**Talvi-, kevät-, & kesäunelmista -Plussanneet (vol. 2)**

Mukava kuulla mukavia neuvolakuulumisia nea ja Mammutti-Mamma on se aina helpottava kuulla, et kaikki hyvin. Tsemppiä molemmille tulevaan ultraan!

nti kiva, että löysit meidän pinon, tervetuloa tänne puolelle!! :flower:

Pixie olipas todellakin erikoiset häät, kurjaa että oot joutunut ottaa vastuun toisen lapsesta, ei se ihan niin saisi mennä :/ mutta hyvä, jos muuten olosi on alkanut helpottaa

RD sinä se sitten jaksat ommella itsekin varmasti tykkäisin, mutta pelkän suoran ompeleminen teettää vaikeuksia niin parempi jättää se jollekin, joka oikeasti osaa asian mullakin tuo voimaton olo on tuttu tunne, monesti tuntuu ettei töiden jälkeen ainakaan jaksa tehdä mitään. Ihanaa, että oot saanut äitiyspaketin postiin, tottakai haet sen miehestäs välittämättä! Pääset hipelöimään niitä pikkuruisia vaatteita :heart: ne miehet ei vain aina osaa oikeesti kuunnella, ainakaan niillä ei saa olla mitään muuta tekemistä ettei keskittyminen herpaannu. Kyllä täälläkin menee ukkoon hermot, kun tuntuu ettei se oo yhtään niin innoissaan tästä raskaudesta, mutta ehkä miehet vain näyttää sen eri tavalla, yritän ainakin ajatella niin.

Mutta jaksamista kaikille masuille! Onneksi nyt on luvattu mukavampaa säätä, ei tätä sadetta jaksais enää! =)

 

rd: kuukaus sit mulla on ollu verenpaineet 130/76. nyt sit muistaakseni 128/86. eli vähän tuo yläpaine koholla. sano vaan valkuaisesta että vähän on, ei sanonu sen kummempaa. kaipa ne nyt ultrassa katsoo ne istukan verenvirtaukset? eikös se oo se tärkein homma tossa että se veri virtaa kunnolla vai miten se menee tossa myrkytyksessä? oon ihan pihalla. neuvolan täöti sano että muut arvot on niin hyvät että ei tarvii vielä huolestuu.. harmittaahan se kyl silti vähän että nousee nuo paineet..

 

Emiliina: Ku oliskin vain tuo tyypillinen, ettei miehet jaksa kuunnella.. Mutta mun ukolla se ei niin ole. Sitä ei kiinnosta mitkään mun asiat, mitä mä kerron. Kaikkien muiden asiat on paljon mielenkiintoisempia. :/

Ja en tiedä milloin paketin haen, haenko todellakaan koskaan. Sain miehen ajettua pihalle, että rupean tekee ne helvetin korvapuustit.. Mutta, kun niihinkään ei enää oo voimia.. Sinne meni meidän bensat.. Ja lapsilisästä saa vasta tankkiin.. Jospa ei huomen aamulla sada vettä, ku on kävely reissu edessä..

En kai tässä oo ku tunnin itkenyt ja surrut, minkälaista elämäni on. Se on aivan täydellistä.. Niin varmaan joo.. Miten katsottuna. Eri asia, jos todellakin tämä mieliala johtuisi pelkästään hormoneista, mutta, kun tällaista oli ennen raskauttakin..

Ja supistuksiakin kai nyt on, kun maha kovettuu hetkittäin.. Joten se vielä tästä puuttui.. :headwall:

Mutta pakko kai se on mennä tekee ne pullat..

