mitä pomo sanoi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja emilia
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

emilia

Vieras
Hei!

Olisi kiva kuulla, mitä teidän työnantajanne ovat reagoineet, kun olette kertoneet raskaudestanne.
Miten kerroitte ja mitä tapahtui?
Itseäni jännittää kovasti mennä oman esimiehen juttusille, sillä olen aivan uusi työntekijä ja pelkään, että vihastuvat kun saavat tietää tilastani, sillä he ovat juuri palkanneet minut. Hui....
 
ei reagoinut hyvin. Pieni työpaikka ja kerroin hyvissä ajoin että ehti valmistautua, silti tuli 2 vkoa sen jälkeen joka aamu v..a ja s..aa päin silmiä. Kuulemma piti hintojakin korottaa äitiyslomien vuoksi. Rauhottu kuitenkin kun tajus ettei voi asialle mitään. Seuraava v...a ja s....aa tuli sitten kun palasin äippälomalta töihin ja lapsi sairastui ensimmäisen kerran. Sen jälkeen irtisanouduin. Mutta, on tietenkin myös toisenlaisia pomoja.
 
moi,

Minä kerroin pikkasen vajaa rv 14. Pomo oli todella iloinen ja onnitteli (minusta vilpittömästi!!), samoin kuin muukin ""johtoporras"". No, nyt ei ole kuitenkaan pomoni ollut sen jälkeen pahemmin raskauteni etenemisestä tai voinnistani kiinnostunut, joten on tullut epäilys, että ensireaktio oli (ainakin osittain) pientä feikkiä...?
Eli nyt on ehkä enemmän alkanut ajatella asiaa käytännön kannalta, eli milloin hankitava sijainen mulle, mitä maksaa jne.

Minä vain kakistin asian ulos, kun oltiin kaksin, eikä muita lähettyvillä. Sanoin, vaan että minulla olis yksi asia, jonka haluaisin kertoa.. Kyllä mua aika paljon jännitti, mutta sitten oli helpottunut olo, kun sain asiani sanottua.
Minullakin tilanne, että olen ollut vasta vuoden töissä, mutta ei sitä elämää yksinkertaisesti voi vain työn kannalta ajatella!!
 
Kun mulle tarjottiin työtä joka kestäisi vähintään puoli vuotta ensi alkuun ja sen jälkeen tarpeen mukaan, niin kerroin heti olevani raskaana. Olin aika varma etten työpaikkaa saa koska työhön kuului jokaisen työntekijän osalta viikon mittainen henk.kohtainen perehdytys, ym...mutta mutta, sain kuin sainkin työpaikan ja ehdin olla siellä parisen kuukautta....silti saan työsopimuksen mukaan palkkaa sen puoli vuotta. Taisi osua reili pomo kohdalle...:) Ja hyvän seuraajankin sain itselleni...:)
 
Ajankohtainen aihe täälläkin. Sain juuri vakituisen työpaikan, ensi viikolla tehdään paperit. Nyt sitten yllättäen plussasin tänä viikonloppuna. Odotimme aikaa lapsettomuuspolille ja vauva ollut toiveissa pitkään, joten tietenkin olen sanomattoman onnellinen. Ja tietoisesti en siis vauvauutisia tosiaankaan tähän saumaan osuttanut.

Mietityttää kuitenkin, että miten työasioiden nyt käy? Voiko työnantaja irtisanoa minut ilman selkeitä perusteita 4 kk:n irtisanomisajalla? (ei tietenkään ""virallisesti"" voi irtisanoa raskauteen vedoten, mut riittääkö koeajalla löyhemmät ehkä keksitytkin perusteet?) Laskeskelin, että olen jo reilusti päälle 20 viikon raskaana, kun koeaika päättyy. Yritän tietysti pitää asian salassa siihen asti, mutta en tiedä onnistunko. Toivon nyt ainakin, ettei hurja alkuraskauden pahoinvointi pääse iskemään ja paljasta koko juttua. Lain mukaanhan työnantajalle on kerrottava viimeistään 2 kuukautta ennen laskettua aikaa. Tosin jos pomo on samassa työpisteessä, niin aika sokea täytyy olla, jos ei ennen sitä huomaa (=

Toisaalta ajattelen niin, että kun palkkasivat parisuhteessa elävän, kolmikymppisen, lapsettoman naisen, niin todennäköisyys on suuri, että ennemmin tai myöhemmin jään äitiyslomalle. Jos vähänkin ovat ajatelleet asiaa, niin ei pitäisi tulla yllätyksenä (tosin tämä tulee ehkä vähän luultua nopeammin....)
 
