Tahkoojaplussat 63

[Aniliini#]

Noh, ei muuten ihan uponnut joka iikan kohdalla tuo "seksistä seurannut asia", viitaten hoitoihin.. Anteeksi tahdittomuuteni!!

On muuten pitänyt monesti mainita, että kyllä munkin silmään Nella on kovasti äitinsä näköinen! Mutta mistäpä sitä tietää löytyisikö iskää vielä enemmän, jos näkisi. Niinhän se muutenkin menee, että toiset näkee toisen piirteitä ja toiset taas vaikka kaukaisemmankin sukulaisen. Vilissä on sanottu olevan meitä kumpaakin, mutta enemmistö on myös meillä miehen näköisyyden kannalla. =)

 

[**Keijukainen]

Hello,
Mulla ei ole oikein rauhaa kirjoitella kun joudun jo nyt (!!)neuvomaan tulevaa tuuraajaani ja ollaan aika paljon tässä mun koneella. Mutta pikaisesti kuitenkin tulin lukemaan kuulumiset.

Aniliini, niitä paitoja saa Missymomista, ja hinta on kyllä muistaakseni yli 30 euroa joten jos toi 15 e on vähän käytetty niin se on kyllä edullinen
Mutta ymmärrän ettei käytetystä vaatteesta mielellään maksa moista summaa.

Oho, onpas sulla Aniliini ollut perusteellinen neuvolatäti!! Mulla on sellainen vanha tätsy joka ei taatusti puhu mitään seksiin viittaavaakin Naimisissa olostakin sanoi että "onpas hatun noston arvoinen juttu"..juuh, vähänkö vanhanaikainen?

Nykiin lentää n. 8 tuntia. Me ollaan aika lailla totuttu pitkiin lentoihin mutta raskaana en tietysti ennen ole ollut Singaporen lento tais olla pisin, muistaakseni 15 tuntia välilaskun kanssa.

KIva kuulla Kirpusta pitkästä aikaa. Täällähän on enemmänkin Kanarian matkaajia
Lämpö passais mullekin.

Mulla ei toistaiseksi ole ollut pahemmin ongelmia vatsan kanssa, paitsi yhdessä vaiheessa minkä ajattelin johtuvan kyllä enemmän Obsidanista. Mutta oon huomannut että hyvin toimii kun syön joka päivä salaattia. Mutta kyllä se on kiusallinen ja inhottava vaiva. Eka pukama mulla kyllä oli jo (kehtaako täällä edes tälläisiä kirjoittaa..) mutta onneksi oli ja meni.

Nyt täytyy jatkaa hommia..seurassanne viihtyisin kyllä pidempäänkin.

 

[Piritta*]

Mitäs tänne vielä raapustais päivän, ehkä, viimeisenä...Aih, kun nälkä kurnii jo. Onneksi viiden jälkeen pääsee jo sutjakkaasti kotikeittiöön.

Paljos sulla Keiju on viikkoja siellä Nykissä? Muistelen vaan, että me oltiin Pariisissa, kun mulla oli rv28 ja muuten kyllä ihan jees, mutta kantsii karsia sellaisia hirrrmuisia kävelymatkoja. Meidän _piti_ käyttää metroa paljon, mutta eihän kauniissa kaupungissa tohdi maan alle mennä. Joten oli aika puuduksissa iltaisin jalat ja nimenomaan pohkeet. Sellaista ankkamenoa ajoittain ;-). Mutta ehdottomasti kantsii mennä nyt sinne, kun vielä voi..kahdestaan siis =)
Mietit Keiju tuolla toisella puolella tulevaa aikaa vauvan kanssa. Ehkä se näin ennakkoon voi hieman pelottaa, mutta ainakin mulle se eka vuosi oli yhtä taivasta. Ja niin olin tosin ajatellutkin. Itse nautin vauva-ajasta ihan valtavasti ja taisin vähän hurahtaakin tietyllä tapaa ;-) Nyt elo lapsen kanssa on kovin erilaista, koska muksu koettelee aivan eri tavalla - ja sitä tosissaan kasvattaa myös itseään. Musta vauva oli AINA ihana, mutta näin taaperona ei, heh.

Sujuvasti lihapulliin. Kyselin Ansku ihan vain siksi, kun yhtenä päivänä hämmästyin, miten suuri lihapitoisuusero voi einespullissa olla. Mummon pyörykät ovat enemmän ehtaa tavaraa - ja siitä siis hintakin, kun taas euron pullissa voi olla lihaa jotain 14 %, mikä sai kyllä ihon kananlihalle. En siis ajatellut, että ero voi olla noin suuri. Mutta toisaalta, mitä hyvää voi eurolla saada...

Aika ihana Ansku toi sun th Ois melkein puna noussut meikällä poskille, hih!

Mulle tekee edelleenkin tiukkaa henkisesti se, että Matsku ei olekaan kohta se ainokainen. Tiedän, erittäin "kypsää" ajattelua, mutta näin se vain on. Ehkä esikoiseen kasvaa tietyllä tapaa kiinni, eikä halua ketää siihen väliin - vaikkakin eihän sisar mikään negatiivinen asia ole, päinvastoin. Tämä vain on tällaista asiaan kypsymistä, koska toinen lapsi tuli vähän puun takaa. Ja tiedän, että kun lapsi syntyy, nämä kaikki oudot ajatukset ovat kauas taakse jäänyttä.

Jees, näihin suuriin ajatuksiin, taidan poistua kotijoukon tykö. Oiskohan siellä nyt se sauna siivottu, heeh Mies taitaa tosin suunnata salille, mutta jää mulle vielä se parkkitalon kuningas

Huomiseen!

 

[Tiitu]

Huomenta!

Kiva kuulla Kirpustakin.

Keiju, vau, sulla siis jo seuraajaa "koulutellaan". Hyvin hoitavat... No, itse en ole kyllä edes vielä kertonut töissä, mutta veikkaampa, että en edes tiedä siinä vaiheessa, kun jään äitiyslomalle, että kuka mahdollisesti jatkaa näitä hommia, on vähän niinkuin talon tapa, että jää kaikki viime tinkaan. No, enpä kyllä itse ota siitä mitään paineita, hoitakoot miten hoitavat. Ihanaa tosiaan, kun pääsette sinne Nykkiin. Sieltä tosiaan varmaan saa ihania mammavaatteita ja tietty vähän varmaan lapsellekin

Hyvä, et Aniliinin liitoskivut eivät ole nyt vaivanneet. Jänniä juttuja neuvolantätsyllä, ihan hyvä kyllä tietää

Jollain odottavalla Hollywood-tähdellä oli muuten just jossain kuvassa tuollainen paita, kuin Keijulla ja Nekulla En nyt muista kuka se oli, olisko ollut Halle Berry? Hauska teksti.

Mulla on ollut eilisesti asti taas aika kovia kipuja, sellaista menkkamaista jomotusta aina välillä ja sitten nopeita kovempia vihlaisuja. Vähän sitä taas hermoilee, vaikka ehkä kuuluvatkin asiaan. Muistatteko muut, alkoiko teillä näillä viikoilla (10+) jotain kasvuun liittyvää kipuilua? Nyt oli nimittäin muutama viikko aika tasaista, joten vähän säikäyttää. Keijulla ja Gissalla on ehkä ainakin tuoreessa muistissa, missäs gissa muuten on?

Mukavaa torstaita!

 

[Nekku ejk]

Huomenta! Mäkin havahduin siihen, ettei gissasta ole kuulunut pariin päivään. Huhuu!!!

Kivuista en Tiitu osaa sanoa mitään, kun sillä saralla olen päässyt olemattomilla. Mutta arkijärjellä kuviteltuna kivut olisivat just kohdun venymiseen liittyviä?

