Pikkupoika kuoli Bodomin-Oittaan uimarannalla

Mä kun en tullut tähän keskustelemaan sun ystävästäsi vaan aiheesta uimarannalla vahtiminen. Kävisipä melko ihmeelliseksi, jos odotit, että kerrot tapauksen ystävästäsi ja sitten aletaan kirjoittelemaan hänen vahtimisestaan. Kai jokainen kertoo kokemuksensa lähipiiristä ja omista ystävistään sitten perään. Tai niin mulla ainakin on tapana.

Mä peesailin sitä, joka kertoi lastensa oppineen 5 v iässä uimaan, ja totesi että olisi hoopoa tuijottaa heitä jatkuvasti kun he polskivat. Olin samaa mieltä siitä, että lapsen uimataito ja se, kauanko on osannut uida, on aika ratkaisevaa tämän vahdin herkeämättä/vahdin mutta en herkeämättä- asian suhteen. Se siitä.

 

3v ei ui hyvin vaikka pysyisi pinnalla, ei myöskään 6v. Uimataitoinen ihminen pystyessään uimaan 200 metriä. Uimataito ei siis ole yhtä kuin se, että sutii koiraa ja pysyy pinnalla. Lasten kyky jaksaa uida yhtäjaksoisesti ei alta kouluikäisenä voi olla kovin hyvä.

Itsellä vanhin on 6v enkä päästä hetkeksikään silmistä vedessä.

6 v voi ihan hyvin uida sen 200 metriä, jos on pienestä lähtien käytetty uimassa. Mulla on 2 lasta kyennyt tuohon 7-vuotiaana, ja silti eivät ole olleet nuorimpia siihen pystyneitä.

Juuh...Nuo ui jo 3-4 v iässä ison maauimalan altaan moneen kertaan päästä päähän, hyppivät päädystä ja sukeltelivat. Eivätkä todellakaan ui enää koiraa , he kroolaavat.

Viime kesänä olin rannalla samaan aikaan 2½-vuotiaan tytön vanhempien kanssa, ja ko. tyttö ui tosi sujuvasti jo. Ei kaikki lapset ole samalla tasolla uimataidon suhteen edes alle kouluiässä!

& veelle kuten aikuisellekin voi käydä niin, että saakin esim. pahan suonenvedon, hätääntyy, vetää vettä henkeensä ja hukkuu.

Jos aikuinen valvoo hän nä¨kee, että joku on vialla.

Siis 6 veelle

 

& veelle kuten aikuisellekin voi käydä niin, että saakin esim. pahan suonenvedon, hätääntyy, vetää vettä henkeensä ja hukkuu.

Jos aikuinen valvoo hän nä¨kee, että joku on vialla.

Tottakai aikuinen valvoo, vaikkei olekaan ihan vieressä vahtimassa kun lapsi ui! Valvoo kauempaa, rannalta tai rantavedestä käsin, valvoo vaikka voi välillä kääntää päänsä hetkeksi poispäinkin.

 

Monella uimarannalla vesi on niin tummaa, että näkyvyyttä ei ole pinnan alle oikeastaan yhtään.
Jos lapsi (tai aikuinen) sukeltaa ja yrittää jotain pituus/syvyyssukellusta, niin ei auta, vaikka vieressä seisoisit ja vahtisit, jos vahinko on tullakseen.

 

tuskin KUKAAN enää seisoo 10vuotiaan vieressä ja vahtii kokoajan. joten, tuo olisi voinut sattua kelle vaan, turha alkaa taas pohtimaan eikö valvottu.

mä valvon mun 10vuotiasta mutta jos menisikin uppeluksiin eikä enää nousisi, en voisi tehdä enää siinä vaiheessa mitään muuta kuin äkkiä uida luokse ja yrittää löytää pinnan alta. kun en kuitenkaan VIERESSÄ valvo. käsi sydämelle, kuka seisoo 10vuotiaansa vieressä kun se ui? jos ei seiso, et voisi estää hukkumista.

kyllä meitä on jotaka vahditaan ihan oikeasti kokoajan, niin että näköyhteys säilyy ja uidaan samalla itsekin. Miten vaikea se on hyväksyä

Ei tätä mun mielestä voi selitellä, että "ei voi aina vahtia, ei tälle mitään voi" Tai ainakaan mulle se ei mene läpi koska tiedän, että vahtia voi.

VAHTIA voi. kuten sanoin, minäkin vahdin! mutta oletko oikeasti, rehellisesti kokoajan niin lähellä että voit sekunnissa-kahdessa tempaista veden alle vajonneen ylös? en usko!!!!!! eikö sun lapset hypi keskenään laiturilta/hyppytornista? hypit joka kerta sieltä mukana vai? lapsesi ei koskaan ui kauemmas susta?

minäkin uin lasteni kanssa mutta en voi sanoa että he olisivat silmieni edessä ja käden ulottuvilla joka hetki. lapset 10 ja 8v.

Mulla ei ole tapana istua rannalla 20m päässä. Mä olen itse lasten mukana järvessä uimassa, ihan jo siksi, että rakastan uimista ja mua ei saisi hiekalle kirveelläkään norkoilemaan.

Kyllä mä uskon huomaavani jos lapseni alkaa vajota pinnan alle, ja 2sekuntissa ei vielä huku tasan kukaan. Kyllä sitä edeltää yleensä jonkin sortin räpiköintiä ja yskimistä, ennenkö kukaan painuu tuosta vaan vedenpohjaan kesken uinnin. Ellei sitten kuole jo siinä uidessaan

Pienen kanssa olen ihan rannassa, ja en laske heitä uimaan syvemmälle Isompien kanssa on puhe, että uidaan kaulasta rantaa pitkittäissuunnassa siinä missä jalat ylttää maahan, ei syvemmälle, joten aivan varmasti kykenisin heidän hukkumisen estämään ja siitä vedestä hakemaan.

uskossa on hyvä elää.

huh huh.

mikä sua niin kovin harmittaa siinä, että minä pystyn vahtimaan lapsiani ihan rehellisesti kokoajan ja heillä on rajat rannalla misä uidaan.