 

Kyllä tuo mies näköjään osaa leipoakin. aivan mahtavan hyviä pullia . Kuinkahan monta oon jo popsinut . Ei taida huomenna olla yhtään jäljellä

 

RD: Kummasti nuo ukot ossaa kaikkee kummia juttuja tehä kun vaan sille päälle osuvat. Meilläkin ukko pyörittää paljon nätempiä ja isompia pullia/sämpylöitä kun minä pikku räpylöitteni kanssa. Saitkos muuten haetettua sen äitiyspakkauksen postista? Mäki haluun sen jo.... kasvais ees masu ensin... Ei malttais millään oottaa mitään.

Kivat lukemat nuo teidän verenpaineet, mulla oli tänään 115/75 viimeks oli 100/73

nti tervetuloa minunkin puolestani.

Niin tosiaan, eihän siitä ole kauaa kun ite plussasin. RD:kin plussas just, kyl menee aika nopsaa, huih!

 

tere!
lomalla ja reissussa! (tai no virallisestihan olen hoitovapaalla...eli siis vaan reissussa
sitten kait enemmän ns. lomalla kun miehellä sitä on.
anyway, tänään on tullut kierrettyä lasten kanssa korkeasaari! huh ihmeen hyvin nuo jaksoivat 4,5 tuntia siellä seikkailla. Onnistunut päivä sillä eläimet olivat aktiivisia ja kerittiin nähä vaikka ja mitä.

Pixie, hienosti toimittu. Kyllä minä ainakin nostaisin tuosta jo jonkinlaista isompaa numeroa, sanoisin ihan suoraan, että miten asiat meni ja kuka vauvaa hoiti sekä miten. Vaaratilanteita oli ilmassa, monta!! Liian monta. Edesvastuutonta käytötöstä molemmilta vanhemmilta.
Ja nyt kun krapula on hellittänyt (toivottavasti) onkin paras aika ottaa kissa pöydälle ja keskustella.
Ihme on jos ei heitä hävetä...

RD, mun mies on meistä ihan sata kertaa parempi kokki! Tekeekin suurimman osan meidän ruuista. Nam.

Oma olo ihan ok, mulla verenpaineet on matalat, siis aina ja nyt odotuksessa ehkä vieläkin madaltuneet...jos mahdollista, vaarallistahan se ei ole, (neuvolantädin mukaan vauva vaan tykkää matalista paineista) mutta aiheuttaa huonoa oloa ja välillä huippaa...saunominen jääny vähän vähiin, viimeks oli 98/67...

palaillaanhan taas :wave:

 

Heips!

Tervetuloa nti ja onnea plussasta! :heart:

Kiitos kaikille myötätunnosta tuota mun kaasokokemusta kohtaan... Oli kyllä hirvittävä yö ja yritän olla miettimättä sitä asiaa. Vanhemmat soittelivat seuraavalla viikolla kaikille häävieraille ja pyytelivät anteeksi, joten katumusta ainakin on ilmassa. Vakuuttelivat ettei tule tapahtumaan toiste. Toivottavasti ottivat opikseen...

Nea: Sähän oot jo niin pitkällä, että on valmis vauva massussa! Ihanaa! Pääsiski jo synnyttämään...

Verenpaineista: Ootteko kuikuilleet paljonko teidän pulssi on paineita mitattaessa? Mä oon jännittäjä ja mun paineet ei kerro sen takia yhtään mitään. Ne heitelee ihan miten sattuu. Oon pyytänyt, että mitataan ne aina lopuksi kun jännittää vähiten, mutta silti ne heittelee. Jos ne mitataan monta kertaa, niin joka tulos on ihan eri. Saattaa heittää sekä ylä-, että alapaine parillakymmenellä... Viimeks oli 125/80 ja pulssi kuitenkin vaan 77. Se saattaa nousta kuulemma yli sadankin jos kovin jännittää.

Pixie ja pallo 10+0

 

Mammutti-Mamma: En hakenut. Haen sen tänään yksin..
Mie pyörittelin pullat ja pullista tuli tosi hyviä

Pamu k: Ukko tekee meillä aina ruoat. Minua ei silleen tuo ruoanlaitto kiinnosta. Leipominen ennemmin.