Eläköön kotirintamamiehet! Siihen on vielä matkaa, että meillä kaivaisi lattialuutun esiin... Ehkä sekin nähdään? Mutta mies on kyllä pollea aikaansaannoksistaan ja minä tietenkin (puudelimaisesti, heh) kehun – ja ihan vilpittömästikin sen teen, nimittäin kyllä ns. arkisapuskat ovat tähän saakka olleet mun vastuulla. Eilisen menu oli huippuhyvää chili con carnea. Huomaa, että mies on itsekin jotenkin yllättynyt, että osaa tehdä vaikka mitä ja että heillä päivät menevät tosi hienosti.

Leivän hinnasta tuli ruoan hinta yleisestikin mieleen. Eilen meinasin lentää takapuolelleni, kun näin, että kotimaiset kirsikkatomskut maksoivat 18 euroa kilo!!! Kuvitelkaa. Sillä kertaa jäi tomaatit kauppaan. Espanjalaisia en suostu ostamaan, hirvityksiä.

Sande, KIITOS, arvaa vaan kuka menee heti tänään Hyvääpäivää-osastolle!!! Ruisleipääkin syön ja siis lesekaurapuuroa joka aamu ja tosi paljon vihanneksia, joten kuitua luulis saavan riittävästi, mutta nyt kokeilen tota. Seuraavaksi magnesiumia, Levolacia...

Me mennään tänään Välimäen uuteen Cochoniin syömään. Onko kukaan ollut? Naapurin likka tulee Lootuskan seuraksi. Huippua!

P, kyllä me nähdään, ihan varmasti mahakkainakin.

Heh, mun nlan terkka on siveyden sipuli eikä_todellakaan_voisi keskustella seksistä missään muodossa. Interesting piece of information. Mutta on muuten mulla tuntoherkkyys huomattavan mukavasti lisääntynyt synnytyksen jälkeen. * punastelee *

Keiju, tänne vain pukamat ja muut. Mullahan niitä pukkasi synnytyksessä ja sitten katosivat – ja nyt taas palasivat. Great.

Tulkaas nyt linjoille!

 

[Aniliini#]

No jos jotain rustaisi, kun koneenkin avasin.. =)

Tiitu, mulla oli kuvaamisia kipuiluja molemmissa raskauksissa ainakin rv 15 saakka. Lähes joka päivä tai ainakin viikottain. Välillä jopa aika kovaakin vihlomista ja jomotuksia. Huoli pois!

Jösses, mitä tomaatin hintoja!! Mä olen välillä ostanut espanjalaisia miniluumutomaatteja, jotain makua sentään taviksiin epsanjalaisiin verrattuna.

Tosi kiva kuulla, miten kotirintamamiekkosten arki sujuu mutkattomasti ja miksei sujuisi. Mahtijuttu, kun Nekun mieskin on innostunut kokkailusta. Meilläkin hoituu se puoli mieheltä, mutta siivousvälineiden varteen tarttuminen on _hiukan_ heikkoa. Noo, enpä arkena sellaista odotakaan, kun tekee keskimäärin 14 h:n työpäiviä ja vkl:ksi mä olenkin aina ehtinyt siivoilemaan.

Hauskaa, miten nämä meidän pikkutaaperot ovat jo ymmärtävinään, että vauvahan siellä äidin masussa kasvaa. Lotta pusuttelee ja Vili nostaa mun paitaa ja sanoo: Vauva, ei näy! =)

Voi argh, mies on ihan liian lepsu tuon pojan suhteen. Nyt on vähän kiristänyt otetta esim. ylimääräisten välipalojen/herkkujen antamisessa, mutta eilenpä kun tuli kotiin, toi taas uuden lelun, vaikka justiinsa oli joulu. Vili näytti pari pvää sitten kirjakerhon lehdestä Tomi Traktorin kuvaa ja hoki kaverinsa nimeä, jolla sattuu kyseinen menopeli olemaan. Noo, iskäpä sitten eilen töistä tullessaan toi Tomi Traktori-paketin. Eikä ollut eka kerta, kun "lahjoo" poikaa ns. ihan turhaan. On pahoillaan paljosta poissaolostaan, mutta kun Vili on nimenomaan hyvillään iskän seurasta, niin en halua oppivan, että aina on jotain extraa. :/ "Puhuttelu" edessä, en eilen viitsinyt ottaa asiaa esille, kun olivat molemmat niin innoissaan pienestä, uudesta vekottimesta.

Tosiaan, se mun th mainitsi siitäkin asiasta, että tuntoherkkyys on huipussaan raskauden aikana kohdun verevyydestä johtuen. Ööh, olenhan mäkin sen huomannut, mutten jotenkin ollut tullut asiaa sen enempää ajatelleeksi. Se nainen on yli viiskymppinen, kyllä munkin täytyi aluksi ihan hiukan nielaista, kun alkoi niin suorilla sanoilla luennoimaan ja kun vielä istuttiin niin lähekkäin, niin tuli tarve vähän normaalia syvempään henkäykseen, mutta tunne meni nopeasti ohi, kun puhui aiheesta huolimatta niin asiallisesti ja täysin luonnollisesta asiasta.

Pukama pukkasi mullekin viime raskaudessa, mutta hävisi ja toistaiseksi olen vaivalta välttynyt.

Vili on hauska, kun laulelee muumilaulua: maamaamaa, paapaapaa, muumitavooo!!! Ihan oma sävellys tietty ja sanoituskin, eihän laulussa kaiketi muumitaloa mainita.

Me mennään tänään pulikoimaan, toivottavasti menee mallikkaasti, ei olla sitten Kanarian reissun uitu ja sitä ennenkin piitkä aika, jolla kerralla Vili sai hervottoman pelkoitkukohtauksen uimahallissa. Toiv. on möröt unohtuneet..

Nekulle ja miehelle oikein mukavaa iltaa!

Nyt kahvinkeittoon!

 

[Riinuska]

Morjens!
Ääh, mulla on maha aivan sekaisin... kauhulla odotan, onko mahatautia vaiko jotain muuta. Mulla on ollut parina päivänä lievästi semmonen huono olo. Kumpa ei tulisi tautia!

Siitä sujuvasti pukamiin Mullakin tuli, tosin ponnistusvaiheessa vasta (ne sitten olivatkin aivan järkyn isot). Muistoksi jäi 1, joka onneksi on vihoitellut synnytyksen jälkeen vain kerran. Ihanaa jakaa näitä juttuja täällä, heh.

Meillä on Piritan kanssa kyllä aivan eri mielipide vauvoista ja taaperoista Musta taas vauvat eivät ole ihania (oma toki aina poikkeus) ja oliskin kiva saada lapsi suoraan taaperoiässä eikä vauvavaihetta ollenkaan. Vaikka J on uhmaiässä ja koettelee joka päivä ja sanoo aivan joka asiaan EI ihan vaan muodonkin vuoksi, on kaikki silti paljon paljon ihanampaa kuin ensimmäinen vuosi. Ehkä siksi, että mä en "hurahtanut" mitenkään, olin aika ahdistunut ensimmäiset puoli vuotta. Saattaapi näin jälkeenpäin katsottuna olla jotain lievää masennusta se. Mutta näin ne on jokaisella eri mielipiteet ja hyvä niin

J on tarhassa ja mulla vp, vien koiran hampaanpoistoon iltapäivällä. Sitten se ressu onkin ihan tillin tallin koko illan. Nyt se on ihan kummissaan, että mikäs talo tämä on kun ei ruokaa saa. Pitää olla 12h syömättä ennen nukutusta. Mä sitten "äitinä" nousin klo 3 yöllä antamaan lapselle ruokaa ettei ihan näänny...

Ani, katsotteko te muumeja? J katsoo melkein joka aamu ja se alkulaulu on just tuo maamamamaama... ja lopussa tulee se "ei muumitaloa lukita yöksi..." Että josko Vili sujuvasti yhdistää nämä 2 laulua.