Pomo ja muut työkaverit onnittelivat iloisesti. Toki sanoivat, että työpanostani kaivataan j a""miten tulemme pärjäämään ilman sinua"". Mutta ne olivat enemmänkin hyvässä hengessä tarkoitettuja lauseita siitä, että olen tervetullut luonnollisesti takaisin... Kerroin asiasta rv16 heknilökuntakokouksessa, jssa kaikki paikalla. Nyt jo äitiyslomalla:)
 
Saksassa ei voi työntekijää irtisanoa mistään syystä, edes koeajalla, jos hän on raskaana. Siksi siellä suositellaan kertomaan pomolle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
 
Mä olin myös aloittanut juuri uudessa työpaikassa, kun huomasin olevani raskaana. Pari viikkoa myöhemmin selvisi, että odotan kaksosia ja lääkäri painotti heti, että töistä jäädään pois paljon aikasemmin kuin yksösen kanssa.
Olin yhä koeajalla kun kerroin rv 10, että tilanne ois tällainen.. ajattelin vaan, että syteen tai saveen. jos työpaikka raskauteni takia menee, niin menköön, aina olisin saanut vastaavaa työtä.

esimies oli todella yllättynyt (nainen, itsellään lapsia), mutta onnitteli kyllä ihan aidon oloisesti ja sanoi, että eihän noita lapsia kyllä kalenteri kädessä hankita ja katsota mihin väliin sopii.

vaikka rv 10 alkaen tähdensin, että jään töistä pois aikaisin, niin silti viesti ei mennyt oikein perille. rv 19 jälkeen maha oli mulla TOSI iso ja esimieskin usein sanoi, että jää vaan pois, kun alkaa näyttää hankalalta mun olo ja supisteli jatkuvasti. Kun sitten sairaalasta laitettiin mut saikulle rv 24, niin silloin tuli esimieheltä sellainen kiitti helvetisti-tyylinen kommentti. ""miten sä voit näin yhtäkkiä jättää meidät pulaan"". mielessäni vaan mietin, että onpas mukavaa kun oot kuunnellu mitä puhun..
 
Mulla rv 6+1 enkä vielä välttämättä haluaisi kertoa tilanteesta, mutta kun töissä tehtäviä/tilanteita joihin ei voi osallistua, jos raskaana, eli väkisinkin ""jää kiinni"".
työnantajan ja työkavereiden suhtautuminen ei pelota, suurin osa on varmasti innoissaan.. Suurin ongelma onkin se etten ole kertonut mm. sukulaisille ja ystäville ja kun asia paljastuu töissä, niin on melko varmaa että pikkulinnut alkavat laulamaan..pienellä kylällä kun asutaan..

On varmaan pakko kertoa vaikka haluaisi odottaa vielä ja saada varmistuksen että kaikki ok.
 
Kerroin raskaudesta rv 13 koko työyhteisölle (n. 6 henkeä) ja onnitteluja kyllä tuli ensi alkuun.

Heti kertomisen jälkeen jouduin sairauslomalle yllättäen selän takia. Ensin olin viikon saikulla, sitten kävin töissä puolitoista viikkoa, jonka jälkeen jouduin jäämään uudelleen saikulle kahdeksi viikoksi. Jalat eivät yksinkertaisesti toimineet, kun selän alueen paikat olivat niin kovassa muutoksessa. (pomo itsekin näki, miten hankalaa ja kipeää teki) Kun sitten palasin iloisena töihin, pomo pudotti pommin, että työtehtäväni on jaettu muiden työntekijöiden kesken ja tästä lähin vastaan vain yhdestä ainoasta tehtävästä, mikä oli aiemmin ollut yksi tehtävä muiden joukossa! (Työtehtävien siirtämisestä oli sovittu aikaisemmin ja minun piti perehdyttää työkaverit hommiini vähitellen, ennenkuin jään pois. Ja tämä tietenkin ookoo! Mutta tapa millä toimittiin ja jossittelu kauanko olen saikulla...)

