Tahkoojaplussat 46

Onnittelu Stellalle uudesta talosta! Olet sitten ihan tilallinen ja oman kodon emäntä). Hinoa! Just eilen katselin yhden kierrätyskeskuksen ikkunaa ohimennessäni ja mietin 50-luvun lamppujen kohdalla sua ja uuden kodin tyyliin sopivia lamppuja. Että sieltä mää lähtisin ekana niitä hakemaan...

Anoppi on tulossa siivoomaan, jes! Mulla on täällä matot läjässä odottamassa appea ja pesukone käy ja vessan siivosin jo. Mietin vaan että päästänkö miehen liian helpolla tässä siivouksessa kun turvaudun anopin apuun kun oikeasti sen pitäisi nuo imuroinnit hoitaa tässä raskaustilassa. Noh, ehkä sillä on tarpeeksi hommaa kun päästään käsiksi siihen vaatehuoneeseen?

Viime yönä unta tuli taas vasta yhden jälkeen, kökköä. Nikoteltiin vielä puolen yön maissa:-(. Yritin tassutella jo valmiiksi mutta olis vissiin vaatinut tuutulaulun ja en viitsinyt yöllä miestä herättää laulullani. Osaan kyllä ihan laulaa mutta jotenkin tuntuu kornilta lauleskella vaan mahalleen, vaikka juttelenkin sille päivittäin.

Eilen pistin sitten matalaksi osan sireenipuskaa...mutta kaikkiin ei riittänyt haba (eikä puutarhasaksien momentti), joten tarvinnee pyytää miestä heilumaan vähän moottorisahan kanssa.

Ikävä tuo Liinan tilanne:-(. Hali kaverille!

Jaahas siivousjoukot saapuu, parasta lopettaa...

 

Väsynyt äippä ilmoittautuu..eilen kun juuri hehkutin miten ei oikeastaan väsytä, niin nyt pitää päästä valittamaan vaihteeksi. Illalla iski ihan megaväsy, päätä särki yönkin ja väsytti niin ettei oikeasti yhtään ajatusta liiku päässä.. Vanessalla on alkanut olla vähän ärsyttävä yörytmi, rupeaa yöunille tosi aikaisin, eilenkin kahdeksan maissa, silloin nukahtaa niin ettei herää vaikka vaipan vaihtaa. Sitten heräsi kymmeneltä, kahdeltatoista, kahdelta jne, kunnes puoli kuuden jälkeen neitiä ei enää nukuttanutkaan! Nousin ylös tunniksi, sitten torkuttiin tunti, sitten mies viihdytti tyttöä vielä tunnin ja torkuin sen ajan. Edelleen on sellainen olo että olisi valvonut koko yön..voi että olisi ihanaa nukkua useampi tunti yhteen putkeen! Eihän väsymys nyt kuolemaksi ole, tulee vaan helpommin vähän alavireiseksi.

Liinalla oli tosiaan kurjia uutisia, voimia sinnepäin, ja toivotaan että seuraavan kulman takana olisi jotain uutta ja mukavaa.

Tuliskohan Sandemanin anoppi siivoamaan meillekin? Pitäisi imuroida ja pestä lattiat sekä kylppäri..no kyllä se mies varmaan imurin varteen tarttuu taas, en itsekään jaksa niin stressata nyt siisteydestä, kunhan ei ala kompastelemaan villakoiriin.

Murmelilta piti kysymäni ja miksei muiltakin, että miten teillä vauvat näin pienenä on viihtyneet hereillä? Musta tuntuu että V on pirun vaikea pitää tyytyväisenä, toki hän vähän aikaa seurustelee, katselee tosi tarkkaan ja äännähteleekin, sekä huitoo käsillään, mutta melko pian iskee kyllästys ja alkaa kitinä ja lopulta kunnon parku. Paikallaan ei viihdy kauaa, pitäisi kannella ja mieluiten vain pari minuuttia samassa asennossa, kantoreppu on neidin mielestä ihan p:stä. Hereillä Vanessa on ainakin pari noin 2 h pätkää päivässä ja sen lisäksi lyhyempiä puolesta tunnista tuntiin pätkiä.

Parisuhde on kyllä melko telakalla tässä alussa, sen huomaa jo nyt. Ollaan molemmat onnellisia uudesta tulokkaasta, mutta tuntuu että mun aivoihin ei mahdu yhtäään ajatusta, joka ei koskisi vauvaa, miehellä riittäisi energiaa muuhunkin. Ja illalla mä kyllä vaan odotan sänkyyn pääsyä, ja syöksyn sinne heti kun vauva nukkuu. Mutta aika aikansa kutakin!

Stellalle hurjasti onnea talosta, kuulostaa kyllä ihanalta päästä omasta pihasta nauttimaan!

 

Stellalle onnittelut talon ostamisesta

 

Stella, ihan unohdin tässä männä päivänä kommentoida teidän taloasiaa! Mutta huikea käänne, onnittelut!!! Tosi jännää. 50-luvun talo kuulostaa ihanan persoonalliselta. Onhan ne remontit aikamoisia, mutta kuulostaa siltä, että tuo olisi teille pitkäaikainen koti.

Liinan uutiset vetivät mieltä matalaksi. Todella kurjaa. Mutta ajattelen juuri samoin kuin Stella, että vielä on sinun aikasi olla onnellinen ja ehkä ajan takaa huomaat, että näin oli parempi. Mutta vasta myöhemmin, nyt on aika surra tämä asia pois. Tsemppiä! Jos nyt täällä edes käyt. ;-(

Kata, kuulostaa niin tutulta fiiliksesi! Kyllä ne aivot tuottavat muunkinlaisia ajatuksia taas pian. Eikös vain tunnukin ”entinen elämä” kuin valovuoden takaiselta asialta? Väsymystä symppaan, mutta jotenkin sitä vain jaksaa, kuten olet huomannut. (BTW, Lotta on jatkanut hyviä öitään ja niistä osaa kyllä olla iloinen. Oma olo on ihan toista, kun saa nukkua keskeytyksettä useita tunteja.) Teet viisaasti, että nukut silloin kuin Vanessakin, vaikka sitten tuntuisi hoopoltakin mennä niin aikaisin nukkumaan. Mä menen tällä haavaa viimeistään klo 22 tienoissa nukkumaan, joten eläköön tallentava digiboksi! Muistaakseni sä olit arkirytmiltäsikin samanlainen kuin minä: aikaisin nukkumaan ja aikaisin töihin.