Juskalta oli muuten kysytty tarhassa, että mikä sinä olet. Ja voih, oli vastannut siihen että "äidin rakas". Kyllä siinä meinasi sydän sulaa, vähemmästäkin.
Ja sitten eräs ilta tokaisi isälleen että "äiti nukkuu Topin kanssa!" Äiti siinä sitten punasteli, että täh, kukas se topi oikein on

Aha, en kerkeä kommentoimaankaan teidän juttuja kun mies soitti, että auto pitää käydä viemässä isälleen. Ollaan (taas) vaihtamassa autoa ja appi käy näyttämässä sitä Kotkassa jossain autoliikkeessä samalla kun käy lasaretissa. Heippa siis!

 

[Aniliini#]

No, sähän sen sanoit Riinuska, tosiaan siinä muumien loppulaulussahan siitä talostakin lauletaan, olinpa höhlä.. Me ei siis katsota muumeja telkkarista, koska -öh- nukutaan vielä silloin. Mutta monesti laitan tässä koneella yle.areenalta sekä alku-, että loppulaulun, Vili ei oikein jaksa vielä itse tapahtumiin keskittyä kuin hetkeksi. Kohta sekin aika koittaa.. =)

Voi, Riinuskan koira-poloa. Onko hammas vihoitellut kun poistetaan?
Lutunen Juska, kun on äidin rakas kertonut olevansa. Hih, mikä ihmeen Topi, mistähän ne lapset kaikki keksii..?

Mullakin oli jonkin sortin raskaudenjälkeistä masennusta, ihan selkeästi huomaa näin jälkikäteen. Mutta kyllä mä vauvaan silti "hurahdin", olo ei vaan ollut autuas miehen "vauvakriisin" vuoksi. (Hänhän paineli kamujen kanssa ekat kk:t aikas tiiviisti ne ajat kun ei ollut töissä. Taas kiukuttaa ja surettaa, kun ajattelen sitä aikaa, arhg. Toivon mukaan ei toistu nyt uudelleen, eipä kai, eiköhän se ole ekan kohdalla himppasen eri asia, kun tulee niin iso muutos ja jollain tasolla kai aika yleistäkin miehen reagoida sillä tavalla, joko töitä painamalla, harrastuksien parissa aikaa kuluttaen tai baarissa pyörimällä.)
Mutta kyllä tuo taaperokin on niin ihana, tällä hetkellä erityisesti, kun tottelee (siis huom. _tällä hetkellä_) suht hyvin, ei ole tehnyt hetkeen tuhmuuksia ja joka päivä tulee uusia sanoja ja kujeita kasapäin. Eikä toki Piritan viestistäkään kuvaa saanut, ettei taaperona lapsi ei olisi ihana, ymmärsin täysin mitä tarkoitat, sillä hermoja ei tarvinnut vauva-aikana juurikaan kiristellä, kun ei vauvalle sillä tavalla kiehahda kuin tuhmustelevalle taaperoiselle.

Nyt lounastamaan ja poju päikkäreille. Oltiin pitkä tovi pihalla, kauhistuttavaa tämä ilmastonmuutos, me leikittiin hiekkiksellä tammikuussa!!!

 

[Hertta*]

Terve naiseen! Oltiin viime viikonloppuna mökillä isän 60v. juhlimassa ja tällä viikolla ollut kaikenlaista sutinaa. Katan kanssa nähtiin pe, kiva kun kävitte!

Pikku-Hertta on kuumeessa . Herättiin puoli kuudelta tänä aamuna, kun H oli ihan tulikuuma ja silleen säpsähteli ja parkui. Mittari näytti 39,1. Laitoin supon ja nukahti uudelleen. Nyt nukkuu päikkäreitä. Ennen päikkäreitä ei enää ollut kuin 38, mikä on kait aika norm. lämpö pyllystä mitattuna? On kuitenkin syönyt ihan hyvin. Ehkä oli vain ohimenevää.

Ihania matkoja tiedossa teillä (ja meillä ! Sorppa, Keiju, etten vastannut kysymykseesi "meidän" hotlan varaussysteemistä, mutta näköjään löysitte toisen paremman . Nykkissä ei tosiaan aamiaiset kuulu, joten näppärää, jos on oma kitcheni. Vaikka oli se aika hauska käydä joka aamu bagelillä lähi-dinerissa kuten alkuasukkaat. Mistä päin saarta huoneistonne on?

Aijai, kun kuullostaa hyvältä Nekun ja Pirittan koti-iskät, jes. Toivon kyllä minäkin, että mies jäisi joksinkin aikaa H:n kanssa, kun menen töihin. Joskus ensi vuonna siis...

Meillä on viime yöt olleet taas aikasta huonoja (viime yö kuumeen takia), en ole montaa tuntia nukkunut. Sitten olen aamuisin miehelle kiukkunen, kun tuntuu, ettei ymmärrä, miten väsynyt olen ;(. Eilen aamulla pääsi itku, kun huomasin, että mies oli vienyt vain tavalliset roskat, muttei biojätteitä. Heh.. Mun pitäisi varmaan hommata sellainen "Äiti on nyt vähän väsynyt" -t-paita.

Ihana toi Juskan "äidin rakas" -toteamus, ah!

 

[Stella*]

Heipsis. Meillä on ollut mun äiti kylässä, joten menoa on riittänyt. Kävin eilen kampaajalla, oli ihanaa . Huomenna on sitten(kin) työhaastattelu nro 2. Meitä on kaksi kandidaattia jäljellä. Mun ajatukset risteilee sinne tänne. Kauhean ristiriitainen olo. Ja jänskättää, kun siellä on kuulemma pari testiä... mitä sitten lienevätkään!

Hauskoja juttuja päästelee Juska suustaan! Ja kiitos Kirppu kun lohduttelit, että kyllä se Leokin oppii puhumaan... Tällä viikolla onkin tullut sanoja enemmän kuin aikaisemmin, toistelee sitä sun tätä perässä. Ja on kyllä niin ihana veitikka. Nyt kun isänsä on työmatkalla, olen saanut extra-annokset haleja.

Mun kokemus vauva-ajasta on kummankin kanssa ollut hyvin myönteinen, ja molempien kohdalla olen ihmetellyt rakkauden mieletöntä suuruutta. Omat lapset vain ovat aivan ihania! Niiden rakastaminen ei edellytä sitä, että tykkää muiden lapsista . Mulla oli Piritta ja Aniliini ihan samoja fiiliksiä silloin kun odotin Kaislaa, että oli suru puserossa, että kohta Leo ei saa olla ainokainen. Tästähän on ollut aiemminkin puhetta. Onneksi se tunne väistyy heti kun toinen tulee maailmaan. Nyt on päinvastoin _tosi_ ihanaa seurata, kun Leo on rakastunut omaan pikkusysteriinsä ja saa taiottua pikkumisun huulille kaikista parhaat naurut. Ja Kaisla seuraa Leon touhuja jo nyt ihan täysillä ja innoissaan.

Harmillista, että pikku-Hoolle tuli kuumetta, mutta kaipa niitä tulee ja menee. Pääasia, että lähtee pois. Voisko johtua hampaiden tulosta? Tuo itkuun pärähtäminen hassuista asioista kuulostaa tutulta. Mulle käy helposti samoin, jos tulee monta huonosti nukuttua yötä.

Koti-iskät kuulostavat ihanilta. Saas nähdä, taipuuko mun mies samaan, jos mä menen töihin.

Olikos se Aniliini, joka kysyi, että erosivatko tyttö- ja poikaraskaudet toisistaan. Mulla oli Kaislasta enemmän pahoinvointia alussa, ja tuli suonikohjuja. Lisäksi maha oli erimuotoinen (leveämpi, isompi). Mutta ainakin tuo muoto voi johtua siitä, että ekasta raskaudesta oli niin vähän aikaa. Pukamat tulivat loppuraskaudesta Leon kanssa, ja Kaislasta niitä tuli myös. En ole päässyt niistä täysin eroon vieläkään . Kaikkea sitä pitääkin olla!

Nyt on pakko alkaa harrastaa, jotta talossa mahtuu edes kulkemaan.