Penkiltä meinasin tippua, enkä tahtonut käsittää koko asiaa. Yhteistyökumppaneilta kuulin, että pomo oli heille kertonut, että näin tehdään, ""jos joudun olemaan vielä lisää sairauslomalla"". Minulle taas yritti selittää, että tämä yksi tehtävä on nyt TOSI tärkeä. Hah! Todella läpinäkyvää.

Olen määräaikaisessa työssä heinäkuun loppuun asti ja jään sen takia pois jo huhtikuulla töistä, kun pidän kaikki kertyneet lomat pois ennen äippälomaa.

Olen tuon yhden tehtävän eteen tehnyt jo kaikki, joten vielä reilu kuukausi menee sormia pyöritellessä. Muihin aisoihin en enää saa sekaantua tai osallistua esim. henkilöstökokouksiin...

Liittoon olin yhteydessä ja siellä kehottivat taistelemaan asiasta ja sanoivat työnantajan toimivan täysin ""laittomasti"", kun eivät edes kuulleet/ keskustelleet asiasta kanssani jne.

Tein kuitenkin ratkaisuni ja otan vain parhaat palat irti tästä touhusta. Taistelusta olisi tullut tosi rankka ja olin jo päättänyt muutenkin, että tähän työpaikkaan en jää, vaikka alussa olivat puhuneet vakipaikasta. (Heti tietenkin ääni muuttui kellossa, kun kerroin raskausdesta ja olivat samana päivänä alkaneet puhua vakinaistamisesta työkaverilleni...)

Rentoja työpäiviä mieli välillä harmistuneena viettäen Minttu

Muille tsemppiä ja toivottavasti teillä sujuu paremmin

P.s jos löytyy kohtalotovereita, niin auttaisitte jaksamaan!

 
En pääsyt edes kertomaan kun olivat jo arvanneet (tämä joskus rv 12). Olen pienessä työyhteisössä ja selittivät et oli kuulemma käyttäytyminen muuttunu ja koska olin mennyt juuri naimisiin, niin luulivat sit et mentiin naimisiin koska olin tullu raskaaksi (en siis ollu työpaikalla kertonu mitään häistä vaan lähetin häämatkalta postikortin) vaikka todellisuudessa hääyönä kävi tärppi.=) Suhtatuminen oli ihan ok, eivät nyt ilosta hyppineet mutta eivät ainakaan päin naamaa ole kettuilleet.

Nyt kun olen ollut sairaslomalla yli kuukauden supisteluiden takia niin olen rivien välistä pientä kettuilua, mut mulle on tärkeempää tämän vauvan hyvinvointi. Kyllä saavat pärjätä töissäi ilman mua! Toisaalta kyl ymmärrän työnantajan suhtautumisen, koska työtehtävät on aika erikoiset eikä ""valmiita tekijöitä"" hommaan ole ja siltikään harva työhön kykenee jo kielivaatimusten vuoksi. Sanoivat kyl et jos meinaan useamman lapsen tehdä niin olis parempi etten tule välissä töihin, koska tuuraajan löytäminen on niin hankalaa...
 
Koeajalta ei kyllä yksikään työnantaja uskalla irtisanoa raskaanaolevaa naista. Siitä saa niin helposti syrjintäsyytteen. Tavallaan raskaaksitulo onkin hyvä ""suoja"" irtisanomista vastaan. Sama pätee yt-neuvotteluihin, firmoista ei uskalleta irtisanoa raskaanaolevia.
 
Itse oo rv 9 ja tässä juuri saanut vakituisen viran. haastattelusta seuraavana päivänä plussasin..En haluais ihan vielä kertoa pomolle, mutta huomenna on pakko.. täytyy meinaan huomenna sopia kesälomista ym kesän jälkeisistä asioista työpaikalla ja mun on pakko siis kertoa että en ole sitte käytettävissä.. jänskättää vähän, kun justiin vastavalmistuunena tulin ja sain viran ja sit kesän lopulla jo jään äippälomalle.. esimies on kyllä onneks itekki nuori ja pieniä lapsia kotona että siinä mielessä ymmärtää varmaankin mutta onhan se lisästressiä sille raukalle.. kääk.
 
