Syyskuun suloisuudet 2013 *kesäkuussa*

Neuvolalääkäri takana ja kaikki hyvin Sf 27cm, kohdunsuu kiinteä ja kiinni. Painoa tullut 5 viikossa huimat 200g Sydänäänet 150. Verenpaineet mulla 110/80.

Nyt on vaan illalla supistellut ikävästi ja vatsa muutenkin ollut kipeä. Voiko olla ihan vaan siitä että käsikopelolla tehty tänään tuo tutkimus? Inhottavaa Lepäilly olen nyt illan ja aattelin seuraavaksi ottaa Panadolin ja koittaa vaikka nukkua siitäkin huolimatta että se tarkoittaa sitä että herään aamulla ennen sianpieremää, mutta parempi kai kuitenkin nyt saada levättyä.

metuva ja Pallo 28+2

 

Mulla ollu sf-mitta joka raskaudessa yläkäyrän yli jo ekassa mittauksessa ja silti vauvat olleet 52cm/3600g joten en stressaisi tuota isoa mittaa. Mitta riippuu niin paljon vauvan ja kohdun asennosta ja mittaajasta

Himoja ei suuremmin ole, kaikki hiukan kevyempi ruoka maistuu paremmin mut välillä tulee rasvapommihimoja ja sit niitä kans syön. Pensasmustikat on nyt pop ja se jäätelö....

Mulla huomen aamuna ylimääränen neuvolalääkäri ku on täs viikon verran supistellu tuol alaselässä varsin epämukavasti jos rasittaa hiukankin liikaa. Edellisiltana olin koiran ja muksujen kans pienel kävelyllä niin et tuuppasin kuopuksen pyörää edellä ja koira toises kädes, illan sainkin sit kärvistellä suppareiden kans oikeen urakalla. Mahan puolella noita harkkasuppareita on ollu joka raskaudessa ja niiden takia oon saikkuillukin yleensä viim rv20 eteenpäin, nytkin on noita ollu mut ne ei huoleta niinkään ku eivät oo saaneet yleensä mitään aikaseks kohdunkaulalla/-suulla. Lähdetään reissuun torstaiaamuna jos ei tuolla alakerrassa ole tapahtunut mitään suppareista huolimatta, jos on niin täytyy miettii tilanne uudelleen.

 

Mullakin on ollut välillä supistuksia ja välillä olen niitä pelästynytkin mutta sitten ne on menneet ohi kun olen taas levännyt. Tuntuu tulevan herkästi jos stressaannun jostain asiasta tai liikun liikaa päivän aikana. Ja tosiaan ihan levossakin voi jatkua pitkällekin yöhön, mutta kun saan nukuttua niin menee ohi ja ei niitä niin tule jos lepään tarpeeksi. Tai en ole vielä kokenut tarpeelliseksi mennä missään niiden takia käymään koska en ainakaan tunnu mitenkään "auenneelta". Ja piakkoin mulla on lääkäritarkastuskin.

Mulle uusi herkku on ehdottomasti mansikat sekä tuoreet aprikoosit. Keksin myös vähän terveellisemmän korvikkeen jäätelön vetämiselle. Eli sekoitan marjoja, luonnonjugurttia ja jäätelöä ja vähän maitoa tai mehua keskenään niin johan tulee hyvää ja vähän parempi olokin. Lisäksi oon nyt vaan keskittynyt siihen että kunhan saa jotain syötyä ilman pahaa oloa.

 

Supistusten kanssa on niin, että joillakin ne saavat jälkeä aikaan jo liian varhain, vaikka ei supistelisi edes paljon ja joillakin taas saattaa supistella vaikka kuinka paljon, mutta mitään ei kuitenkaan tapahdu. Itse kuulun tähän jälkimmäiseen ryhmään. Varsinkin ekassa raskaudessa viikoilla 18 - 30 supisteli ihan koko ajan. Levossa ja liikkeessä. Se oli pelottavaa, mutta vauveli syntyi kuitenkin vasta käynnistyksellä 41 + 3. Nyt taas supistelee jonkun verran päivittäin, myös levossa toisinaan, mutta eivät ole tehneet mitään. Kukapakuka, ei sitä aukeamista voi mitenkään tuntea. Tiedon asiasta saa ainoastaan siten, että joku ammattilainen tsekkaan tilanteen.