Itsehän olet sanonut, ettet näe omiai välttämättä kokoajan silmissäsi, mutta minäpä näen. joten minä voin myös luottaa , että kykenen onnettomuudet tällä välttämään.

meilläkin on säännöt, minäkin vahdin mutta en tod ole niin tyhmä että luulisin että lapseni olisivat onnettomuuksille immuuneja tai että minä voisin heidät aina pelastaa.

jo ihan sen veden sameisuuden takia oittaa on hankala paikka.

Mä en koe yleensäkään, että lapseni olisivat onnettomuuksille immuuneja. Siksihän minä heitä vahdinkin parhaani mukaan Ja tunnen sen verran oloni turvalliseksi tuossa vahtiessani, etten usko että heille siinä voisi jotain sattua. Toisin kuin vaikka automatkoilla tai muualla, jossa ajattelen, että kaikkea voi sattua.

Sen sijaan jos lapset eivät olisi silmieni alla uimassa, aivan varmasti tuntisin oloni pelokkaaksi ja epävarmaksi.
Siksi mun huomioni automaattisesti on lapsissa kun en vaan osaa olla sitä kahta sekunttia etten näkisi. Ja rajat on melko tiukat järvessä. Silti he pystyvät minusta uimaan ihan kunnon matkoja, vaikken laskekaan heitä laiturilta loikkimaan ruuhka-aikaan toisten tuupittaviksi , ja kun ei tiedä milloin joku innoissaan hyppää toisen päälle veteen kun tungosta tosiaan on. Sitä näkee rannalla, mun lapseni uivat vain siinä missä omat jalat ylttää pohjaan. Mökkirannalla on laiturikin ok, kahdestaan voivat rauhassa sitä käyttää itse istun laiturilla

 

Niin, kyllä taitaa 10v olla jo sitä ikäluokkaa, ettei sitä enää jatkuvasti valvota.... Meillä 10v pyöräilee jo kaverien kanssa rannalle. Ainoa mitä olen sanonut on, ettei KOSKAAN saa uida yksin, aina kaverin kanssa jotta heti huomataan jos puuttuu yksi. Mutta ei noita varmaan vaan voi välttää, hukkuuhan aikuisiakin.


Todella surullista.

No kyllä meillä valvotaan vielä 10 vuotiasta rannalla!

Ei tuo valvontakaan aina välttämättä pelasta. Lapsi voi hyppiä laiturilta ja jäädä syystä tai toisesta nousematta pintaa, vaikka itse seuraisi haukkana vieressä. Tummista luonnonvesistä ei sitä ruumista välttämättä ihan heti löydä. Vai onko sukeltaminen teillä kiellettyä?

Meillä on todella tumma, mutapohjainen järvi, ja juur tuota pelkään että lapsi jää nousematta pintaan -mistä sitä sitten lähden etsimään? Hyvä sääntö se, että lapsen voi antaa olla sen monta metriä itsestä kauempana kuinka monta vuotta se on, eli 3 vuotta ja 3 metriä (luultavasti ui kellukkeilla), 10 vuotta 10 metriä (tosin jossain iässä sitä jo uskaltaa laskea lapsen kavereidenkin kanssa, mut en mä 10v vielä laskis)

 

tuskin KUKAAN enää seisoo 10vuotiaan vieressä ja vahtii kokoajan. joten, tuo olisi voinut sattua kelle vaan, turha alkaa taas pohtimaan eikö valvottu.

mä valvon mun 10vuotiasta mutta jos menisikin uppeluksiin eikä enää nousisi, en voisi tehdä enää siinä vaiheessa mitään muuta kuin äkkiä uida luokse ja yrittää löytää pinnan alta. kun en kuitenkaan VIERESSÄ valvo. käsi sydämelle, kuka seisoo 10vuotiaansa vieressä kun se ui? jos ei seiso, et voisi estää hukkumista.

kyllä meitä on jotaka vahditaan ihan oikeasti kokoajan, niin että näköyhteys säilyy ja uidaan samalla itsekin. Miten vaikea se on hyväksyä

Ei tätä mun mielestä voi selitellä, että "ei voi aina vahtia, ei tälle mitään voi" Tai ainakaan mulle se ei mene läpi koska tiedän, että vahtia voi.

VAHTIA voi. kuten sanoin, minäkin vahdin! mutta oletko oikeasti, rehellisesti kokoajan niin lähellä että voit sekunnissa-kahdessa tempaista veden alle vajonneen ylös? en usko!!!!!! eikö sun lapset hypi keskenään laiturilta/hyppytornista? hypit joka kerta sieltä mukana vai? lapsesi ei koskaan ui kauemmas susta?

minäkin uin lasteni kanssa mutta en voi sanoa että he olisivat silmieni edessä ja käden ulottuvilla joka hetki. lapset 10 ja 8v.

Mulla ei ole tapana istua rannalla 20m päässä. Mä olen itse lasten mukana järvessä uimassa, ihan jo siksi, että rakastan uimista ja mua ei saisi hiekalle kirveelläkään norkoilemaan.

Kyllä mä uskon huomaavani jos lapseni alkaa vajota pinnan alle, ja 2sekuntissa ei vielä huku tasan kukaan. Kyllä sitä edeltää yleensä jonkin sortin räpiköintiä ja yskimistä, ennenkö kukaan painuu tuosta vaan vedenpohjaan kesken uinnin. Ellei sitten kuole jo siinä uidessaan

Pienen kanssa olen ihan rannassa, ja en laske heitä uimaan syvemmälle Isompien kanssa on puhe, että uidaan kaulasta rantaa pitkittäissuunnassa siinä missä jalat ylttää maahan, ei syvemmälle, joten aivan varmasti kykenisin heidän hukkumisen estämään ja siitä vedestä hakemaan.

uskossa on hyvä elää.

huh huh.

mikä sua niin kovin harmittaa siinä, että minä pystyn vahtimaan lapsiani ihan rehellisesti kokoajan ja heillä on rajat rannalla misä uidaan.