 

[Piritta*]

Pikainen kiepaus.
Ai kun kiva Stella, että olet saanut äitisi kylään - siis apuun Ja kampaaja kuulostaa ah niin mahtavalta. Itsekin katson joka aamu lievässä depressiossa peiliin, että miten tää reuhka onkin tämän näköinen. Kotona ollessa oli yksi ja sama, miltä tukka näytti, koska oli kuitenkin aina kiinni, mutta nyt tahtois vähän varioida. No apua tulee ensi ti, ja yllättäen vähän työn puolesta
Jännäksi vetää Stella sun työkuviot. Peukut on pystyssä. Ajatukset voi setviintyä yllättävänkin nopeasti, kun ratkaisu on tullut.

Puhuin Riinuska lähinnä omakohtaisesti tuosta vauva-ajan ihanuudesta, koska musta M oli vauvana koko ajan helppo ja söpöläinen ja nimenomaan nukkui hyvin, mutta nyt taaperona osaa jo laittaa hanttiin enemmän, kun äiti toivoo, joten ainaisesta ihanuudesta ei voi puhua Mutta onhan luonnollista, että jos lapsi on erityisen vaativa vauvana ja esim. valvottaa paljon, sitä aikaa ei näe välttämättä kauhean ruusuisena. Synnytyksen jälkeinen masennushan voi toki tulla olkoon lapsi millainen hyvänsä.
Taaperoajassa on totta kai omat ihanat hetkensä, paljonkin, mutta selvästi enemmän lapsi kiristää hermoja kuin vauvana.

Voi Hertan kuumeilua. Onneksi kuume laskee pian supolla, ja yleensä pysyykin sitten poissa. Huonot yöt on kyllä ihan sieltä itsestään. Mä voin vinkata, mistä noita "äiti on vähän väsynyt paitoja saa" - ostin joskus sellaisen mun systerille ;-)

Raportoihan Nekku heti, millaista pöperöä Hans tarjoi. Mun kamu ei mitenkään ylistänyt ja M&M-lehdessä oli aika tyrmäävä, tai enemmänkin ehkä erikoinen, arvio, mutta onhan se paikka toki koettava. Voi yhyy, mulla olis lukuisia ravintoloita mielessä, joissa haluaisin käydä syömässä. Ehkä joskus...Leffaan ollaan sentään menossa ensi vkolla, ja itsekseni taidan käydä la:na. Saavutus sekin.

Ihania nämä lapset, kun päästelevät kaikenlaista hauskuuksia suustaan. Varsinkin Äiti rakas -lause saisi pyörryksiin

Huvitti muuten, kun eilen tulin kotiin, niin iskäpä oli ihan uupunut. Kotona Matias usein seuraa kotona olijaa tiiviisti, eli jos käyt pissalla, poika seisoo vieressä, kipaiset käymään olohuoneesta keittiössä, poika seuraa perässä jne..eli tämä tuntui iskästä vähän...uuvuttavalta M voi leikkiä hetken itsekseen, mutta aika usein innostuu tosissaaan, jos joku on leikeissä mukana.

Hui, pakko jatkaa taas. Nauratti muuten Ansku teidän "lepsuisä". Samanlaisia taitavat olla joka perheessä, ainakin meillä esim. Prismassa käydessä iskä kiertää silmät kiiltäen aina leluosastolle, että mitäs tällä kerralla....Ja mä huudan eiiiiiiiiii

 

[Kata*]

Moikkelis!

Oli juu tosi mukava käydä Hertan kotona! Kurjaa että pikku-H on kipeänä, mutta toivotaan että on ohimenevää. Nyt taidetaan elää sitä pahinta flunssakautta kyllä. Meillä yöt menee taas jostain mystisestä syystä aika levottomasti (milloin ei menisi...), viime yönä valvottiin klo 23-01, en tiedä miksi. Ja tosiaan, niin kuin P sanoit, kyllä tää jatkuva väsy saa vauva-ajan tuntumaan vähän raskaalta, vaikka tuo pikkumurmeli onkin rakkainta maailmassa. Mulla ehkä fiilikset vähän samaa rataa kuin Riinuskalla siinä, että koko ajan on musta ihanampaa ja ihanampaa. Mutta mullahan on vielä kaikki uhmat edessä, että puhutaan sitten..=)

Iltanukahtamiset sen sijaan ovat muuttuneet ihmeen helpoiksi. Toki vieläkin makaan vieressä, mutta Vanessa ei nyt muutamaan iltaan ole juurikaan protestoinut valojen sammutusta ja nukkumaan ryhtymistä, vaan käynyt mun viereen kiltisti ilman tissiä ja nukahtanut noin 10 minuutissa. Toivottavasti jatkuu!

Nyt sänkyyn lukemaan, toivon todella että olisi helppo yö vuorossa! Hyvät yöt jos joku vielä täällä!

Mahtavalta kuulostaa kotirintamamiehet, en usko et meillä onnistuisi..Ja toi kokkailu vielä päälle, ihan käsittämätöntä! Hattua nostan, en nimittäin itsekään kokkaile juuri koskaan!

 

[Nekku taas ekana]

Jee, perjantai! Jotenkin tää viikko on mennyt hirmu nopsasti. Olen hyvällä tavalla sopeutunut työelämään ja nautin kyllä tästä, pakko myöntää. Toki on ihana tietää, että vielä on edessä ainakin toinen kotipätkä. Hehee, tuo P:n kuvaus vessassa vierestä seisovasta Masasta ja uupuneesta miehestä on niin totta meidänkin taloudessa. Kotona taaperon kanssa on niin totaalista.

Stellalla on tosiaan jännät paikat! Peukut tanassa. Sä oot hyvä.

IHANA tuo Juskan kommentti!!!

No niin. Cochon oli ruokansa puolesta pettymys, mutta samaa olen kuullut jokaiselta siellä käyneeltä. Esim. simpukat olivat muhjaantuneet tunnistamattoman näköisiksi ja maku oli, hmm, erikoinen. Halusin silti nähdä sen paikan. Sanoisin, että hinta-laatusuhde ei ollut kohdillaan, atmo ja palvelu ihan ok, joten ei puristettu asiasta mailaa, koska oli niin kiva olla kahden. L:lla oli mennyt hienosti hoitajansa kanssa, joka onkin tosi, tosi kiva lukiolaistyttö.

Multa oli mennyt ihan ohi Piritan viesti vauvapohdintoineen. Tjaa, mun mielestä vauvat on toki ihania, mutta eivät aina. ;-) Joten sanoisin, että tää vaihe vie voiton. L oli kyllä perustyytyväinen vauva, mutta se oma väsymys oli vaan niin totaalista. Just sellaista, mistä Herttakin kirjoitti. Huh. Toisekseen, L ei viihtynyt hereillä ollessaan juuri vaunuissa ja lähti ropeltamaan kukkaruukkuja ynnä muuta vailla mitään itsesuojeluvaistoa 5 kk ikäisenä. Nyt hänen kanssaan voi kuitenkin keskustella ja neuvotella ja ymmärtää jo niin paljon – ja mikä parasta höpöttää ihan taukoamatta. Muutenkin elämä on asettunut lapsiperheen arjeksi.

Itse asiassa tulevassa vauva-ajassa mua pelottaa just ne yöheräämiset ja se väsymys, jota ei sitten niin vain nukuta pois edes päivällä, kun on tuo yli elohiiri huollettavana...

Nukkumisesta sujuvasti unikouluun: meillä on mallioppilas. On kahtena iltana jaksanut huudella pari minsaa ja sitten sipannut itsekseen jo klo 21. Ihan loistavaa, jos näin helpolla menee! Näköjään sopeutuvat aina tilanteisiin. (Ei pitäisi hehkuttaa...)

Aina päivän eka... Mutta missä ovat Julia ja gissa?

 

[Tiitu]

Morgon,

Ihanaa tosiaan, perjantai

Kiitos Aniliinille rauhoittelusta, nyt kivut ovatkin rauhoittuneet, joten eiköhän olleet ihan normaaleja. Siitä vaan heti pelästyy omalla kohdallaan sitä pahinta.

Meillä onkin Hertan kanssa melkein samanikäiset isät, mun iskä täyttää 60 parin viikon päästä Ei halua pitää isoja juhlia, joten mennään syömään jonnekin pienellä porukalla.

Kiitos Nekku tuosta Cochon-infosta. Meillä olisi hakusessa hääpäivä-paikka helmikuun loppuun ja tuo oli yksi vaihtoehto, mutta ehkä sen voi pudottaa sitten pois. Mulla on nykyään, kun ei enää asuta Helsingissä, runsauden pulaa noissa ravintoloissa, on niin paljon sellaisia, joissa ei ole vielä käynyt, mutta haluaisi mennä. GW Sundmans tai sitten se Krog-puoli on yksi vaihtoehto, kokemuksia? Ideoita?

Toivottelen hyvät viikonloput jo nyt, en tod.näk. kerkiä enää tänään kirjoittelemaan; rentouttavaa viikoloppua!

 

[Piritta*]

Perjantai tosiaan koittanut taas. Ja viikko on todellakin mennyt ällistyttävän nopeasti. Mutta meneehän se, kun päivän ahertaa töissä ja ilta on tiivistä touhuamista. Musta aina tuntuu, että illasta puuttuu yksi tunti! Kun saisikin sen muksun petiin jo 21 (Hyvä Lotta!!), niin ehkä iltakin tuntuisi pidemmältä, mutta tällä haavaa ei viitsitä alkaa taistella tuulimyllyjä vastaan. Toisaalta ilta on ihanaa aikaa olla lapsen kanssa, koska on niin hyvällä tuulella.

Voihan Cochon. Sieltä on kyllä tullut paljon negaa - ehkä juuri siksi, että paikasta on kovat odotukset ja siksi, että hinnat on kovat. Mutta hei, ei ne nyt saisi ruoassa sössiä! Tiitu, Sundmans on takuulla omanlaisensa elämys jo miljöönsä vuoksi, mutta yhtä suositeltavia ovat mun mielestä myös halvemmat Sasso, Gastone, Bank, Cafe de Paris, Demo tai miksei Teatterikin.

Vielä vauvoihin palatakseni =)) Kyllä muakin pelottaa se väsymys, joka on välillä aika totaalista, nimenomaan ne ekat 3 kk. Mutta _onneksi_ on valoisa aikaa meillä N silloin.
Mutta taitaa tuo "helppous" olla aika verrannollinen siihen, missä vaiheessa mukula alkaa liikkua: L alkoi aikaisin, mutta M vasta lähemmäksi vuodenikäisenä, joten mähän sain nauttia (melkein) paikallaan olevasta pötkylästä tosi kauan ja siksikin tuntui niin helpolta. Sissus, jos M olisi liikkunut Italiassa, mehän oltais juostu pitkin rantaviivaa tukka putkella ;-) Ja nimenomaan pelätty, että katoaa jonnekin. Se on se pahin pelko.
Mutta siis heti kun tuli jalat alle, ei enää ollutkaan NIIN helppoa...No se siitä aiheesta.

Nyt lounaalle.

 

[Riinuska]

Moikka!
Katsoitteko eilen sitä K-70? Näytti mummoilla olevan kova meno täällä meidän "pitäjässä" Aika hauska.

Piritta, niin mäkin puhuin omasta puolestani. Kyllähän suurin osa ihmisistä on sitä mieltä, että vauvat on ihania. Ennen synnytystä mä en ollut kai koskaan pitänyt edes vauvaa sylissä, saatikka vaihtanut vaippoja tms. Mulle kaikki tuli niin shokkina, vaikka tiesinkin mitä odottaa. Eniten verotti juuri se väsymys. En todellakaan ollut tiennyt mitään väsymyksestä tai huonosti nukutuista öistä ennen Juskaa. Ekat 3kk:tta oli todella pahin kun vauvalla ei ollut mitään rytmiä. Sitten kun se alkaa löytymään, elämäkin helpottuu. Seuraavan kanssa olisi varmasti jo konkari, eikä ottaisi enää niin pienestä stressiä.
Tuosta liikkumisesta vielä. Mä odotin taas kun kuuta nousevaa, että J lähtisi jotenkin etenemään. Kun yritti ja yritti eikä päässyt eteenpäin ja kiukku oli aivan valtava... Tähän yhdistettynä vielä hammastuskat, niin avot. Kun lähti ryömimään, ei kitissyt enää kuin joka toisesta asiasta Mutta Matskullahan ei ollut kiire mihinkään, muistaakseni köllötteli ihan tyytyväisenä paikallaan? Toista tällä meidän temperamentti- Tarmolla...

Joo, todellakin hinot koti-isät teillä Nekku ja Piritta! Wau, kateeksi käy.

Stellalle peukut pystyssä haastikseen! Tulehan kertomaan, mitä ne siellä testaili. Tuliko sulle muuten Kaislasta niitä suonikohjuja mihin?

Meillä on muuten ihan tuota samaa, että mies menee silmät kiiluen leluosastolle jos löytyisi jotain kivaa poitsulle (ja samalla miehelle itselleen). Toki mäkin tykkään katsella leluja, mutta nyt tosiaan saisi olla tauko kun vasta oli joulu ja synttärit.

Hymyilytti tuo Hertan itku biojätepussista.. mutta sitähän se juuri on, väsyneenä itku tulee ihan pienimmästäkin. Jaksuja ja parempia öitä sinne ja pikku Hertalle pikaista paranemista, vieläkö on kuumetta?

Mä olen viikonlopun töissä (ylläri ylläri),joten emme tee kummempaa. Tänään tulee auto koeajoon, joten ilta menee huristellessa sillä. Hauskaa viikonvaihtumista kaikille!

 

[Stella*]

Moikka! Ekaks väsymysasioihin. Meillä on ollut varsin rikkonaista kolme viime yötä. Laskin, että viime yönäkin Kaisla heräsi kuusi kertaa, mutta söi vain kerran. Jokaisella heräämiskerralla hamuaa hulluna tissiä, mutta vain pitää sitä suussaan. Mikään muu ei kelpaa, esim. tutti tai riepu tai käsi kyljen päällä. Pakko olisi saada likka omaan sänkyyn, ettei "haista" tissejä. Puhuttiin miehen kanssa, että kun 6 kk pärähtää täyteen, niin alkaa tassutus miehen toimesta.

Haastattelu ja testit ovat ohi. Testejä oli 3 kpl ja ne liittyivät läheisesti työnkuvaan. Työ olisi kai ihan ok, muttei mikään huippukiva. Musta vähän tuntuu, että taivun sittenkin siihen vaihtoehtoon, josta puhuin teille vuosi sitten. Onpahan sitten itsellä kaikki valta ja vastuu. Eli mammailen rauhassa, ja katson keväällä, jos vaikka alkaisin vähän alustavasti työskennellä. Mutta: odotan kyllä mielenkiinnolla, mihin ratkaisuun he päätyvät. Mä olin tänään haastattelussa ehkä vähän ylimielinen... tai no, kriittinen, enkä oikein tiedä, tykkäsivätkö sävystäni. Katsotaan.

Mä ymmärrän hyvin, jos vauva-aika on maistunut puulta, Riinuska, kun sullakin oli tosi rankkaa. Mulla kävi Leon kohdalla niin, että olin ihan vauvakuumeissani jo, kun Leo oli 6 kk... vinguin vaan, että haluan taas _pikku_vauvan .

Riinuska, mulla tuli suonikohjuja ihan tuonne alapäähän (yök), yksi reiteen ja pari sääreen. Olivat kuitenkin aika pieniä eikä niitä oikein meinannut suonikohjuiksi tunnistaakaan. Lähtivät pois lähes heti synnytyksen jälkeen.

Hauskaa, että Nekku ja Piritta viihtyvät töissään. Mutta uskon täysin, että ylimääräiset tunnit tulisivat tarpeeseen, kun siltä tuntuu tässäkin elämäntilanteessa.

Kummallista, että se Välimäen paikka on niin huono. Ei uskoisi.

Vielä tuli muuten sellaista mieleen, että mun mielestä talvivauvan kanssa oli mukavampaa, kun mentiin valoa kohti. Kesävauvan kanssa mennään pimeää kohti, ja se on tuntunut - erityisesti nyt kun on musta talvi - välillä raskaalta. Leon kanssa taas oli mainiota elää kevättä, kun sai imettää ulkona ja pukea lapsen kevyesti. Ne ekat kuukaudet tammi-huhti sitä oli vielä sen verran pihalla, että mulle ainakin oli ihan sama, mikä vuodenaika oli. Toisen kanssa tietty on eri juttu, kun kaikki on tuttua.

Mulla on edessä yh-vkl, kun mies lähtee launtain vauvauinnin jälkeen mökille. Me ei mennä mukaan, kun siellä on vielä asiat niin kesken, ja automatkat Kaislan kanssa ovat iso kyssäri. Mutta eiköhän me lasten kanssa jotain kivaa keksitä! Mukavaa viikonloppua!

 

[**Keijukainen]

Hello!
OOn pienessä flunssanpoikasessa kotona. Kävin eilen lääkärissäkin, ei listeriaa eikä influenssaa joten ihan normaali virustauti joka ei näemmä iske kunnolla päälle, ja lekuri sanoikin että raskaana ollessa immuniteetti on tosi hyvä. Huomattu on.

Stellalla jännät paikat työjutun suhteen!!

Aniliini, en mä ainakaan millään lailla pahastunut siitä "seksin seuraamuksesta". Näinhän se yleensä on =)

Piritta, mulla on viikkoja about 22 tai 23 kun ollaan Nykissä eli varmaan ihan ok aika.
Tai siis sen näkee sitten

Hertta, meidän hotla on Midtown East/Murray Hill, katsoin että se "teidän" hotelli on ihan parin korttelin päässä eli samoilla kulmilla, tais olla jopa sama katu.
Kyllä sitä täytyy varmaan bagelilla käydä joku aamu mutta noin yleisesti viihdytään aika omassa rauhassa aamuisin, myös matkoilla, ja oman aamiaisen teko kyllä viehättää (varsinkin kun siellä on astianpesukone
Oikeastaan otettiin tuo "yksiö" tilan takia, ne huoneet näytti monessa hotlassa olevan TODELLA pieniä ja jotenkin ahdistavia, tuolla on sitten tilaa vähän reilummin kun on erikseen makuutila ja sellainen olonurkkaus ja sitten se kyökki.

Kiva kuulla teidän pohdintoja vauva- ja pikkulapsiajoista (mä en käytä sanaa taapero, koska musta se vastenmielinen . Itse kun ei tiedä yhtään mitä odottaa, tai toki teoriassa mutta ei mitään kokemuspohjaa. Jotenkin voisin kuvitella etä odotan sitä pikkulapsivaihetta, kun lapsi alkaa puhua. Oman luonteen esiintuleminen on varmasti mielenkiintoista ja mä tykkään kyllä tempperamenttisista lapsista vaikka uskon että he koettelevat hermostoa eri tavalla Vaikea uskoa edes että miehen ja mun jälkeläinen olis kovin rauhallista sorttia

Tuosta vuodenaikajutusta on kuullut kans monenlaisia mielipiteitä. Nyt kun odotan kesävauvaa, on monet sanoneet että se on ihana aika syntyä. Ajattelen ehkä enemmän asiaa lapsen kuin itseni kannalta, saa syntyä valoisaan ja lämpimään vuodenaikaan ja pääsee heti ulkoilemaankin. Mutta sittenhän senkin näkee ja siitäkin on kiva kuulla mielipiteitä ja kokemuksia.
Jossain sivustolla oli aika koskettava kuvaus rapulapsesta ja mies kyllä tunnisti itsensä (on siis kans rapu horoskoopilta). Ja rapulapsia on Tahkoojillakin aika monta
Olisko se ollut joku "huuhaa"-sivusto tai vastaava?

Tiitulle vastailinkin tuolla toisella puolella jo noista kivuista, uskon että kuuluvat asiaan.

Mukavaa viikonloppua kaikille!!

 

[Julia ejk]

Tervehdys naiset. Heh, mulle tutuin sanoin - pitkästä aikaa.
Ollaan oltu sukuloimassa ja sitten muuten niin väsyneenä/kipeenä ja mukamas kiireisenä etten ole millään jaksanut alkaa koneelle. Sori.

Ihan kaikkia juttuja en pikalumisella millään muista, päällimmäiseksi mieleen jäivät mahtavat ultra uutiset ja varatut matkat. Ihanata. Mää asuin Barcelonassa neljä kuukautta joskus ikuisuus sitten.
Ja Stellan työhaastattelu. Hurjaa ja hienoa jos siihen ryhdyt. Mää lusmuilen turhankin tyytyväisenä kotosalla.

Sairastelut ja valvomiset taas jäivät mieleen turhankin hyvin, sillä niistä on kärsitty täälläkin. Symppausta teille muillekin.
Ilonan ilta-nukuttaminen on sentään kutistunut pahimmasta kolmesta tunnista noin puoleentuntiin - kolmeenvarttiin. Se on loistavaa.
Inhottavaa sen sijaan on ollut sekä Ilonaa, että mua vaivannut KOVA yskä, joka kesti kolme viikkoa. Molemmat saimme lääkekuurin. Siitä tietty järkky hiiva. Jaiks ja yök.
Paranemisen jälkeen väsytystä on aiheuttanut Ilonan joka-toinen-yö-rumbat. Herää viiden maissa ja tallustelee meidän huoneeseen hokemaan "isi isi" ja siinä touhussa menee pari tuntia. Sitten tunti unta ja ylös. Herätään nykyään samaan aikaa kuin mies töihinsä, jotta saadaan Illi ajoissa pvunille ja sitä kautta helpommin illalla nukkumaan.

Hohoo, mua nauratti toi Aniliinin "eikun seksin pariin vaan". Hih, täällä yksi hirmu sillä saralla, en tajua mistä noi vibat aina vaan iskee. Viimeksi raskausaikana (pahoinvoinnin laannuttua) oli aivan tajutonta hyrräystä. Nyt mieskään ei turhia kainostele, ei kuulemma pelota kuten aiemmin keskenmeno-ajatukset jne.

Seksistä sujuvasti lihapulliin - Piritta mää oon aina ihmetellyt, että mitä helveten saissee niissä lihoissa on jos lihapitoisuus on tyyliin 15% Hohhoijaa, kaikkee kakkaa me syödäänkin. Tunnustan etten aina jaksa nähdä vaivaa syödäkseni mahdollisimman terveellistä ja turvallista ruokaa. Oikein kun asiaa ajattelee, niin tulee tunne ettei voi syödä mitään. Kaalimaa vaan takapihalle..

Aivan tajuttoman hienosti muuten Piritta ja Nekku teidän miehet toimivat koti-isinä. Mahtavaa. Mää en usko, että meillä koskaan olisi ruoka ja siivottu talo samana päivänä jos miehen hommaksi jäisivät lapsenhoidon ohessa.

Samat ovat ajutukset täälläkin uuden tulokkaan ja vauva-ajan suhteen kuin mitä olitte puhuneet. Sitä väsymystä ei halua edes ajatella vielä. Muuten vauva-ajassa ei mulla ole valittamista, mutta silti taaperot voittavat vauvat mun "ihanuus-asteikolla". Vauvakuumettakaan en ole koskaan kokenut.

Stella, just puhuin kummipoikanne valvomisesta M:n serkun S:n kanssa ja totesin S:lle, että Kaislalla vähän sama meno. Hirvittelin tulevaa tissittämistä ja valvomista. Ainut mikä mua auttaa ajatukseen vauva-arjesta on se, että se ei kestä ikuisesti. Tsemppiä.

