajaan 80 neliön kolmiorivarissa, ostettiin noin vuosi sitten. Eihän tätä tilaa nyt ylenmäärin ole, mutta kyllä me tänne ollaan ajateltu muutamia vuosia mahtua elemään ja takapiha on onneksi ihan mukavan kokoinen niin tuo varsinkin kesäisin lisätilaa kummasti.
Gwerko kerroit noista huutokohtauksista. Meillä niitä on kanssa ollut nyt varmaan kuukauden päivät. Aluksi niitä tuli aina kylvyn jälkeen ja sitten myös muuten iltaisin ja joskus päivisinkin. Nyt ne on, kop, kop, hävinnyt lähes kokonaan, pojalla siis ikää 3kk. Musta tuntuu, että meidän pikkumies kaipaa tuolloin lämmintä syliä ja läheisyyttä. Lähes joka kerta hän on rauhoittunut suht nopeasti, kun mä tai isänsä on ottanut hänet tosi tiiviisti syliin... Eli miten tuon nyt selittäisi... Mä otan pojan yleensä tuolloin ns normaaliin vauva-asentoon eli selälleen syliini ja pyrin saamaan semmoisen asenno, että kädet ja jalat ei pääse kovasti viuhtomaan, vähän niin kuin kapaloisin hänet syliini ja tuti on tietty tuossa kohtaa kiva kaveri myös
Ottakaa nyt sitten taas selvää tästä mun sepostuksesta :headwall:
Mutta nyt taitaa kutsua yöpuu
Jaksamista mammat :wave:
Onpa kiva, kun meidänkin pino on taas hieman "aktivoitunut"
Joku, olikohan Hokkis, kyseli asunnoista, täällä asutaan vajaan 80 neliön kolmiorivarissa, ostettiin noin vuosi sitten. Eihän tätä tilaa nyt ylenmäärin ole, mutta kyllä me tänne ollaan ajateltu muutamia vuosia mahtua elemään ja takapiha on onneksi ihan mukavan kokoinen niin tuo varsinkin kesäisin lisätilaa kummasti.
Gwerko kerroit noista huutokohtauksista. Meillä niitä on kanssa ollut nyt varmaan kuukauden päivät. Aluksi niitä tuli aina kylvyn jälkeen ja sitten myös muuten iltaisin ja joskus päivisinkin. Nyt ne on, kop, kop, hävinnyt lähes kokonaan, pojalla siis ikää 3kk. Musta tuntuu, että meidän pikkumies kaipaa tuolloin lämmintä syliä ja läheisyyttä. Lähes joka kerta hän on rauhoittunut suht nopeasti, kun mä tai isänsä on ottanut hänet tosi tiiviisti syliin... Eli miten tuon nyt selittäisi... Mä otan pojan yleensä tuolloin ns normaaliin vauva-asentoon eli selälleen syliini ja pyrin saamaan semmoisen asenno, että kädet ja jalat ei pääse kovasti viuhtomaan, vähän niin kuin kapaloisin hänet syliini ja tuti on tietty tuossa kohtaa kiva kaveri myös
Mutta nyt taitaa kutsua yöpuu
Jaksamista mammat :wave: