Toggle sidebar

Tammimammat 2008

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nintsu -81
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Heipä hei!

Ensiksi kommenoitn tuota Jumbiksen asiaa... Tosi ikävää. Iso tsemppihali sinulle! Jaksamista nyt oikein toden teolla. Kyllä mulla pisteli (ihan sinunkin puolesta), kun luin, että miehesi esim. tässä pelaili vaan tietokoneella. Muakin joskus risoo, kun mies viettää aikaansa jotain turhuuksia netistä vahaten, mutta paljon kyllä osallistuukin vauvanhoitoon. Mutta puhu ihmeessä näistä asioista neuvolassa. Ja minun mielestä oli tosi ihana, että uskalsit asian ottaa esiin täälläkin!

Meillä on ristiäiset tulossa la 8.3. Ensiksi suunnittelin pääsiäistä, mutta mies on koko pääsiäisen töissä ja mietittiin sitten, että tuskin siellä kukaan on pyhinä innokas vaihtamaan vuoroakaan... Tänään vaunuilin tytön kanssa kaverini kukkakaupalle. Luikin takaovesta sisään ja tyttö posotteli uniaan vaunuissa. Suunniteltiin siinä sitten vähän kukka-asetelmia kastepöytään ja kahvipöytään. Leipomisissa mun äiti on luvannut auttaa. Hän tekee ainakin täytekakun, kun on niin loistava siinä hommassa! Teki mun ja mieheni häihinkin kakut. Anoppikin varmasti lupautuu leipomaan ristiäisiin, vaikka ei ollakaan vielä asiasta keskusteltu. Ja kun isomummo kävi viikonloppuna, hän aikoi tuoda ristiäisiin leipomaansa leipäjuustoa. Heillä siis maitotila, jota poika nyt jatkaa. Kuinka paljon teillä on ollut/tulee olemaan ristiäisissä/nimiäisissä vieraita? Me pidetään tosi pienet juhlat. Tulee vaan mummot ja papat, isomummo sekä kummit. Kummeina on mun sisko ja hänen ensi kesänä tuleva aviomies, mieheni veli sekä eräs nuori tyttö, jonka au pair olin 2001-2002. Hän asuu ulkomailla (on kyllä ihan suomalainen) ja tulee paikan päällekin! Tulee koko viikonlopuksi meille. Askartelitteko tai hommasitteko valmiit kutsukortit ristiäisiin? Vai miten kutsuitte? Minä tykkään hirveesti askarrella ja teen aina kaikki kortit itse. Nytkin tein kutsukortit (6kpl).

Meillä alkaa pikkuhiljaa löytyä vähän neidin elämään rytmiä:) Illalla mennään nukkumaan n. klo 22. Syömään herätään klo 2 maissa ja klo 5 maissa. Tuo klo 2 syönti on tosi pikainen. Ei tarvitse kuin toista tissiä tarjota hetken aikaa ja jo simahtaa. Sitten tissitellään n. klo 8.30... 9.30 ja noustaankin jo ylös. Siinä sitten vaatii tisua jo noin tunnin päästä ja puolen päivän maissa ollaan vaunuiltu. Eilen ja tänään käytiin jo reilun tunnin lenkit. Vauva on nyt myös jäänyt vaunuilujen jälkeen ulos nukkumaan. Tänään nukkui 1,5h, eilen melkein 3h!!! Oon huomannut jo näinä kahtena päivänä, että tyttö nukkuu ulkona paljon paremmin kuin sisällä. Sisällä saattaa torkahtaa 10min ja kohta taas ähisee ja silmät on auki! Noh, sitten meillä päikkäreiden jälkeen tissitellään ja ollaan hereillä ja klo 17-21 vietetään tissittelymaratoneja, joissa siis kahtena edellisenä päivänä on täytynyt ottaa pulloa ja korviketta avuksi...

Meillä kävi tänään myös neuvolan täti katsomassa Piiperöistä. Painoa oli tullut n. 200g/vko. Piiperöinen painoi nyt 4070g. Iho oli hyvässä kunnossa, refleksit kunnossa ja kehui terhakkaaksi tytöksi. Seuraava neuvola on kuukauden päästä, 26.3 ja se on ryhmäneuvola. Onko muualla näitä ryhmäneuvoloita? Minusta on vähän hassua, että näin heti alkuun on ryhmäneuvola, minusta voisi olla myöhemmin. Mutta toisaaltahan se on hyvä, jos siellä tutustuisi vaikka uusiin äiteihin, joilla on suunnilleen saman ikäisiä lapsia.

Mutta, alanpas nyt vähän muihin hommiin.

Rosa ja Piiperöinen 26vrk
 
Jumbis, kovasti jaksamista ja haleja sulle! Varmasti kaikki helpottuu ainakin ajan myötä. Saitko jo verikokeiden tulokset?

Mulla on mennyt kaikki hyvin vauvan kanssa sekä myös miehen. Kertaakaan emme ole vielä riidelleet. Kotiaskareista ei olla edes neuvoteltu, mutta jotenkin sanattomasta sopimuksesta kaikki jaetaan ja molemmat tekevät mitä ehtivät. Mies käy töissä viitenä päivänä viikossa ja mä hoidan sillä aikaa vauvaa. Päivällä pesen pyykkiä, jos ehdin. Hän tekee kotiin palattuaan iltaruuan ja tiskaa. Myös siivoushommat hän on ottanut tehtäväkseen. Hoitaa vielä vauvaakin iltaisin. Tuossa vieressä hän kertoo juuri vauvalle satua. Olen kyllä tästä kaikesta tosi kiitollinen miehelleni. Myös vauva on tosi kiltti.

Me otettiin ristiäistarjoilu pitopalvelusta. Maksoihan sen kyllä aikalailla, mutta oli suht ainut vaihtoehto. En millään olisi saanut laitettua kaikkea yksin kun suku asuu kaukana. Ristiäiskukat hommasin vain itse. Suosittelen kyllä tätä vaihtoehtoa.

Amelie oppii uutta joka päivä. Hymyilee ja juttelee paljon. Leikkimatolla saavat kaikki roikkuvat lelut jo kovaa kyytiä ja käden koordinaatio on hieno. Osuu aina siihen leluun mitä katsoo eikä summittaisesti hutki. Pehmokirjojakin katsellaan yhdessä.

Amelie kääntyi eka kerran alle kuukauden ikäisenä meidän parisängyllä. Iltayöstä neidin kasvot olivat mieheen päin, mutta kun heräsin muutaman tunnin kuluttua neidin kasvot olivat minuun päin ja oli hinannut itsensä jotenkin ihan mun tyynyn viereen.

Nautitaan vauvoistamme!

Catriina ja Amelie 8 viikkoa ja 2 päivää
 
Meillä oli ensimmäinen neuvola tänään. Tyttö nyt siis 3,5 viikkoa. Painoa oli 3,580 ja pituutta 54,5 cm ja pipo 36 cm. Paino noussut viimeisen kahden viikon aikana 400 g eli kaipa se mun maito alkaa riittää. Joinakin päivinä ollaan jouduttu kyllä antamaan desin verran korviketta.

Tää tyttö taitaa lähteä kyllä nopeammin liikkeelle kun esikoinen aikoinaan. On jo pariviikkoisesta kääntyillyt hoitopöydällä selältä molemmille kyljille ja pari päivää sitten sohvalla kierähti kyljeltä mahalle...vahingossa tietysti, mutta kuitenkin. Kannattelee myös päätään tosi hyvin.

Katsoin tänään 4D:n perheestä joka oli omien 4:n lapsen lisäksi adoptoinut yli 20 ei toivottua erityislasta. (Suurimmalla osalla down, mutta oli myös muita sairauksia) On se meillä kyllä helppoa kahden terveen ja ns "helpon" lapsen kanssa. Olen kyllä äärettömän ikionnellinen ja kiitollinen noista mussukoista. Esikoisen kanssa mulla oli todella paha masennus, josta johtuen tuo vauva-aika on jäänyt vähän sumuiseksi ja tuntuu etten siitä johtuen päässyt nauttimaan äitiydestä ensimmäiseen 1-2 vuoteen, mutta nyt on onneksi toisin ja mieli on hyvä ja jaksaa tehdä asioita. Eikä neljän seinän sisälläkään ahdista.

Onko muuten tietoa, että milloin voi mennä uimaan? Riittääkö että jälkivuoto on loppunut vai pitääkö odottaa jälkitarkastusta?

Meillä on kanssa välillä riidelty reippaastikin, tänään viimeksi vähän autossa. Ensimmäisellä viikolla kotona tuli huudettua ja kiroiltua ja itkettyä kun olin kamalan väsynyt, maito noussut, hormonit sekaisin (?) jne ja mies sitten otti itseensä heti jos jotain sanoin ja itse kun olin niin herkällä päällä niin raivosin ja itkin. Baby bluesia varmaan. Meillä on itseasiassa nyt kuopuksen syntymän jälkeen ja vähän sitä ennen mennyt paljon paremmin :) (Viime vuoden puolella oli muutama tosi huono jakso. Yhdessä oloa tulee kesällä 6 vuotta, että kaipa se on ihan normaalia, että siihen mahtuu kaikenlaista!)

Ristiäiset on aika hyvin suunniteltu, kutsut vaan pitäisi askarrella/tehdä ja lähettää, mutta ei ole kiirettä kun juhlat on huhtikuussa. Anoppi auttaa ruoissa ja varmaan monet muutkin. Tänään kysyin mieheltä, että leipoisiko hän jotain ristiäisiin. Olen huomannut että on mua parempi siinä :) Teki juuri tänään pellillisen herkullista omenapiirakkaa. Juhlat pidetään seurakunnan tiloissa, vieraita 40-60 (auts), mutta ajattelin että unohdetaan voileipäkakut tällä kertaa ja järjestetään "helpompi" kahvitus. Esikoisen ristiäisissä meillä oli apuna seurakunnalta "palkattu" kahvinkeittäjä ja olisi varmaan hyvä nytkin. Kummeja on 4 kpl, joista yksi ei kuulu luterilaiseen kirkkoon.

Mies oli eilen ja tänään kotona, kun ei ollut koulua. Käytiin päivällä ensimmäistä kertaa Espoon HopLopissa, kun Vantaalla sijaitseva oli niin täynnä, että ovella oli lappu, ettei mahdu enää. Esikoiselle tuli tietysti paha mieli, koska tällä hetkellä HopLop taitaa olla parasta mitä hän tietää. Joten ajettiin sitten aika pitkä reissu sinne toiseen, varsinkin kun ei meinattu aluksi löytää sinne. Nythän noita sisäleikkipuistoja alkaa olla enemmänkin ja Huimalakin pitäisi avautua tän kuun lopussa.
 
Ehdin ehkänyt vähän tänne kirjoittamaan,mutta sitten taas mentävä tekemään ruokaa tytölle ja laittamaan lauria unille.
Verikokeissa ei mitään mainittavaa, yksi arvo oli vähän korkeella (en muista mikä). Kuitenkaan ei keuhkoissamitään tulehdusta,pelkkää virusperäistä flunssaa. =( Heti pitää olla yhteydessä päivystykseen,jos menee tukkoisemmaksi tai nousee kuumetta. Ja ja..mun mielestä lauri on välillä todella tukkoinen, joten kai täytyy käydä lääkärissä.

Vaikka kuinka päivä tuntuis raskaalta,eniten lohtua tuo lasten hymyt ja varsinkin se kun tyttö halailee ja pusittelee...laurin noita tapoja odottelen.=)

Ollaan miehen kanssa oltu yhdessä kahdeksan vuotta ja onhan meilläkin ollut välillä oikein kunnon tappeluja ja tosi huonoja jaksoja. Pariin kertaan olen muuttanut omaan asuntoon,mutta aina kuitenkin sitten palannut takaisin. kaksi tulista kauris-sielua ollaan!

Päätin pitää miehelle mykkäkoulua tmän viikon,koska en todellakaan jaksa kuulla mitään marinaa ainakaan häneltä.Ihan tarpeeksi saan sitä kuulla tytöltä päivittäin (jokakylläkin on ihan normaalia hänen iässään). taidan tehdä saman mikä aina auttanut häntä tekemään kotitöitä..en pese hänen pyykkejä,tiskaa hänen tiskejään (tai konehhan meillä on).

Mutta nyt mentävä laittamaan sitä ruokaa...japyykit odottaa ripustamista.Jossitä sitten pääsis vaikka torkkumaan lasten kanssa edes vähäksi aikaa, tyttö kun osoittaa väsymystä jo.

Choco: En itsekkään muista tytön vauva-ajasta mitään muuta kuin ne iltaset itkemiset.

Jumbis
 
Nyt äkkiä kirjoittamaan kun kaveri nukkuu kehdossa..

Op, me pidetään tosi pienet kahvitukset, meinataan tarjota voileipäkakkua, täytekakkua ja keksiä, unelmatorttua ajattelin myös vääntästä. Sinne tulee mun isovanhemmat, pojan isovanhemmat ja kummit (mun eno vaimoineen ja mun veli). Eli korkeintaan 11 ihmistä yhteensä. Mä en ois millään jaksanut järjestää suuremmalle määrälle ihmisiä näitä juhlia, vaikka tuntuu että suku odottaa kutsua.. Mulle oli tärkeintä että pojan isoisovanhemmat pääsee, sen takia tosiaan mun vanhemmilla kahvitellaan (mummo liikkuu rollaattorin kanssa, ei pääsis meidän 3 kerrosta rappusia). Se nimi varmaan vaan kerrotaan, vaikka tosiaan kaikki sen jo tietää. Tehdään ite kummeille todistukset (perkule, niitä pitäis muuten varmaan rupee vääntämään..) ja siinä se sitten on. Ei mitään ihmeellistä, jutellaan ja syödään ja juodaan kahvia. =)

Mä annoin eilen pojalle korviketta pitkästä pitkästä aikaa. Se huus melkein koko päivän, ja illalla aivan hirveet kilarit sai. Oli just 2 x tissimaratooni takana, ja ajattelin ettei se nyt ainakaan rauhota toista. Annoin siis korviketta, jota kaveri lutkutti kokonaiset 20 ml ja nukahti. Heh.. Tänään onkin taas ihan kuin eri vauva meillä, on rauhallinen ja pitää "delfiiniääntä" (ihme pikku narinaa).

Meillä on myös ollu välillä vähän kireetä miehen kanssa. Sillon kun sillä on ollut isyysvapaata kaikki menee hyvin. Just eilen se sanoi, että ollaan etäännytty toisistamme vauvan tulon jälkeen.. Näinhän se varmaan onkin, ainakin nyt kun poika on ollut kamalan vaativa. Mutta eiköhän kaikki tuu palaamaan ennalleen!!

Nyt kehdossa huudetaan! Otettiin muuten tänään 56 cm vaatteet käyttöön vaikka 50 cm vaatteistakin osa vielä menee! =)

Nintsu + pieni mies kohta 2 kk
 
Meillä on kyllä menny miehen kans ihan hyvin. Ei me kyllä koskaan olla oltu mitään tappelijoita, joten toisaalta ihmettelisin jos vauva-aika ois tehny meistä jotain rääväsuita. Molemmat ollaan tällasia rauhallisia ja ainakin itse inhoan riitelemistä niin paljon, että teen kaikkeni ettei riitoja tulis.. oon aina ollu tällanen. Mä en osaa riidellä, mä rupeen vaan itkemään. Mekin ollaan oltu yhdessä 6 vuotta. Toki tää vauva-aika on välillä repiny kummankin hermoja, mutta ainakin toistaiseksi kaikki on menny suht hyvin ja koen, ettei vauva-aika oo kauheesti huonontanu parisuhdetta. Ei tietysti oo enää niin paljoa aikaa toiselle, mutta ne pienet hetketkin merkitsee.

Tuli muuten mieleen että minkä ikäisiä te muuten ootte? Onhan tästä ollu varmaankin puhetta aikasemmin, mutta en nyt muista.. ite oon 27, mies 32.

Simba ja poitsu 8 vkoa
 
simba: minä olen tänä vuonna 29 ja mies 32. yhdessä ollaan oltu 5,5 vuotta.

siis se mun nännikipu varmasti sit johtuu siitä, et poika ottaa kuitenkin niin pienen osan nänniä suuhun. se ei malta avata sitä suuta isommaksi ja sit ku se saa hipasu kosketuksenkin nännistä, niin se on jo imassu sen suuhunsa kauheella voimalla ja en saa sitä irti vaikka yritän suuhun sormea laittaa vapauttaan sen vakuumin.. se ku usein lutkuttaa huuliaan jo niinku söis tissiä siinä vaiheessa, kun se yrittää ottaa otetta.. öisin varsinkin poika ei malta millään ottaa kunnolla kiinni. ja sit se riuhtoo toisella kädellä koko ajan edessä ja kääntää päätä ihan väärään suuntaan. et ei se helposti mene oikein sinne suuhun. jos en saa korjattua tilannetta pian, alan pumppaamaan pulloon ja siirryn sellaseen syöttöön. turha tän kivun kans on kärvistellä.
voisko joku kertoa mulle, et miten te laitatte vauvan nukkumaan? jumbis kun kirjoittelee usein, et hän laittaa vauvan nyt nukkumaan... siis miten? olenko ainut, joka ei laita vauvaa nukkumaan (siis poika nukkuu sillon ku ite nukahtaa) tai jolla ei ole mitään tarkkaa rytmiä? alko nimittäin panikoituttaa, että olen jo jotenkin onnistunu möhlimään tulevaisuutta ajatellen kaikki rutiinit ja rytmit ja kaikki tulee olemaan pelkkää kaaosta..
 
Hehee, ei meiänkään pupua kyl viel laiteta nukkumaan :) se nukahtaa itte ku haluaa.. Ja rytmiä ei meillä tunnu viel todellakaan olevan, mut ei se ymmärtääkseni viel näin pienellä olekaan ajankohtainen...

Simba, mä oon 27 ja mies 28 ja yhessä ollaan oltu kohta kaks vuotta. :)

Hitsi alkaa ärsyttää noi rintakumit ku ne on koko ajan jossain tahmassa tai kissankarvoissa vaik melkein joka kerta ne pesen ja keitän (joka toinen kerta vaan huuhtasen kylmässä vedessä). Ois kiva päästä niistä eroon mutta helpommin sanottu ku tehty. Mun omat nännit on niin pienet että pupu ei tunnu tajuavan mistä ottais kiinni.. En voi siis kuvitellakaan OP:n nännikipuja ku itte en oo kertaakaan imettäny "paljaalla nännillä"... Ehkä nekin mulla edessä jos joskus onnistun jättää pois kumit.

Mutta on toi pupu maailman söpöin ainaki silloin ku se on tyytyväinen :) Ja silloin ku se on iskänsä sylissä heikutettavana...

Pupulta tulee edelleen silloin tällöin verisiä klimppejä kakan mukana. Onko muitten vauvoilla tollasta? Mehän ei silloin haikaranpesästä saatu mitään varmaa vastausta että mistä johtuu.... saatto tulla suolistonseinämästä tai olla kuukautisvuotoa...

nyt jatkaa vauvan hoitoa ;)
 
Heh.En laita poikaa väkisin nukkumaan,vaan tarkoitan asialla sitä,että laitan hänet omaan sänkyyn nukkumaan jos näyttää että nukahtaa sitteriin tai syliin..aika tarkasti tiedän päivällä koska nukahtaa pitkille unille ,eli jotain rytmiä meillä sentään on. Koitan saada molemmat lapset aina kuitenkin nukkumaan samaan aikaan...eli eka odotellaan pojan nukahtamista ja sitten koitan tyttöä saada nukkumaan. =)

Mä olen 26v ja avomies 28 (joulukuussa29v). Yhdessä siis oltu kahdeksan vuotta...

Nuppu: Mä varmaan kiikuttaisin Laurin yksityiselle jos siltä verta tulis kakan mukana ja en sais tavallisesta lääkäristä selvää vastausta. Meillä ei tuollaista tule. Kuukautisvuotoa?????noin pienellä????

Nyt laittamaan iltaruoka ja odottelen miestä kotiin, saa käyttää tyttöä ulkona

Jumbis
 
Isot ristiäiskemut tulossa Chocolle! Nintsulla nimiäisissä suunnilleen saman verran kutsuttavia kuin meillä ristiäisissä. En kyllä nyt jaksaisikaan yhtään suurempia juhlia.

Me käytiin Piiperöisen kanssa klo 13-14 lenkkeilemässä. Nyt hän nukkuu edelleen ulkona. 1,5h vedellyt sikeitä terassilla ja vaunutellessakin uinui koko ajan. Oon huomannut, että paljon paremmat unet tulee ulkona kuin sisällä. Soittelin juuri muuten Lastentarvikkeeseen ja kysyin sitä orava/kissa-verkkoa ja sellainen on heillä myynnissä. Hinta 48e. Ajattelin käydä ostamassa, koska oon ihan hermona tässä. Vaunun hyttysverkko on vedettynä päälle, mutta en luota siihen. Jos satsaisi siihen oikeeseen verkkoon, niin pystyisi vauvan nukkuessa itse vähän vapaammin touhuilemaan kaikkea eikä tarvitsisi koko ajan kytätä...

Mulle on muuten iskenyt aivan mieletön makean himo! Tosi tympeetä, kun kaikin keinoin yritän pysyä karkeista ja muista herkuista erossa, kun noita raskauden aikaisia kiloja on vielä karistamatta n. 8kg. Miten muilla, paljonko tuli kiloja raskausaikana ja paljonko on jäljellä? Mulla tuli yht. n. 15kg ja siis noin puolet on lähtenyt.

Silitättekö muuten vauvan vaatteet joka pesun jälkeen? Itse silitin ne silloin, kun asetin vaatteet kaappiin odottamaan vauvan syntymää, siis kun laitoin kaiken valmiiksi. Mutta ei puhettakaan, että nyt olisi ehtinyt silitellä. Ehkä jos Piiperöinen alkaa nukkua pitkiä unia ulkona päivällä, niin voi jopa ehtiä. No, kuitenkaan hän ei ole kuollut "ryppyisiin" vaatteisiin ja ihokin on tosi hyvässä kunnossa. Neuvolan tädiltäkin saatiin ihosta eilen kehuja:)

Mwilläkin Piiperöinen on jo muutaman kerran kääntyillyt kyljeltä toiselle. Hoitopöydällä saakin olla jo aika etevä, että saa sille "säkkärä-väkkärä-vauvalle" laitettua vaipan ja vaatteet. Kuinka moni on muuten testannut kestoja jo? Me ollaan nyt kolmatta viikkoa kokeiltu niitä. Suunnilleen vaippa päivässä. Ei mulla hirveitä varastoja niitä siis olekaan, niin juurikaan enempään ei vielä kykene.

Meillä oli pientä kismaa miehen kanssa tässä, kun mies oli vielä isyyslomalla. Ei varsinaisesti riidelty ja totesinkin, että molemmat oltiin vaan NIIN väsyneitä, niin kaikki harmitti ja kaikki sanomiset (ainakin häneltä minulle) oli jotenkin väärin. Kerran tuli ruoastakin jotain vitsailuja hänen puoleltaan ja mullahan pääsi itku. Tavallisesti olisin varmasti itsekin vaan nauranut:) Mutta nyt on kaikki jo tosi tosi kivasti mennyt.

Joo, ajatus katkesi. Tuossa vilahtikin jo tunteroinen, kun tyttö heräsi ja imetin häntä. Taas iski raivarit päälle ja jouduttiin turvaamaan osittain pulloon:((((

Nyt on mentävä.

Rosa ja Piiperöinen 27vrk
 
Ei meinaa sitten millään enää kirjoittelemaan. Tyttö nukkuu päivisin tosi vähän tai oikeastaan nukkuu varmaan yhteensä ihan tarpeeksi, mutta nukkuu päivisin niin pieniä pätkiä kerrallaan, etten kerkeä tekemään mitään. Esikoinen nukkui silloin aikoinaan hyviä 3 tunnin päiväunia, mutta tämä tyttönen on tosi huono nukkuja päivisin. Vaunuissakin nukkuu vain jos ne liikkuvat. Öisin nukkuu kyllä tosi hyvin, joten ei voi valittaa. Nukahtaa siinä klo 23 ja herää sitten syömään klo 5 ja nukkuu siitä sitten yhdeksään asti. Mä saan yöllä nukuttua kyllä tosi hyvin. Päivisinkin tyttö nukkuu vieressä, mutta ei muuten. Mä en käsitä miten se huomaa, kun yritän hiipiä huoneesta pois, vaikka on ihan sikeässä unessa :) Kantoliinassa onneksi nukkuu välillä hyvinkin.

Ristiäisistä sen verran, että mä oon antanut ristiäiset äitini järjestettäviksi. Anoppi järjesti esikoiselle ristiäiset ja nyt sitten äitini järjestää. Tää on oikeastaan siitä syystä, että meillä on tällä hetkellä niin ahdasta, ettei sinne voi ketään kutsua. Ja pääsen itse kyllä aika helpolla tällaisella järjestelyllä. Meillä on ristiäiset vasta pääsiäisenä. Kummit on valittu ja ovat suostuneet tulemaan. Tytölle tulee kolme kummia: mun sisko ja miehen sisko ja sen mies. Oon ajatellut vielä pyytää mun serkkua, mutta en oo nyt vielä siitä ihan varma.

Rosa: mullakin on ihan mahdoton makeanhimo. Mies tuo kaupasta mulle joka päivä kauheen läjän karkkia ja suklaata ja mä syön niin että tulee paha olo. Painoa mulla on vielä 4 kg. Ajattelin että se lähtis tässä ennen kesää, mutta ei kyllä tällä mässäilyllä!

Mekin ollaan miehen kanssa otettu aina välillä yhteen. Tuo esikoinen onneksi hillitsee mua aika hyvin. En viitsi sen nähden tapella ja mies ei oikeastaan osaa tapella. Sillä on raivostuttava tapa olla huomioimatta mua, kun yritän "aloittaa" tappelun. Sekös se saa mut sitten ihan raivoksi! Mua on nyt alkanut risomaan, kun tyttö ei suostu olemaan hetkeäkään irti musta. En tiedä mistä johtuu, mutta ei viihdy isänsä sylissä yhtään ja kun mun äiti tuli tänne meitä auttamaan, ei suostu olemaan hänenkään sylissään yhtään. Mun syliin rauhoittuu heti. Esikoisen kanssa ei ollut tällaista lainkaan, mutta tietty nyt ei oo mies kerinnyt olemaan niin paljon tämän tyttösen kanssa mitä oli esikoisen kanssa. Ja kun ei ole tarvinnut antaa korviketta, niin isän aika tytön kanssa on jäänyt vähän vähemmälle. Pojasta on tullut sitten taas ihan iskän poika tämän parin kuukauden aikana.

Me ollaan oltu miehen kanssa yhdessä 9 vuotta joista 3 vuotta naimisissa. Mä oon 30v ja mies 29v.
 
Samoilla linjoilla olen Jumbiksen kans Nuppu, et kiikuttaisin vauvan lääkäriin. Eli ei meilläkään ole ollut moista.

No hyvä, huh, ajattelin jo et en ole tajunnu pojalle alkaa nukuttamisjuttuja harjoittaa vaik olis pitäny..hehee..sitä on niin pihalla.

Noista kiloista..en nyt sit lopulta tiedä paljonko painoa tuli, kun ei siel synnärillä enää punnittukkaan. Joten ehkäpä sellanen 16 kg oli mun saldo. Ja nyt on jäljellä (jos katsotaan aamupainoa) 6 kg. Kroppa näyttää silti peilistä niin sutjakalta, kun oli niin tottunu siihen mahaan ja turvotukseen, joka oli vielä hetki sitten peilistä katsottaessa vastassa. Mulle olikin tullu pari raskausarpea, vaik luulin selvinneeni ilman. Ne on kuitenkin molemmilla puolilla lantiossa, joten ne hukkuu sinne muiden teini iässä saatujen arpien joukkoon, ovat tosin vaan eri suuntaisia.

Millon te muut olette lähteny jonnekkin ihmisten ilmoille vauvan kans tai ilman? Koen jotenkin tosi hankalaks lähtee jonnekkin vaatekauppaan esim. Mut mun olis ihan pakko saada parit uudet imetysliivit ja mekko yksiin duunijuhliin, jotta pääsisin sinne meneen. Ja miten olette toiminu, jos vauva on mukana? Siis imetättekö jossain välillä ja missä vai onko teil maitoa pullossa mukana..miten..häh..ihan ulalla?

 
Ei täälläkään laiteta nukkuun, kaverin ehdoilla mennään. Välillä onnistutaan joskus 10 maissa, välillä vierähtää klo 24 paremmalle puolelle. Kyllähän me ollaan jotenkin koetettu rytmitellä, mut eihän tuo nassikka vielä ymmärrä.. no ainakaan meillä :D

Nuppu, nauroin kovaa kun luin sun viestin, meillä sama! Siis koirankarvat vaan. Inhottavaa kun ne aina jostain tarttuu ja sit saa keitellä ja pestä. Mulla on myös kyllä tosi pienet nänninpäät, osittain varmaan sekin miksi poitsu ei oikein saa luomuna imetty. Ei oo kovin paljoa stimulaatiota sinne kitalakeen näillä ;)

Minä olen 28 ja mies 30. Yhdessä jo 10 vuotta! Eli pitkä pätkä takana. Siihen mahtuu myös erillään asumista riitoja, ylä ja alamäkiä. Nyt kuitenkin naimisissa, pieni suloinen poika, ja meillä menee hyvin :) Riidelläähän mekin toki aina välillä, mut tosi pikaisesti sovitaan. Meillä on ollut muutekin noita terveydellisiä ym vastoinkäymisiä niin ovat vaan lähentäneet. Tietty nämä yövalvomiset pojan kanssa hieman kiristää pinnaa. Mut ihan hyvin me jaksellaan.

Pappia ei vielä olla saatu, mutt näilä näkymin poika saisi nimensä 16.3. Sillon sopivasti 2kk synttäritkin ;) Nimestä päästiin yhteisymmärrykseen, mies tuli vastaan. Toisaalta tuntuu vähän pahalta, kun hän oli omasta nimestään niin onnellinen ja kutsuttiin masussa poikaa jo sillä. Mut kun nimi ei oikein luonnistu suomen kielellä :-/ No sovittiin että se tulee tokaksi nimeksi ja lellitellään sitten välillä poikaa sillä. Meille tulee mun ja miehen vanhemmat sekä siskokset perheinee. Eli ei sen enempää. Me pidetään juhlat ihan kotosalla ja sovittiin että kaikki vieraat tuo jotain ruokaa niin ei miedän tartte hulluna tehdä.. nyyttärimeiningillä.

Poitsu on itkeskellyt tänään tavallista enemmän masuaan ja koira on ollut huonovointinen.. eii oo ollut helppoa kun poika ei hetkekskään suostu asettumaan aloilleen saati nukkuun ja koiraa pitäis käyttää ulkona kun hän voi pahoin.. huh.

No tämmöstä täällä, täytyy taas mennä.
 
Minä en ehtinyt silittää edes silloin kun pesin eka kertaa, kun on vieläkin vaatteet järjestelemättä silleen kuin haluaisin niiden olevan... mutta on sentään kaapin sisäpuolella nyt suurin osa. Pesen vaatteet yleensä 40:ssä ja laitan alhaisen kierrosnopeuden 400-600, niin vaatteet jäävät märemmiksi ja sileämmiksi kun ne kuivuvat :) Laiskan niksi...

Mä olen alkanut olemaan tosi väsynyt näistä yöheräämisistä ja välillä ei jaksais edes lähteä ulos työntelemään. Viime yönä unta sain 4h ja koko aamupäivä meni horroksessa kunnes poitsu meni päiväunille ja menin itsekin kahdeksi tunniksi. Ei nyt ihan sikeetä unta ollut koko aika, mutta edes pikkuisen sai lisää unta. Ja ei ole huvittanut lähteä edes shoppailulenkille, kun normaalisti voin vaunuilla 6km päähän kaupoille ihan jonkun pikkuostoksen vuoksi... olen varmaan minäkin pikkuisen masentunut tai sitten vaan yliväsynyt ja tylsistynyt tähän jatkuvaan syöttämiseen ja kun omaa aikaa ei ole tarpeeksi... ja en oikein uskalla lähteä kotoa ja jättää vauvaa miehen kanssa yksin, kun meillä on vähän erimielisyyksiä hoidosta. Hänen mielestään saa itkettää enemmän kuin minä siedän ja se tuntuu pahalle... ja häntä pelottaa vauvan lelliminen eli ei saisi hirveästi pitää sylissä ja antaa koko ajan tuttia... No en minäkään halua "lelliä" ja haluaisin opettaa silleen "itsenäiseksi" eikä itkuiitaksi, mutta en tiedä missä vaiheessa olisi sopiva aloittaa "koulutus". Nyt on niin väsynyt valvomisesta, että on kaikki opit unohtunut ja ei ehdi lukemaankaan vauvaoppaita :(

Mutta ei me silti miehen kanssa olla erityisesti riidelty. Välillä sanotaan jotakin toisillemme ja pientä kinaa silloin tällöin, mutta ei sellasta, mikä painaisi mieltä enemmän. Meillä mies kans hoitaa ruuanlaiton, kun tulee töistä kotiin ja myös siivoaa. Meillä on aina pesty kumpikin omat pyykkimme erikseen sitä mukaa kun omia vaatteita/pyyhkeitä kertyy pestäväksi niin se ei ole muuttunut nytkään. Minä olen enemmän pessyt vauvan pyykkiä. Ja mies mies pyytänyt kerran tekemään ruokaa ja nyt tänään toisen kerran, eli täytyykin kohta lähteä laittamaan kanat ja pekonit uuniin ;-)

Minua harmittaa kyllä, että intiimiä aikaa miehen kanssa on vähän ja on häntä silleen "ikävä"... välillä ei muista edes halia, kun vauva vie kaiken huomion :( Mutta luulen, että pahemmin ei vauvan itkut ja muut ole vaikuttaneet meidän suhteeseen ja sitä yhteistä aikaa tulee enemmän kun vauva kasvaa. Nyt en voi edes ajatella hoitajan ottamista kotiin, kun vauva on niin itkuinen ja nukkuu huonosti, en haluaisi antaa sellaista taakkaa jollekin nuorelle MLL:n hoitajalle.

Nyt sitä ruokaa laittamaan!

Tähti ja poitsu reilut 7 vkoa
 
Huh huh, oon ihan puhki poikki väsynyt... Oon sieltä neljästä saakka käynyt tytön kanssa "uuvutustaistelua" imetyksessä! Siis kun tuntuu vaan niin hankalalta ja just tänään alkoi taas ne raivoamiset ja tuntuu, ettei mikään auta. Miks just nyt, kun mieskin on iltavuorossa? Sanonpahan vaan, että on raskasta yksin, kun toinen riehuu kuin viimeistä päivää, koitat itse tippa linssissä laittaa rintaa suuhun vauvalle, huuto vaan yltyy, nouset ylös ja pistät maitobaarin piiloon, lähdet hyssyttelemään ja tyynnyttelemään pikkuista... Yrität kohta uudelleen... ei onnistu tai onnistuu hetken, menet laittamaan vedenkeittimen päälle ja maitoa 20ml pulloon, se menee, että heilahtaa, tarjoat äkkiä heti perään tissibaarin antimia ja sama alusta... Huh huh... Vauva kun vielä rauhoittuu jostain syystä miehen syliin paremmin kuin minun... Tuoksuu varmaan "ärsyttävästi" se maito nenään... Noh, nyt hän nukahti sitteriin. Oli aivan yliväsynytkin raasu-poloinen. Joku varmaan ihmettelee, miksi noin vähän laitan korviketta. No, sain vinkin, että ihan pienellä määrällä tyynnytellä se pahin raivo ja sitten äkkiä tarjota heti perään rintaa. Yksi hyvä konsti mikä meillä muuten auttaa nukahtamiseen ja muutenkin noihin raivareihin, on laittaa harsoa pään päälle, jotenkin saa rauhallisemmaksi, vauva varmaan tuntee olonsa turvallisemmaksi. Yölläkin meillä on usein rätti pään päällä, ei kuitenkaan kasvoilla.

Niin, Nuppu, ei meilläkään ole tytöllä vielä kuukautiset (!!!) alkaneet! Olisin minäkin huolissani...

OP: Minä en oo vielä siis oikeestaan lähtenyt yhtikäs minnekään. Kohta on pakko, pitää hommata jotain vaatteita ristiäisiin. Mun tätä liikkumattomuutta selittää paljolti nuo tosi pahat repeämät ja kipeä alapää. Siis kun en oo pystynyt ajamaan autoa niiden takia ja vaatekaupoille meiltä on vähän liian pitkä matka vaunuilla. Autoa ajaessa kun pitää pystyä istumaan koko pyrstöllä ihan normaalisti, ja oon edelleen istumisen kanssa tosi varovainen. Ja ihan samaa oo miettinyt ton imetyksen kanssa sitten esim juuri kaupungilla ostoksilla pyöriessä. Vai ajoittaako reissu vauvan rytmin mukaan, että olisi juuri menossa ne pisimmät päikkärit? Mutta sitten pitää kyllä liikkua noilla isoilla Emmaljungan vaunuilla, niin tai kai se vauva nukkuisi kaukalossa ja Gracon rattaissakin, joihin saa sen kaukalon kiinni. Kätevämpää shoppailla niin...

Uskaltaiskohan tästä lähteä suihkuun... Aika sikeesti näyttää kyllä nukkuvan... Eilen kävi kivasti, kun tultiin vaunulenkiltä ja jätin neidin ulos nukkumaan. No, menin sisään ja päätin mennä pikasuihkuun, kun se neuvolan tätikin oli tulossa. Sain vaatteet pois ja aukasin suihkun, niin johan itkuhälärit alko hälyytteleen...!!! tosi kiva... Vaatetta vaan niskaan vauhdilla. Neidille piti vaan pistää tutti takas suuhun ja unet jatku 1,5h.

Oli muuten jossain välissä ilmaantunut kommenttia vauvojen hiuksista, kun noita Spacen kuvia on katteltu. Juu, meidän neiti on oikea peikko:) Kovasti on hiukset alkaneet vaan vaalentua. Itseasiassa mulla ollut vauvana sama juttu, syntyessä ihan mustat hiukset ja nyt oon ihan blondi. Aika pian oli alkanut vaalentua. Kyllä muuten "vanha kansa" tietää... Mullahan närästeli aikalailla, oksensin koko raskausajan ja tosiaan oli ruokatorvi niin ärtynyt, että oksensin jo välillä verta. Monet sanoi, että vauvalla tukka kasvaa! Niin teki, tuntu jo välillä, että karvat kasvaa kurkussa asti!

Joo, ei meilläkään vielä silleen laiteta vauvaa nukkumaan. Pikku hiljaa toki on koitettu heti alkaa rytmiä ja rutiineja luomaan. Esim. juuri vähän ennen kuin vauva nukahti, niin vaihdoin vaipan ja laitoin yöpuvun päälle. Putsattiin myös lapuilla vähän kasvoja (sama aamulla, aamu- ja iltapesut). Päivällä vauva nukkuu usein sitterissä. Onkohan siitä muuten mitään haittaa? Sitteri on kyllä lähes makuuasennossa, ihan vähän pääpuoli korkeammalla. Täytyy sanoa, että tänään tyttö simahti vähän aikaisemmin, kuin tavallisesti. Yleensä nukahtaa yöunille klo 22 maissa. Kai tuo tissitaistelu uuvutti niin paljon.

Mutta, kyllä hän nyt nukkuu niin sikeästi, että lähden suihkuun ja iltapalan kautta itsekin katsomaan nukkumattia. Jos jaksaisi vähän aikaa lukea niitä liian vähälle lukemiselle jääneitä vauvaopuksia...Viimeisin vauva-lehtikin on ihan puolitiessään, ei vaan kerkeä!

Kommentoinpa vielä, että mikäli nämä illat alkaa jatkuvasti olla tällaista hulabaloota, niin pitää vissin laittaa oveen lappu, että "vieraiden vastaanotto keskeytetty, toivottavasti väliaikaisesti!"...

Rosa ja Piiperöinen
 
NOi yöheräilyt taitaa olla pahimmat jutut koko vauvan hoidossa,varsinkin jos joutuu kovinkin usein heräämään. Suositushan on,että äiti saisi nukkua ainakin yhden 4tunnin pätkän...noh, sopiihan se jos vauva vaan kanssa siihen suostuis.

Meillä nukahdetaan yöunille joskus 21-23aikaan,eilen venyi kyllä lähemmäksi puoli yhtä,kun poika olisi halunnut vain seurustella vaikka silmät välillä lupsuivatkin kiinni. Aamuisin herätään tytön mukaan tai minähän seherään,josmies ei suostu...eli nyt useampana aamuna ollaan oltu jo klo.7 hereillä...Lauri saattaa nukkua hyvällä tuurilla 9-10 asti niin että ehdin itse juoda aamukahvin ja antaa tytölle aamupalaa. Öisin herään syöttämään poikaa 1-4kertaa...riippuu ihan öistä.

Mahavaivaoja pojallaon välillä,mutta mitään itku maratooneja ei olla pidetty taas hetkeen. Piereskelee kamalasti vain ja HUHUH mitkähajut päästää.Kakkakin joson tullut,se haisee aivan hirveelle,eli ilmaa mahassaon! Epäilen edelleen d-vitamiineja aiheuttajaksi...Rela-tipat onneksi auttavat meillä.

Meillä imetys sujuu edelleen suht hyvinpäivisin,mutta illalla alkaa taistelu. Sellasta inhottavaa vääntyilyä ja kitinää. Rintakumin avulla imee välillä hyvin, mutta epäilen että luulee sitä enemmänkin tutiksi. Pulloon sitten välillä pumppailenja korviketta annan yöunille mentäessä lisäksi 120ml. meidän poika on sen verran isokokoinen,ettämaidon kulutuskin on sitä luokkaa..

Poikaheräs...

Jumbis
 
Huh, tännehän on tullu paljon tekstiä ku en oo pariin päivään ehtiny lukemaan!

Jumbis, voimia sulle! Toivottavasti tilanne menee parempaan suuntaan. Yritä jaksaa.

Rosa: Pitääpä käydä lastentarvikkeessa. Tuo verkko kyllä vois olla avuks, ainaki mielenrauha säilyis paremmin.

Op: Minäki oon miettiny tuota, et miten se lähteminen oikeesti sujuu. Lenkkeily kyllä onnistuu, mut jos pitäis lähteä just jonnekki kaupoille tai kyläileen, niin enpä tiiä...

Meillä menee oikeen mukavasti. Mies on ollu nyt jo pari päivää töissä isyysloman jälkeen ja hyvin on vauvan kanssa pärjäilty. Yleensä vauva herää kerran yössä syömään, mut viime yönä nukkui ihan koko yön! Mentiin nukkumaan vähän ennen 23:a ja herättiin puol seiskan aikoihin.

Päivälläkin nukkuu pitkiä päikkäreitä, mut en oo vielä uskaltanu parvekkeella nukuttaa. Vaunuilemassa kyllä on käyty joka päivä, sillon vauva vaan nukkuu. Mukava saada itsekin liikuntaa ja nähdä muita aikuisia.

Imetys ei suju vieläkään ilman rintakumia. Oon yrittäny aina välillä ottaa sen kumin pois. Vauva imasee pari kertaa ja sitten menee hermot eikä mistään tuu mitään. Siksipä oon aatellu antaa vaan asian olla ja jatkaa rintakumin käyttöä. Tärkeintä kai on se, että vauva saa rintamaitoa.

Ristiäiset on sovittu maaliskuun lopulle, ne pidetään mun vanhempien luona. Ovat ihan innoissaan järjestämässä.

Mut nyt pitää mennä, vauvan ruoka-aika. =)

Nunnu ja vauva 2 viikkoa ja 2 päivää
 
Nunnu: Mies haki meille tänään sen verkon. Maksoi tosiaan 48e ja on juurikin paikoillaan vaunuissa. Sopii ainakin noihin meidän Emmaljungan Edgeihin hyvin. Vähän aluksi mietin, mihin ne koukut saa kiinni, mutta kyllä ne saa. Nyt on äipälläkin mielenrauha, kun lapsi nukkuu takapihan terassilla, ei tarvitse koko ajan juosta vahtaamassa ikkunasta.

Meillä kätistiin sitten eilen sinne klo 23 asti... siis sitä raivoamista kesti loppujen lopuksi 7 tuntia! Välillä otettiin n. 30min unia, tosin vaan kahteen otteeseen. Joo, Jumbis, kyllä meiläkin sitä korviketta menis, että heilahtais aika määrä, mutta tossa pienessä määrässä olikin vaan tarkotuksena se, että vauva rauhottuis ja saisin sen heti sitten rinnalle imemään ja jatkamaan syöntiä. Tätä tehtiin eilen kyllä moneen otteeseen. En tiedä onko mitään järkeä ja mikä teistä olisi viisaampaa? Haluaisin vaan niin kovasti jatkaa imetystä, mielellään täysimetystä. Sellaisestakin kun olen kuullut, että vauva voi oppia pullolle ja ei sitten suostu rinnalle, kun saa pullosta maidon paljon helpommin.

Nyt muhin touhuihin, vaikkakin vois vähän levähtää itsekin, kun vauva nukkuu ulkona. Mies meni taas iltavuoroon... :(

Rosa ja Piiperöinen tasan 4vko!
 
Jatkan vähän kirjoittamista taas...

Rosa: Mä annan pojalle molemmat rinnat ja sitten vielä sen 120ml korviketta. Muuten huutaa jatkuvasti ja maitoa ei ehdi nousta sitä mukaan mitä haluaisi. Toipulloon oppiminen pitää paikkaansa,mutta meillä ei onneksi vielä ainakaan ole käyyt noin. Huolii kaiken suuhun mitä annetaan, poijalla on niin kovat imemis tarpeet..alkanut lussuttamaan käsiäänkin jo. Mitä jos pumppaisit sitä maitoa pulloon kuitenkin??Voisi helpottaa iltaset kitinät...tai ainakin eka sitkeesti koitat antaa tissiäja sitten vasta korviketta.

Mä saan vain haaveilla täällä päiväunista! Eilen ehdin nukkua melkein tunnin,kun eka olin tytön kanssa tapellut päiväunille..tänään ei sitten saada nukkumaan ollenkaan. Mieskin lähtee meillä iltavuoroon,joten saa nähdä miten onnistun saamaan muksut yöunille.

Mun pikku-sisko tulee ensviikosta alkaen vähän auttamaan mua kotihommissa. Äitini "palkkas" hänet meille,jotta ei vielä tarvitsisi hommata perhetyöntekijää. Tytöllekkin haetaan leikkitoiminta paikka...kävisi torstaisin 1,5tuntia päiväkodissa touhuumassa muiden lasten kanssa. Katsotaan vain koska tyttö pääsee aloittamaan sitten,nyt taitavat kaikki alle 3v.ryhmät olla täydet.

Jippiajei...pää hajoo!! Tyttö tuolla taas kiukkuu kaikestaja väsymyskin painaa,mutta alkais nyt vain nukkumaan edes vähäksi aikaa...väkisin on turha sinne sänkyyn edes viedä!

Jumbis
 
Rosa, silloin ku yritin jättää pullon kokonaan pois, annoin kans eka just joku 20ml pahimpaan nälkään pupulle ja sitte lopuksi annoin ihan vaan muutaman hörpyn ettäpupu sai jotain ees suuhunsa ja sai sen riittävän rauhalliseksi tissille... nyt ei olle pulloo tarvittu viikkoon... että kokeile säkin jos muutama hörppy sen 20ml:n sijasta riittäis... ja muutama hörppy silloin tällöin ei meiän terkkarin mukaa vaikuta täysimetykseen.

Toi tissirumba tuntuu kyl nyt ihan älyttömältä jo. Iltaisin (siis viiden jälkeen) pupu olisi koko ajan tissillä. Usein kyllä syö ihan ahkerasti siinä mutta välillä myös vaan on. Imetys saattaa kestää helposti yli tunnin ja sen jälkeen on ehkä 15min tyytyväinen ja haluis jo takas tissille. Siis mitään iltaunia se ei enää ota ennenku mennää nukkumaan sänkyyn ja sit se nukahtaa tissille noin klo 22. Mutta siis ilta käytännössä ollaan vaan tissillä... mitä siihen vois tehdä? tuttikaan ei tunnu kelpaavan.--

Nuppu+pupu
 
Emmu - meillä sama juttu tuon nukkumisen kanssa, eli monesti vauva herää siihen kun mä lähden huoneesta pois. Ihan käsittämätöntä! Vaikka vauva nukkuis kuinka sikeesti niin kitinä alkaa kun mä lähden huoneesta, ei tajuu..

Mulle tais tulla raskauskiloja noin 15. Kaikki on jo lähteny. Mä selvisin onneksi ilman raskausarpia, en tiedä auttoiko ahkera rasvaus vai mikä. Mulla on kyllä edelleen se linea negra, joka muistuttaa raskaudesta varmaan ikuisesti. Koskahan se katoaa? On se ohentunut kyllä, mutta edelleen todella selvä viiva näkyy.

Mä en oo silittäny kertaakaan vauvan vaatteita. En silitä muutenkaan koskaan mitään *laiska oon*. Juhlavaatteet silitän, mutta en mitään muuta. Ja vauvan vaatteetkin on pessy samassa kun muutkin pyykit, jotkuthan on aika tarkkoja siitäkin että pitäs pestä erikseen. Mä en oo ottanu stressiä noista. Ja tosiaan vauva on hyväihoinen.

Mies pitää viikonloppuna varpajaiset, joten lähden itse mummolaan niitä pakoon ja tulen vasta alkuviikosta takaisin. Vähän jännittää jo nyt kun ollaan niin monta päivää pois kotoa, toivottavasti muistan ottaa kaiken tarpeellisen mukaan. Matkaa on kuitenkin yli 200 kilsaa, joten ei voi tulla kesken kaiken hakemaan. Automatkakin vähän jännittää, kun vauva on takapenkillä turvakaukalossa yksin ja mä ajan tietysti etupenkillä. No, toivottavasti kaikki menee hyvin. Varmaan joudutaan kesken matkan jossain pysähtymään, voi olla että pikkuiselle tulee nälkä kesken kaiken.

Op: muakin edelleen aina vähän jännittää se kaupoille lähteminen. On just tosi vaikeeta, kun ei tiedä, koska vauva herää. Mä en tykkää julkisella paikalla imettämisestä, joten ollaan aina oltu niin vähän aikaa liikenteessä että ollaan tultu kotiin syömään. Tosin nyt oon keksiny sen, että lämmitän vähän korviketta mukaan kun lähdetään, ja jos vauvalle tulee nälkä niin syötän sitten sitä tuttipullosta. Oon lämmittäny ennen lähtöä maitoa tuttipullossa, sitten kääräisen tuttipullon johonkin lämpöseen kääreeseen niin se säilyy lämpösenä jopa pari tuntia. Otan monesti tollasen systeemin mukaan kaupoille, ei sitä yleensä edes tarvitse antaa, mutta mua rauhoittaa huomattavasti kun tiedän, että vauvalle on ruokaa mukana jos nälkä sattuisi tulemaan. Melkein aina ollaan selvitty ilman korviketta ja on tultu kotiin ja olen sitten imettänyt vauvan. Muuten vauva ei saa ollenkaan korviketta, mutta kun mä en saa käsin enkä pumpulla lypsettyä ollenkaan, joten sen takia on korvikkeet monesti kaupungilla mukana, varmuuden vuoksi.

Hyvää viikonloppua kaikille jo näin etukäteen!

Simba ja poika 8vkoa
 
siis olenko ainut, jonka vauva pitää lähes koko yön hereillä?! Kateellisena luen teidän muiden unien pituutta..huoh. Poju on ruennu pitään ihan kauiheeta möykkää öisin. Ei anna nukkua enää edes sitä 3 h putkeen. Apua, enkä saa oikein päivällä nukuttua, kun touhuan sit kaikkee, jos poika nukkuu. Ja illalla en saa mentyä nukkumaan 21-22 aikoihin (koska olen yökukkuja ja varmaan käyn ylikierroksillakin) jollon toi aloittaa parin tunnin uni pätkän..vaan vasta klo 24 mennään nukkuun, kun sillon poju haluaa vielä yhden maitokierroksen. Se meteli ajoi siis jo mun miehen nukkuun sohvalle, et se jaksaa nousta ylös aamulla töihin. Se ei siis ole itkua vaan ihme käninää ja väninää ja narinaa ja röhinää ja kaikkea siltä väliltä. Se tekee sitä myös siis nukkuessaan..poika nukkuu ja möykkää ja minä valvon ja tuskailen, kun en sit tiedä, koska se möykkä on maidon vaatimista.. Eikä tutti kelpaa, kakoo vaan niinku oksentais. Ja siis aamu viidestä puoleen päivään on jatkuvaa meteliä ja imetystä ja nukkumista. Ihan pihalla olen sit aina, kun ajattelen nousevani ylös.. Kukas se puhukaan siitä, et äidin pitäs saada ainakin 4 h unta..ai mikä 4 h..?

Me ollaan kyllä käyty kylässä ja autoajelulla, et ne ei tuota ongelmia. Kun kylässä voi imettää ja autolla pääsee nopsaan kotiin. Tänään piti käydä isyydentunnustuksessa..jonka olin unohtanu kokonaan. Mies soitti 1 h ennen varattua aikaa, et hän tulee 30 min päästä hakeen. APUA, ja minähän olin pojan kans nukkumassa vielä sillon.. Oli kyllä sellanen saavutus se mun aamu suoritus. Aamupesut, meikkaus, vaipanvaihto, imetys (joka kyl piti lopettaa heti ekaan tissistä irrottautumiseen), pojan pukeminen, omien hiustenlaitto ja järkeviin vaatteisiin pukeutuminen..kaikki valmiina 40 minuutissa!!! Samalla reissulla käytiin sit lounaallakin. Sushia syömässä vaikkakin se merilevä oli kielletyllä listalla..ajattelin, et ei se nyt pahasta ole, jos joskus käy ja otin sellasen annoksen, jossa ei kaikki ollu levän sisällä. Lauantaina meidän on pakko mennä vihdoin sinne liiviostoksille ja ostaan vähän kestovaippoja sekä mulle joku juhlamekko. Ja täytyy sit vaan ehkä pumpata pulloon sitä reissua varten.

Mut nyt nukkuun.
 
Oli meilläkin pitkästä aikaa erittäin ikävä ilta/yö takana.Tai pitkästä ja pitkästä...
Lauri alkoi itkemään mahaansaaivan yllättäen klo.24 ja ties kuinka pitkään sitä jatkoi. Mies onneksi oli jo kotona ja hän hoitikin tilanteen,kun itse häivyin vessaan itkemään...osittain ihan miehen komentin takia taas.En sitten hänenkään mielestä osaa olla hyvä äiti, ihmetteli miten edes tytön olen saanut hoidettua...yritin ensin hienosti kertoa kuinka väsynyt olen jne..mutta lopulta mä repesin ja lähdin tosiaan veskiin itkemään. Samalla mun päähän ajautuivat ekat synkätkin ajatukset itseeni kohdistuen...=((((Onneksi tiistaina on mulla neuvola ja nyt lähden viikonlopuksi lasten kanssa siskoni luokse, samalla käydään mun isän ja äidin luona..auttavat nyt vähän.

NOin ne miehet saa satutettua, eivät osaa ymmärtää mitä kotiäitiys todella on! Ei se ole mitään sohvalla makaamista/ nukkumista...ei varsinkaan jos kaksi ja edelleen toinen uhmassa. Miehellä itsellääkin menee aika ajoin hermot tytön uhmaamiseen ja jaksaa siitäkin sanoa mulle,että olen liian ankara tytölle, esim. jos huutaa naama punaisena maassa vaikka nukkumaan yrittäessä ja vien sen sänkyyn rauhoittumaan.

Nyt mun mieli on niin maassa,ettäen jaksa ajatella kunnolla mitään...

Jumbis
 

Similar threads

N
Tammivauvat 2008 (2)
Viestiä
578
Luettu
12K
Vauvat ja taaperot
uusi ketju
U
R
Tammivauvat 2008 (3)
Viestiä
356
Luettu
8K
Vauvat ja taaperot
Nuppu80
N
N
Tammivauvat 2008 (3)
Viestiä
6
Luettu
500
Vauvat ja taaperot
Tähti-08
T
N
Tammivauvat 2008 (4)
Viestiä
422
Luettu
8K
Vauvat ja taaperot
~Rosa~
R
N
Tammimammat ja -vauvat 2009
Viestiä
3K
Luettu
157K
Vauvat ja taaperot
pupuliini77
P

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa