Sun ja Mun rahat ?

Mikähän tässä ny olis järkevää sitten... seurustellaan (1.5v jo), molemmilla lapsia, olemme käytännössä enimmäkseen miehen asunnossa kaikkinen lapsinemme. Mies vuorotöissä, vuokra-asunnot molemmilla. Minä ny työtön, tuloina peruspäiväraha, lapsilisä x 2, elatusmaksu x 1, miehellä jää velkojen jälkeen käteen (luulen näin) palkkaa n. 1000 e/kk, elarit x 2, lapsilisä x 2 . Hän maksaa vuokraa asunnostaan n. 750 e /kk (ei asumistukea), minulle jää asumistuen jälkeen itse maksettavaa vuokraa n. 200e. Lisäksi molemmilla tietysti sähkö, puhelin (meillä prepaid)ja netit.
Tähän mennessä olemme maksaneet suurinpiirtein puoliksi kauppakulut, mutta minua on alkanut pikkuhiljaa nyppimään!!
Ensinnäkin, mies vetää savuna ilmaan lähes 4 e /pv, minä en taas polta. Kaikki laskujen jälkeen jäävä raha tuppaa minulla menemään tämän ison uusperheen jääkaappiin, joskus harvoin yhteisiin ravintolailtoihin tai satunnaisiin hesereissuihin. Vaatteisiin tai kampaajaan ei minulla oikeastaan ole käytännössä rahaa koskaan. Kosmetiikkatuotteet ovat aina halvimpia. Teini-ikäiselle tytölleni on kyllä pakko ostaa välttämättömimmät tuotteet ja vaatteet, tarjouksia aina metsästäen. No, k
kun se raha alkaa sitten jossain vaiheessa kuukautta aina käymään vähiin, on pakko miettiä päiväbudjettia että eleltäisiin sitten seuraavaan rahapäivään jotenkuten. Näin myös tässä kuussa. Oletin että miehellä ei ole tilillä enää sen enempää rahaa kuin minullakaan, joten päivittäinen lkauppamenoihin askettu summa ei ollut pariakymppiä suurempi. Kumma kyllä, tänään mies kuitenkin oli sitten mennyt parturiin....Itsellä huono tukkaväri päässä eikä uudesta tietoa... Jotenkin vituttaa tämä ainainen epätietoisuus ja rahattomuus.
Kysymys kuuluukin : Onko minulla oikeus "lähes-avokkina" tietää miehen tilin tilanne, kun itse omani avoimesti aina kerron ja kaikki rahat yhteiseen huusholliin annan???? Mitä sanotte?
Voinko olettaa että hän kattaa osan meidänkin kulutuksestamme vaikka meillä vielä omat vuokra-asunnot onkin? Missä menee mun ja sun rahojen raja? Onko se ihan ok että työtön ja töissäkäyvä maksavat suunnilleen saman verran kauppakustannuksista? Suhteutettuna minä siis tavallaan maksan "enemmän" koska kaikki rahani uppoavat tähän yhteiseen elämään.
Minun aikaisemmat velkani makaavat tällä hetkellä ulosotossa maksamatta, korvauksista ei oikein ole varaa maksaa tällä hetkellä. Miehen velat taas sensijaan lyhenevät joka kuukausi.
Mitäs jos minä nyt alkaisin laittamaan röökiaskin verran rahaa possuun joka päivä, sekä maksaisin työttömyyskorvauksestani jonkinlaisella summalla kuussa velkojani ja JÄLJELLEJÄÄVÄLLÄ osalla vasta osallistuisin yhteisiin kustannuksiin? Eikö se olisi reilumpaa kuin tämä nykytilanne?
Olisiko kellään hyviä vinkkejä tähän tilanteeseen?
Kiitos jos jotain keksisitte

 

Noainakin lähtisin siitä, että syötte koko porukka hesessä tai ravintolassa vain jos miehesi tarjoaa. Heset yms jättäisin v'liin muutenkin ja laittaisin sen rahan vaikka hiustuotteisiin ja kosmetiikkaan.