Ööh, nyt alkaa pienikin tajunnanvirta katkeilla, joten paras lopettaa ja tehdä seuraa miehelle töllön ääreen hetkeks ennen nukku-mattia.

 

[Sandeman ejk]

Voihan vee mikä keli! Vettä ja räntää vuorotellen. Onneksi N ei ole pakkoulkoilija, pärjää ihan hyvin sisälläkin vaikka olishan se hyvä saada raitista ilmaa.

Eilen istuttiin iltaa vanhojen kamujen kanssa, N laitettiin nukkumaan ja jatkettiin juttua. On kyllä niin ihanan helppo kun jätetään vaan omaan sänkyyn ja siellä huutelee aikansa pehmoleluilleen ja sitten nukahtaa. Mies on miesten polttareissa edelleen, pitäisi tänään tulla kotiin. Saa nähdä missä kunnossa...

Katan kanssa nähtiin tuossa to. Koeta nyt ottaa vastaan kaikki apu mitä olis tarjolla että saisit nukkua rauhassa edes yhden yön. Aloita sen mummin kanssa parilla tunnilla ja sitten lisäät vähitellen aikaa. Meille on tulossa mummi lapsenvahdiksi niitä häitä varten, nyt vaan arvotaan otetaanko hotellihuone vai tullaanko kotiin. Krapulaa ei ainakaan kannattaisi hankkia.

Nuo raskudesta ja synnytyksestä jäävät vaivat on kyllä välillä aika kökköjä. Pukamat tuli ponnistusvaiheessa eikä ne ole vieläkään poissa:-(. Epparihaava oli myös pitkään kipeä vaikka sinänsä parani ulkoapäin nopeasti mutta jotenkin tuolta sisältä oli arka. Ei ehkä ensisynnyttäjille ole kivaa tietoa. MUTTA kuten sanottu moneen kertaan: lopputulos on maaliman paras!!

Vielä tuosta talvi/kesävauvoista. Mä koin että kesä oli ihanaa pienen lapsen kanssa siksi että oli EDES valoa silloin kun yksin hihhuloi keskellä yötä. Muistot ei ole ihan kamalan hinoja viime kesältä, väsymys oli niin uuvuttava ja totaalinen. Mutta kummasti sitä on jaksanut ja ensimmäinen 3 kk kestää tosiaan vain sen 3 kk. Ja nyt jo tuntuu että sissus tuo lapsi kasvaa liian nopeasti ja elokuu tulee liian pian.

Jaahas taitaa pimatsu heräillä, on tänään ollut niin aurinkoinen että ilmakaan ei haittaa!

 

[Mariska*]

Heippa ja hyvää sunnuntaita.

Voi että, kun mä odotan jo lunta ja ihania ulkoilukelejä. Niitä jolloin pääsee lähipelloille kävelemään, hanget kantavat, aurinko paistaa ja on helppo hengittää. Nyt jos sinne menis, uppois varmaan polvia myöten liejuun

Mä en tiedä mikä mun vatsaa vaivaa, maha on ihan kuralla ja kivistelee, närästää, turvottaa ja polttelee. Olisikohan vatsataudin peruja..taidan laittaa itseni kuitukuurille. Toivottavasti se auttaa. Jotenkin pelkään että, mun nykyään lyhyet tai pätkissä nukutut yöunet sekä kiireellinen työ ja koulu aiheuttaa mulle jonkun vatsahaavan (oon ehkä lukenut liikaa lääkärikirjaa). Eipä tässä auta valitaa täytyisi vaan osata hiljentää tahtia. Helppo sanoa kun töissä odottaa melkeinpä viikon rästiin jääneet työt :/ Ehkä ensi kuussa sitten. Sori valivali, stressaa vaan kaikki mahdollinen. Ja mulla ei todellakaan ole hyvä stressin sietokyky.

Ja sitten hyviin ja huonoihin uutisiin. Hyvät on se että, Samun antibiootit tepsivät ja poika on suhteellisen terve. Öisin vaivaavat hirveät yskäkohtaukset joiden takia S herää ja piristyy. Niin, en tainutkaan keritä tänne kertomaan Samun lääkärin diagnoosia. Eli molemmat korvat olivat tulehtuneet, toinen putki on irti ja toinen tukossa. Yleensä putket kestävät vuoden paikoillaan, Samulla ei puoltavuottakaan. Helmikuun alussa selviää jatko.
Sitten Teemun kuulumisiin. Perjantaina hän oli naapurin pojan kanssa leikkimässä ja tää poika oli vahingossa hypännyt Teemun kämmenen päälle. Mies käytti poikaa jo silloin päivystyksessä, mutta harmiksi siellä oli joku virolainen hoono soomi lääkäri. Joka oli katsonut kättä ja sanonut/kysynyt: "ei luita poikki, menee ohi itsestään". Jep poika kotiin, ilman minkäänlaista sidettä kädessään. Itkuisia öitä ja sitten tänään käsi oli jo turvonnut ihan muodottomaksi ja se rupesi muuttumaan punaiseksi toiselta puolelta ja osin mustelmaiseksi toiselta. Käytin poikaa uudelleen lekurilla, joka oli asiallinen tällä kertaa. Röntgenin jälkeen todettii kaksi murtumaa kämmenen eri luissa. No kipsihän siitä tuli käteen reppanalle ainakin 3 viikoksi. Huomenna pääsee vaarille hoitoon kun en mä pysty olemaan töistä pois. Enkä viitsi viedä vielä ph:lle kun käsi on todella kipeä. Toivottavasti särky hellittäisi pian.
Mietin vaan että, mitäköhän yliluonnolisia voimia se perjantainen lääkäri luuli itsellään olevan kun vain kättä kääntelemällä antoi semmoisen diagnoosin ettei kädessä ollut mitään vialla. Juu, ei varmaan tarvitse kertoa että, miten paljon harmittaa pojan puolesta.

Kiva oli kuulla Juliasta. Ja Kirppukin kävi pitkästä aikaa päivittämässä kuulumisaan. Kivaa!

Mä taas koin että, Teemun raskaus talvella oli helppo. Samun raskaus oli taas raskaampi mm. kuuman kesän takia. Kaiketi kaikista "ihanteellisin" aika olisi synnyttää alkukesästä jolloin olisi viimeisillään keväällä kun on vielä viileempää ja sitten taas kohta olisi niin lämmintä ettei tarvitsisi pukea lasta niin paljon. Niin tai näin kesä- tai talvivauvat ovat yhtä ihania.

Hinoo, miten nää koti-isät ovat hoitaneet kotia ja lapsia. Mä joudun yleensä vinkkaamaan useampaan otteeseen ns. selkokielellä et olis mukava että, kämpää siivois muutkin kuin minä.

Nyt ei irtoo taas enempää juttua..joten huomiseen

Missäköhän gissa on? Taidan mennä kurkkimaan, onko käynnyt toisella puolella.

 

[Tiitu]

Huomenta, se olis sitten uusi viikko edessä taas. Huhhuh, mitkä säät...

Mariska, ihan käsittämätöntä toimintaa siltä ekalta lekurilta. Olisko melkein ihan valituksen paikka? Voi poika parkaa, toivottavasti kipu hellittää pian. Harmi myös ne Samun putket, toivottavasti sekin järjestyy parhain päin.

Mulla viime viikolla jo helpotti tuo aamupahoinvointi, eikä viikonloppunakaan mitään ja ehdin jo hehkuttaa, että se jäi jo taakse, äidillenikin mainitsin puhelimessa eilen. No, ei olis pitänyt, tänään öklötti taas ihan huolella. Taas Murphyn äijä veti maton jalan alta Tänään alkoi sitten 12. viikko (11+).

Ainiin, munkin piti Aniliinille vielä kommentoida, että en mäkään edes huomannut siinä "seksistä seuranneesta"- jutussa mitään outoa. Ja onhan näissä hoidoissakin tavallaan jonkinnäköistä seksiä, ainakin miesten puolelta... Omin käsin onneen, heh.

Gissaaaa, tulehan tosiaan ilmoittautumaan....

Mukavaa viikkoa kaikille!

 

[Nekku ejk]

Voihan vihne Samun korvia ja Teemun kättä ja_eritoten_sitä ekaa lääkäriä! Jos vain energiaa riittää, soita ja reklamoi.

Eikä muuten Mariska ihme, että vatsasi reagoi, sulla on aika hurja tahti.

Meikä muuten nappasi taas lauantain kesteistä ruokamyrkytyksen. Jo toinen tämän raskauden aikana, joten herkkä on vatsa. No, oli kärsitty yhdessä illassa.

Hei Sande, mistä ihmeestä sitä Hyvääpäivää-juomaa löytää kaupasta??? Nyt löysin S-marketista sattumalta ns. lounashyllystä, mutta perjantaina ravasin ympäri Cittaria eikä tietenkään myyjiä missään. Ei ollut limuosastolla eikä kylmien mehujen osastolla.

Mulla lyö taas ihan tyhjää, että mitä piti kommentoida.

Tiitu, me oltiin viime hääpäivänä japanilaisessa Yumessa (Kämp) syömässä. Se oli elämys – kaikille aisteille. Suosittelen, kun muistelen, että sä olet ainakin sushi-ihmisiä. Sieltä saa siis kyllä kaikkea muutakin. Sushi oli vain yksi annos meidän 7 ruokalajin yllätysmenussa. Tyyris kyllä on, onnistuttiin tekemään laskua yli 200 eeroa. Mutta ah!

Kata, ei mekään laitettu arkiruokaa vielä vuosi sitten. Tein vain naminamijuttuja viikonloppuisin. Noh, nyt meikä sitten kuskaa sitä jauhelihaa ja muuta kaupasta ihan urakalla. Pakko laittaa, kun ei halua lasta eineksilläkään kasvattaa. Sitä paitsi kyllä mulle tulee aina hyvä mieli, kun laittaa L:lle sapuskaa ja hää syö suurella halulla.

Kiva, että Julia ilmoittautui, vaikka yskät ja muut kuulostivat ankeilta. Kaikki mikä vaikuttaa unenlaatuun on hanurista.

gissaa odotellaan.

 

[Aniliini#]

Huomenta!

Kiitokset hyvästä aamunaloituksesta! Tiitun "omin käsin onneen" ja Julian kaalimaan perustamisella takapihalle (ja muutamasta muusta kohdasta) sain makeat naurunpyrskäykset!

Meillä meni yö (tai 3 ed. yötä) ihan penkin alle. Poika heräsi taas tsiljoona kertaa, itki joka kerralla. Nukahti kuitenkin saman tien ja omaan sänkyynsäkin aina, mutta mikä lie itketti.. Viime yönä kyllä paukutteli moneen kertaan, josko jotain vatsanväänteitä. Mies paistoi lettuja eilen ja Vili veteli kyllä niitä kaksin käsin, jospa sai jonkin sortin yliannostuksen. Noo, mä olen nyt silti ihan pirteä ja Stellan neuvolla tähän päivään: "ole positiivinen!" Nimittäin jotain kiukkua oli mulla koko vkl:n ilmassa, yritin kaikin keinoin salata sen, etten olisi pilannut yhteistä aikaa, eikä me mitään riitoja aikaiseksi saatukaan, nyt paremmilla mielin.

Jos Hertta itki biojätepussista, niin minä lauantaina siitä, etten saanut olla vessassa _kerrankin_ rauhassa. Mies nimittäin mun wc-käynnin aikana huikkasi menevänsä autosta jotain papereita hakemaan ja Vili tuli kolkuttelemaan vessanovelle heti kun jäi hetkeksi yksin (samaa "vikaa" siis kuin Matiaksessa) ja multa pääsi kauhea poru, kun kerrankin olisin saanut olla YKSIN wc:ssä ja sekin mahis evättiin. Siitä sitten kauniisti muotoillen vihjasin miehelle, kun palasi parin minuutin päästä. Oikeasti, se on joskus niin rasittavaa, kun ei ole sekunnin rauhaa. Yleensä mua ei harmita, mutta muutenkin kiukustuneena ja väsyneenä sitä kaipaisi toisinaan edes sitä kahta minuuttia.

Kyllä tosiaan täysin käsittämätöntä puoskarointia Teemun ekalta lääkäriltä ja voi surkujen surku niitä Samun korvia. Missä iässä korvatulehdukset noin muuten alkaa helpottamaan? Taas sama laulu: tsemppiä teille kipuiluihin! Kyllä sitä vaan saa kiitellä ja puuta koputtaa, kun meillä on oltu niin terveenä.

Kiva tosiaan, kun Juliakin ilmoittautui, nyt huhuillaan gissa linjoille!!!

Synnytyksestä jääneeseen vaivaan voin kertoa oman muistoni, eli Vili tuli maailmaan käsi edellä sormet harallaan, eli jätti jälkensä virtsaputken suulle ja toiseen häpyhuuleen. Ovat oikeastaan vain "kosmeettisia" haittoja, eikä repeytyminen tuntunut muun ponnistuskivun ohessa sen enempää ja mullehan jäi synnytyksestä tosi hyvät muistot, tämä "tiedoksi" ensisynnyttäjille, avoimin mielin odotan seuraavaa koitosta. Mulla joskus pyöräillessä tuntuu kiristystä alakerrassa, muttei kipua. Voipi vaikka korjaantua ensi kerralla ponnistaessa. Mutta kyllä tosiaan jälkensä nämä vauvelit joskus jättävät, pukamat ja muut.

Uudelleensynnyttäneet eli Stella, Mariska ja Kirppu, mitä kivunlievitystä saitte toisella kerralla? Toiseen tai useampaan kertaan synnyttäneille kun on vissiinkin "luvassa" jotain, mitä ekalla kerralla ei suositella. Mulla oli viimeksi pelkkä ilokaasu apunani, nyt mietiskelen, että tarviikohan sitä edes mitään muuta? Kokemuksia, vaikkei vertailla voikaan..

Tiitun pahoinvoinnille toivotaan stoppia!

Hoidot lähestyvät toisen puolen väelle, peukalot ovat jo valmiiksi pystyasennossa. Loppusyssyn vauvoja toivotaan!

 

[Hertta*]

Huomenia! Kivaa oli lukea taas juttujanne. Paitsi tietysti Mariskan poikien kuulumisia. Tosiaan tee valitus ekasta lääkäristä, jos jaksat! Pitkitetään pienen pojan kipuja ;(.

Keiju, teidän Manhattanin yksiö kuullostaa tooosi hyvältä! Mä rupesin jo haaveilemaan Nykkin matkasta ensi syksynä. Oon aina halunnut nähdä Central Parkin syksyn väreissä, ah. Oon muuten kärrytellyt teidän kodin liepeillä monena päivänä ja miettinyt, mikähän se teidän talo on .

Sandeman, surffailetko säkin Nellalle vaatteita huuto.netissä? Törmäsin vaan tutunoloiseen nimimerkkiin, kun meinasin huutaa Hertalle yhden mekon (ihan kuin niitä ei olisi jo tarpeeksi..). Hih, tulee vielä huutokisa!

H:n kuume kesti vain päivän, jes. En tiä, mikä oli. On nyt muutaman päivän ollut AIVAN IHANA, yhtä hymyä ja naurua vaan koko tyttö. Nukkuu hyvin päivisin, nukahtaa helposti ja yöt nukkunut rauhallisesti. Ei kitinän kitinää. On niin syötävän suloinen! Kannattaa nauttia nyt, kyllähän niitä kitinäpäiviä ja yöheräämisiä taas tulee... Ai niin, ollaan nyt pari päivää maistettu bataattia. Pientä puistatusta aiheutti, mutta söi n. teelusikallisen verran.

Noita Nellan nukahtamisia käy kyllä kateeksi, aika huipputyttö!

Tiitukin jo 12 rv:lla, mahtista!