Kyllä mä muistelen, ettei L juuri syömistä enempää jaksanut hereillä olla, hetken seurusteli. Taitaa olla harvassa ne, jotka viihtyvät tuossa vaiheessa muuta kuin sylissä. Ai niin, meillä on Gracon matkarattaat ja konsepti on kyllä kätevä. Vieläkin yleensä laitetaan kaukalossa rattaisiin, vaikka osaa jo istuakin.

En ehtinyt eilen kirjoitella. Itse asiassa Piritta ja Matsku tulivat ex tempore –vierailulle. Olipahan mukava möte. Kiitos seurasta! Matias on aivan hurmaava herrasmies, oiva vävykandidaatti. Hihii, olisittepa nähneet, kun Lotta konttasi villinä ja täysin ilkialastomana kohti Matskua.

Ai joo, meillä on niin mahdotonta painia vaipanvaihto nykyään, että eilen sitten ”luovutettiin” ja ostettiin housuvaippoja.

Olin aamusella tunnin hieronnassa. Ihanaa!

Eilen kävin hakemassa meille reissua varten Patapum-kantorepun ja kannoin L:a koko kauppareissun. Tuntui viihtyvän, vaikka oli naama muhun päin. Aamusella kokeiltiin selkään ja sekin onnistui mainiosti. Huippujuttu, jos suostuu siinä olemaan, jää sitten vapaat kädet esim. lentokentällä.

Ihme kommentteja Sanden lääkärillä noista liikkeistä! Mä olisin ainakin tuossa vaiheessa saanut vaikka napattua kintusta kiinni, kun möyrysi niin. Välillä koko vatsa velloi ja heilui. Se oli jopa aika hurjan tuntuista ja näköistä. Mutta noin muutenhan kaikki oli just niin kuin pitää? Oleellisinta, että on selkeästi rt:ssa. Ihan normaalia kohdunkaulan lyheneminen ja pehmeneminen. Mulle sanoi tuossa vikassa lääk.tarkastuksessa, että sen voi sanoa, ettei sinä päivänä synny, mutta muuten ei voi kuulemma ennustaa edes kohdunkaulan tilanteesta.

Kirppu taisi jo lähteä, aurinkoista lomaa!

Mäkin muuten huomasin, että tanssi-Vane oli raskaana – ja siis niin varmaan puoli Suomea. Jostain lööpistä taisin lukea, että la elokuun loppupuolella.

 

Ehtoota,
Onpas tosiaan vallan mainio ilma! Meidän olkkarissa "tuoksuu" ihan kesä, ja lämpöä varmaan +35, kun aurinko porottaa sisään. Ihan mieletöntä, muutenkin on ihanan auvoinen olo. Sitä tämä aurinko ja kevät teettää ;-) Matsku on aivan vallattomalla tuulella, kikattaa koko ajan ja peilaa itseään peilistä. Heheee, taisi ihastua eilen Lottaan
Kiitosta vaan N, oli tosi kiva käydä teillä. Lotta on niin mieletön energiapakkaus, iloinen ja eloisa. Ja liikkuu VINHAA vauhtia. Siinä oli Matskulla ihmettelemistä.

Oi Onnea Stella, teillä oli sitten varsinaista toimintaa! Niin sitä pitää, olen aina ollut sitä mieltä, että kun vaisto sanoo, että se on tässä, niin sitten pitää toimia. Oma piha ja talo on aikas ihana juttu. Ja sinnehän tämä kakkonenkin sopii mainiosti. 50-luvun talossa on kyllä paljon hommaa, mutta oikealla asenteella niistä selviää. Tunnelma on sellaisessa ihan omanlaisensa. Meille vanha talo olisi pahin painajainen, kun ollaan ihan tumpeloita molemmat, eikä kiinnostustakaan riitä remonttipuuhiin. Mun kaverilla on rintamamiestalo ja valtava piha, ja hän on aina ihan burnoutissa lokakuussa, kun on saanut kaiken sadon keitettyä, hillottua, paistettua ja leivottua. No, hän onkin hyvin omavarainen ja kasvattaa kaikenlaista pihallaan.

Oli tosiaan kurja lukea Liinan uutisia =( Voimia.

Hm... kun Kata kyselit vauva-ajasta, piti ihan pysähtyä miettimään. Tuntuu, että M oli vasta ihan vauveli, mutta ei sitä aikaa tarkasti enää muista. Varmaan kun aikanaan nähdään Vanessa, sitä oikein säpsähtää, että onko Matias tosiaan joskus ollut noin pieni Ja jotenkin ihanaa, että se aika koittaa vuorotellen täällä kaikille. Pääsee niinku elämään mukana sen ajan taas.
Matias oli vauvana taas hereillä epätavallisen paljon, melkeinpä koko ajan. Ja oli aika vaikea saada yöunille. Kello kävi 24:ää, kun poika simahti. Ja sylissähän nämä vauvelit viihtyy, ei oikein muualla. Jos erehtyi itse istumaan, niin voi sitä kitinää. Se aika kestää oman aikansa. Sitten kun vauva alkaa katsella enemmän ympärilleen, viihtyy yleensä hyvin sellaisella jumppamatolla, jossa on kaari ja kaikenlaisia vitkuttimia roikkumassa.
Yleensä vauvat ilmeisesti nukkuu ensimmäisen (yö)unipätkän pisimpään, joten olisi hyvä Kata, jos saisit "lykättyä" yöunille menoa esim. 22:iin, jolloin voisi olettaa, että V nukkuisi 1-2 asti. Maybe...?

Taidan pojan laittaa untenmaille ja siirtyä kahvinkeittoon. Onpas rankkaa elämää, heheeee Kyllä mä sentään pesin vessat, sehän on jo jotain, eikö?

Niin, niistä treffeistä. Taitaa olla immeisillä sen verran näitä matkoja, että oiskohan huhtikuu realistisin ajankohta? Jonkun kotona olisi varmaan helpoin olla, tai sitten Stokkallakin on hyvin tilaa siellä ylhäällä perällä.

Ollaan huomenna liikenteessä, joten oikein hyvää viikonloppua kaikille! Toivotaan auringonpaistetta!

 

Huhhuh, nyt on koti kiiltävä!! Ja ne saunan lauteetkin on jynsätty! JESSSSSS! Ainoastaan vähän tökkii kun anopin tarkkuus ei ole ihan samaa kaliberia kun mun, mutta onpa ainaskin sinnepäin ja lattiat ja kylppärin seinät pesty. AH. Nyt saa Ilppiskin vaikka ysntyä, kun koti kiiltää. Ikkunatkin on pesty! Taidan kyllä korvata anopille tämän ihan rahallisesti kun ovat lähdössä Viipuriin bussimatkalle, saa ostaa itselleen jotain kivaa vaikka sieltä reissusta. Täytyy vaan käydä pankkiautomaatilla että saan annettua suoraan käteen. Eikös ne siivousfirmat veloita jonkun 30 €/tunti?? Sellaisen palveluksen teki, että mielelläni maksan!! Vaikka en tiedä suostuuko ottamaan rahaa vastaan...

Kata, mää luulen että tuossa vaiheessa on vielä turha odottaa minkäänlaista seurustelua Nessan puolelta, kitisee varmaan sitä ettei palvelu pelaa yhtä hyvin kuin masussa:-(. Käsittääkseni valveillaoloaika on tosi minimaalinen parin viikon iässä, lähinnä nukkuu ja syö. Tuo hetkutus ja ketkutus on kyllä aika dominoivaa, Ilppiksen serkku vaati sitä eilen non-stop (3 kk vanha) ja mää mietin issekseni että onkohan tuo tarpeellista kaikilla lapsilla vai onko skidi vaan oppinut jo siihen? Juu ja tiedän että lapset on erilaisia mutta kunhan vaan mietin hetkutuksen tarpeellisuutta. Kun ei siis viihtynyt rauhassa sylissä, eikä äidin rinnalla...hmm. Olisko jollain joku mielipide?

Mää varmaan maksan yöllä tästä mun tän päivän heilumisesta, Ilppis ei takuulla tykkää. Supisteleekin ihan huolella. RTssä on ollut jo ainakin joulusta asti (toki on voinut heittää pari volttia välissä) mutta yhdellä kaverilla oli kääntynyt lapsi vielä kaksi viikkoa ennen LAta ja jouduttiin leikkaamaan perätilan takia. Mies toivoisi että Ilppis syntyisi 8.4, meidän hääpäivänä, että sen olisi helpompi muistaa päivämäärät!! Ja ostaa vaan kaksi pakettia samalle päivälle). Miehet!

 

Kiitos onnitteluista! Pää on niin taloasioissa kuin olla voi. Huomenna aamulla on talon kuntotarkastus, toivottavasti ei löydy mitään huonoa.

Tuosta lapsen hetkuttelusta. Meillä Leo oli pikkuvauvana siitä helppo, että viihtyi aika hyvin itsekseen eli ei tarvinnut kantelua tai ei ainakaan vaatinut sitä. Ensimmäisinä viikkoina Leo oli paljon taljan päällä itsekseen tai lelukaaren alla (siitä ei kyllä tajunnut mitään ennen 2-3 kk ikää). Väsyttävintä minusta oli se jatkuva imettäminen. Mites Kata teillä olikaan, onko Vane perhepedissä vai omassa sängyssä? Mä tein niin, että itseäni säästääkseni otin Leon viereen nukkumaan. Silloin saatoin pojan herätessä vaan panna tissiin suuhun ja siihen sitten nukahdettiin kumpikin vuorollamme . Helpotti huomattavasti, kun en enää noussut joka kerta ylös imettämistä varten, kun siinä heräsi liikaa ja uudelleen nukahtamiseen meni aina aikaa.

Aurinko on ollut aivan mahtava näinä päivinä! Ohuessa takissakin tulee kuuma, kun työntelee vaunuja, ja nyt on vasta maaliskuun puoliväli.

Hinoa, että Sandeman sait anopin kera siivottua kunnolla. Se on niin tyydyttävää, kuten harrastukset aina .

 

Stella me ollaan perhepedissä oltu toistaiseksi, vaikka etukäteen ajattelinkin että vauva nukkuisi kopassaan. Yhtään yötä se ei ole siellä vielä nukkunut..;-) Sairaalassa kun nukuin 4 yötä vauvan kanssa samassa sängyssä, niin tajusin että ensinnäkään vauvan päälle ei kierähdä unissaan, ja toiseksi se on paljon helpompaa! Nyt on nopea tarkistaa onko Vanessa hereillä vai pitääkö vain mölinää unissaan, ja tosiaan sitten vaan tissi suuhun..tosin meillä on hitusen liian pehmeät sijauspatjat, eli ne viettää jonkin verran minun suuntaani, ja huomaankin että V siirtyy vähän kerrallaan lähemmäksi minua yön aikana.

Ollaan oltu melkein koko päivä Vanessan kanssa kahden, mies on työ (+huvi) asioilla ja äsken kun soitti niin annoin luvan jäädä illaksi vielä saunomaan ja ideoimaan jotain, olkoon nyt kun mieli tekee. Mä meen joka tapauksessa nukkumaan jo parin tunnin päästä..=)

 

Pikainen "ilmoittautuminen", mies on isyyslomalla ja olen ollut oma-aloitteisessa nettipimennossa tämän viikon, luen kuulumisenne heti huomispäivänä ja palaan taas pikapuoliin linjoille perhe-elämän pyörteistä! =)

Takaisin Idolsin pariin!

 

Huomenta!

AH, ihanaa oli nukkua koko yö!! Vissiin eilinen riehuminen otti Ilppiksenkin kunnon päälle ja rauhoittui illalla hyvin omassa pesässään ja mama sai nukkua! On vaan niin harmaa päivä ettei jaksaisi oikein herätä edelleenkään, mutta kaippa tässä pitäisi jotain äksöniä keksiä.

Miltäs mamojen ensi viikko näyttää, moni taisi olla reissussa, mutta Nekku, Piritta, Kata, Hertta? Mää mielellään vierailen jonkun kotona mutta toistaiseksi mulla ei ole autoa joten julkinen liikenne täytyisi riittää ja siksi esim se Stokka voisi olla hyvä paikka tavata. Mun tarttis päästä ytimeen, kun imetysrintsikat pitäisi hankkia. Sellosta kävin niitä kyselemässä mutta vastaukset oli sitä luokkaa että taidan painua bebesiin jossa VOISI olla asiantuntevaa porukkaa. Ja samalla voisin siis treffata kahvittelun tai lounaan merkeissä teitä?? Mulle kävis kaikki muut paitsi tiistai.

Ja justiin kun pääsin sanomasta että on harmaa päivä niin aurinko pilkahtaa, ääh, pitääkö mun oikeesti painua pihalle?? LAISKA. Ehkä mä otan puutarhasakset ja leikkaan pari pensasta vielä...tajutonta muuten että mun tulppaanit punkee jo maasta!! Meidän takapiha on kyllä tosi lämmin kun aurinko paistaa mutta HEI, takatalvi tulee vielä ja mites niiden sit käy?

 

Huomenia!

Onpas täällä hiljainen aamu... ovatko kaikki ulkona keväästä nauttimassa, täällä tosin ei ainakaan paista aurinko. Tai pilkahti se äsken vähäsen.

Vai tulppaanit on jo tulossa esiin, huh! Täytyypä käydä pihalla katsomassa onko meilläkin jo jotain tulossa esiin... Oon kyllä ihan varma, että lunta vielä tulee.

Kata, meidän neitokainen on samaan tapaan hereillä muutaman tunnin päivässä niin ettei ole nälkä tai jotain muuta. On kyllä tyytyväinen tapaus, köllöttelee jonkin aikaa itsekseenkin ja katselee jotain lelua, sitten viihtyy sylissä joskaan ei kovin pitkään samassa asennossa. Mutta huuto ei ala ennen kuin tulee nälkä. Yötkin ovat tällä viikolla sujuneet yllättävän hyvin, vaavi nukahtaa siinä yhdentoista maissa ja nukkuu neljästä kuuteen tuntia, loppuyön sitten lyhyempiä pätkiä. Meillä vauva nukkuu tuon ensimmäisen pitkän pätkän kehdossa, sitten otetaan viereen aamuyöstä niin saa kätevästi syötettyä ja voi itse siinä torkahtaa ja tarkistaa, mistä kitinä milloinkin johtuu.

Stellalle kiitoksia vaippavinkeistä, kärsivällisyys ja kokeilu taitaa auttaa parhaiten. Tänään ajattelin värkätä flanellista lisää liinoja ja lisäimuja, ne muutamat joita meillä on ovat toimineet mainiosti.

Mukavaa viikonloppua!

 

Moikka!

Murmelin yöt kuulostaa kadehdittavilta..meillä kyllä melkein se pari tuntia syömisten välissä on maksimiväli, mutta ehkä tuo tulee muuttumaan. Oma olo on aika zombi, just torkuin vielä tunnin tuossa V:n aamupäikkäreiden aikaan, mutta nyt on pää ihan raskas eikä meinaa millään saada aivoja toimimaan. Lähden äidin luokse kyläilemään, mummu on innokkaasti hoitamassa Vanessaa, joten voihan sitä vaikka torkahtaa sielläkin jos siltä tuntuu.

Hyvää perjantaita, aurinko siellä tosiaan pilkahtelee! Ja ensi viikko tosiaan meikäläiselle periaatteessa ok, joten jos käy muille niin mikä ettei voida vaikka Stokkalla tai siellä Kampin yläkerrassa rehvata, ehtiihän sitä sitten huhtikuussa uudemman kerran.

Palataan!

 

Terve! On kuulkaas jäänyt Thaimaan-matkakuume ihan taka-alalle, kun on vaan taloasiat mielessä. Tänään tehtiin kuntotarkastus, jossa ei löytynyt mitään kummallista, ja kaupat solmitaan tiistaina eli just sinä päivänä, kun lähdemme reissuun. On vähän hässäkkää . Ja mun pitäisi vielä olla koko maanantai Espoossa.

Me tavattiin tänään ekaa kertaa ne talon nykyiset asukit, ja oli kyllä niin liikuttavaa! Pariskunta on asunut talossa 38 vuotta, ja mies on ollut sitä isänsä mukana rakentamassa poikasena. Ovat tosi haikeita, tietenkin, kun joutuvat jättämään kotinsa ja muuttamaan kerrostaloon. Terveyssyyt pakottavat, eivätkä lapset halua lunastaa taloa. Emäntä halasi mua, kun lähdettiin, ja alkoi itkeä. Sanoi, että on mukavaa, kun tulemme jatkamaan heidän työtään. Minä ja mies lähdettiin talolta pala kurkussa. Tuntuu hassulta muuttaa toisten rakkaaseen kotiin, mutta samalla tuli jotenkin juhlallinen olo.

Meillä on kuulemma naapureina lähes joka talossa lääkäreitä. Johtuu vissiin osittain siitä, että talo sijaitsee lähellä TAYSia.

Tuntuu ihan hassulta, kun lukee Katan ja Murmelin pikkuvauvakokemuksia. Ihan kuin Leon tuosta ajasta olisi jo ikuisuus . Ja toisaalta: kohta sitä on taas tuossa tilanteessa, kun meidän typy syntyy.