Ylipäätään suosittelisin keskustelemaan miehen kanssa asiasta. Ehkä hän on luullut että sinusta ok maksaa kuluja noin paljon.

Rupea vaan pitämään puoliasi, mutta mitään velvollisuutta miehellä ei ole raha-asioitaan sinulle tilittää.

 

Kysymys kuuluukin : Onko minulla oikeus "lähes-avokkina" tietää miehen tilin tilanne, kun itse omani avoimesti aina kerron ja kaikki rahat yhteiseen huusholliin annan???? Mitä sanotte?

Ei ole. Mitään 'lähes-avokki' siviilisäätyä ei ole olemassakaan.

Voinko olettaa että hän kattaa osan meidänkin kulutuksestamme vaikka meillä vielä omat vuokra-asunnot onkin?

Et tietenkään voi.

Missä menee mun ja sun rahojen raja?

Siinä, kuka on tienannut ne. Ne mitä sinä ansaitset, ovat sinun ja mitä mies ansaitsee, ovat hänen. Ihan helppoa.

Onko se ihan ok että työtön ja töissäkäyvä maksavat suunnilleen saman verran kauppakustannuksista? Suhteutettuna minä siis tavallaan maksan "enemmän" koska kaikki rahani uppoavat tähän yhteiseen elämään.

Tilanne on oma valintasi. Sinun pitäisi itse asiassa maksaa vuokraa miehesi asunnossa majailuista, mikäli pesueesi kanssa siellä asustat. Tai pysy kotonasi.

Niin kauan, kuin saat yksinhuoltajakorotuksia lapsilisiisi ja elatustukiisi, et voi olettaa saavasi mieheltäsi taloudellista tukea. Jos virallistatte suhteenne, muuttamalla osoitteen samaksi ihan viranomaisille asti, muuttuu tilanne toiseksi. Silloin toimitaan 'yhden jääkaapin periaatteella'.

 

Niin kauan, kuin saat yksinhuoltajakorotuksia lapsilisiisi ja elatustukiisi, et voi olettaa saavasi mieheltäsi taloudellista tukea. Jos virallistatte suhteenne, muuttamalla osoitteen samaksi ihan viranomaisille asti, muuttuu tilanne toiseksi. Silloin toimitaan 'yhden jääkaapin periaatteella'.

Tämä on kyllä totta. Ja totta on myös, ettei seurustelusuhteessa ole minkäännäköistä elatusvelvollisuutta.

 

Ikävää sinänsä, että joudut tuollaista asiaa edes miettimään. Herrasmies ja fiksu ihminen olisi jo hoitanut asian kuntoon, koska käy töissä. Ehkä on parempi, että muutat lapsinesi omaan asuntoosi ja jatkatte seurustelua sekä pidätte menot ja tulot erillään.

Minä en pysty muuttamaan miesystäväni kanssa yhteen, koska hän on niin pihi ja härskinluonteinen, että todennäköisesti olisin kohta piika ja maksaisin kaiken omasta pussistani.

 

Ikävää sinänsä, että joudut tuollaista asiaa edes miettimään. Herrasmies ja fiksu ihminen olisi jo hoitanut asian kuntoon, koska käy töissä. Ehkä on parempi, että muutat lapsinesi omaan asuntoosi ja jatkatte seurustelua sekä pidätte menot ja tulot erillään.

Siis mitä? 'Herrasmiehen', joka käy työssä ja elättää sekä itsensä, että lapsensa pitäisi vielä vapaaehtoisesti sponsoroida nurkkiinsa muuttaneita vieraita, jotka jo nostavat kaikki mahdolliset yksinhuoltajatuet sekä asumistuen, eikä käy työssä?

Minkä ihmeen takia, vainko siitä ilosta, että saa asua kotonaan ahtaasti ja seurustella tämän naisen ja hänen jälkeläisensä kanssa?

 

Ikävää sinänsä, että joudut tuollaista asiaa edes miettimään. Herrasmies ja fiksu ihminen olisi jo hoitanut asian kuntoon, koska käy töissä. Ehkä on parempi, että muutat lapsinesi omaan asuntoosi ja jatkatte seurustelua sekä pidätte menot ja tulot erillään.

Siis mitä? 'Herrasmiehen', joka käy työssä ja elättää sekä itsensä, että lapsensa pitäisi vielä vapaaehtoisesti sponsoroida nurkkiinsa muuttaneita vieraita, jotka jo nostavat kaikki mahdolliset yksinhuoltajatuet sekä asumistuen, eikä käy työssä?

Minkä ihmeen takia, vainko siitä ilosta, että saa asua kotonaan ahtaasti ja seurustella tämän naisen ja hänen jälkeläisensä kanssa?

Heh, kaikkea sitä todella ehdotetaan... jos mies olisi joku 60v ja nai´nen 20v niin tuo voisi toimia hyvinkin.

 

Uskomaton valitus! Taitaa olla provo, ei kai kukaan tosissaan kuvittele että "jo" puolentoista vuoden seurustelun jälkeen toisaalla asuva mies olisi velvollinen kustantamaan hänen ja lastensa menoja? Vai oikein huono tukkaväri päässä ja työttömänä, mene jukoliste töihin kuten miehesi, niin saat sitä rahaa oman kuontalosi värjäämiseen ja muuhun yhtä tärkeään. Tsiisus sentään.

 

On niitä sellaisiakin miehiä, jotka jopa elättävät naisensa kokonaan ensimmäisestä tutustumispäivästä lähtien.

 

No ei kuulu sua elättää tai sun muksujas eikä sulle kuulu mitä sen tilillä seisoo. Nain se vaan on.

 

On niitä sellaisiakin miehiä, jotka jopa elättävät naisensa kokonaan ensimmäisestä tutustumispäivästä lähtien.

Mutta mikä on ikäero?

 

Niin kauan, kuin saat yksinhuoltajakorotuksia lapsilisiisi ja elatustukiisi, et voi olettaa saavasi mieheltäsi taloudellista tukea. Jos virallistatte suhteenne, muuttamalla osoitteen samaksi ihan viranomaisille asti, muuttuu tilanne toiseksi. Silloin toimitaan 'yhden jääkaapin periaatteella'.

Tämä on kyllä totta. Ja totta on myös, ettei seurustelusuhteessa ole minkäännäköistä elatusvelvollisuutta.

Nonii....tätä taas Asia on kylläkin niin että hän myös saa yh-korotukset lapsilisiinsä...että sikäli olemme samanveroisia tässä. Toisekseen, minä myös maksan omaa vuokraa, nettiä ja sähköä, ottakaahan nyt se huomioon!!!! Olkoonkin että kämppä on nyt tyhjillään paljon....silti.
Entä kotitöiden , siivouksen. hänen lastensa hoidon , ruuanlaiton ym "arvo"? Ei hänellä näitä etuuksia olisi jos en minä niitä hoitelisi täällä...
Ei tässä nyt sentään mitenkään loisimassa olla :O
Joko oli taas kai huonosti selitetty tai sitten erittäin huonosti ymmärretty...

 

Miten miehen yh korotukset kuuluvat tähän, tai sinun OMA vuokrasi? Jos koet että miesystäväsi maksattaa sinulla menojaan tai että menot eivät jakaudu oikeudenmukaisesti, niin asia kannattaa keskustella siellä päässä, ei täällä.

Sillä mitä kotitöitä vapaaehtoisesti teet miehesi asunnolla, ei ole mitään rahallista arvoa, ellette ole asiasta keskenänne niin sopineet.

Minustakin kuulostaa hyvälle tuo yllä esitetty ratkaisu, että asutte kumpikin pesueinenne omissa asunnoissanne ja maksatte omat menonne, kuulostaa järkevältä. varsinkin jos sinullakin näin eläen jää enemmän käteen.

