Heippa kaikille!
Vielä kerran onnittelut kaikille tuoreille plussanneille
Haikkikselle ja muille herkkuhiirille tiedoksi, että minä en ennen raskautta syönyt juurikaan makeita herkkuja. Raskauden aikana iski aivan älytön makeanhimo ja joka päivä meni jotain makeata... ja ajattelin, että kyllä se sitten synnytyksen jälkeen ja että raskaana kuuluukin herkutella jos mieli tekee. Jeps, tässä sitä nyt ollaan. Kahvikupponen toisessa kädessä ja suklaapatukka odottaa avaamista
Eli mulle se jäi päälle vissiin lopullisesti
Samoin Joannalle muuten, tästä on meillä ollut juttua!
ILONALLE; suuresti jaksamista! Mutta valita pois, jos siltä tuntuu äläkä yhtään mieti, että se olisi jotenkin väärin tai epäkiitollista. Nyt kolmen kuukauden jälkeen olen antanut itselleni luvan valittaa IHAN kaikesta mikä vaivaa. Helpottaa oloa. Toivotaan, että Ipanan vatsavaivat vähenevät ja ettei olisi koliikkia. Jos kuitenkin on, niin olen minäkin kuullut pelkkää positiivista vyöhyketerapiasta, joten kokeile ihmeessä!
Jos vertaistuki yhtään auttaa, niin rankkaa on meilläkin edelleen. Villi oli jo vähän rauhallisempi ja nukkuikin jo "hyvin" - eli ei herännyt kuin ehkä 5 kertaa yössä ja nukuttaminen kesti alle kaksi tuntia
Nyt on taas yhtäkkiä otettu takapakkia. Pikkuinen oppi kääntymään, joten ehkä johtuu levottomuus siitä. Päivisin tyttö on kuin itse aurinko - juttua riittää, leikki maittaa, naurattaa kaikki ja päiväunet nukutaan pääosin hienosti. MUTTA NE YÖT... hohhoijaa. Eilen taas HUUDETTIIN väsymystä aamu kolmeen... nukahdettiin vain tissille ja syötiin taas tunnin välein. Neuvolasta suositellaan imetyksen lopettamista ja mielialalääkkeitä ja ties mitä ja koko ajan illat vain pimenevät ja pimenevät ja olen vain väsyneempi ja VÄSYNEEMPI... ja mietin että kuinka kauan tätä vielä kestää?! Mutta Ilona-rakas; jotenkin me vaan taaplataan päivä kerrallaan eteenpäin, eikös niin? Ja joskus sitten huomataan, että se kaikki huoli ja valvominen ja huuto on ohi ja meidän vauvat on vähän isompia ja kaikki menee hyvin! Jos haluat kirjoitella enemmän, niin voidaan olla yhteydessä vaikka sähköpostitse tai iki-ihanan facebookin kautta tsm. Jaksamista!
Olisi kiva kuulla miten Entulla menee? Ewastakaan ei nyt hetkeen ole kuulunut... tai sitten multa on mennyt ohi, kun nykyään niin harvoin ehdin tänne vaklailemaan.
@ikku!!! Teillähän vauva viihtyi rintarepussa? Missä vaiheessa olette kääntäneet vauvan kasvot menosuuntaan? Villi on aiemmin viihtynyt repussa mutta nyt on alkanut hermostua kun haluaisi katsella ympärilleen eikä tuijotella äidin tai isin kaulaa...
Moikkati moi & hyvää viikonloppua!
Monsku & Villi, about 3kk ja 2vkoa (jestas)
PS. Joko Aava on ruvennut valitsemaan vaunujen väriä
(Toivottavasti sentään eivät, tai ainakin osaavat kirjoittaa paremmin 
