Sun, mun ja meidän rahat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "penni"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

"penni"

Vieras
Olen moneen otteeseen seurannut palstalla vääntöä aiheesta "yhteiset vai erilliset rahat parisuhteessa." Tuli siitä mieleeni pari kysymystä.

Moni täällä ryhtyy heti pitämään meteliä, miten on epäreilua ja lapsellista ties sun vaikka mitä, jos ollaan parisuhteessa, mutta kummallakin on omat rahat. Ihan säällinen perustelu on toki se, että yhteinen elämä on myös rahallisesti molempien vastuulla. En vain käsitä, mitä varten pitää olla yhteinen tilinumero? Esimerkiksi meillä molemmat maksavat laskuja, kumpikaan ei seuraa tarkkaan, menevätkö eurot nyt pilkulleen tasan vai eivät. Molempien rahat ovat käytettävissä yhteiseen elämään joka tapauksessa. En koe olevani/miehenikään olevan yhtään vähemmän sitoutunut suhteeseen, vaikka meillä on erilliset tilit. Haluaako joku kertoa, miksi kokee asian eri tavalla?

Onko teillä yhteisten tilien pariskunnilla kummallekin siti oma hätävaratili? Tiedättekö, että pankki jäädyttää yhteisen tilin, jos toinen puoliso kuolee? Menee aikaa, ennen kuin asiat saadaan selviksi ja tililtä alkaa taas saada rahaa käyttöön. Siinä välissä ehtii tulla hankalat paikat, ellei ole yhtään omaa rahaa.

Myöntääkö kukaan, että yhteinen tili on erityinen luottamuskysymys suhteessa? Kertooko se jotain myönteistä kumppanista, että hän uskoo rahansa sinunkin käyttöösi, tai pelkäättekö, että hän saattaisi pimittää sinulta rahaa ja menojaan, ellet pääse koska vain näkemään tilin tilannetta? Jotakin tämmöistä mahtaa olla asiassa takana, sillä useampi kuin yksi on täällä kertonut omistavansa salaisen, ikioman tilin, vaikka pääosa rahasta menee sinne "suuren luottamuksen" yhteistilille. Miksei kertoa toiselle sitten avoimesti hätävaratilin olemassaolosta? Loukkaisiko se jotenkin?
 
Meillä on molemmilla omat tilit ja yhteinen taloustili ja yhteinen säästötili. Taloustililtä maksetaan kaikki laskut ja kumpikin siirtää sinne sopivia summia.

Näin pysytään perillä yhteistä menoista ja varoista ja siitä että laskut on ajallaan maksettu mutta kumpikin saa omilla rahoillaan ostaa mitä tahtoo.
 
Alkuperäinen kirjoittaja näin;25651185:
Meillä on molemmilla omat tilit ja yhteinen taloustili ja yhteinen säästötili. Taloustililtä maksetaan kaikki laskut ja kumpikin siirtää sinne sopivia summia.

Näin pysytään perillä yhteistä menoista ja varoista ja siitä että laskut on ajallaan maksettu mutta kumpikin saa omilla rahoillaan ostaa mitä tahtoo.

Meillä muuten sama systeemi, mutta vain minä laitan rahaa taloustilille.
 
Naimisissa ollaan ja meillä on omat tilit. mulla on asuntosäästötili ja käyttötili, eläkesäästötili. Mun miehellä on käyttötili, säästätili ja eläkesäästötili. Lapsilla on omat säästötilinsä.. Ei meillä ole yhtä yhteistä tiliä muuta kuin s-tili johon mies laittaa rahaa ja mä usein maksan sillä ruokakaupassa laskun. Käytännössä rahat on kuitenkin yhteisiä, koska mies maksaa meillä lähes kaikki menot, koska olen ollut viime vuodet äitiyslomalla ja hoitovapaalla. ja tulot sen mukaiset=olemattomat.. Jos mulla loppuu rahat, mies siirtää mun tilille käyttörahaa. Hyvin on meillä toiminut tää systeemi ilman yhteistä tiliä. Sitten kun saan taas töistä palkkaa, mä osallistun enemmän yhteisiin menoihin, mutta tällä hetkellä näin.
 
Meillä on omat tilit ja yhteinen säästötili, joka tosin on miehen nimissä (minä olen vain käyttäjänä) ja näin ollen jos mies kuolisi, ei mulla olisi sille tilille mitään asiaa. lasten säästötileistä en tiedä miten niiden kävisi jos jompikumpi vanhemmista kuolisi.
 