Elatusvelvollisuus on juridisesti vain avioliitossa ja moraalisesti myös mielestäni avoliitossa. Niin kauan kun suhde ei ole tällä tasolla, kummankin on syytä vastata omista menoistaan ensisijaisesti, eikä mitään tilivelvollisuutta tuloista ja menoista ole.

 

Jotkut meistä vain ovat liian köyhiä seurustelemaan. Yksin ei ainakaan tarvitse vierestä katsella toisen hulppeaa elintasoa, ja herkuttelua, kun itsellä on nälkä. Ehkä teillä olisi keskustelun paikka, miten eteenpäin. Lyöttekö hynttyyt virallisesti yhteen, ja hävität asuntosi, vai lähdettekö eri suuntiin.

 

On niitä sellaisiakin miehiä, jotka jopa elättävät naisensa kokonaan ensimmäisestä tutustumispäivästä lähtien.

Mutta mikä on ikäero?

Tai motiivi?

 

On niitä sellaisiakin miehiä, jotka jopa elättävät naisensa kokonaan ensimmäisestä tutustumispäivästä lähtien.

Kyllä. Ja niitä naisia yleensä nimitetään hirveän rumalla nimellä.

 

Hm....eli suurin osa ihmisistä on sitä mieltä että työtön voi kyllä laittaa joka pennin minkä saa, kiinni tähän erittäin tiiviin yhdessäolon(voi verrata yhdessäasumiseen) ja uusperheen , eli myös hänen lastensa kustannuksiin/ruokaan/tavaraan , mutta on törkeä loinen jos ajattelee että hiukan parempituloinen voisi maksaa piirun verran enemmän yhteisistä syömisistä/kustannuksista jolloin molemmille jäisi omaan käyttöönkin muutama lantti???
Oletteko te kaikki ihan sekaisin? Ahneus ennen kaikkea vai?
Elatuksella tarkoitin lähinnä minun/lasteni satunnaisia kustannuksia yhdessäollessa (eli lähes aina nykyisin), esimerkkinä tilanne että minun rahani ovat jo loppuneet , eli käytetty yhteisiin suihin ja tarvitsisin sitten kuitenkin jostain syystä jonkin tavaran/vaatteen. Että hän voisi siinä kohdassa vaikka jeesata jos on tilillään rahaa... En tarkoittanut että hänen tulisi vastata kaikista mahdollisista kuluista...Puhhuijaa taas. Tosiaan kaikki omat tuloni käytän kaikkien hyväksi täällä eikä se minua haittaakaan, niin pitääkin. Haluaisin vain hiukan tasa-arvoa tähänkin.
Viimeinen vastaus vaikuttaa järkevältä ja asialliselta...mietin siis sitä.
Ja: eikö nämä palstat nimenomaan ole keskustelua/pohdintoja varten, eikö tänne nimenomaan tulla juuri siksi vinkumaan että ajatus ehkä selkenisi ennen kuin alkaa toimimaan täällä oikeassa elämässä?
Sen verran selkeni ajatus että tämä keskustelu saa loppua TÄHÄN!!!
Minä sen aloitin ja voin kai lopettaakin? Kiitos kaikille

 

Nonii....tätä taas Asia on kylläkin niin että hän myös saa yh-korotukset lapsilisiinsä...että sikäli olemme samanveroisia tässä. Toisekseen, minä myös maksan omaa vuokraa, nettiä ja sähköä, ottakaahan nyt se huomioon!!!! Olkoonkin että kämppä on nyt tyhjillään paljon....silti.

No tottakai maksat, niinhän jokainen aikuinen tekee omassa kodissaan. Kenen ne pitäisi maksaa, jos ne siellä odottavat sinua? On täysin oma valintasi olla käyttämättä maksamiasi asioita kotonasi.

Entä kotitöiden , siivouksen. hänen lastensa hoidon , ruuanlaiton ym "arvo"? Ei hänellä näitä etuuksia olisi jos en minä niitä hoitelisi täällä...
Ei tässä nyt sentään mitenkään loisimassa olla :O
Joko oli taas kai huonosti selitetty tai sitten erittäin huonosti ymmärretty...

Jostain syystä olet päätynyt huushollaamaan miesystäväsi talouteen, vaikka ette virallisesti asu yhdessä. Ehkä sinun pitäisi mennä kotiisi tekemään omat taloustyösi ja etsimään itsellesi ansiotyötä ja antaa miesystäväsi tehdä omat hommansa.

Kuulostaa siltä, että nämä 'etuudet' jota teet lastenhoidon ja ruoanlaiton ei ole yhteisesti sovittua, joten et voi odottaa laskuttavasi palvelusta, jota ei ole tilattu.

 

Minusta sinä voisit keskustella asiasta miehen kanssa. Varsinkin jos suunnittelette yhteenmuuttamista, niin näiden rahakuvioiden pitäisi olla ihan selvillä. Voisitteko sopia, että sinä ostat vain sinun ja oman lapsesi ruoat ja mies ostaa kaiken muun? Jos miehelle sopii, niin sehän olisi paras ratkaisu, että mies ostaisi ruokia ja sinä tekisit niistä ruokaa, jolloin ei tarvitse käydä ravintoloissa ja sinä siis työlläsi kustantaisit osuutesi ruoasta. Tämä on OK vain siinä tapauksessa, että se kummallekin sopii.

Vaikka oma asuntosi on usein tyhjillään, niin vastaavasti miehen asunnossa kuluu enemmän sähköä ja vettä, huonekalut kuluvat jne. Tavallaan siis sinun ongelmasi on enemmänkin se, että maksat vuokraa omasta asunnostasi "turhaan", mutta se on kaikkien seurustelevien parien ongelma.

Moni mies käsittää tasa-arvon niin, että kaikki jaetaan kirjaimellisesti 50/50, vaikka usein mies saa parempaa palkkaa (tutkitusti on todettu, että jos mies saa 1 euron, niin täsmälleen samasta hommasta nainen saakin työelämässä vain 0,80 euroa). Harva mies vapaaehtoisesti tarjoutuu kustantamaan naisen menoja.

Minä en ainakaan ole koskaan suostunut maksamaan miesystäväni (aiempien miesteni) tupakkaa tai alkoholia, vaan ovat saaneet maksaa niistä joka sentin itse. En itse myöskään juo limua, joten minusta olisi älytöntä maksaa viikoittain monta euroa miehen juomista (nykxä siis juo monta litraa limua viikossa krapulaansa).

 

Elatusvelvollisuus on juridisesti vain avioliitossa ja moraalisesti myös mielestäni avoliitossa. Niin kauan kun suhde ei ole tällä tasolla, kummankin on syytä vastata omista menoistaan ensisijaisesti, eikä mitään tilivelvollisuutta tuloista ja menoista ole.

Tarkalleen ottaen, avioliitossa on juridinen elatusvelvollisuus myös puolisoa kohtaan, avoliitossa se on aina yhteisten jälkeläisten suhteen.

Sosiaalitukia nostelevat kyllä joutuvat tekemään selkoa myös avopuolison tuloista ja se onkin ihan oikein, koska silloinhan talouteen tulee kahden aikuisen tienestit. Aloittaja vaikuttaa haluavan lypsää sekä sosiaalituet, että miesystäväänsä.

 

Miten minusta tuntuu että aloittajalta on aivan asiat hukassa.. Kuten tuolla kirjoitin aiemmin, niin molempien on syytä vastata omista menoistaan.