Itsehän olet sanonut, ettet näe omiai välttämättä kokoajan silmissäsi, mutta minäpä näen. joten minä voin myös luottaa , että kykenen onnettomuudet tällä välttämään.

meilläkin on säännöt, minäkin vahdin mutta en tod ole niin tyhmä että luulisin että lapseni olisivat onnettomuuksille immuuneja tai että minä voisin heidät aina pelastaa.

jo ihan sen veden sameisuuden takia oittaa on hankala paikka.

Mä en koe yleensäkään, että lapseni olisivat onnettomuuksille immuuneja. Siksihän minä heitä vahdinkin parhaani mukaan Ja tunnen sen verran oloni turvalliseksi tuossa vahtiessani, etten usko että heille siinä voisi jotain sattua. Toisin kuin vaikka automatkoilla tai muualla, jossa ajattelen, että kaikkea voi sattua.

Sen sijaan jos lapset eivät olisi silmieni alla uimassa, aivan varmasti tuntisin oloni pelokkaaksi ja epävarmaksi.
Siksi mun huomioni automaattisesti on lapsissa kun en vaan osaa olla sitä kahta sekunttia etten näkisi. Ja rajat on melko tiukat järvessä. Silti he pystyvät minusta uimaan ihan kunnon matkoja, vaikken laskekaan heitä laiturilta loikkimaan ruuhka-aikaan toisten tuupittaviksi , ja kun ei tiedä milloin joku innoissaan hyppää toisen päälle veteen kun tungosta tosiaan on. Sitä näkee rannalla, mun lapseni uivat vain siinä missä omat jalat ylttää pohjaan. Mökkirannalla on laiturikin ok, kahdestaan voivat rauhassa sitä käyttää itse istun laiturilla

no aina ei ole ruuhkaa. ja sit menevätkin hyppimään ja pää osuukin pohjaan ja se on siinä.

ei, mä en nyt yritä tuoda esille etten uskoisi sinun vahtivan lapsiasi hyvin, mutta mä en osaa ajatella noin kuin sinä, että näin ja näin toimimalla mä varmasti pystyn estämään sellaista ja tälläistä tapahtuvaksi.

nyt puhuttiin 10vuotiaasta. mitäs kun lapses on 12, 14, 16v? vieläkö sama homma pätee? siis mun pointti nyt vaan on että kaikkea voi tapahtua vaikka kuinka hyvin vahtisi tai koittaisi elää niin että minimoi riskit. kun mä nyt sain sellaisen käsityksen sun puheista että olet varma ettei juuri sinun lapsesi voisi hukkua. ja minusta se on puppua.

 

3v ei ui hyvin vaikka pysyisi pinnalla, ei myöskään 6v. Uimataitoinen ihminen pystyessään uimaan 200 metriä. Uimataito ei siis ole yhtä kuin se, että sutii koiraa ja pysyy pinnalla. Lasten kyky jaksaa uida yhtäjaksoisesti ei alta kouluikäisenä voi olla kovin hyvä.

Itsellä vanhin on 6v enkä päästä hetkeksikään silmistä vedessä.

6 v voi ihan hyvin uida sen 200 metriä, jos on pienestä lähtien käytetty uimassa. Mulla on 2 lasta kyennyt tuohon 7-vuotiaana, ja silti eivät ole olleet nuorimpia siihen pystyneitä.

Juuh...Nuo ui jo 3-4 v iässä ison maauimalan altaan moneen kertaan päästä päähän, hyppivät päädystä ja sukeltelivat. Eivätkä todellakaan ui enää koiraa , he kroolaavat.

Viime kesänä olin rannalla samaan aikaan 2½-vuotiaan tytön vanhempien kanssa, ja ko. tyttö ui tosi sujuvasti jo. Ei kaikki lapset ole samalla tasolla uimataidon suhteen edes alle kouluiässä!

Totta kai voi osata eri tekniikoita, mutta se ei ole yhtä kuin uimataito! Erittäin harva lapsi on uimataitoinen alta kouluikäisenä ja ovat täysin valvottavia, aina. Tai heidän pitäisi olla, tosi surullista jos näin ei ole. Jos lapset vetelevät yhtä mittaa ilman taukoja 200 metriä, he ovat uimataitoisia, mutta valvonnan tarve ei silti poistu.

Pahinta on mennä luottamaan pienen kykyyn pärjätä vedessä. Lapsilta puuttuu jaksamisen lisäksi kyky arvioida, ennakoida ja punnita seurauksia. Heillä ei ole myöskään kokemuksen mukanaan tuomaa tietoa, mutta itsevarmuutta ja uteliaisuutta usein senkin edestä.

Vielä 7-vuotiaskin voi hetken mielijohteesta tehdä älyttömän jutun, vaikka hän olisi kuinka järkevä lapsi muuten. Samasta syystä ekoilla luokilla koulussa käyvät ovat riski liikenteessä. Lapsen kehitys ei yksinkertaisesti ole vielä niin pitkällä, että hän pystyisi blokkaamaan ympäristön impulssit niin ettei vaaratilanteita koskaan synny. Vaikka lapsi olisi sitten oppinut uimaan 2,5-vuotiaana ja vetäisi 200m sujuvasti 7-vuotiaana

Ei kannata liikaa luottaa lapsen kykyihin, niin on moni onnettomuus tapahtunut. Ja tää ei ollut mitenkään viite alkuperäiseen uutiseen.

 

Monella uimarannalla vesi on niin tummaa, että näkyvyyttä ei ole pinnan alle oikeastaan yhtään.
Jos lapsi (tai aikuinen) sukeltaa ja yrittää jotain pituus/syvyyssukellusta, niin ei auta, vaikka vieressä seisoisit ja vahtisit, jos vahinko on tullakseen.

Miten niin ei auta? Luuletko, että jos lapsi hörppää vettä vieressä ja alkaa vajota, ei muka voisi estää hukkumasta?

Ei ne keuhkotkaan nesteestä heti täyty, täytyy siellä veden varassa olla jonkinaikaa, jonka ainana ne elintoiminnot hiipuu. Mä en jaksa uskoa, että jos 10 vuotias joka ilmeisesti on maksimissaan 150cm pitkä ui vedessä jossa on vettä kaulaan asti, ei aikuinen valvoja muka vieressä voisi pelastaa lasta.

Silloin jos on niin uimataidoton, ei pitäisi lähteä lasta velvomaan rannalle ollenkaan.

 

Mä en todellakaan päästä mun 10v ilman aikuista uimaan!!

Nim: Kaverinsa hukkumalla menettänyt 16vuotiaana

En päästä minäkään.

 

Monella uimarannalla vesi on niin tummaa, että näkyvyyttä ei ole pinnan alle oikeastaan yhtään.
Jos lapsi (tai aikuinen) sukeltaa ja yrittää jotain pituus/syvyyssukellusta, niin ei auta, vaikka vieressä seisoisit ja vahtisit, jos vahinko on tullakseen.

Miten niin ei auta? Luuletko, että jos lapsi hörppää vettä vieressä ja alkaa vajota, ei muka voisi estää hukkumasta?

Ei ne keuhkotkaan nesteestä heti täyty, täytyy siellä veden varassa olla jonkinaikaa, jonka ainana ne elintoiminnot hiipuu. Mä en jaksa uskoa, että jos 10 vuotias joka ilmeisesti on maksimissaan 150cm pitkä ui vedessä jossa on vettä kaulaan asti, ei aikuinen valvoja muka vieressä voisi pelastaa lasta.

Silloin jos on niin uimataidoton, ei pitäisi lähteä lasta velvomaan rannalle ollenkaan.

Jos se 10 v., joka osaa jo uida, lähtee sukeltamaan... häviää pian näkyvistä, kun et voi olla varma mihin suuntaan tällä kertaa lähti.
Olen ollut rannalla tuon ikäisten kanssa.

 

Monella uimarannalla vesi on niin tummaa, että näkyvyyttä ei ole pinnan alle oikeastaan yhtään.
Jos lapsi (tai aikuinen) sukeltaa ja yrittää jotain pituus/syvyyssukellusta, niin ei auta, vaikka vieressä seisoisit ja vahtisit, jos vahinko on tullakseen.

Miten niin ei auta? Luuletko, että jos lapsi hörppää vettä vieressä ja alkaa vajota, ei muka voisi estää hukkumasta?

Ei ne keuhkotkaan nesteestä heti täyty, täytyy siellä veden varassa olla jonkinaikaa, jonka ainana ne elintoiminnot hiipuu. Mä en jaksa uskoa, että jos 10 vuotias joka ilmeisesti on maksimissaan 150cm pitkä ui vedessä jossa on vettä kaulaan asti, ei aikuinen valvoja muka vieressä voisi pelastaa lasta.

Silloin jos on niin uimataidoton, ei pitäisi lähteä lasta velvomaan rannalle ollenkaan.

Jos se 10 v., joka osaa jo uida, lähtee sukeltamaan... häviää pian näkyvistä, kun et voi olla varma mihin suuntaan tällä kertaa lähti.
Olen ollut rannalla tuon ikäisten kanssa.

juurikin näin. enpä ole oikeesti koskaan nähnyt että äityli seisoisi vedessä 10veen vieressä kun tämä ui ja sukeltelee kavereineen.

 

Mä valvon herkeämättä meidä 7v hyvän uimataidon omaavaa. Mieheni mielestä "liiankin".

Sanoin miehelleni, että toki vahinkoja sattuu mutta valvon herkeämättä niin en ainakaan voi syyttää itseäni jos jotain tapahtuukin.

 

Monella uimarannalla vesi on niin tummaa, että näkyvyyttä ei ole pinnan alle oikeastaan yhtään.
Jos lapsi (tai aikuinen) sukeltaa ja yrittää jotain pituus/syvyyssukellusta, niin ei auta, vaikka vieressä seisoisit ja vahtisit, jos vahinko on tullakseen.

Miten niin ei auta? Luuletko, että jos lapsi hörppää vettä vieressä ja alkaa vajota, ei muka voisi estää hukkumasta?

Ei ne keuhkotkaan nesteestä heti täyty, täytyy siellä veden varassa olla jonkinaikaa, jonka ainana ne elintoiminnot hiipuu. Mä en jaksa uskoa, että jos 10 vuotias joka ilmeisesti on maksimissaan 150cm pitkä ui vedessä jossa on vettä kaulaan asti, ei aikuinen valvoja muka vieressä voisi pelastaa lasta.

Silloin jos on niin uimataidoton, ei pitäisi lähteä lasta velvomaan rannalle ollenkaan.

Edelleen, jos se lapsi saa sukeltaa, ja näkyvyyttä veden alle on alle 20 cm, lapsi voi hukkua, etkä pysty lasta pelastamaan. Niin oli tänään Oittaalla, jossa seisoin vieressä, kun 5 v sukelsi, ja todella sydäntä kylmäsi välillä. Mutta tuo poika on sukeltanut jo 3-vuotiaasta uimalla kaulan syvyisestä vedestä, joten piti poikaan luottaa - kuulostaisi todella omituiselta jos kieltäisin tätä sukeltamasta ja leikkimästä vedessä.

 

tuskin KUKAAN enää seisoo 10vuotiaan vieressä ja vahtii kokoajan. joten, tuo olisi voinut sattua kelle vaan, turha alkaa taas pohtimaan eikö valvottu.

mä valvon mun 10vuotiasta mutta jos menisikin uppeluksiin eikä enää nousisi, en voisi tehdä enää siinä vaiheessa mitään muuta kuin äkkiä uida luokse ja yrittää löytää pinnan alta. kun en kuitenkaan VIERESSÄ valvo. käsi sydämelle, kuka seisoo 10vuotiaansa vieressä kun se ui? jos ei seiso, et voisi estää hukkumista.

kyllä meitä on jotaka vahditaan ihan oikeasti kokoajan, niin että näköyhteys säilyy ja uidaan samalla itsekin. Miten vaikea se on hyväksyä

Ei tätä mun mielestä voi selitellä, että "ei voi aina vahtia, ei tälle mitään voi" Tai ainakaan mulle se ei mene läpi koska tiedän, että vahtia voi.