Sain tekstiviestin, että tilaamani vastasyntyneen välikausihaalari on tullut liikeeseen. Päädyin siis hankkimaan tuollaisen haalarin, kun vauvan syntymästä talveen on kuitenkin aikaa.

11 ja puoli viikkoa käynnistykseen. Ikuisuus. Kuinka selviän ja jaksan.

Helmitoivo, 26 + 6

 

On tää raskausaika jännä... Ensin ootellaan että olisi "kriittiset viikot" ohi, sitten np-ultraa, rakenneultraa, mahan kasvamista ja "olispa tää jo ohi" Odotusaika on yhtä odotusta... näin on näreet

Oma olo... vaihteleva. Pääsääntöisesti hyvä. Raskausdiabetes tuo omat haasteensa, herkkupeppu kun olen.. Mutta eipä pääse paino nousemaan ja olo on sen suhteen hyvä kun syö terveellisesti

Ei puutu tavaroistakaan paljon, vaunut (päätetty on mitkä, hakua vaille valmis sekin) ja jotain pikkusälää. Hyvällä mallilla siis Kohta siis pääsee tohon kategoriaan: olispa tää pian ohi ja sais nyytin syliin!

Sohvi ja Eemeli 27+4

 

Jep, on kuitenkin tuntunut että odotan siihen lääkärintarkastukseen, koska supistukset menevät aina ohi ja esim. tänään ei ole ollut yhtään mitään.

 

Lääkärissä kaikki ok ja tosiaan eihän sitä voi itse tuntea onko suppareilla ollu vaikutusta paikkoihin. Mulla on paikat tsekattu viimeks rv12 np-ultras ja seuraava ois vasta rv36 joten ihan mielelläni kävin eksrtatarkastuksessa. Lääkäri käski tulla herkästi uudestaan jos vaan suppailee jatkossakin vaikks nyt ei mitään ollutkaa. Sf-mitta 26,5cm, painoa tullu 0kg kolmessa viikossa ja sykkeet hyvät

 

Jep, jep
Kävin viime perjantaina sokerirasituksessa ja tietenkin nalli napsahti, raskausdiabetes. Eli pääsen mittailemaan veren sokereita ja tarkkailemaan syömisiä, toivottavasti se riittää. Kaikki muut arvot olivat ok paitsi paastoarvo oli 5.6.

Luulinkin että pääsen tämän ensi raskauden helpolla (jos ei niitä liitos- ja häpyluukipuja lasketa)...

Muuten olotila normaali raskausviikon 28 olotila. Minun sf mitta oli rv26 29cm eli huitelee omilla käyrillä, yläkäyrän yläpuolella mutta en ota siitä stressiä ku painoa ei ole tullut ku 4kg ja maha on pinkeä ku pingispallo eikä mikään höllyvä

Mukavaa juhannusta kaikille.

hanja ja tuleva adhd-lapsi 28+2

 

Hei osaako joku kuvailla miltä supistukset tuntuu? Mulla on ollut viikon nyt ongelmia vatsan kanssa. Joskus tulee sellasta menkkamaista kipua vähäks aikaa ja lähtee kohta pois. Voiko olla supistuksia? Ja sitten kun nousen illalla pystyyn ja kävelen niin maha tuntuu silleen vetäytyvän tiukaks. Mutta se on sellasta pidempiaikasta eli ei varmaan mikään supistus...?

Mulla oli niin helppo keskiraskaus ja nyt yhtäkkiä en voi tehä yhtään mitään. Suoraan töistä kotiin ja sohvalle makaamaan. Istuminen sattuu ja tää tietokoneellakin olo tuottaa tuskaa.

Tänään tuli mulla kanssa himo jätskiin. Eikä ihan mihin tahansa vaan oli pakko saada Ben&Jerrys jätskiä... Mikään muu ei kelvannut..

Tuikku ja 626 28+5

 

supistuksista ajattelin kans mainita sen,että joilleki ne kivuttomat ns. harkkasupparit tekee tuhoja. Niiku mun tapauksessa. Ja ekalta en tienny edes mitä se epämääräinen painontunne masussa oli. Kun en osannu supistuksiksi kutsua. Mulla siis vaan kiristyy maha palloksi,tai jos makuulteen oon,niin nousee ihan selvästi se kohtu niiku esille supistuksen ajaksi ja on kivikova. On pientä menkkasärkyä välillä,mutta enimmäkseen vaan tota kiristelyä.. Ihanku joku vetäis narulla mahanahkat kireelle ja vähä pitää vauhtia hidastaa. Mut ei satu kuitenkaan. Mulla ne vaa heti lyhentää ja kypsyttää paikkoja. Harmi homma :'( kun on supistusherkkä kohtu vielä ni ei kärsi mitään tehdä,jo vilkkaasti potkiva vauva on tarpeeksi iso ärsyke kohdulle. Kannattaa siis ite vaan mennä näytille jos siltä tuntuu.. Mua ei ekassa otettu heti tosissaan,koska on yleisempää,että kivuttomat supparit ei aiheuta mitään.. Mutta kun ne vaan sit aiheuttikin. Nyt onneksi kokoajan tarkassa seurannassa. Tulipas pitkä sepostus

 

Heips! Mulla oli se sokerirasitus tossa ja valitettavasti kaikki arvot heitti... Eli nyt oon sit mittaillu verensokereita ja huomannu ettei aamiainen oikein kestä mitään leipää tai vastaavaa... Munakaslinjalla siis. Muuten voin melko normaalisti syödä.

Muuten maha kasvaa hyvin (yläkäyrällä) ja olo on vielä ihan ok. Onneks kohta koittaa kesäloma ja sit sen jälkeen jo äitiysloma lähes ovella. Mutta nyt juhannuksen viettoon. :flower:

Eli aurinkoista jussia kaikille syyskuun suloisuuksille!

tiituli85 26+6

 

Moikka!

Kävin tänään neuvolalääkärillä näiden supistelujen vuoksi. Oli aika mielenkiintoinen käynti. Lääkäri totesi ettei supistuksista ole mitään haittaa, vaikutusta on ainoastaan ehkä elämänlaatuun. Olen siis ollut pari viikkoa sairaslomalla, kun heti pienestäkin rasituksesta supistaa. Olen ottanut rauhallisesti, joten kohdunkaulan tilanne oli pysynyt samana.( nyt siis olin edellisen lääkärin määräämässä kontrollissa) Lääkäri totesi, että tilanne on tällä hetkellä tämä ja huomenna voi olla jotain muuta. Takuitahan ei voi mistään antaa. Pois lähtiessä lääkäri totesi että toivottavasti et nyt juhannuksena synnytä, kun olishan se hyvä vielä vähän aikaa kohdussa pitää...

Uudelleen synnyttäjänä jäin vähän suu auki tuijottamaan. Mietin vain kuinka hämilläni olisin ollut ekan raskauden aikana näistä kommenteista. Iltapäivällä liikuin ja touhusin sitten hieman enemmän ja nyt makaan sohvalla, koska koko ajan supistelee...

Päättelen nyt tästä että oma ajatukseni edetä sellaisella tahdilla ettei supistuksia tule, on varmasti parempi kuin vaihtoehtona oleva "supistelkoon vain" ajattelu.

Aatoksia ja muru 26+3

 

Aatoksia, en minäkään uskalla elellä supistelkoon vain -tyyliin, vaikka kuinka sanottaisiin, että voisin. Eihän takuita voi antaa, ettei ennenaikaista kypsymistä tapahdu. Ja kyllä supistukset tuntuvatkin niin epämiellyttäviltä, ettei kyllä huvita pystyasennossa olla, kun niitä tulee. Eivät ole kipeitä, mutta epämiellyttäviä. Nyt kolmannessa raskaudessa en tosin niin säikkynä ja vauhkona ole supistusten kanssa kuin aiemmin.

Ensi viikolla pojat, kaksi- ja yksivuotiaat, ovat jo lomalla hoidosta ja minä heidän kanssaan päivät. On takuulla supistuksia tiedossa...

Helmitoivo, 27 + 0

 

Poks 26+0 <3 aika menee eteenpäin ja kohta ollaan jo heinäkuussa Sokerirasituksessa narahdin ja olen nyt mittaillut sokereita ja ne on pysyneet hyvinä. Viime keskiviikkona kävin äippäpolilla. Tilanne alakerrassa vielä hyvä. Kohdunkaula lyhentynyt 5cm 3cm mutta tuo kolme on vielä hyvä. Ulkosuu sormelle auki ja pehmeä mutta se on uudelleen synnyttäjälle normitilanne. Seuraava kontorilli 2.7. Tottakai pikkasen jännittää kun tytön syntymäviikot lähenee. Tietysti sitä miettii et pääsekö nyt pidemmäle vai käykö taas samanlailla. No aika sen näyttää. Mutta olen jo tosi tyytyväinen näistä viikoista.
Hyvää Juhannusta kaikille

Mammuska ja masukki 26+0

 

Soittelin itse neuvolaan ja minulle sanottiin, että jos lepäilyllä supistukset eivät lopu niin on aihetta tulla näytille. Olen nyt ottanut rauhallisemmin, eikä supistuksia ole kamalasti ollut kuin joskus iltaisin. Ne eivät ole erityisen kivuliaita mutta epämiellyttäviä kyllä. Tosin olen nyt tottunut siihen, ja lähinnä hidastan tahtia silloin ja se menee ohi.

Meen varmaan kuitenkin ensi viikolla käymään lääkärissä niin tiedän ainakin kuinka paljon voi turvallisesti rasittaa itseään. Vauva ainakin potkii ja liikkuu sitä rataa että tuntuu että siellä on kaikki hyvin. Ja tuntuu todella ja oikeasti että vatsani on kasvanut muutaman päivän sisällä hehtaarin. Heh.

En ole kyllä lihonut grammaakaan sitten viime neuvolakäynnin. Silti tuntuu että vatsa on vaan niin iso. Mutta ihana.

 

Heissan! Miten tää aika menee niin nopeasti! Tuntuu siltä, että ihan just täällä kirjoittelin, mutta siitähän on vaikka miten pitkä aika...

Mulla kaikki edelleen hyvin. Ei pahoinvointia, ei turvotusta, ei supistuksia. Selkä on vähän alkanut temppuilla ja kävelystä on pitänyt ottaa vauhtia pois ihan huikeasti. Mulla on L5-nikamassa liukumaa yms. joten selkä on kipuillut ennen raskauttakin, joten ei ole mikään ylläri. Kävelyvauhdin tippuminen kyllä vähän oli ylläri. Jos kävelee lyhyenkin matkaa entisellä normaalivauhdilla, niin johan alkaa alavatsaa viiltää joko vasemmalta tai oikealta tai sitten ihan molemmilta puolilta. Neuvolassa tästä viime kerralla kysyin ja sieltä sanottiin, että jos levolla menee ohi niin ei ole syytä huoleen. Aluksi kyllä pelästyin, kun kipu tuntuu just siinä, missä mulla on istukka.

Poitsu on alkanut potkia melkoisen kovin. Iltaisin on suhteellisen rauhallista, mutta aamujumppa voi alkaa jo heti neljän jälkeen. Ja potkut ovat tosiaan jo niin napsakoita, että ei siinä enää pysty nukkumaan. Ja muutenkin veijari pyörii ja hyörii. Mahtaakohan opetella kärrynpyöriä. Jumppaa kestää yleensä n. 30 min-1h ja sen aikana herää niin perusteellisesti ettei enää uni tule silmään. Taitaa olla luonnon konsti totuttaa äitiä vähiin yöuniin .

Sokerirasitus oli maanantaina. Ei ollut paha mulle, vaikka loppuvaiheessa alkoikin olla hirveä jano. Tulosten piti olla valmiina muutaman päivän kuluttua, eli neuvolasta olisi varmaan soitettu, jos jotain häikkää olisi ollut. Samalla keikalla otetiin verestä vasta-aineet ja tämä tulos mua jännittää kyllä oikeastaan enemmän kuin tuo sokerirasitus. Meillä kun on se tilanne, että olen Rh- ja mies on Rh+. Viimeksi vasta-aineita ei ollut, mutta silti se vähän pelottaa.

Äitiyspakkauksen sain viikko sitten ja ah kun ne pikku vaatteet on niin ihania. Vaunut ja turvakaukalo käytiin myös tilaamassa. Pähkäiltiin monien eri vaihtoehtojen välillä kun ei siis tosiaan ole minkään valtakunnan kokemusta näistäkään. Ei siis oikein tiedä mitkä ominaisuudet ovat tarpeellisia ja millä ei niin ole merkitystä. Lopputuloksena päädytiin kuitenkin Emmaljungan kaukaloon ja Duo Combi yhdistelmävaunuihin. Mutta käytäntö sen sitten vasta osoittaa oliko päätös oikea. Mitään muuta ei vielä ole hankittu ja ihaillen lueskelin miten hyvin osa on jo valmistautunut vauvan tuloon.

Vielä viikko töitä ja sitten koittaa kesäloma. Hirvittää kun pitäisi saada ziljoona asiaa tehtyä ennen lomaa. Heinäkuun olen lomalla ja sitten takaisin töihin elokuun alussa perehdyttämään sijaista. Sekin hirvittää. Äippäloma alkaa viimeistään 22.8. ja siihen mennessä pitäisi saada kaikki tieto siirrettyä. Täytyy vaan toivoa, että kaikki sujuu hyvin ja olen työkunnossa vielä elokuussa...

Kävin aamulla torilla ostamassa kotimaisia mansikoita! Aivan sikahintaisia verrattuna ulkomaalaisiin, mutta en vaan oikein uskalla ulkomaisia marjoja syödä. Ja makeanhimoa hillitsemään on myös pari kiloa nektariineja, joihin mulle on tullut nyt himo. Siispä ryhdyn juhannuksen viettoon keskenäni mansikoita mussuttaen ja ensi yönä pitäisi saada mieskin taas kotiin työreissulta, joten hyvällä mielellä.

Hauskaa juhannusta kaikille!

AnnMaria 26+1

 

Niin ja ihan kuin ei olisi ollut tarpeeksi pitkä viesti tuo edellinen...

Unohdin kysyä teiltä, jotka olette olleet jo 2. lääkärikäynnillä neuvolassa. Mitä siellä oikein tapahtuu? Meille sanottiin, että isän pitäisi olla mukana. Lääkärikäyntiä varten ollaan täytetty sellainen monisivuinen kysely, jossa kartoitettiin jotain perheen voimavaroja. Sitä siis on ainakin tarkoitus käydä läpi, mutta mitä muuta? Meillä lääkäri 3.7.

 

Enpä ole saanut aikaiseksi pitkään aikaan täällä käydä. Ne helteet joista täällä onkin valiteltu, vei voimat ihan täysin. Miehen kolmen viikon kesälomakin oli ja meni. Täällä muutto edessä elokuussa.

Mulla on pari viime viikkoo ollu ihan kamalia. Kaikki vaan ärsyttää ja harmittaa. Ja itku tulee helposti. Sekin vie tosi paljon energiaa. Onko muilla tällasia ongelmia?

Poitsu potkii kovasti. Välillä meinaa jopa huolestua jos on rauhallisempi päivä.

Tässäpä näitä pikaisia kuulumisia. Ja ai niin pari viikkoo on oltu kauheen flunssan kourissa. Ei kuumetta mutta limaa niin paljon ettei välillä henkee meinaa saada.

Roosa ja Poitsu 26+0

 

Rosalienism, tuttua tuo mieliala. Hävettää ihan, kun miehelle kiukkuilee aivan kaikesta. Milloin on väärä sanavalinta, milloin väärä äänensävy tai ilme... Lapsille en onneksi ole suutahdellut hirveästi normaalia enempää. Siis normaalia toki on, että kahdelle pojanviikarille suututaankin =).

Mun olooni on auttanut se, että vietän aikaa mahdollisimman paljon itsekseni. Miesväki oli päivän anoppilassa ja minä jäin yksin kotiin. Oma aika tekee sen, että jaksan paljon paremmin touhuta sitten lasten kanssa eikä mieskään kiukuta.

Ja tuttua myös tuo pelko, jos on rauhallisempi päivä. Mulla hätä tulee jo hyvin lyhyessä ajassa, jos on hiljaista. Ekassa raskaudessa kävin sitten jatkuvasti käyrillä, kun niin pelotti. Kahdessa seuraavassa en ole käynyt. Viimeksi en ollenkaan ja nyt en ainakaan vielä. Toivottavasti ei tulekaan tarvetta.
Helmitoivo, 27 + 1

 

Rosalienism Täällä kans oon ihan yli herkkä välillä. Ihan hirveetä todeta illalla nukkumaan mennessä se että on vaan kiukutellu tai ollu muuten vaan ihan hirvee koko päivän ja sitten onkin tosi huono omatunto ja pahalla mielellä mennä nukkumaan.

Viime yönä valvoin ja murehdin ihan turhia juttuja. On se kumma kun yöllä kaikki asiat tuntuu paljon suuremmilta huolilta mitä ne sitten päivällä on.

Täällä tuo hyörijäinen ollu nyt pari päivää (taas) hiljaisempi. Joinakin päivinä tuntunu että eikö se lepää ollenkaan kun koko ajan möyryäminen käy.
Mutta kai se on ihan normaalia että välillä on hiljaisempaa. Välillä saattaa pieni sipaisu tuntua päivän aikana.

Keskiviikkona sokerirasitus ja 2.7 lääkäri ja ultra.

Syysodotus 27 poks

 

Onneksi on muitakin kiukkuilijoita. Eilen heräs äidinvaistot ton vitutuksen kera kun olin kavereitten mukana terassilla ja yks mies kävi kaveriin käsiks niin minähän sinne tomerana menin väliin ja käskin painua v?ttuun. Onneksi ei muhun käynyt käsiksi. Varmaan olis saanut nekkuunsa ei kannata ärsyttää kantavaa

 

Jos sitä kirjoittelisi pitkästä aikaa tännekin!

Viime tiistaina oli viimeinen työvuoro, nyt olen kesälomalla vielä seuraavat seitsemän viikkoa. Iski joku kauhee väsymys töiden loppumisen jälkeen. Pitkään jaksoinkin noin 6h yöunilla paahtaa. Nyt pitäis nukkua reeeilusti enemmän ja mielellään päikkärit päälle, kuten tänään 2h. :O Jospa sitä tottuisi nopeasti uuteen arkeen, seuraavat reilut kaksi vuotta tarkoitus kotona. Ihanaa kun voi tehdä päivisin melkein mitä huvittaa eikä tarvii istua perseellään yli 9h.

Eilen oltiin miehen porukoilla grillaamassa päivällä, muutoin juhannus mennyt kotona vaan. Ihana olisi olla jossain mökillä, mutta minnepä sitä. Saisihan sellaisen vuokrattua, mutta autottomana vähän hankalampi minnekään mennä.

Torstaina oli lääkärineuvola ja kaikki ok, paitsi kotona kun katsoin neuvolakorttia niin lääkärin mittauksen mukaan sf-mitta olisi kasvanut kuukaudessa 6cm! :O En oikein usko! Entisen terkan mittaustapa oli aina todella napakka, nyt lääkäri mittasi todella löysästi. Johan tuollaiseen lukemaan olisi pitänyt puuttuakin! Keskikäyrältä yläkäyrälle. Katsotaan mitä uusi terkka saa mitaksi seuraavalla käynnillä joka olisi vajaan kolmen viikon kuluttua. Ai niin, kohdunsuu kiinni ja kiinteä. Tuntuu painetta tuolla alapäässä, joten pelkäsin että jotain olisi tapahtunut.

Liikkuminen 10km lenkkejä en ole enää muuton jälkeen käynyt, mutta semmoisia reilun tunnin pituisia kuitenkin. Yritän ainakin kolme kertaa viikossa käydä, miksi ei neljäkin etenkin kun nyt myös mies on kolme viikkoa lomalla.

Oi, mä olen syönyt espanjalaisia(?) mansikoita litrakaupalla. Huuhtelen ne aina hyvin juoksevalla vedellä. En vilkaisekaan suomalaisiin päin niin kauan kuin noita ulkomaalaisia saa 5e/2l. Pensasmustikoita myös, nam nam. Niitä ei kyllä hirveän usein raaski ostaa.

Kirjoitelkaas ihmiset kuulumisianne! :wave:

Empuuu rv27+5, vissiin...

 

Mulla on kanssa hienoa huonotuulisuutta ajoittain havaittavissa. On esim. tullut hirveä tarve valittaa ihan vieraillekin ihmisille niitten ärsyttävistä tavoista. Esimerkiksi olin eilen ottamassa aurinkoa rannalla, ja sellaset pikkupojat potki sellasta amerikkalaista palloa siinä lähellä, ja ne potki sitä aina välillä mua päin (vahingossa, mutta pelotti kuitenkin että ne potkasee sen joku kerta kovaa mun mahaa päin) niin vikan kerran kun se pallo osu mua koipeen niin sanoin sille aika vittumaisesti että voi mennä muualle potkimaan sitä. En kyllä ymmärrä miksei niitten äiti sanonut mitään. Vois edes opettaa mukuille, että jos potkii palloa jonkun päälle niin voi edes pyytää anteeksi. Toiset jotka on joutunut mun purkausten kohteeksi on työkaverit (valitusmaileja punaisella taustalla ja lihavoidulla tekstillä.. :S), mies ja äiti-raukka...

Miten te muut jaksatte vielä liikkua? Mä olin tosi aktiivinen ensin mutta pari viikkoa sitten loppui kunto kun seinään. Nyt menee matka työpaikalta junalle 20 minuuttia, ennen sen käveli 12 minuutissa. Spinninginkin jouduin lopettaa kun alko tuntua ikävältä. Ja nyt en voi juuri tehä mitään, kun heti tulee maha kipeeks. :S No ens viikolla kokeilen uimista, se vielä varmaan onnistuu... Mutta, jos mulla on ollut mahakipuja jotka oiskin supistuksia (en tiedä kun olen ihan ulapalla näiden juttujen kanssa...) ja olisinkin alkanut aukeemaan.... Eihän silloin enää voi uida... Hmm..

Haha, on muuten alkanu tehä tiukkaa nousta sohvalta röhnöttämästä... Tunnen itteni valaaksi!

Tuikku 29+2

 

Tuikku13, täällä ainakin hyvistä aikeista ja alun innokkuudesta huolimatta liikunta on tyssännyt täysin! Ei huvita yhtään, kun ei jaksa samalla tavalla kuin ennen ja muutenkin on niin kankea ja raihnainen olo..liikunnasta ei saa iloa samalla tavalla ku ennen kun ei voi/jaksa tehdä kaikkea mitä haluais. Teorian tasolla HALUAISIN liikkua ja se tekis todella hyvää, mutta käytännön toteutus on jääny aika vähälle..valitettavasti.

Kyllä sen aika lailla huomaa, että viimeinen raskauskolmannes on alkanut. Väsyy helpommin, masu tuntuu isommalta ja painavammalta, askelkin on hidastunut. Onneksi suurempia vaivoja ei silti ole, eikä särkyjä. Hui, raskaus etenee huimaa vauhtia, tässähän alkaa synnytyskin jo jännittää!

susu_v 27+5

 

Hyi kauhee! unia : alkuraskaudessa näin hirveästi unia mm. jo kuolleesta isomummusta ja lemmikkikoirasta. Nyt on pitkään jääny onneks pelottavat unet vähemmälle. Mutta tänään ne tuli takas. Näin unta että synnytin jo näin kolme kk etuajassa. Uni oikeestaan alko siitä kun se lapsi tuotiin mun syliin. Mulla ei ollu minkäänlaista muistikuvaa kotoa lähdöstä ja synnytyksestä. Painajaisen siitä teki se kun mies oli kauheen välinpitämätön. Makoili vaan viereisellä sairaalasängyllä ja räpläs puhelintaan. Toivottavasti tämmösiä ei tuu lisää :s