Meillä raha-asiat ovat hieman kummallisia.Molemmilla on omat tilit. Yhteinen tili olisi varmaan melko kätevä, nyt kun ollaan täysin pihalla tuloista ja menoista. Maksan tuloistani sovitun osan vuokrasta ja ruoista, lapsilisät ja elatustuet menevät yhteiselle säästötilille. Lisäksi on yhteinen säästötili hätävaralle, joka on yhteinen, mutta mies säästi palkastaan rahat sinne. Ja käteissäästöt. Aikaisemmista sisustussäästöistä jäi ylitse rahaa, joten niistä tuli tytön kesävaatekassa. Me maksetaan osa vaatteista tytölle puoliksi, vaikka perjaatteessa miehen ei tarvitsisi maksaa mitään. Hän itse haluaa, kun kerran tulotkin ovat huomattavasti korkeammat kuin omani. Saa nähdä millaista palloilua tästä säästelystä tulee sitten, kun saan töitä tai menen kouluun. Kummallakin kerralla tuloihin tulee suuria muutoksia :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja näin;25651185:
Meillä on molemmilla omat tilit ja yhteinen taloustili ja yhteinen säästötili. Taloustililtä maksetaan kaikki laskut ja kumpikin siirtää sinne sopivia summia.

Näin pysytään perillä yhteistä menoista ja varoista ja siitä että laskut on ajallaan maksettu mutta kumpikin saa omilla rahoillaan ostaa mitä tahtoo.

Meillä on myös näin. Helppo sieltä yhteiseltä tililtä sitten seurata kuinka paljon menee ruokakauppaan yms.
 
Luin viime viikolla näistä tapauksista, että "Kouvolan hovioikeus on antanut kaksi ratkaisua, joissa se katsoi, että tilinhaltija olisi huolellisesti toimien voinut estää verkkopankkitunnustensa päätymisen puolison oikeudettomaan käyttöön. Tilinhaltija oli näin ollen kuluttajansuojalain sekä pankin sopimusehtojen nojalla vastuussa pankille puolisonsa aiheuttamasta vahingosta."

Ymmärrän hyvin, miksi joissain perheissä (alkoholi), ei kaikkia raha-asioita haluta laittaa yhteen. Meillä ei mitään epäilystä luottamuksesta, joten kaikki yhteistä.
 
Kyllä se vaatii samaa linjaa raha-asioissa molemmilta! Meillä mies on tuhlari...
Meillä menee niin, että minä teen kaikki kotityöt, olen vastuussa lapsista ja myös raha-asioista. Minä maksan meidän lainanlyhennyksen, ruoat, vakuutukset, sähköt, lastenvaatteet, hoitomaksut ja kaiken kivan ekstran kuten risteilyt yms. Mies maksaa joskus jotain, mutta suurin osa hänen rahoistaan menee liian leveän elämisen aiheuttamien pikavippiensä poismaksuun, ulkona syömisiin, merkkivaatteisiin yms. Monena kuukautena tilanne on se, että mun pitää antaa miehelleni rahaa, jotta saisi pakollisensa ostettua. Mies mm. syö joka päivä pari kertaa ulkona, minä en koskaan, vaan otan töihinkin eväät.

Tietysti tämä on vittumaista. Mies on oppinut kotoaan moisen porvarillisen rahankäytön, kun taas omassa kodissani oli rahallisesti tiukkaa ja opin säästäväiseksi.

Se mikä tässä on hyvä, niin mies valmistuu pian korkeampaan ammattiin ja sitten luultavasti tulonsa kasvavat, jolloin ehkä rahatkin riittää enempään? Meillä myös on vain yksi lapsi, moisen kanssa en useampaa tekisi ;) Ja kyllä miehessäni on hyviäkin puolia, mutta ne ei liity käytännön asioihin.

Yhteistä tiliä en missään nimessä hommaisia. Mieheltä salaa pidän pahanpäivän säästöjä ja visusti rahani ominani, muuten mies tuhlaisi munkin rahat!

Jos mies esim. saa ylimääräistä rahaa, pistää se kaiken samantien haisemaa. Voi ostaa koko perheelle uudet luksuskännykät ja lisäksi käydä kaverinsa kanssa ulkomailla ja se oli siinä. Ei maksa vanhoja lainoja niillä uusilla rahoilla pois vaikka voisi. Minä taas pistän kaiken säästöön ja käytän aina sitä mukaan kun on pakko.

Oma tili on ihan pakko pitää! Jos mieheltä menee luottotiedot (mikä on todennäköistä, ihme kun ei ole vielä mennyt) niin pysynpähän irti hänen sotkuistaan. Miehen kaikki sisarukset on yhtä onnettomia rahankäyttäjiä. Mitään ei jää, vaikka tienaavat mukavasti.
 
mun äiti kuoli äsken, eikä pankki mitään niitten tilejä jäädyttänyt (kaikki tilit yhteisiä).

ei niitä enää jäädytetä mitenkään, vaan perunkirjoituksia varten vaan pankki toimittaa sen kuolinpäivän tiliotteen jonka mukaan rahavarat sitten jaetaan.

meillä yhteiset tilit, hyvin toimii.
 
Meil on molemmilla omat tilit+ yhteinen ja miulla toisessa pankissa oma tili. Samanpankin tileihin on ristioikeudet ja rahat ovat sun mun ja meidän, maksetaan ristiin rastiin. Toisen pankin tili on mun ja ne rahat mun. Eli en ole miehen varassa kaikkine rahoineni. Yhteisrahoja käytetään sopien, kumpikaan ei ostele tosta vaan. Ollaan vaan todettu helpoimmaksi tuo yhteistalous etenkin nyt lapsiperheenä ja kaikkine lainoineen jne.
 
Meillä on yhteiseksi sovittuja menoja kuten asumiskulut, ruoka, lassten kulut jne. Minä maksan kaikki, sitten kuun lopussa perin mieheltä puolet pois. Sinällään tämä ei ole työlästä, sillä muutenkin seuraan meidän perheen kuluja. Lisäkis meillä on yksi yhteinen säästötili, jonne kumpikin tallettaa saman summan kuukausittain.

Minä hoidan laskujen maksun, koska mies ei niitä kuitenkaan muistaisi eräpäivänä maksaa. Osaa kuitenkin hoitaa pankkiasiatnetin kautta, koska eihän sitä koskaan tiedä, jos minulle sattuu jotain enkä itse kykene.

Omilla rahoillaan kumpikin saa tehdä mitä lystää, laittaa säästöön tai ostaa vaikka lentokoneen. Kumpikin maksaa itse omat vaatteet, lääkkeet, puhelinkulut ja auton kulut.

Minulle on hirveän tärkeää, että minulla on itse ansaittua rahaa, jonka käytöstä saan itse päättää. Äitini oli aikoinaan pitkään kotiäitinä ja näin sivusta, millaista se on. Isä vahti myös meidän lasten rahankäyttöä, joten enää en siedä yhtään, jos joku siitä sanoisi minulle.

Tämä systeemi sopii meille. Kaikki muut variaatiot kävimme suhteen alkuvuosina läpi, mutta tämä on osoittatunut parhammaksi.
 
meillä on molemmilla omat tilit janäin tulee olemaan. mies on niin tuhlari rahan käytössä ja ei hallitse yhtään joten en halua että tuhlaa kaiken, joten sen takia tämä järjestely. laskut ym menot jaetaan sitten muuten niin että molemmat maksavat ja osallistuvat, mutta ei todellakaan yhteisiä tilejä meidän perheeseen!
 
Meillä on omat käyttötilit, omat säästötilit, yhteinen laskutili, yhteinen ruokatili ja yhteinen säästötili. Ollaan laskettu kaikki vuodessa tulevat vakituiset laskut (vastikkeet, vakuutukset, autovero, netti, sähkö jne.) ja jaettu 12 kk:lla. Siirretään sit laskutilille se summa kuukausittain. (näin ollen missään kuussa ei tuu sellasta "isoa" laskua, kuten autovakuutus.) On laskettu paljonko kulutetaan suunnilleen kuussa ruokaan, se siirretään ruokatilille. Siihen tiliin molemmilla on pankkikortit. Sit on sovittu yhteinen summa, mikä säästetään yhteisiin tavoitteisiin (kuten huonekalut, matkat jne.). Omille käyttötileille jäävät rahat saa sitten käyttää mihin haluaa tai sit siirtää omalle säästötililleen tai mitä ikinä. Heti ku rahat tulee, tehään siirrot, ni aina tietää, että rahaa on ruokaan ja laskuihin jne. ja tietää, paljonko voi käyttää omiin juttuihin. Monta tiliä, mutta systeeminä meillä tosi toimiva.
 
Meillä on omat tilit, omat rahat.

Ja edes s-etukortilla ei miehellä ole maksuoikeuksia/nosto-oikeuksia. Kaikki rahat menee pelaamiseen ja muuhun turhuuteen. Sitten kun on rahat loppu on multa kinumassa rahaa, juuri laskin että mä olen meidän asumismenoihin laittanut 2kk aikana 1200e hän 400e.. Ruuat ja vaipat, wc paperit, shampoot aivan kaiken olen minä maksanut.

Se on ihan näppärää että hän käy töissä, minä olen lasten kanssa kotona ja minun tulot on 1/4 hänen tuloihinsa verrattuna..
 
[QUOTE="vieras";25651277]
Se mikä tässä on hyvä, niin mies valmistuu pian korkeampaan ammattiin ja sitten luultavasti tulonsa kasvavat, jolloin ehkä rahatkin riittää enempään?
mukavasti.[/QUOTE]

Voin kertoa, että ei riitä, menot vain kasvavat. Meillä onneksi mies tajuaa ongelmansa ja hänen palkastaan siirtyy kuukausittain palkkapäivänä suoraveloituksena minun tilille aina ns. Talousraha, joka on noin puolet meidän talouden kuukausimenoista.
 
[QUOTE="vieras";25651274]

Ymmärrän hyvin, miksi joissain perheissä (alkoholi), ei kaikkia raha-asioita haluta laittaa yhteen. Meillä ei mitään epäilystä luottamuksesta, joten kaikki yhteistä.[/QUOTE]

Meillä ei ole kummallakaan mitään ongelmaa rahankäytön suhteen, mutta silti halutaan pitää omat tilit. Minulle on tärkeää, että tiedän tasan paljonko minulla on rahaa käytettävissä ja se ei onnistuisi, jos molemmat käyttäisi samaa tiliä.
 
  • Tykkää
Reactions: as if
on omat tilit ja yhteinen säästötili. Rahat on kuitenkin silleen yhteisiä, että se maksaa kummalla on rahaa. Laskut maksaa se, kumpi ekana on pinon kimpussa. Se jolla on rahaa ennen uutta tiliä, laittaa säästöön sen minkä pystyy. Tämä systeemi vaatii samanlaisia kulutustottumuksia ja luottoa toiseen. Meillä selkein kirjoittamaton sääntö on se, että velaksi ei osteta.
 
Meillä on kummallakin omat tilit eri pankeissa jäänteenä sinkkuajoista, eikä olla edes harkittu yhteisen tilin avaamista. Kummallekin tulee omat rahat, ja niistä sitten maksetaan mitä maksetaan. Mies maksaa netin, yhtiövastikkeen, lainanlyhennyksen, luottokortin ja oman puhelimensa. Mä maksan oman puhelimeni, sähkön, vakuutukset ja oikeastaan kaikki muutkin laskut mitä tulee. Mä tienaan enemmän kuin mies.

Se raha mitä mulle tilille jää, vaikka onkin näennäisesti mun, on mielestäni tarkoitettu enimmäkseen yhteisiin hankintoihin, joten en koe sitä omakseni. Siksi siitä "omasta" rahastani ostankin omia juttuja aika harvoin, koska koen, että se on pois yhteisestä hyvästä. Oikeastaan vain kosmetiikkatuotteet, kampaajalla käynti ja omat vaatteeni ovat sellaisia, jotka ovat vain ja ainoastaan minun tarpeitani. Kaikki muu - ruoka, sisustusjutut, remonttitarpeet, autojen osat (autot on yhteinen harrastus) - onkin sitten mielestäni yhteistä, vaikka ne "minun" rahoistani ostetaankin.
 
Outoa ettei kukaan ole vielä tullut tähän pätemään miten yhteinen tili on ainut oikea ratkaisu... Meilläkin erilliset tilit ja laskut maksetaan surinpiirtein puoliksi, vaikka ei mitään rahankäyttöongelmia olekaan. Erityisesti pidän tästä siksi että jos tililleni jää menojen jälkeen paljon rahaa voin ostaa esim. kalliita meikkejä tai vaatteita normaalien sijaan. Yhteiseltä tililtä en näin haluaisi tehdä, koska tuntuisi pahalta käyttää miehenkin rahoja tällaisiin hömpötyksiin.
 
Ennenkin olen vastannut mutta taas kerran vastaan. Molemmat ollaan suhteellisen säästäväisiä, mutta mies suorastaan saita. Mun mielestä on hyvä että yhteisiä menoja varten on olemassa yhteinen tili josta maksetaan ruokaa, laskuja jne, ja sitten molemmat voivat säästää tai käyttää loput varansa kuten haluavat. En tykkäisi joka suklaapatukka ostaa yhteisistä rahoista, samoin vaatteita voin ostaa nyt omasta mielestä vapaammin kun kulutan omia rahojani, ja toinen saa samalla säästää omansa vaikka kaikki niin halutessaan.

Lisäksi meillä kummallakin on säästöjä ja sijoituksia. Miehellä ehkä noin 3x se määrä kuin itselläni. Minä olen käyttänyt omia rahojani enemmän esim. perheen yhteisiin lomamatkoihin, jotka on tehty minun aloitteestani.

Monella toimii yhteiset rahat, meillä toimii erilaisista kulutustyyleistä johtuen paremmin se että kummallakin on omat rahat. Mä ostan ehkä enemmän pieniä asioita mutta useammin, kuten just käyn kahvilla, jotain lastenvaatteita tms ja mies taas kerralla jotain kalliimpaa kuten digikameran.
 
Meillä kulut maksetaan yhdessä, mutta molemmilla on omaa rahaa jota voi mielin määrin säästää tai laittaa tuulemaan vaikka autoon jos niin haluaa. Näin toisen ei tarvitse kertoa toiselle mihin sitä rahaa saa laittaa ja mihin ei.
 

Yhteistyössä