Murmeli, mä olen kuullut hyvää flanellitäytöistä ja ajatellut niitä itsekin tehdä tai ostaa jossain vaiheessa. Muutenkin vaippavarasto kaipaisi kipeästi täydennystä, kun nyt saa olla koko ajan niitä pesemässä.

Ihanaa, aurinkoista viikonvaihdetta kaikille! Tulkaas Suvi, Aniliini, Mariska ja Juliakin päivittämään kuulumisia!

 

Siis mikä ihana sää taas! Pikainen kiepaus tänne, sitten kahvikupposen kera pihalle nauttimaan. Huomasin saman kuin Sande; krookukset puskee jo pintaan. Meilläkin on tosi lämmin piha.

Ei sovi meikäläiselle treffit ensi viikolle, sillä lähdetään reissuun maanantaina. Jee. Joten menee huhtikuulle ja sehän onkin sitten Ilppiksen kuukausi!!! Taas saadaan jännättävää.

Oih, liikuttava kokemus Stellalla taloasioissa. Mä itkin kuin vesiputous, kun oltiin pankissa myymässä meidän edellistä kotia… Sen osti vanha täti ja mua hävetti tihrustamiseni, mutta hää sanoi, että kertoo hänelle, että saa hyvän kodin, jolla on sielu ja jossa on oltu onnellisia. ;-) Se koti olikin mulle erityinen, oli eka meidän yhdessä ostama ja aivan ihana.

P, laitas Matskun mittoja!

Stellalle hikisen, chilisen, kookomaista ja ihanaa reissua! Ah. Nauttikaa hymyistä, siellä huomaa itsekin koko ajan hymyulevänsä. Kokeile jackfruitia, on meinaan hyvää. Säkkihedelmä taitaa olla suomeksi ja sitä myydään valmiiksi paloiteltuna kojuissa.

Muille tasapuolisesti hyvää viikkistä!

 

Stella, taidatte olla muuttamassa ihan meidän naapuriin! Ainakin lääkäreitä on nurkilla paljon, ja kävellen mentiin Taysiin synnyttämään.

Ihana keli tosiaan, tultiin juuri vaunulenkiltä sisään. Nyt vauva kaipaa ruokaa!

 

Murmeli, voin mä sen paljastaa, että Kissanmaalle muutetaan. Eipä siinä taida juuri muita okt-alueita olla. Tai no tietty Ruotula ja Uusikylä ovat naapurialueita, mutta mulla ei ole tarkkaa hajua, missä minkäkin alueen raja menee. Jos kerran ollaan samoilla nurkilla, niin voidaan joskus tehdä vaunuttelutreffit .

 

Ööh, taas pikaiseen...

Monella näyttää olevan reissua tulossa, niin myös meillä. Aamutuimaan lähdetään ajelemaan pohjoiseen, ens su takas.
Sit oon kolme päivää kotona ja lähden Saksaan, ihan yksin. Meen yhtä kaveriani moikkaan ja Ilona jää isukkinsa kanssa kotio. Varmaan pillitän ikävästä, mutta kun nyt tällainen mahdollisuus tuli niin eikun menoks. Kyllä mammoillakin saa olla perheen ulkopuolistakin elämää

Stellan taloon onnea! Ihana tuo kokemus entisten omistajien kanssa. Meillä oli taloamme ostaessa samanlainen tilanne ja kyllä siinä herkkänä oltiin kaikki osapuolet.

Kata, kyllä se siitä suttaantuu. Väsyneenä pienetkin asiat muuttuu joskus maailman suuriksi, niin iloiset kuin surullisetkin. Muistakaa jutella yhdessä miltä teistä tuntuu. Muistuttakaa toisianne siitä, että se on väsymys joka teitä koettelee, eikä kumppani ja että toinen on yhä vieläkin se ihana tyyppi jota rakastat.

Mää on nyt sitten netti pimennossa ainakin viikon. Voikaatte hyvin, Murmelihan se seuraavaksi on tositoimissa.

 

Heippa!

Julia, Murmeli tositoimissa???

En ole päässyt maanantain jälkeen koneelle kun oltiin kaikki siinä kammottavassa mahataudissa! Empä toivo kenellekkään moista, huhhuh. Miehellä ja mulla alkoi vielä aivan yhtäaikaa, onneksi illalla. Yö meni molemmilla oksentaen ja ripuloiden. Voin sanoa, ettei ole herkkua vaihtaa pojan ripulivaippoja ja korjata oksennuksia kun itseä oksettaa ja heikottaa. Onneksi saatiin anopit hätiin vuorovuoroin. No, nyt mun äiti on taudissa

Stellan asuntokaupat jäi päällimmäisenä mieleen, onnittelut! Kerrohan tarkemmin talosta, kuinka iso, monta kerrosta (siis onko perus rintamamiestalo?) ja mitä kaikkea meinaatte remontoida? Aika liikuttava teidän ja vanhojen asukkaiden kohtaaminen. Kutsuitteko kylään sitten kun olette tehneet täysrempan, heh? On varmasti rankka paikka myydä talo, jossa on asunut noin kauan ja joka on täynnä muistoja.
Musta oli aivan kamalaa kun myytiin meidän ensi asunto. Edellistä myytäessä haikeutta ei ollut, en tiedä miksi. Vaikka meidät vihittiin siellä ja Juska kastettiin, että muistojakin kahteen vuoteen ehti tulla.

Katan ja Murmelin vauva- arki kuulostaa mukavalta. Mä olin itse niin uupunut ja hajalla tuossa vaiheessa, että ihana lukea tuommoisia iloisia mietteitä. Väsymys tekee paljon tuhoa, mutta kummasti yksikin paremmin nukuttu yö tekee ihmeitä.
Esim Hertan puheet kuinka jo nyt rakastaa vatsassa olevaa vauvaansa niin paljon. Mulla ne rakkauden tunteet lasta kohtaan heräsivät kunnolla vasta kun Juska oli n 3- kuinen. Eli ei sitäkään kannata pelästyä jossei tunnu juuri miltään. Mulle taisi lapsen saaminen olla aikamoinen shokki. Mun mielestä tuosta puhutaan vaan liian vähän. Ei kaikilla ole aivoisia tunteita alkuun.

Juska ei viihtynyt ensimmäisiin kuukausiin muualla kuin sylissä. Onhan se ihan ymmärrettävää kun on monta kk:tta killinyt masussa äidin kävelyn rytmiin, niin samassa tahdissa pitäisi mennä masun ulkopuolellakin. No, sitterissä pötkötti jos jalalla vatkasin samalla. Näin sain esim joskus syötyä rauhassa Raskastahan se oli toisinaan, mutta eipä tuo taapero enää pysy sylissä yhtään! Nyt olisi ihanaa kun joskus haluaisi olla sylissä pidemmänkin aikaa, vaan ei. Maailma kutsuu ja on niin paljon touhuttavaa ettei ehdi.

Tämmöiset päivitykset tältä suunnalta tältä erää. Mukavaa ja etenkin tervettä viikonlopun jatkoa kaikille!

 

No heippa hei!!

Täällä on ihan harmaata, plaah, kun ehti jo "tottua" ihanaiseen auringonpaisteluun..

Oih, Stella, mä todella liikutuin teidän talon vanhojen asukkaiden puolesta. Varmasti todella rankkaa heille. Mutta teille suuret onnittelut unelmanne toteutumisesta! =)

Mä odotan kovasti Tampereen tapaamista, olisi niin ihanaa tavata teidät. Hkiin meiltä on turhan pitkä matka ja kun siellä ei ketään "muita tuttuja" asustele, niin sinnikkäästi odottelen Treen treffejä.

Me oltiin eilen Vilin kanssa siellä TYKSssa ultrassa ja sen möykyn diagnoosiksi tuli hemangiooma, hyvänlaatuinen verisuonikasvain. Se poistetaan, vaikka täysin vaaraton onkin. Kontrolliaika syyskuussa, sen jälkeen leikkaus. Siksi lykkäsivät mahd. pitkälle, kun vauvan nukutuksessa on kuitenkin riskejä (hengityskatkoksia yms.). Lääkäri oli sama kuin Pulssissa käydessämme, lastenirurgian erikoislääkäri, eläkeikää lähestyvä mies, joten helpottunut fiilis jäi siksikin, kun oli todellinen asiantuntija kyseessä. Mies jännitti kamalasti pikkupotilaamme puolesta, nyt saamme lykätä jännityksen taka-alalle puoleksi vuodeksi, se nukutus tosissan hirvittää. Mutten kyllä ole kuullut huonoja kokemuksia pikkuvauvojenkaa nukutuksesta. Enkä haluakaan kuulla.

Oi voi, vatsatauti on koetellut Juskan perhepiiriä. Yöks, se on sitten niiin voimia vievää ja kamalaa. Vaikkei Nekun influenssakaan kivalta kuulostanut.
Meillä on Vili kovassa yskässä ja yöt on taas menneet aika lailla penkin alle, herää lähes joka kerta, kun yskäisee ja itkeskeli aika lailla viime yönä. Mutta kai se tästä, onneksi ei ole kuumetta, eikö kovaa nuhaa.

Katan ja Murmelin pikkuvauva-arjesta on mukava lukea. Hyvä juttu, Kata, kun saat otettua päikkäreitä Vanessan tahtiin. Se antaa edes hieman lisävoimia, vaikka pää onkin väsymyksestä pyörällä. Vili nukkui pikkuvauvana paljon paremmin yöt kuin nykyisin ja muutenkin oli tosi tyytyväinen pikkuvauva, itki lähinnä nälkäänsä. Tosin alle kk:n ikäisenä kanniskelin paljon rintarepussa kotitöiden lomassa, mutta sen jälkeen viihtyi kivasti sitterissä ja n. 2-3-kuisesta lelukaaren alla.

Nyt Vilillä onkin sitten joku ihme kiintymys- ja "takertumis"vaihe. Jos äiti tai isukki ei ole näköpiirissä, alkaa _heti_ armoton parku. Ainakin iltaisin, päivällä saattaa viihtyä itsekseen leikkien jopa minuutteja!! =) Meilläkin on sellanen kävelyhäkkyrä, sillä poju painaa ympäri kämppää vinhalla vauhdilla, matot välillä hieman jarruttelee vauhtia.
Istuma-asennosta uskaltaa sängyssä "kaataa" itsensä konttausasentoon, kun on pehmeää, mutta lattialla ei vielä. Liikkumaan ei pääse, ei siis ryömi, saati konttaa. potkii kyllä vimmatusti masulla ollessaan, mutta kyntää samaan aikaan leualla maata, joten tekniikka ei ole ihan hallussa. Vilin kamu, 6 pvää nuorempi poju oppi justiinsa tällä viikolla konttailemaan. Melko samassa tahdissa ovat pojat oppineet uusia taitoja. =)

Meillä ensi viikolla 8kk-lääkärinla, jännä sitten vertailla kokoja. Vili oli kyllä seitsenkuisena jo Lottaa isompi (9,7kg ja 74 cm). Päänympärys on mennyt koko ajan +2 käyrän yläpuolella, tulee isohkopäiseen isäänsä.=)) Mikä Lotan, Matiaksen ja Samun päänympärys on? Vilillä siis 46,5 cm n. 3vk sitten.

Poju heräsi juuri pitkiltä vaunu-unilta, monta asiaa jäi kommentoimatta, palailen mahd illalla vielä, nyt sapuskaa hepulle! On muuten maistunut ruoka melko huonosti viime päivät, johtunee flunssasta. Maito kuitenkin maistuu aina.

Mukavaa viikonloppua! Ja Julialle ja Kirpulle huutelen vielä perään nautittavaa loma-aikaa!

 

Heips,
Pikaisesti tupsahdan taas tännekin... Kiva Aniliini, kun ehdit linjoille, pitikin viimeksi huudella sun perään
Matskullakin oli eroahdistusta taannoin enemmän, eli aina karmea parku, jos katosin näköpiiristä. Nyt vähän laimeempaa. Onhan se välillä vähän rasittavaa, mutta enimmäkseen hellyttävää - olla nyt niin tärkeä jollekin

Meikä on taas maalannut tänään, ja todennut myös, että nyt jääköön maalaukset hetkeksi. Olen samaan aikaan perfektionisti maalari ja huolimaton taivaanrannanmaalari Eli aika raskas yhdistelmä, heh. Jälki ei siis aina tyydytä, mutta en jaksa olla tarkempikaan.

Kuulostipa todellakin liikuttavalta Stellan tapaaminen ex-asukkaiden kanssa. Mukava, että talossa on olleet alkuperäiset asukkaat, heiltä voi sitten kysyä mahdollisissa ongelmatilanteissa, ja onhan muutenkin turvallista, kun tietää, keitä siinä on asunut. Kerros enemmän talosta.

Matskun lääkäri olikin eilen kipeenä, eli käytiin vain th:n luona mittauksissa. Paino 8,5 kg, pituus 72,5 cm. Vili tosiaan pesee hinosti Loden ja Mattiksen mitoissaan.
Terkka totesi, että taitaa poika olla harkitsevaista tyyppiä, eikä pojasta varmaankaan tule puissa kiipeilevää rasavilliä tai suin päin säntäilevää tyyppiä Enemmän kattoo vähän sivusta ja pohdiskelee. Toivottavasti ei nyt mikään lälläri kuitenkaan

Tehtiin eilen nlan jälkeen hirmuisen pitkä kävelylenkki, jonka varrelle osui myös Stokka....Eli ostin sieltä syksyksi ja kevääksi pojalle Reiman ulkoilupuvun. Oli kantis-tarjouksessa ja vaikutti pätevältä, joten varmasti ihan hyvä ostos, vaikkei gorea olekaan, eikä haalarimallia. Mutta, heh.. hyvännäköinen ainaski!

Nauratti Julian kommentti Murmelista Julia, passais käydä useammin meitä moikkaamassa =))

Nekun perheelle ältsin hyvää reissua, jos ei kohdata linjoilla!

Pitää lähtä kokkaamaan, tehdään kunnon pihviateria rosmariiniperunoilla, nammmmmm. Korkataan myös aika herkku punaviini...



Auvoista laavantai-iltaa!!

 

Aurinkoista vaalipäivää leidit! Joko olette äänestäneet? Kunhan L herää, lähdetään uurnille. Löysin sopivan ehdokkaan: nainen, sosioekonomisesti itseäni lähellä ja jopa ala täsmää. Ei vältsyyn mene läpi, mutta ei se mitään, olemme samoilla linjoilla asioista.

Apua, Riinuskan perheen tauti kuulostaa kammolta! Mahtoiko olla norovirus? Tuntuu, että se on kaatanut puoli Suomea tänä talvena.

Hinoja uutisia Aniliinilla Vilin patista! Onneksi olette saaneet hyvän lääkärin. Mä en onneksi osannut L:n nukutusta liikaa pelätä, oli silloin niin monta muuta asiaa murehdittavana. Kuten todettua, kaikki meni meillä paremmin kuin hyvin. Hengityskatkosten vuoksi pidettiin se päivä antureissa, jotka mittasivat happisaturaatiota ja sykettä ainakin. Ne pitävät näistä pikkupotilaista superhyvää huolta!

Olen tässä hikihatussa pakkaillut L:n nukkuessa. Sanomattakin selvää, ettei siitä tule mitään, jos hää on vieressä. Tonkii ja penkoo kaiken, mutta laitoin matkalaukut turvaan suljettujen ovien taakse… Mä olen aikamoinen pikalähtijä yleensä, joten on hiukka outoa, kun joutuu nyt tarkemmin miettimään tuon pienen ihmisen vaatteita ja tavaroita! Kuskataan suurin osa sapuskoistakin mukana, niin monet suosittelivat.

Tulevat viikot ovat varmaan hiljaisia, kun kaikki vuorollamme lomaillaan. P:lle toivottelen jo etukäteen hyvää lomaa! Hui, sua tulee tosissaan ikävä, jos vasta pääsiäisenä pääset päivittämään kuulumiset.

Katan ja Murmelin vauva-arkea on tosiaan hauska tästä vierestä seurasta. Tavallaan tuntuu, että L:n vastaavasta ajasta on vain hetki ja tavallaan kuulostaa jo kaukaiselta. On tosi hauska, että teilläkin on todellista vertaistukea, kun tytöt syntyivät samana päivänä. On ollut tosi kivaa, että Illi, Matsku, Lode, Vili ja Samu ovat niin samanikäisiä.

Hihii, pikantti yksityiskohta, että Murmeli käveli synnyttämään! ;-)

Ai niin, vielä yksikseen viihtymisestä. Sen muistan, että L:n ollessa ihan muutaman viikon ikäinen, oli saavutus, että viihtyi yksin viltillä lattialla sen hetken, että laitoin kaffen tippumaan – siis about minuutin. ;-) Tosiaan, meillä sellainen lainaksi saatu Tiny Love –jumppamatto, jossa roikkui killuttimia oli arjen (=äidin) pelastus monen kuukauden ajan. Siinä viihtyi älyttömän hyvin ehkä 2 kk ikäisestä alkaen. Samaa sanon kuin Riinuska, että kumpa viihtyisi nyt hetken paikallaan tai sylissä rauhassa, mutta ei… Maailma on niin jännittävä. Imetyskin on nykyään pikatankkaus istuen.

Saatko Kata nukuttua, kun Vane on vieressä? Nääs mietin, että voisithan kokeilla laittaa koppaan edes osaksi yötä, oma unesi voisi olla syvempää. Ehkä.

Aniliini, L:n pää oli 45 cm. Taitaa olla Vilillä eroahditus. Samaa meilläkin, nyt tosin ehkä jo pahin takana.

P, mitä sä nyt maalasit??? Aah, hyvää punsea tekisikin mieli… Ollaan latkittu sitä ankeaa laatikkoviiniä, joka ei maistu ei yhtikäs miltään. Laimeaa litkua. Tosin näin kevään korvalla maistuu parhaiten kylmä, kuiva chardonnay. Nami.

Meikä palaa viikon kuluttua tiistaina linjoille. Voitkaatten hyvin!

 

Nekulle hyvää lomaa! Rentoutukaa ja nauttikaa koko perhe!

 

Hei uusi viikko alkanut, hopi hopi linjoille leidit!
Porukka taitaakin olla reissun päällä tämän vkon, ainakin osa. Mekin ollaan jo vkon kuluttua matkalla Leville, huh sitä tavaranmäärää, en uskalla edes ajatella...

Jee, jänskät vaalit oli. Oikea puolue voitti, hyvä hyvä

Oli kyllä vähän ankia keli vkloppuna. Käytiin kävelyllä, meidän suuri huvi sunnuntaisin ja katsella (ulkoapäin) myynnissä olevia taloja ja haaveilla, että tuommonen ois kiva...

Hui Riinuska, teihin taisi iskeä Nekun veikkaama noro-virus. Sitä oli meidän tuttavaperheelläkin, ja oli rankka. Kolme lasta (+ äiskä..) yökkäsi ja ripuloi vuorotellen =(( Herkästi tarttuva pöpö.

Hyvä Aniliini, että Vilin patti selvisi. Kasvain-sana on kyllä aina pelottava, mutta onneksi kyseessä on vaaraton juttu ja se voidaan helposti leikata. Eikä ihan vielä, vaan vasta syksyllä

Meikä on sitten tämän vkon yh:na, mikä on ihan mukavaakin =)) Yksinolo on välillä ihan jees, ja iltaisin voi himmailla sitten omia juttuja. Olen buukannut päivät täyteen kyläilyjä ja tapaamisia, joten menee vk varmaan nopsasti.

Samaa piti munkin sanoa, että on tosi kiva, että nämä lapset päättävät syntyä "ryppäinä". Mammat saa hyvää vertaistukea ja monet ongelmat on vähän pienempiä, kun voi jeesiä kysyä muilta.

Mukavata pvänjatkoa! Me lähdetään kylään iltapäivällä ja pyörähdetään matkan varrella olevassa Iksussa. Siellä on kuulemma joitain hyviä pimennysverhoja...?
Mies lähtee aamulla reissuun ja lupasin yrittää etsiä sen skimbapipon, joka on - yllättäen - kateissa...Miehet...

 

Huomenta,
Viikonloppu taas ohi ja pitäisi jaksaa odotella pitkä viikko ennen kuin mies taas geimeissä mukana. On iltaisin niin stressaantunut ja väsynyt ettei oikein jaksa keskittyä mihinkään. Noh, ehkä mää aloittelen tuota vaatehuone-projektia mitä jaksan ja odotan että äijä asentaa oman osuutensa viikonloppuna.

Ah, kaikki on lähdössä reissuun, määkin haluisin! Pääsiäisenä en vaan enää uskalla, kun jotenkin ajatus jossain Juvan ABClla synnyttämisestä ei oikein iske. Vaikka kuinka synnytys kestäisikin monta tuntia niin mielummin odottelen ne tunnit Naikkarilla tai kotona kuin autossa joka kiitää tuhatta ja sataa kohti Helsinkiä...! Meillä on silloin hääpäiväkin, mennään varmaan johonkin kivasti syömään, mikäli kunto antaa myöten.

Tänään siis taas uusi viikko rv36+0!! HUI! Huomenna meen H-heimolle illalla, sieltä sitten saan ehkä uutta tietoa edistymisestä.

Mun piti lähteä tänään ytimeen mutta en jaksa tuonne räntäsateeseen lähteä, himmailen kotona. Eiliset vaalivalvojaiset (katsottiin kyllä nelosen leffaa) väsyttää, mutta pääasia oli että oma ja miehenkin ehdokas pääsivät läpi ja valta hiukan vaihtui.

Onkos teillä muuten pimennysverhot makkareissa? Kun mietin aamulla jo unirytmiasioita kun alkoi olla aika valoisaa. Mitenkähän sitä kesällä saa lapselle jotain unirytmiä kun on koko ajan ihan valoisaa? Ja siis aluksihan ne rytmit on kateissa kokonaan, sen toki ymmärrän.

Jokohan pitäisi sairaalalaukku pakata? Viikonloppuna sain jo ekan tekstarin , että vieläkö olet yhtenä kappaleena! TSIISUS, vielähän tässä on neljä viikkoa laskettuun aikaan!!!

Piritta, piilotatko säkin miehen tavaroita? Meillä ainakin ne skimbapipot löytyy jostain mun piilosta, ei sieltä minne ne on jätetty (lattialle, sohvan päälle, kassiin)...miehet todellakin.

 

Heissan!

No eipä meistä ihan naapureita tule Stellan kanssa, asutaan sairaalan takana Teiskontien toisella puolella. Mutta aika lähellä kuitenkin!

Nyt onkin porukkaa reissussa, hyviä reissuja kaikille lähtijöille! Eipä tässä ole pahemmin reissuja suunniteltu, viikonloppuna käytiin esittelemässä vauvaa toiselle vaarille reilun sadan kilometrin päässä ja se oli ihan riittävä reissu. Ihan mukavasti meni, tosin vauva tuntui hiukan reagoivan outoon ympäristöön kun illalla ei muu kelvannut kuin äidin tissi. Siinä sitten roikkui seitsemästä puoleen yöhön ennen kuin nukahti.

Ikävä räntäkeli täälläkin, piti lähteä keskustaan mutta taidan jättää sen huomiselle ja käydä vaunulenkillä vaan ruokakaupassa.

Sandemanilla alkaa olla pikku hiljaa jännät paikat! Nautiskele, kun on vielä kädet vapaana ja saa nukkua ja lepäillä rauhassa.

Jaahas, nyt lounasta syömään. Heräsin ja nousinkin niin aikaisin, että on jo kamala nälkä.