Koeajalla voi työnantaja täysin laillisesti purkaa työsopimuksen sanomatta mitään syytä, siitä tehdään ""mustaa valkoisella"", sellainen paperi kuin TYÖSUHTEEN PURKU ja syynä lukee, että ""puretaan koeajan puitteissa"".
Että vähän voi olla vaikea todistaa mistä syystä on kenkää saanut...

Asian vierestä, mutta tulipahan vain mieleen...
 
Mä kerroin rv17 ja ihan hyvin otti. 4kk koeajasta oli vielä puolet jäljellä, muttei puhettakaan etten saisi jatkaa, ei isoilla firmoilla onneksi ole rahasta kiinni tuo sijaisten palkkaaminen. :)
 
teillä muilla näyttää menneen raskaudesta kertominen melko kivuttomasti. minäkin luulin että minulla menisi kanssa, mutta toisin kävi. Olen töissä melko pienessä firmassa ja esikoistani tässä odottelen. Kerroin pomolleni jo tosi aikaisessa vaiheessa, kun ajattelin että se olisi reilua. pomoni on nainen. Ensiksi pomo onnitteli, mutta kaksi päivää kertomiseni jälkeen sain käteeni kaksi lappua; toisessa kerrottiin että kokoaikainen työni muuttuu osa-aikaiseksi ja toisessa, että minut on irtisanottu. Eipä naurattanut. Kauhea stressi iski päälle ja liittoon kuuluvana tietysti riitautin asian. Nyt odottelen mitä tuleman pitää.. En siis ole vielä vaavista kovin osannut iloita kun olen tapellut työpaikasta.. jotta näin..
 
Minä kerroin pomolle lastenhankinta-aikeista kun lapsettomuushoidot syksyllä alkoivat. Sanoin että poissaoloja voi tulla nyt satunnaisesti kun tutkimuksia tehdään.

Pomo (40 v insinöörimies) oli jo aikaisemmin sanonut, että kyllä talo on henkisesti varautunut siihen, että jään joskus äitiyslomalle (olin aika yllättynyt, koska olen vasta 24 vuotias).

No, nyt olen raskaana. Pomo pohtii uuden työntekijän rekrytointia, mutta ei ole ihan varma riittäisikö sille töitä. Tekisi mieli kertoa mahdollisimman aikaisin omasta raskaudesta, mutta toisaalta keskenmeno pelottaa.
 
Mä kerroin pomolle kans kesällä, kun selvisi ettei lapsia niin vain tule, vaan lapsettomuushoidot olivat ainoa vaihtoehto jos perheenlisäsystä halusi. Pomo oli oikein ymmärtäväinen ja sanoi, että tuollaiset asiat ovat paljon tärkeämpiä kuin työt ja muut eli ihan vapaasti saan kulkea hoidoissa, työt kyllä saadaan hoidettua paremmalla ajalla.

Hoidot tuottivat tulosta ja raskaus edennyt jo 10. viikolle. Ensimmäinen neuvola oli viime viikolla ja ennen sitä kerroin pomolleni, että olen raskaana. En olisi halunnut muuten vielä kertoa, mutta koska hän hoidoista tiesi ja niiden kautta poissaoloistani, niin ajattelin että on rehellistä kertoa hänelle myös raskaudestani, koska neuvolakäynti oli keskellä päivää ja sairaaksi itseni leimasin sinne lähtiessäni. Hän oli oikein iloinen puolestani, onnitteli ja suunnitteli juuri sinä päivänä tulleen työntekijän pystyvän jatkamaan töitäni kun syksyllä lomalle lähden. Hänet nyt perehdytetään pikku hiljaa näihin hommiin.

Kukaan muu ei työpaikallani vielä asiasta tiedä ja pomoni sovittiinkin, ettei tästä kerrotakaan kuin vasta sitten, kun maha paljastaa tilanteen.
 

Yhteistyössä