Tässä vähän meidän elämästä viime yönä jne..

meidän suhde. Ei sellaista taida edes enää olla, jos on ollut moneen vuoteen. Viime öisen episodin jälkeen päätin, että haen itselleni oman asunnon ja muutan pois jouluun/tammikuun loppuun mennessä.. Katsotaan miten käy. Päätin viime kertaisen episodin jälkeen, että se oli viimeinen kerta, enkä jaksa antaa enää yhtään mahdollisuutta..

Ja viimeksi oli kyse siitä, ettei tee kotitöitä ja sai siitä ihan kuulla ystävällisesti, mutta kun hänellä on asenne: "minua ei neuvota" "minua ei määräillä".. Joten se älysi sen vasta sitten, kun aiheutti kunnon riidan, jonka jälkeen hän rupes ehkä hiukan enemmän tekee kotitöitä.

Ja tällä kertaa on kyse siitä, kun hänelle ei voi mistään jutella ja sanoa omia mielipiteitä/tunteita yms. Ilman, että saa kuulla: "Entä sinä sitten?" "mitä mä saan kestää päivästä toiseen?" Mä en voi toiselle mitään sanoa ilman, että kuulen tuon ensimmäisen lauseen. Minun tunteilla, mielipiteillä ei ole mitään väliä. Minun pitäisi kyllä jutella silloin, kun hän haluaa, mutta kun mie haluaisin, niin ei sellaista vaihtoehtoa ei ole edes olemassakaan. Silloin alkaa minun syyttely yms.

Tiedän olevani huono puoliso. Minusta ei ole mihinkään. Itse olen kuitenkin yrittänyt olla hyvä kotona, tehdä niin kuin toinen pyytää, ettei tarvitse kuulla, etten oo mitään tehnyt. Minä se kuitenkin yksin huolehdin laskujen maksun, tyttöjen nukkumaanlaiton, iltapalat, siivoukset jne. Ainoa mikä on huonosti, niin minulla ei ole todellakaan seksihaluja. Mua ei vois vähempää kiinnostaa rakastella.

Onhan miehellä todella paljon hyviä puolia. Tekee todella hyviä ruokia, on ruvennut tekee kotitöitä.. Joskus.. Hoitaa auton, remonttihommat, ei ole peukalo keskellä kämmentä, osaa jopa ommella ompelukoneella, jos on tarvis jne. Mutta kun nekään hyvät puolet ei välttämättä riitä, jos saa toisen ajettua niin alas kuin vaan pystyy.

Viime öisen episodin jälkeen hän älysi, minkälainen mulkku hän on ollut minua kohtaan ja miten käyttäytyy.. Ja siihen kuulema tulee muutos.. Mutta mutta.. En mä jaksa enää antaa sitä mahdollisuutta. Se ei näköjään taaskaan kuunnellut minua, kun sanoin viimeksi, että se oli viimeinen kerta.

Sitten on sekin, ettei kuitenkaan halua olla toisesta erossa. Kuitenkin, kun meidän jutut menee yhteen todella hyvin.. Mutta näitä henkisiä juttuja, vai miksikä niitä sanotaan, ni ne on nyt pahasti pielessä, miten on saanut mun psyykkeen alas.

Mä olen nukkunut viime yönä max 3h.. Joten voitte kuvitella, että joku on väsynyt |O . Oli kiva nousta auton rattiin.. Tänään haen sen pakkauksen yksin.. Jospa se saa mieltä piristyy, mutta eipä tuokaan nyt niin hirveästi piristä. Onpahan ukolla vaatetta sitten vauvalle. Ja porukoilta saamat vaatteet, jotka sain lainaksi, otan matkaani heti, kun saan asunnon.

En tiedä.. On vain kaikki niin vaikeaa.. Tulipahan piste i:n päälle, etten jaksa enää jatkaa koulua. Ei ole voimia. Jatkan sitten myöhemmin. Mutta nyt juomaan jotain, jos heräis vaikka. On mielettömät silmäpussit jne..

 

rd: :hug: olen tosi pahoillani sun puolesta. jospa nyt kuitenkin vielä saisitte puhuttua? jos kerta miehesi on viimein tajunnu miten väärin on sinuu kohtaan käyttäytyny niin jospa se käytös nyt siitä parantus? jaksamisia ja voimia. uskon ja toivon että saatte yhteisen elämänne vielä kuntoon.

 

nea: Ollaan puhuttu ja puhuttu ja puhuttu. En jaksa enää sitä, että nyt minä kyllä muutun. En mie ihan mahottomasti kuitenkaan kestä. Ja tarpeeksi usein on ollut sama tilanne. Ja olen ruvennut miettii, että mitä mä oikein elämältäni haluan. Onko tämä sellaista elämää, jota haluan elää pitkään. Eri asia, jos olisi ensimmäinen kerta, mutta kun en enää pysy edes laskuissa mukana.

Mutta kyl tää tästä. Heti, kun on töissä, ni on pirteämpi olo, vaikkakin väsynyt. Asiakkaat on mahtavia.

 

Red dragon: :hug: Mulla on myös asunto haussa. Luulisin, että nuo raskaushormonit herkistää niin etten vaan jaksa sitä painostavaa ilmapiiriä joka meillä on kotona. Ei meillä edes mitenkään erityisen huonosti mene kun vertaa siihen mitä kaikenlaista alkoholismia, perheväkivaltaa ym. sitä voisi olla, mutta en vaan jaksa. Tahtoisin aikalisän ja samaa mieltä on mies. Helmikuussa kun beibe syntyy niin on taas vähän aikaa aikamoista hulinaa. Olis kiva molempien levätä vähän aikaa ennen sitä. Tahtoisin vaan jonkun pesän minne käpertyä talveksi ja olla vähän aikaa rauhassa ilman nalkutusta. =)

 

Pixie: :hug: Luulisin itsekin kanssa, että hormonit myllertää kanssa. Mutta kun meillä on tällaista ollut jo muutenkin, vaikka en oo raskaana ollutkaan. Joten en pistä hormonien piikkiin tällä kertaa . Mutta kyllä tää tästä.

 

Red Dragon: Joo, ei tätäkään täysin hormonien piikkiin voi laittaa, mutta sanotaan näin ettei ne pinnaa ainakaan pidennä tuon miehen suhteen. Ne harvat läheiset jotka tästä tietää on ihan kauhuissaan, mutta mä oon tosi rauhallisilla mielin. Ei tässä mitään lopullista päätöstä tarvitse nyt tehdä, otamme vaan aikalisän. Muhun noi hormonit vaikuttaa myös rauhoittavasti. Vaikka ydinsota riehuis ympärillä musta tuntuu, että ollaan ton esikoisen kanssa jonkun kuplan alla kaikelta turvassa. Silittelen vaan mahaa ja ajattelen, että meille tulee kohta vauva. :heart: Tahtoisin vaan nukkua siihen asti! =)

Kävin mittauttaan verenpaineen taas kun huimaa niin paljon. Oli tällä kertaa tosi alhainen, vaikka pulssi huiteli taas yli 90... 116/67. Käski juomaan paljon vissyä?!

 

Ihana tuo tämän vuoden pakkaus :heart: . Olen niin ihastunut siihen. Haluisin ne pestä ja laittaa paikoilleen, mutta viel ei oo paikkaa niille.

