A
Aniliini valveilla
Vieras
Yötä! Sinne katosi vessanpyttyyn taas mun unenrippeet, samalla kun rakko vaati tyhjennystä. Tulin sitten tänne aikaa tappamaan, kun en viitsi tuolla sängyssäkään kieriä. Tai kun ei kierimisestäkään mitään tule ja paikat puutuu..
Kivaa, että Mariskan ja poppoon reissu oli onnistunut, vaikkakin Teemu välillä näyttikin kynsiään. Pitäähän sitä omaa tahtoakin löytyä, vaikka välillä vanhempana toivoisi kaikkea muuta. Voi nuhia taas, pah! :/
Hienoa, että Piritalle Kelan rahapäätös oli mieluinen, sitä odotellessa..
Ja voi reipasta Lottaa, mulla ihan liikutuksen kyyneleet tulivat esiin, kun mietin pientä siellä parijonossa odottelemassa. Mutta hän kyllä temperamentillaan pärjää. Kivaa, Nekku, jos Tku/Tre-treffit sopii sullekin, mä odotan innolla Lotan tapaamista, on niin vietävän aurinkoinen aina kuvissa! =)
Ei taida Tamikaan upota, kiitosta vaan kuitenkin ehdotuksesta. Haluaisin, että nimi löytyy kalenterista, kuten Vilikin. P:n ehdottamat Toni ja Joni löytyy lähistöltä. Jotain vanhahtavaa ehkä haussa. Mulla olisi yksi keksintö, mutta mies ei meinaa taipua. Tai enhän mä ole toki taivutellutkaan, kun ei sp ole tiedossa. Mutten usko saavan hyväksyntää, mietintämyssyllä siis vielä käyttöä.
Jees, aika haastavaa näiden taaperoiden kanssa on käydä kahvilassa tai ravintolassa, saati sitten kun on vielä toiset ripeähköt pikkukätöset mukana ja siinä samalla kun omaankin vatsaan olisi kiva saada jotakin täytettä. Voin toistaiseksi vain kuvitella.. Ja miten ihmeessä ne kauppareissut sitten luonnistuvat, ääk, ei helpolla ainakaan pelkästään omin "käsivoimin". Kiitosta vaan autokärryjen kehittäjälle, apua on paljon! Löysitkö Stella iltapuvun (yksin??
?
Muistan, että Kirppu Anna-Sofiaa odotellessa "kukkui" myös yöt, eikö kukaan muu? Mä olen viime öinä saanut nukuttua johonkin viiteen saakka, mutta sitten viim. herään pissalle ja se on sitten sitä myöten selvä, eli en enää sen jälkeen nuku. Ei kuitenkaan stressaa, kun päikkärimahis on olemassa. Paitsi tänään, kun meillä on vanhan kuoron kanssa esiintyminen, nostalgista laulaa vanhoja lauluja ja nähdä tuttuja kasvoja parinkymmenen vuoden takaa!
Piritta, taisit olla oikeassa, ettei vintiö ole itseään istumaan kiepauttanut, luultavammin onkin peppu tuo möykky tuossa tissien alla. Ja siksi kai liikkeet eivät tunnu entisenlaisesti, kun potkinee selkärankaa kohti, sen vähän, mitä tosiaan enää mahtuu reenaamaan.
Mulla on kärsimättömyys (taas toistaiseksi) vaihtunut kihelmöivään odotuksentunteeseen nähdä meidän uusi perheenjäsen pian! Samoin, kuin P:llä ja varmasti muillakin, "huolta" aiheuttaa edelleen se Vilin suhtautuminen. Mutta kaiholla olen katsellut Vilin vauvakuvia, eikä sitä jotenkin osaa millään ymmärtää, että sellainen pieni tuhisija valtaa pian meidän kodin ja sekoittaa täysin kaikki tutut kuviot.
Luettiin eilen sellasta hauskaa luukkukirjaa, missä oli äiti ison masun kanssa ja sinne vatsaan pääsi aina vauvaa kurkistamaan. Voitte uskoa, että Vilkku vaati saada kurkkia paitani alle entistä tiuhempaan, onhan hänellä toki "tiedossa", että vauva se omankin äidin vatsaa pullistuttaa. Totesi sitten taas vaan, että "ei näy!"
Mä tilasin taas Kotivinkin ja tykkään kyllä lehdestä paljon, mutta käykö kenellekään muulle niin, että lehteä luettua, tulee vimma saada oma koti haluamansalaiseksi ja tuntuu ihan murjulta (jota tämä loukku kieltämättä on..) ja sitten ihanaa lehteä luettua onkin ihan kökkö fiilis. Toki vinkkejä saa ja aina sitä jotain kivaa keksii ja pystyy muuttamaan mieluisammaksi, mutta tahtoo UUDEN kodin!! =)
Me siis asutaan edelleen vuokralla, koska tämä on ihan ylihalpa, ette uskois, jos paljastaisin..
Ajatuksena olisi ostaa tämä koko paritalo ja tehdä puhkaisu seinään ja muuntoremppa koko katon alle. Naapureiden tontinostoa odotellessa, johon saattaa vierähtää vielä vuosi jos toinenkin..
Nyt mä alan katsomaan joku yö kesken jäänyttä leffaa, jospas sitä unihiekkaa jostain lentäisi minunkin silmiin.. Hyvät aamuyöt!
Kivaa, että Mariskan ja poppoon reissu oli onnistunut, vaikkakin Teemu välillä näyttikin kynsiään. Pitäähän sitä omaa tahtoakin löytyä, vaikka välillä vanhempana toivoisi kaikkea muuta. Voi nuhia taas, pah! :/
Hienoa, että Piritalle Kelan rahapäätös oli mieluinen, sitä odotellessa..
Ja voi reipasta Lottaa, mulla ihan liikutuksen kyyneleet tulivat esiin, kun mietin pientä siellä parijonossa odottelemassa. Mutta hän kyllä temperamentillaan pärjää. Kivaa, Nekku, jos Tku/Tre-treffit sopii sullekin, mä odotan innolla Lotan tapaamista, on niin vietävän aurinkoinen aina kuvissa! =)
Ei taida Tamikaan upota, kiitosta vaan kuitenkin ehdotuksesta. Haluaisin, että nimi löytyy kalenterista, kuten Vilikin. P:n ehdottamat Toni ja Joni löytyy lähistöltä. Jotain vanhahtavaa ehkä haussa. Mulla olisi yksi keksintö, mutta mies ei meinaa taipua. Tai enhän mä ole toki taivutellutkaan, kun ei sp ole tiedossa. Mutten usko saavan hyväksyntää, mietintämyssyllä siis vielä käyttöä.
Jees, aika haastavaa näiden taaperoiden kanssa on käydä kahvilassa tai ravintolassa, saati sitten kun on vielä toiset ripeähköt pikkukätöset mukana ja siinä samalla kun omaankin vatsaan olisi kiva saada jotakin täytettä. Voin toistaiseksi vain kuvitella.. Ja miten ihmeessä ne kauppareissut sitten luonnistuvat, ääk, ei helpolla ainakaan pelkästään omin "käsivoimin". Kiitosta vaan autokärryjen kehittäjälle, apua on paljon! Löysitkö Stella iltapuvun (yksin??
Muistan, että Kirppu Anna-Sofiaa odotellessa "kukkui" myös yöt, eikö kukaan muu? Mä olen viime öinä saanut nukuttua johonkin viiteen saakka, mutta sitten viim. herään pissalle ja se on sitten sitä myöten selvä, eli en enää sen jälkeen nuku. Ei kuitenkaan stressaa, kun päikkärimahis on olemassa. Paitsi tänään, kun meillä on vanhan kuoron kanssa esiintyminen, nostalgista laulaa vanhoja lauluja ja nähdä tuttuja kasvoja parinkymmenen vuoden takaa!
Piritta, taisit olla oikeassa, ettei vintiö ole itseään istumaan kiepauttanut, luultavammin onkin peppu tuo möykky tuossa tissien alla. Ja siksi kai liikkeet eivät tunnu entisenlaisesti, kun potkinee selkärankaa kohti, sen vähän, mitä tosiaan enää mahtuu reenaamaan.
Mulla on kärsimättömyys (taas toistaiseksi) vaihtunut kihelmöivään odotuksentunteeseen nähdä meidän uusi perheenjäsen pian! Samoin, kuin P:llä ja varmasti muillakin, "huolta" aiheuttaa edelleen se Vilin suhtautuminen. Mutta kaiholla olen katsellut Vilin vauvakuvia, eikä sitä jotenkin osaa millään ymmärtää, että sellainen pieni tuhisija valtaa pian meidän kodin ja sekoittaa täysin kaikki tutut kuviot.
Luettiin eilen sellasta hauskaa luukkukirjaa, missä oli äiti ison masun kanssa ja sinne vatsaan pääsi aina vauvaa kurkistamaan. Voitte uskoa, että Vilkku vaati saada kurkkia paitani alle entistä tiuhempaan, onhan hänellä toki "tiedossa", että vauva se omankin äidin vatsaa pullistuttaa. Totesi sitten taas vaan, että "ei näy!"
Mä tilasin taas Kotivinkin ja tykkään kyllä lehdestä paljon, mutta käykö kenellekään muulle niin, että lehteä luettua, tulee vimma saada oma koti haluamansalaiseksi ja tuntuu ihan murjulta (jota tämä loukku kieltämättä on..) ja sitten ihanaa lehteä luettua onkin ihan kökkö fiilis. Toki vinkkejä saa ja aina sitä jotain kivaa keksii ja pystyy muuttamaan mieluisammaksi, mutta tahtoo UUDEN kodin!! =)
Me siis asutaan edelleen vuokralla, koska tämä on ihan ylihalpa, ette uskois, jos paljastaisin..
Nyt mä alan katsomaan joku yö kesken jäänyttä leffaa, jospas sitä unihiekkaa jostain lentäisi minunkin silmiin.. Hyvät aamuyöt!