VAHTIA voi. kuten sanoin, minäkin vahdin! mutta oletko oikeasti, rehellisesti kokoajan niin lähellä että voit sekunnissa-kahdessa tempaista veden alle vajonneen ylös? en usko!!!!!! eikö sun lapset hypi keskenään laiturilta/hyppytornista? hypit joka kerta sieltä mukana vai? lapsesi ei koskaan ui kauemmas susta?

minäkin uin lasteni kanssa mutta en voi sanoa että he olisivat silmieni edessä ja käden ulottuvilla joka hetki. lapset 10 ja 8v.

Mulla ei ole tapana istua rannalla 20m päässä. Mä olen itse lasten mukana järvessä uimassa, ihan jo siksi, että rakastan uimista ja mua ei saisi hiekalle kirveelläkään norkoilemaan.

Kyllä mä uskon huomaavani jos lapseni alkaa vajota pinnan alle, ja 2sekuntissa ei vielä huku tasan kukaan. Kyllä sitä edeltää yleensä jonkin sortin räpiköintiä ja yskimistä, ennenkö kukaan painuu tuosta vaan vedenpohjaan kesken uinnin. Ellei sitten kuole jo siinä uidessaan

Pienen kanssa olen ihan rannassa, ja en laske heitä uimaan syvemmälle Isompien kanssa on puhe, että uidaan kaulasta rantaa pitkittäissuunnassa siinä missä jalat ylttää maahan, ei syvemmälle, joten aivan varmasti kykenisin heidän hukkumisen estämään ja siitä vedestä hakemaan.

uskossa on hyvä elää.

huh huh.

mikä sua niin kovin harmittaa siinä, että minä pystyn vahtimaan lapsiani ihan rehellisesti kokoajan ja heillä on rajat rannalla misä uidaan.

Itsehän olet sanonut, ettet näe omiai välttämättä kokoajan silmissäsi, mutta minäpä näen. joten minä voin myös luottaa , että kykenen onnettomuudet tällä välttämään.

meilläkin on säännöt, minäkin vahdin mutta en tod ole niin tyhmä että luulisin että lapseni olisivat onnettomuuksille immuuneja tai että minä voisin heidät aina pelastaa.

jo ihan sen veden sameisuuden takia oittaa on hankala paikka.

Mä en koe yleensäkään, että lapseni olisivat onnettomuuksille immuuneja. Siksihän minä heitä vahdinkin parhaani mukaan Ja tunnen sen verran oloni turvalliseksi tuossa vahtiessani, etten usko että heille siinä voisi jotain sattua. Toisin kuin vaikka automatkoilla tai muualla, jossa ajattelen, että kaikkea voi sattua.

Sen sijaan jos lapset eivät olisi silmieni alla uimassa, aivan varmasti tuntisin oloni pelokkaaksi ja epävarmaksi.
Siksi mun huomioni automaattisesti on lapsissa kun en vaan osaa olla sitä kahta sekunttia etten näkisi. Ja rajat on melko tiukat järvessä. Silti he pystyvät minusta uimaan ihan kunnon matkoja, vaikken laskekaan heitä laiturilta loikkimaan ruuhka-aikaan toisten tuupittaviksi , ja kun ei tiedä milloin joku innoissaan hyppää toisen päälle veteen kun tungosta tosiaan on. Sitä näkee rannalla, mun lapseni uivat vain siinä missä omat jalat ylttää pohjaan. Mökkirannalla on laiturikin ok, kahdestaan voivat rauhassa sitä käyttää itse istun laiturilla

no aina ei ole ruuhkaa. ja sit menevätkin hyppimään ja pää osuukin pohjaan ja se on siinä.

ei, mä en nyt yritä tuoda esille etten uskoisi sinun vahtivan lapsiasi hyvin, mutta mä en osaa ajatella noin kuin sinä, että näin ja näin toimimalla mä varmasti pystyn estämään sellaista ja tälläistä tapahtuvaksi.

nyt puhuttiin 10vuotiaasta. mitäs kun lapses on 12, 14, 16v? vieläkö sama homma pätee? siis mun pointti nyt vaan on että kaikkea voi tapahtua vaikka kuinka hyvin vahtisi tai koittaisi elää niin että minimoi riskit. kun mä nyt sain sellaisen käsityksen sun puheista että olet varma ettei juuri sinun lapsesi voisi hukkua. ja minusta se on puppua.

Kyllä mä 13 vuotiaaksi asti luulen vielä vahtivani lapsia rannalla. Siitä eteenpäin on sitten aikaa kasvaa ne viimeiset vuodet kohti aikuisuutta ja alkaa ottamaan vastuuta itsestään. Alle 10 vuotias natiainen on kyllä mun silmissä kuitenkin vielä eri juttu. Mutta tämä on toki vaan oma näkemykseni asiasta, en mä toisia syyllistä vaikka toimisi eritahtiin.Enkä todellakaan siitä, että jonkun lapset hukkuu. Mä vaan kuitenkin edelleen väitän tietäväni miten meillä toimii homma ja luotan omaan arviointikykyyni ja vastasin alunperin ihan siksi, että kyllä voi vahtia taukoamatta, minä kun nimittäin vahdin, en osaa olla vahtimatta. En missään vaiheessa ole olettanut, että jokainen toimii samoin.

 

Totta kai voi osata eri tekniikoita, mutta se ei ole yhtä kuin uimataito! Erittäin harva lapsi on uimataitoinen alta kouluikäisenä ja ovat täysin valvottavia, aina. Tai heidän pitäisi olla, tosi surullista jos näin ei ole. Jos lapset vetelevät yhtä mittaa ilman taukoja 200 metriä, he ovat uimataitoisia, mutta valvonnan tarve ei silti poistu.

Pahinta on mennä luottamaan pienen kykyyn pärjätä vedessä. Lapsilta puuttuu jaksamisen lisäksi kyky arvioida, ennakoida ja punnita seurauksia. Heillä ei ole myöskään kokemuksen mukanaan tuomaa tietoa, mutta itsevarmuutta ja uteliaisuutta usein senkin edestä.

Vielä 7-vuotiaskin voi hetken mielijohteesta tehdä älyttömän jutun, vaikka hän olisi kuinka järkevä lapsi muuten. Samasta syystä ekoilla luokilla koulussa käyvät ovat riski liikenteessä. Lapsen kehitys ei yksinkertaisesti ole vielä niin pitkällä, että hän pystyisi blokkaamaan ympäristön impulssit niin ettei vaaratilanteita koskaan synny. Vaikka lapsi olisi sitten oppinut uimaan 2,5-vuotiaana ja vetäisi 200m sujuvasti 7-vuotiaana

Ei kannata liikaa luottaa lapsen kykyihin, niin on moni onnettomuus tapahtunut. Ja tää ei ollut mitenkään viite alkuperäiseen uutiseen.

Ei tässä ole kyse ekaluokkalaisista liikenteessä, tai siitä että lapsi olisi rannalla ihan itsekseen valvomatta, vaan siitä tosiseikasta että lapsen hyvä uimataito todellakin vähentää hukkumisen riskiä, ja uimataitoisen lapsen vieressä ei tarvitse olla samaan tapaan haukkana vahtimassa kuin uimataidottoman. Voi mainiosti katsella hieman kauempaa, kuitenkin nähden että päitä on pinnalla oikea lukumäärä ja tietäen missä lapset ovat.

Ja kai se nyt sentään uimataitoa on, jos osaa uida hyvin, pitkiä matkoja, ja jopa eri tekniikoilla, oli ikä sitten 6, 16 tai 66 v?!

 

tuskin KUKAAN enää seisoo 10vuotiaan vieressä ja vahtii kokoajan. joten, tuo olisi voinut sattua kelle vaan, turha alkaa taas pohtimaan eikö valvottu.

mä valvon mun 10vuotiasta mutta jos menisikin uppeluksiin eikä enää nousisi, en voisi tehdä enää siinä vaiheessa mitään muuta kuin äkkiä uida luokse ja yrittää löytää pinnan alta. kun en kuitenkaan VIERESSÄ valvo. käsi sydämelle, kuka seisoo 10vuotiaansa vieressä kun se ui? jos ei seiso, et voisi estää hukkumista.

kyllä meitä on jotaka vahditaan ihan oikeasti kokoajan, niin että näköyhteys säilyy ja uidaan samalla itsekin. Miten vaikea se on hyväksyä

Ei tätä mun mielestä voi selitellä, että "ei voi aina vahtia, ei tälle mitään voi" Tai ainakaan mulle se ei mene läpi koska tiedän, että vahtia voi.

VAHTIA voi. kuten sanoin, minäkin vahdin! mutta oletko oikeasti, rehellisesti kokoajan niin lähellä että voit sekunnissa-kahdessa tempaista veden alle vajonneen ylös? en usko!!!!!! eikö sun lapset hypi keskenään laiturilta/hyppytornista? hypit joka kerta sieltä mukana vai? lapsesi ei koskaan ui kauemmas susta?

minäkin uin lasteni kanssa mutta en voi sanoa että he olisivat silmieni edessä ja käden ulottuvilla joka hetki. lapset 10 ja 8v.

Mulla ei ole tapana istua rannalla 20m päässä. Mä olen itse lasten mukana järvessä uimassa, ihan jo siksi, että rakastan uimista ja mua ei saisi hiekalle kirveelläkään norkoilemaan.

Kyllä mä uskon huomaavani jos lapseni alkaa vajota pinnan alle, ja 2sekuntissa ei vielä huku tasan kukaan. Kyllä sitä edeltää yleensä jonkin sortin räpiköintiä ja yskimistä, ennenkö kukaan painuu tuosta vaan vedenpohjaan kesken uinnin. Ellei sitten kuole jo siinä uidessaan

Pienen kanssa olen ihan rannassa, ja en laske heitä uimaan syvemmälle Isompien kanssa on puhe, että uidaan kaulasta rantaa pitkittäissuunnassa siinä missä jalat ylttää maahan, ei syvemmälle, joten aivan varmasti kykenisin heidän hukkumisen estämään ja siitä vedestä hakemaan.

uskossa on hyvä elää.

huh huh.

mikä sua niin kovin harmittaa siinä, että minä pystyn vahtimaan lapsiani ihan rehellisesti kokoajan ja heillä on rajat rannalla misä uidaan.

Itsehän olet sanonut, ettet näe omiai välttämättä kokoajan silmissäsi, mutta minäpä näen. joten minä voin myös luottaa , että kykenen onnettomuudet tällä välttämään.

meilläkin on säännöt, minäkin vahdin mutta en tod ole niin tyhmä että luulisin että lapseni olisivat onnettomuuksille immuuneja tai että minä voisin heidät aina pelastaa.

jo ihan sen veden sameisuuden takia oittaa on hankala paikka.

Mä en koe yleensäkään, että lapseni olisivat onnettomuuksille immuuneja. Siksihän minä heitä vahdinkin parhaani mukaan Ja tunnen sen verran oloni turvalliseksi tuossa vahtiessani, etten usko että heille siinä voisi jotain sattua. Toisin kuin vaikka automatkoilla tai muualla, jossa ajattelen, että kaikkea voi sattua.

Sen sijaan jos lapset eivät olisi silmieni alla uimassa, aivan varmasti tuntisin oloni pelokkaaksi ja epävarmaksi.
Siksi mun huomioni automaattisesti on lapsissa kun en vaan osaa olla sitä kahta sekunttia etten näkisi. Ja rajat on melko tiukat järvessä. Silti he pystyvät minusta uimaan ihan kunnon matkoja, vaikken laskekaan heitä laiturilta loikkimaan ruuhka-aikaan toisten tuupittaviksi , ja kun ei tiedä milloin joku innoissaan hyppää toisen päälle veteen kun tungosta tosiaan on. Sitä näkee rannalla, mun lapseni uivat vain siinä missä omat jalat ylttää pohjaan. Mökkirannalla on laiturikin ok, kahdestaan voivat rauhassa sitä käyttää itse istun laiturilla

no aina ei ole ruuhkaa. ja sit menevätkin hyppimään ja pää osuukin pohjaan ja se on siinä.

ei, mä en nyt yritä tuoda esille etten uskoisi sinun vahtivan lapsiasi hyvin, mutta mä en osaa ajatella noin kuin sinä, että näin ja näin toimimalla mä varmasti pystyn estämään sellaista ja tälläistä tapahtuvaksi.

nyt puhuttiin 10vuotiaasta. mitäs kun lapses on 12, 14, 16v? vieläkö sama homma pätee? siis mun pointti nyt vaan on että kaikkea voi tapahtua vaikka kuinka hyvin vahtisi tai koittaisi elää niin että minimoi riskit. kun mä nyt sain sellaisen käsityksen sun puheista että olet varma ettei juuri sinun lapsesi voisi hukkua. ja minusta se on puppua.

Yksin ei lähde kukaan uimaan, minkään ikäinen. Toki teinit jo käyvät keskenään, osaavat luultavasti toimia, jos jotain sattuu. Tosin aikuinenkin voi panikoitua mutta osaa kait ainakin pyytää apua muilta.

 

Monella uimarannalla vesi on niin tummaa, että näkyvyyttä ei ole pinnan alle oikeastaan yhtään.
Jos lapsi (tai aikuinen) sukeltaa ja yrittää jotain pituus/syvyyssukellusta, niin ei auta, vaikka vieressä seisoisit ja vahtisit, jos vahinko on tullakseen.

Miten niin ei auta? Luuletko, että jos lapsi hörppää vettä vieressä ja alkaa vajota, ei muka voisi estää hukkumasta?

Ei ne keuhkotkaan nesteestä heti täyty, täytyy siellä veden varassa olla jonkinaikaa, jonka ainana ne elintoiminnot hiipuu. Mä en jaksa uskoa, että jos 10 vuotias joka ilmeisesti on maksimissaan 150cm pitkä ui vedessä jossa on vettä kaulaan asti, ei aikuinen valvoja muka vieressä voisi pelastaa lasta.

Silloin jos on niin uimataidoton, ei pitäisi lähteä lasta velvomaan rannalle ollenkaan.

Edelleen, jos se lapsi saa sukeltaa, ja näkyvyyttä veden alle on alle 20 cm, lapsi voi hukkua, etkä pysty lasta pelastamaan. Niin oli tänään Oittaalla, jossa seisoin vieressä, kun 5 v sukelsi, ja todella sydäntä kylmäsi välillä. Mutta tuo poika on sukeltanut jo 3-vuotiaasta uimalla kaulan syvyisestä vedestä, joten piti poikaan luottaa - kuulostaisi todella omituiselta jos kieltäisin tätä sukeltamasta ja leikkimästä vedessä.

Ainakin meidän rannalla on vedenpohjaan näköisyys huippuhyvä. kun vettä on polviin, pohjan näkee selvästi ja kun vettä on mun vyötäröön. Pohjalla liikkuvan ihmisen näkee selvästi. Siis ihan oikeasti, jos lapsi sukeltaa niin kuin on rajat asetettu rantaa kohti ja itse olet vedessä vieressä parin metrin säteellä ja huomaat ettei lapsi nouse pintaan. Aivan varmasti siinä parin metrin säteellä jokainen uimataitoinen aikuinen lapsensa havaitsee.

 

Noh miten vain, jokainen tyylillään. Ei voi muuta lisätä.

 

Totta kai voi osata eri tekniikoita, mutta se ei ole yhtä kuin uimataito! Erittäin harva lapsi on uimataitoinen alta kouluikäisenä ja ovat täysin valvottavia, aina. Tai heidän pitäisi olla, tosi surullista jos näin ei ole. Jos lapset vetelevät yhtä mittaa ilman taukoja 200 metriä, he ovat uimataitoisia, mutta valvonnan tarve ei silti poistu.

Pahinta on mennä luottamaan pienen kykyyn pärjätä vedessä. Lapsilta puuttuu jaksamisen lisäksi kyky arvioida, ennakoida ja punnita seurauksia. Heillä ei ole myöskään kokemuksen mukanaan tuomaa tietoa, mutta itsevarmuutta ja uteliaisuutta usein senkin edestä.

Vielä 7-vuotiaskin voi hetken mielijohteesta tehdä älyttömän jutun, vaikka hän olisi kuinka järkevä lapsi muuten. Samasta syystä ekoilla luokilla koulussa käyvät ovat riski liikenteessä. Lapsen kehitys ei yksinkertaisesti ole vielä niin pitkällä, että hän pystyisi blokkaamaan ympäristön impulssit niin ettei vaaratilanteita koskaan synny. Vaikka lapsi olisi sitten oppinut uimaan 2,5-vuotiaana ja vetäisi 200m sujuvasti 7-vuotiaana

Ei kannata liikaa luottaa lapsen kykyihin, niin on moni onnettomuus tapahtunut. Ja tää ei ollut mitenkään viite alkuperäiseen uutiseen.

Ei tässä ole kyse ekaluokkalaisista liikenteessä, tai siitä että lapsi olisi rannalla ihan itsekseen valvomatta, vaan siitä tosiseikasta että lapsen hyvä uimataito todellakin vähentää hukkumisen riskiä, ja uimataitoisen lapsen vieressä ei tarvitse olla samaan tapaan haukkana vahtimassa kuin uimataidottoman. Voi mainiosti katsella hieman kauempaa, kuitenkin nähden että päitä on pinnalla oikea lukumäärä ja tietäen missä lapset ovat.

Ja kai se nyt sentään uimataitoa on, jos osaa uida hyvin, pitkiä matkoja, ja jopa eri tekniikoilla, oli ikä sitten 6, 16 tai 66 v?!

Mikä on pitkä matka? Haluaisinpa nähdä esim. 5-vuotiaan melovan tuon 200 metriä ilman taukoja. Varmaan promillelta onnistuu.

Uimisen oppiminen on totta kai hyvä asia. Mutta vahinko, erehdys, arvioitivirhe tai yllättävä tilanne käy äärettömän helposti ja nopeasti tuon ikäisillä. Oli sitten liikkumistapa uinti tai pyöräily Se oli mun pointti.