Mutta nyt käyttää koiruliini tuossa pihalla ja jos lähtis vaikka itsekin sitten nukkumaan. :wave:

 

Ei ole tullut viime aikoina täällä pyörittyä, kun ehdin jo aiemmin tonne syysmassuihin liittyä. Tulin pitkästä aikaa lukemaan teidän kuulumisia ja nyt oli ihan pakko rueta kirjoittamaan. RD ja Pixie, tsemppiä, voimia ja pitkää mieltä parisuhdekiemuroihin. Itselläkin on ollut välillä vaikeaa, joten luulisin, että tiedän mistä puhun. Totta kai, jos tilanne menee todella pahaksi, on ehkä viisaampaa olla erillään, mutta muuten sanoisin, että ottaisitte noihin muutto- ym. ajatuksiin aikalisän. Joku kerran sanoi, että pienten lasten vanhempia pitäisi kieltää eroamasta ensimmäisen vuoden aikana - tämän voisi mielestäni laajentaa myös raskausaikaan. Jos vielä vuoden kuluttua tuntuu samalle, niin sitten ehkä on parempi olla erillään. Nyt voisi yrittää rauhoittaa tilanteen ja sopia esim., että jostain tietystä asiasta ei keskustella tms.

Seksihaluista, itsellä oli sama tilanne pitkän aikaa - seksi ei voinut vähempää kiinnostaa. En oikein tiedä itsekään miksi. Ehkä ainoa varsinainen syy, minkä voin sanoa, on se, että olin itsekin tyytymätön vartalooni ja pelkäsin, ettei miehenikään pidä siitä. Kymmenisen kiloa on mulla extraa ja vaikkei mies niistä juuri nalkuta, tiedän kyllä, että pitäisi minusta enemmän ilman niitä. Mutta mikä tärkeintä, ne vaivaavat minua itseäni! En vain ole saanut itsestäni irti sitä, että olisin pudottanut kilot pois. Omat halut alkoivat palautua osittain sen ansiosta, että myönsin tilanteen itselleni ja suostuin ymmärtämään sen, että mies todella kärsi tilanteesta. Myönnettäköön, että myös mies muutti sänkytapojaan ja ymmärsi lopultakin sen, että nainen tarvitsee kunnon lämmittelyä. Viime aikoina seksi onkin sujunut paremmin kuin viimeiseen neljään vuoteen! Olen nauttinut siitä ja haluan seksiä varmaan yhtä paljon kuin miehenikin. Joskus voi myös ryhtyä sänkypuuhiin vain toisen vuoksi (toki sitä ilmaisematta), sillä seksi on kuitenkin parisuhteen liima! Ja niinkin voi käydä, että halu herää itselläkin matkan varrella. Tsemppiä, jaksa RD yrittää!

Kotitöistä en oikein osaa sanoa mitään. Meillä minä teen suurimman osan kotitöistä, mutta myös pidän niiden tekemisestä. Olen ehkä siinä mieless vanhanaikainen, että mielestäni moni kotityö sujuu naiselta luontevammin. Ole onnellinen siitä, että mies puolestaan hoitaa "miesten hommat"! Omalla miehelläni ei pysy vasara kädessä eikä osaa autoa korjata! Minusta mies, joka osaa "miesten hommat" on todella seksikäs! Sen tiedän myös omasta kokemuksesta, että turhaakin työtä tulee kotona tehtyä ja siitä tulee välillä odotettua kiitosta - yritä olla olematta marttyyri! Se ei yleensä auta, päinvastoin!

Toivottavasti et(te) pahastu tästä "saarnasta", mutta kun omakin parisuhde on ollut välillä huonossa jamassa ja ero on varmaan käynyt molempien mielessä, niin tuntuu jotenkin, että "turhat" erot pitäisi pystyä jotenkin estämään! Meillä ainakin ero olisi tullut ihan väärästä syystä - niin kuin Pixie sanoi, niin perheväkivalta yms. ovat niitä todellisia ongelmia. Rakkaus ja läheisyys on helppo haudata arjen alle ja oma väsymys ja turhautuminen tulee helposti kaadettua toisen niskaan. Koita ottaa aikaa itsellesi, jätä turhat hommat tekemättä ja yritä muuttaa myös omia toimintamallejasi - yllättäen toisenkin käytös saattaa muuttua! Tsemppiä!