Tämä tarkoittaa selkokielellä:

aloitaja huolehtiikoon omat ja lastensa menot ENSISIJAISESTI ja antakoon miesystävänsä vastata omista ja lastensa menoista.

os aloittaja taas hassaa rahansa miehensä tupakoihin ja tämän lasten menoihin ja omat lapset kärsivät, hän on hölmö. Jos hän ei kykene ottaman asiaa miesystävän kanssa edes puheeksi, hän on tuplahölmö.

Miten vatun vaikeaa on avata se suukki ja sanoa sille puolisolle: "hei, mä en ole tyytyväinen tähän tilanteeseen, eiklä tämä ole mielestäni oikeudenmukaista".

Älä siis anna tilanteen jatkua.

 

Elatuksella tarkoitin lähinnä minun/lasteni satunnaisia kustannuksia yhdessäollessa (eli lähes aina nykyisin), esimerkkinä tilanne että minun rahani ovat jo loppuneet , eli käytetty yhteisiin suihin ja tarvitsisin sitten kuitenkin jostain syystä jonkin tavaran/vaatteen. Että hän voisi siinä kohdassa vaikka jeesata jos on tilillään rahaa... En tarkoittanut että hänen tulisi vastata kaikista mahdollisista kuluista...

Ehkä tämä mensi ihmisille paremmin jakeluun, jos voisit tehdä selkoa siitä, miksi automaattisesti parempituloisen pitäisi subventoida pienemillä tuloilla olevaa, joka selkeästi elää yli varojensa?

Et voi tietenkään mennä Hesburgeriin, mikäli se aiheuttaa sinulle loppukuusta persaukisuutta, vaan syö kotonasi. Miesystävälläsi on varaa Hesburger-aterioihin, hän voi lapsineen käydä siellä ruokailemassa. Et voi olettaa, että mies joka tekee työtä ansaitakseen rahaa, olisi jotenkin velvollinen suunnittelemaan sinun talouttasi ja budjettiasi, varsinkaan kun et käy ansiotyössä. Mene töihin, niin ehkä sinullakin on varaa joihinkin Hesburger käynteihin.

 

Mikset ap mene töihin?! Siis oikeesti, käsittääkseni ansiotyöllä se elanto pitää ihmisen tienata ja teilläkin ratkeaisi monta ongelmaa samantien! Töitä kyllä varmasti löytyy, jos ei ala turhia nirsoilemaan. Mielestäni mikä tahansa työpaikka on parempi kuin työttömänä oleminen, siinä "hanttihommassakin" ollessa voi samalla etsiä sitä parempaa paikkaa ja varmasti tulevalle työnantajalle näyttää paremmalta se, että ihminen pitää itsensä toimeliaana ja kiinni työelämässä, vaikka se ei ehkä juuri sitä ominta alaa sattuisikaan olemaan.

 

Mikset ap mene töihin?! Siis oikeesti, käsittääkseni ansiotyöllä se elanto pitää ihmisen tienata ja teilläkin ratkeaisi monta ongelmaa samantien!

Niin, onhan se aika kummallista ihmetellä, miksei ole varaa saman elintasoon, kuin toisella joka käy töissä ja itse ei käy...
Niin kauan, kuin yhdessä asuminen ei ole virallista, ts. avoliitto tai avioliitto, on kummankin kannettava vastuu omista ja lastensa menoista. En voi käsittää, miksi tästä edes nousee minkäänlaista kysymystä kenenkään mieleen.

 

Mun sisarukseni on sitä miestyyppiä, joka maksaa kaiken. Nainen ei osaa sitä kyllä arvostaa pätkääkään, vaan valittaa valittamistaan. Sitten kun saa jotain, niin kohta pitäisi olla hienompaa.

Johtopäätös: Vaikka nainen saisi kaiken, sekään ei riitä. Jos voi kupata miestä pahemman kerran, se vain suututtaa lisää. Sellaisia me naiset ollaan. Ihan hävettää kanssasisarieni puolesta, millaisia naiset osaavat nykypäivänä olla.

Tämä ei ollut suora kommentti alkuperäiselle kirjoittajalle, vaan välikommentti.