 

3v ei ui hyvin vaikka pysyisi pinnalla, ei myöskään 6v. Uimataitoinen ihminen pystyessään uimaan 200 metriä. Uimataito ei siis ole yhtä kuin se, että sutii koiraa ja pysyy pinnalla. Lasten kyky jaksaa uida yhtäjaksoisesti ei alta kouluikäisenä voi olla kovin hyvä.

Itsellä vanhin on 6v enkä päästä hetkeksikään silmistä vedessä.

6 v voi ihan hyvin uida sen 200 metriä, jos on pienestä lähtien käytetty uimassa. Mulla on 2 lasta kyennyt tuohon 7-vuotiaana, ja silti eivät ole olleet nuorimpia siihen pystyneitä.

Juuh...Nuo ui jo 3-4 v iässä ison maauimalan altaan moneen kertaan päästä päähän, hyppivät päädystä ja sukeltelivat. Eivätkä todellakaan ui enää koiraa , he kroolaavat.

Viime kesänä olin rannalla samaan aikaan 2½-vuotiaan tytön vanhempien kanssa, ja ko. tyttö ui tosi sujuvasti jo. Ei kaikki lapset ole samalla tasolla uimataidon suhteen edes alle kouluiässä!

& veelle kuten aikuisellekin voi käydä niin, että saakin esim. pahan suonenvedon, hätääntyy, vetää vettä henkeensä ja hukkuu.

Jos aikuinen valvoo hän nä¨kee, että joku on vialla.

Näinhän se on mutta joidenkin on niin vaikea hyväksyä sitä että vanhemmat tosiaan vahtii lapsiaan uimarannalla

 

mun 11 vuotias on käynnyt tänä kesänä uimassa kavereiden kanssa keskenään.

 

Kyllä mä vahdin joka sekuntti mun jokaista neljää lastani uimassa ja pidän tiukan kurin siitä kuinka syvälle kukin saa mennä ja kuten tuolla harmaana jo kerroinkin niin mun 10v ei pääse ilman aikuista uimaan. Ylihysteerinen? Kyllä ja aiheesta!!

 

Mikä on pitkä matka? Haluaisinpa nähdä esim. 5-vuotiaan melovan tuon 200 metriä ilman taukoja. Varmaan promillelta onnistuu.

Uimisen oppiminen on totta kai hyvä asia. Mutta vahinko, erehdys, arvioitivirhe tai yllättävä tilanne käy äärettömän helposti ja nopeasti tuon ikäisillä. Oli sitten liikkumistapa uinti tai pyöräily Se oli mun pointti.

Jos se lapsi, jonka kanssa olet rannalla, kauhoo tuon 200 m kevyesti, niin onko sillä oikeasti mitään väliä että osaako muut tuossa iässä uida yhtä hyvin?

Ja tottakai noita valvotaan. Vaikka ei ollakaan 6 m säteellä 6-vuotiaasta ja 7 m säteellä 7-vuotiaasta.

 

Edelleen, jos se lapsi saa sukeltaa, ja näkyvyyttä veden alle on alle 20 cm, lapsi voi hukkua, etkä pysty lasta pelastamaan. Niin oli tänään Oittaalla, jossa seisoin vieressä, kun 5 v sukelsi, ja todella sydäntä kylmäsi välillä. Mutta tuo poika on sukeltanut jo 3-vuotiaasta uimalla kaulan syvyisestä vedestä, joten piti poikaan luottaa - kuulostaisi todella omituiselta jos kieltäisin tätä sukeltamasta ja leikkimästä vedessä.

Ainakin meidän rannalla on vedenpohjaan näköisyys huippuhyvä. kun vettä on polviin, pohjan näkee selvästi ja kun vettä on mun vyötäröön. Pohjalla liikkuvan ihmisen näkee selvästi. Siis ihan oikeasti, jos lapsi sukeltaa niin kuin on rajat asetettu rantaa kohti ja itse olet vedessä vieressä parin metrin säteellä ja huomaat ettei lapsi nouse pintaan. Aivan varmasti siinä parin metrin säteellä jokainen uimataitoinen aikuinen lapsensa havaitsee.

Sä puhut nyt todellakin omasta rannastasi. Minä puhun Oittaan uimarannasta, missä olen seissyt tänään 20 senttimetrin päässä 5-vuotiaasta pellavapäästäni, joka sukelsi suoraan alaspäin. 20 senttiä veden alla, pojasta ei erottunut pellavapäätä, eikä vartaloakaan, ei yhtään mitään. 2 metriä tuolla matkalla on aivan liian paljon, kun se 20 senttiäkin oli.

Minulla lapset sukeltavat leikkien, ei siis todellakaan rantaa kohti, vaan uimalasit päässä etsien aarteita, tai esim. sotaa leikkien toista piiloon sinne veteen. Ja vaikka sukeltaisi rantaakin kohden sitä voi sukeltaa 90 asteen kulmassa eri suuntiin, lasta voi etsiä ihan eri kohdasta, mihin tämä on sukeltamalla päätynyt.

Minulle on ehdottoman tärkeää, että vesi on paikka, jota ei pelätä ja siellä todellakin leikitään. Meillä on rajat mihin asti veteen saa mennä ennen kuin aikuinen ehtii perään, missä asti saa olla aikuisen kanssa, ja että uida pitää joko rantaan päin, tai rannan suuntaisesti, aikuisen kanssa saa tehdä myös lenkin syvemmälle.

Meillä rannalla hypitään pommihyppyjä, pyöritetään lapsia käsistä, hypitään aaltoihin, vedestä todella nautitaan. Ja säännöt ovat samat joka rannalla, 5 v menisi vain sekaisin, jos yhdellä rannalla ei voisi sukellella samoin kuin toisaalla.

Tuo Oittaa on ranta, jossa minä olen aivan kiinni siinä 5 v:ssä, jossa 8 v:tä vahditaan myös tarkasti, ja jossa myös 13-vuotiaan uimista seuraan. Sen vuoksi, että vesi on todella sameaa, ja myös sen vuoksi, että siellä on yleensä lämpimään aikaan valtavasti ihmisiä, alkukesästä ja myöhemmin syksyllä, jo elokuussa itseasiassa paikka on ihan toisenlainen