Ja sitten vauvajuttuihin... Mulla on viikkoja kasassa jo 32+2! Aika on mennyt kamalan nopsaan! Viimeistä työviikkoa viedään, sitten pidän loput kesälomasta ja jään siitä suoraan äitiyslomalle! Raskaus on mennyt hyvin ja ongelmitta - viimeksi oli hemppa tipahtanut sadan pintaan, joten rautakuurin aloitin. Väsymys helpotti sen myötä. Kiloja on tullut 10,5.. Vähempikin olisi riittänyt, mutta koitan tsempata loppuajan, ettei tulisi enää turhaa painonnousua. Uskon kyllä, että nuo kilot sulavat pois ja sitten yritän karistaa ne ennestään olleet liikakilot! Olen käynyt äippäpolilla kasvukontrolleissa kolme kertaa, koska esikoinen oli syntyessään pienikokoinen. Viimeksi viikoilla 30+6 sain sen hetkiseksi painoarvioksi n. 1500g, joka olisi tällä kertaa jopa käyrästöllä, ala- ja keskikäyrän välimaastossa. Sain vielä yhden ajalle viikoille 36, jolloin pystytään jo arvioimaan paremmin syntymäpainoa. Tosin lääkärin mukaan arvioiden luotettavuus on n. 10-15%.

Mutta ei ihmeempiä tällä kertaa! Tsemppiä kaikille!

Kamiliya, rv 32+2

 

moi. kaikki ok loppuraskauden ultrassa. nopee toimenpide oli, meni varmaan 2 minuttia, kohdunsuu kiinni ja pehmeä.. painoarvio 2.8 kiloa. sukupuolta ei ruvettu enää sit kuitenkaan kyselemään, olkoon salaisuus loppuun asti kun synnytykseen on enää niin vähän aikaa. lantion luut kuulemma hyvät ja hyvin mahtuu tulemaan. eipähän siellä muuta tainnu olla. paitsi että veren virtaukset oli ok.

 

kamiliya: Ei meillä todellakaan lasten hoito yms. ole johtamassa eroon. Vaan tämä on ihan monen vuoden prosessi ollut jo ennen lapsiakin osittain. Joten voi vaan miettiä välillä, että mitä ihmettä teemme yhdessä. Mutta sekin on niin hankala selittää. Kyllähän sitä on ukossa jotain nähnyt aikoinaan ja näkee edelleenkin, mutta nämä meidän jutut.. Olisi lapsillekin parempi, että erottaisiin. Eikä pelkästään lasten takia pidä pysyä yhdessä, on minun mielipide.
Mutta kyllä tää ehkä taas tästä. Kun pidän vain suuni kiinni ja olen vain mukana..

Sinnee oot jo niin pitkällä. Haluisin itsekin kuulla arvioita syntymäpainosta. Anoppi kauhistelee mun mahan kokoa.. Ja ounastelee, että ois iso vauva tulossa. Mutta eihän sekään siihen välttämättä liity millään lailla. Huomenna ois nla.. En halua vaa'alle nousta.. Paljonkohan on painokin nyt noussut. Ihan hirvittää..

nea: Kohta sie ilmoittelet, että vauva on syntynyt :heart:

Viel ois yksi työpäivä ja kahden viikon lomalle. Toisaalta ois ihan kiva jatkaa olla töissä, koska asiakkaat on minua kaivannut . Tänään kävi jo kaksi asiakasta ja sanoivat, että mukava, että oot takaisin töissä. Ja toinen heistä viel, että tiesi koneiden toimivan heti, kun mie palaan töihin. Oli nimittäin pomolla heti ongelmia koneiden kanssa, kun jäin lomalle.
Toinen sitten, että tuuhan sie ensi viikollakin töihin, kun hän käy . Mistäs mie voin tietää minä päivänä hää käy .

Mutta nyt hakee patonki. :wave:

Red Dragon + Nuppu 25+4 :heart:

 

Kamiliya: Onhan se toki oma vika kun tulee tänne asioitaan levittelemään, mutta pakko silti sanoa, että mä vähän loukkaannuin tosta sun saarnasta. Mutta selvähän se on, että kärkkäitäkin mielipiteitä tulee kun täällä asioitaan ruotii. Olis pitänyt laittaa RD:lle privana, jolle vertaistueksi nämä viestit enemmänkin tarkoitin. Ja selvennyksekseksi vielä, että me emme ole eroamassa, joten sitä sun on turha pohtia onko meidän ero tarpeellinen vai turha. Olemme harkitsemassa väliaikaista asumuseroa. Ja aika vaikeaa sellaista tuomiota, että onko tämä turhaa vai tarpeellista muutenkin noin vähillä taustatiedoilla on tehdä, joten jätetään se mun ja mun miehen päätettäväksi, eiks jeh? Ja parisuhdeterapeutin, jonka luokse olemme menossa syksyllä kunhan palaavat kesälomilta. Sulla ei voi olla hajuakaan mitä ollaan koettu tässä viimeisen vuoden aikana, joten äläpä tee hätäsiä johtopäätöksiä, kiitos!

Mutta joo, eiköhän tämä tästä taa iloksi muutu kun pääsisi edes tästä alkuraskaudesta ohi! Sähän oot jo tosi pitkällä, olis ihana jo päästä miettimään synnytystä ja vauvajuttuja. :heart:

Nea: Noista verenpaineista vielä. Alle 120/80 on ihanteellinen, 130/85 normaali ja vasta yli sen alkaa olla tyydyttävä. Eli ihan normaalin rajoilla sulla nuo paineet vielä pyörii. Onko terkka tosiaan ollut niistä huolissaan? Mä en kyllä vielä olis...
Mulla on nyt ollut alhainen verenpaine ja olo on ihan järkyttävä. Huimaa, tähtiä näkyy ja olo on ihan omituisen epätodellinen. Ottaisin mielummin sen normaalin paineen takaisin. =)

Pixie 10+2

 

Kuten sanottua, ei ollut tarkoitus saarnata, ei loukata, ei tuomiota eikä muutenkaan arvioida kenenkään eron tai mahdollisen tulevan eron "oikeellisuutta". Vertaistueksi minäkin tuon tarkoitin, koska olen itsekin joutunut miettimään asioita välillä perinpohjaisesti. Halusin lähinnä sanoa sen, että aika ja pieni aikalisä saattaa yllätäen auttaa moneen asiaan. Toisekseen, toista ei voi muuttaa, itseään vain voi - enkä tällä tarkoita, että sinussa, RD:ssä, minussa tai kenessäkään meistä olisi mitään vikaa. Kimmoke siihen, että ylipäätään kirjoitin, lähti lähinnä tuosta RD:n seksihaluttomuudesta - olen itse paininut saman asian parissa ja siksi halusin kannustaa häntä selvittämään asian ensin itsensä ja sitten miehensä kanssa. Sinun tilannetta en oikeastaan kommentoinutkaan muuten, kuin että toivotin tsemppiä parisuhdekiemuroihin.

Joka tapauksessa, anteeksi, jos ketään loukkasin. Poistun nyt paikalta.

 

kamiliya: Elähän nyt minnekkään poistu paikalta! :hug: Tuskin kukaan nyt mitää pahaa tarkoittanut. Mutta onhan se niinkin, että itsehän täällä asioitani levittelen . Mutta on pakko ollut jonnekin kirjoitella..
Ja seksihaluttomuuteen vielä.. Itsellä se on se etten itseäni hyväksy sellaisena kuin oon.. Mutta en mie rupea rakastelemaankaan, jos ukon käytös ei muutu mihinkään..
Yritetään ja yritetään.. Mutta katotaan nyt..

 

Kamiliya: Kiitos tsempityksestä! Ymmärsin ihan väärin. Älä tosiaan mihinkään poistu, saahan täällä kommentoida kun kerta puheeks asioitamme otamme.

Mutta, hyviä uutisia mun asunnon etsintään. Veli potki kämppiksensä pihalle, joten saan siitä varmaankin huoneen vuokralle. Miehellä on myös kova asuntokuume, joten ollaan ehkä ostamassa ihanaa huoneistoa ihan keskustasta! Laskeskeltiin, että se onkin hyvä juttu kun oon vähän aika rauhottumassa veljen luona niin mies sais tehdä rauhassa remonttia ja päästäis sit talvella kaikki neljä uuteen kotiin. Jee, kuulostaa ihanalta. :heart: Red dragon, kyllä mäkin peesailen Kamiliyaa siinä, että kannattaa tällaiset päätökset harkita tarkkaan, mutta toisaalta mä en oo koskaan pettynyt kun oon seurannut intuitiotani. Nyt musta tuntuu toooosi hyvältä. Koko perheen kannalta tää on musta oikee päätös. Mies tarvii musta tauon ja lastenkin kannalta se on hyvä kun kaikki saa välillä levähtää. Ja taas jaksetaan ihan erilailla. =)

 

pixie: ei se terkka kauheen huolissaan noista paineista ollu mut ne hyppi päälle 90 ennen ku saatiin viiimesellä mittauksella se 87 niin on se alapaine kai vähän liikaa. sen lisäks on järkyttävä turvotus jka kuulemma myös raskausmyrkytys oire.. no onneks vauveli alkaa olla jo täys ikänen joten saapi tulla vaikka heti jos haluaa. mie en vois kuvitellakkaan nyt että muuttaisin yksin. kaikki pelottaa tän loppuraskauden suhteen niin olis tosi vaikeaa olla nyt yksin. vaikka miehen kuula välillä kyllä tosi paljon ärsyttääkin :kieh:

 

Pixie: Juu, tottakai pitää harkita tarkkaan ja niin pitääkin. Mutta kun mie oon jo vuosia miettinyt ja miettinyt ja miettiä. Ja minun sietokyky alkaa pikku hiljaa olee todella ylikuormitettu. Mut pakko kai se on vain yrittää.. :/

 

Nea: Onhan sulla tosiaan viikkoja niin paljon ettei mitään hätää vaikka paineet vähän nousiskin. Siellähän on jo ihan valmis vauva. Eiks se ois toisaalta ihan kiva että käynnisteltäis aiemmin, niin pääsis synnyttään vähän pienempää.

Nea:

vaikka miehen kuula välillä kyllä tosi paljon ärsyttääkin :kieh:

Tiedän mitä tarkotat... :headwall: Ei mikään vitsailun aihe sinänsä, mutta mua ärsytti miehen kuula erityisen paljon taas vaihteeks. Oli perhana mennyt ajamaan partansa ja nyt sillä on pelkät viikset! Kamalat. Mä sanoin sille heti et haluan avioeron.

Täältä saa kyllä niin ihanaa vertaistukea. Ootte ihkuja. :heart:

 

Pixie: Jos mun ukko päättäis kasvattaa jomman kumman, olisin ajamassa pois . En tykkää kummastakaan :x . Varsinkaan, jos ois pelkät viikset

Tänään ois sit nla.. Pelottaa, jännittää. Kun kuitenkin on noi myrkytykset takana, ni aina sitä ajattelee, että milloin tulee ensimmäiset oireet. Ja alapaine on se pahin juttu. Sitä ne seuraa todella tarkkaan. Mut jospa ei ihan vielä olis oireita.. Ku ei viikkojakaan oo niin paljoa. Jos on pakko tulla, ni tulis samoihin aikoihin ku toisillakin rv 35 vasta..

RD & Nuppu 25+5 :heart: