J
P
Perhoinen84
Vieras
E
eräs
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja jossu:
Niin just, mikä siihen auttaa? Itsekin olen ajatellut,että tärisemiseni on paniikkihäiriötä, mutta en kehtaa siitä mennä mihinkään lääkäriin valittamaan, nehän pitäisi minua ihan hulluna ja ottaisi vielä lapset pois!
Väsymys muuten pahentaa minun oireitani ja jos on kireällä/pahalla tuulella, niin silloin myös oireita esiintyy helpommin.
P
Perhoinen84
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja eräs:
ei ne ota lapsia pois.Siellä lääkärissä jutellaan asiasta ja lääkäri usein suosittelee tuota terapiaa,sitten antaa lääkkeitä joita pitää sitten kokeilla,voi mennä hetki että oikeet lääkkeet löytyvät ja oireet menevät pois
J
j
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja NytHarmaana:Mulla on semmonen itselle iso ongelma, että olen päättänyt nyt hakea tähän apua.
Eli ongelma on se, että punastun helposti ja "pelkään" jutella ihmisten kanssa, koska mietin koko ajan että punastunko kohta jne.
Olen 20v. nainen, menossa ensi kesänä naimisiin, ja minulla on PAKKO saada lääkkeet tähän ongelmaan! En voi edes kuvitella että helottaisin koko hääjuhlan ajan punaisena kuin tomaatti...
Ja nyt olen huomannut, että ihan normaali arkijutuissakin punastun, ja se on alkanut rajoittaa elämääni etten enää uskalla jutella outojen ihmisten kanssa jne.
Onko muilla vastaavaa?? Pitäiskö mun tilata aika lääkärille? vai mitä tekisin?
Kirjoittaako lääkäri tämmöseen ongelmaan reseptin, jos menisin kertomaan tästä?
Oletko ajatellut, että jos pitäisitkin vain ihan pienet häät. Jos yleensäkin olet sellainen tyyppi, että et nauti huomion keskipisteenä olemisesta, voisi pienet perhehäät olla kivempi itsellesi, vaikka ei punastelemisongelmaakaan olisi.
E
eräs
Vieras
P
Perhoinen84
Vieras
P
punainen kuin paloauto
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Elli:
Niin mikäs siinä, jos posket vähän helottaa, mutta kun naama on kirkkaan punainen ei se ole kauhean kaunista.
Inhottavinta itselläni punastumisessa on, että en edes itse välttämättä tajua että punastun. Olen monesti jutellut kavereitten tai ihan tuntemattomien kanssa ja katsonut vaikka samalla ohi mennen peiliin ja tajunnut että olen ihan punainen.
Kerrankin olin kassalla ja poikaystävä odotti minua kassan päässä. Menimme autoon ja hän kysyi "miksi menit ihan punaseks tuossa kassalla?" Ja sittenkös vasta punastuinkin, kun se kertoi tuon.. :s
Että on se niin ihanaa punastua......<3
L
lumihiutale leijailee
Vieras
H
HK
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:ihanaa että minulla on kohtalotovereita! tai ei tietenkään ihanaa teidän kannaltanne.
olen kans aina punastunut herkästi. yläasteella se oli jatkuva kiusaamisen aihe. jopa eräs opettaja halusi nähdä punastumiseni päivittäin ja teki sen. joka päivä punastelua. yleensä luokkalaisilla vain oli tylsä tunti ja joku päätti sanoa sananaloauto, tomaaatti, punainen ja kaikki katsoivat minua ja arvatkaa kuinka siinä kävi.
muistan kuin teini-iässä rukoilin että jumala ottaisi minulta punastelun pois ja antaisi tilalle jonkun näkymättömän sairauden vaikka.
usein koulussa pidin paksua meikkiä päällä, käytin niukkoja vaatteita että olisi kylmä (jolloin on vaikea punastua) pidin pitkiä hiuksia auki kasvojen edessä jne.
vaiva on minulla edelleen aikuisena, mutta viimeisen parin vuoden aikana vähentynyt. edelleen jotkut tilanteet ja ihmiset laukaisevat punastumisen mutta olen kiitollinen ettei enää päivittäin.
kumma kyllä jotkut asiat tuovat niin paljon vahvuutta ettei punastu niin herkästi. juuri ulkona olo, siellä on helpompi olla. ja jos on vain sellainen tunne että on niin paksu meikki(joe plasco) ettei kukaan näe, niin ei punastukaan pelkästä ajatuksesta. mutta odota vain jos ei ole yhtään meikkiä tulee olo että nyt kaikki näkevät jos punastun ja niin myös punastukin heti.
käytä itseruskettavaa, se neutraloi punaisuutta kasvoilla. käytä vihertävää meikkivoidetta, se on punaisen vastaväri ja "kumoaa" punaisen.
<<Noi sanat olis voinut tulla mun suuusta. Joka ikinen rivi. Mä jopa käytän itseruskettavaa joka viiikko juuuri tuon takia! Se kummasti peittää edes vähän.. Apua, ihan naurattaa että koko kertomus oli niiin samanlainen kun mulla vois olla. Jopa se että ei pidä niin paksuja vaatteita, koska kylmänä ei helposti punastu.. =) Ja mäkin aina turvauduin pitkiiin hiuksiiin naaman edes, harmi että nyt ne on lyhyet :/
2
23v
Vieras
esim. kaupan kassalla tulee jotenkin vaivaantunut olo ja miettii sitä et punastuuko...ja muissakin sos. tilanteissa. ahdistaa
[/quote]
[/quote]
M
mo
Vieras
V
vieras
Vieras
Olen myös punastellut herkästi niin kauan kun muistan. Ja kun liikun (juoksen, olen salilla olen tomaatti alta aikayksikön). Mutta... Mietin vielä parikymppisenä kaiken maailman hoitoja, lääkityksiä jne. En kuitenkaan koskaan saanut aikaiseksi ja meinasin alkaa välttää punastumistilanteita. Nyt 10 v. myöhemmin punastelen edelleen melko paljon mutten ikinä enää välitä. Toki saatan joskus miettiä mitä muut ajattelee enkä toivo kommentteja, mutta olen hyväksynyt vvuosia sitten, että se on osa minua ja saa kelvata muillekin. Olen työssä, jossa koulutan ihmisia usein, isojakin ryhmiä, pidän paljon palavereja ja kokouksia, olen kohtalaisen korkeassa esimiesasemassa, joten joudun hankaliinkin tilanteisiin usein ja ala on ihmisten auttaminen. Eli olen päivittäin jatkuvasti ihmisten edessä suuna päänä, punastelen tai en. Ero on siinä, etten enää aina huomaa itsekään eikä punastumisella ole merkitystä, en yritä peitellä jos niin käy. Ja kaikille epätoivoisille; punastuminen ei kuitenkaan loppupeleissä estää mitään, jos siihen osaa suhtautua. Jos yksin on vaikeaa, kannattaa hakea psykologilta apua ennenkun miettii salpausleikkausta. Salpaa nimittäin muitakin reaktioita. Ja hei, punastuminen on osa luonnollista pakoreaktiota jos pelottaa. Ei sairaus eikä epänormaalia tai hölmöä. Tsemppiä kaikille!!!
M
mol
Vieras
Edelleen, onko mitään mikä saisi tuon punastumisen loppumaan? Alkaa olemaan vähän rasittavaa.. Punastun koulussa kun kaverini heittävät läpällä ku esiinnyn ; punastuha ny. ... HELP!
N
nolo
Vieras
mäkin nolostun aina koulussa, vaikka ei mulle ees paljon mitään sanota. Yleensä en punastu jos 1 henkilö sanoo mulle jotain, mutta jos siinä on enemmän porukkaa, niin kaikki kattoo mua ja sit alkaa kuulumaan "sä oot ihan tomaatti" ja kaikkee tollasta, niin se laittaa viel enemmän punaseksi! Olisipa punastumiseen keksitty joku yksinketainen lääke mitä saa ostettua ihan tavallisista kaupoista!!
P
punastelija
Vieras
Tosi ärsyttävää, jos ihmiset huomauttelevat punastelemisesta! Omalla kohdalla olen huomannut, että punastun siitä vielä entistä enemmän! Pelkään kouluun menemistä, sillä kammoan punastumista.. Täytyy vain yrittää ajatella että " mitä sitten jos punastun? " Se voisi auttaa tai sitten se että jos tulee tosi kuuma ja punastuu niin ottaa vaikka jonkinlaisen vihon tai jotain ja huiskuttelee sillä sitten, niin se lieventää ainakin omalla kohdallani sitä. Tsemppiä kaikille! Punastuminen on toisaalta aivan normaali asia, aivan kuten hikoilukin!
N
nanna
Vieras
Ihanaa löytää kohtalotovereita. Melkein kivi vierähti sydämeltä, ku luin noita juttuja. En oo yksin tän punastelun kans!! Itselläni alkoi lukioaikana kauhee esiintymisjännitys (punastelen, tärisen, hikoan) ja se on jatkunut tähän päivään saakka. Hikoilu on helpottanut, mut punastelu oikeastaan pahentunu. Kun vähänki joudun noloon/epämukavaan tilanteeseen, saatan punastua ja tuntuu, et on pakko päästä pois tilanteesta. En tykkää olla huomion keskipisteenä. Ahdistun esim. työpalavereissa ja muissaki sosiaalisissa tilanteissa mm. kaupan kassalla ja parturissa! Hävettää, et muut näkee kun punastun. Meen pian naimisiin, ja jännitän jo etukäteen tosi paljon. Mitä jos oon siellä ihan punanen ja paniikissa? Miulla taitaa olla paniikkihäiriö. Saiskohan tätä millään kotikonstilla hoijettua..Pitäisköhän tästä puhua ainaki työpaikalla?
Z
zxz
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja mie vaan:
peesi tälle. punastun myös tosi helposti oli mitään syytä taikka ei, joskus jännityksestä, joskus kun oikein keskittyy, on vähänkään kuuma jne. en välitä, vaikka mietin että vois kokeilla jotain meikkivoidetta. Häihin kävin meikissä ja se laitto jotain sellasta punaisuutta peittävää ja se vaikutti ihan oikeasti toimivan.
A
apua
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
samoin. olen saanut punastelun vähän kuriin mutta muita ongelmia on. menen ihan lukkoon jos näen jonkun tutun kaupassa tms.
A
apua
Vieras
Punastelu on söpöä. :heart:
Minä en taida enää punastella. Olen kovettanut itseni. :| Yläasteella ollessani muistan aikoinaan punastelleeni ihan koko ajan.
Minä en taida enää punastella. Olen kovettanut itseni. :| Yläasteella ollessani muistan aikoinaan punastelleeni ihan koko ajan.
P
pomppu
Vieras
"PALOAUTO": mulla on ihan samanlaista kuin sulla.tuo hikoilu ja punastelu.hikoilu etenkin.punastelua ollu jostain ala-asteelta asti,mutta tuo hikoilu on tullu vasta aikuisiällä.ikää on kuitenkin jo kolmekymmentä,että tuskin häviää enää---
?