Mitä mieltä naisesta joka ei halua lapsia.

[Cinnamon Lee]

Ei mitään omituista. Hyvä ettei tee lapsia (täyttääkseen jonkun toisen toiveet) jos ei halua lapsia.

Mulla muuttu mieli vasta kun tapasin nykisen mieheni. Vaan en usko että kaikille käy niin. Mulla on kaks lapsetonta ystävää (naisia siis) joista kumpikaan ei ole halunnut lapsia. Enkä ole koskaa ajatellut että se olisi outoa.

 

[eiole]

Ei ole outoa, toiset on todellakin niinkuin joku aiemmin mainitsi liian mukavuudenhaluisia moiseen. Ja totta sekin että mitä ei ole kokenut, ei osaa kaivata. Vertaisin tätä matkustelussa siihen, kun tuttavat (lapsiperheet) matkustava unelmiensa paratiisiin, Kanarialle tai Turkkiin, koska eivät ole kokeneet muita paratiiseja.

Ei kaikkien tarvitse haluta samoja asioita. Eihän lapsia haluaviltakaan mennä kyselemään miksi sinä haluat?

 

[Nainen31v]

Ei kaikkien tarvitse haluta.

Mutta tunnen yhden joka ei ole lapsia halunnut, ja tuo näkyvästi julki syvän vastenmielisyytensä pikkulapsia kohtaan, sellaiset 'jo käyttäytyvät' noin kouluikäiset lapset eivät häntä enää häiritse(ainakaan paljoa... ) , mutta kaikki sitä pienemmät + raskaana olevat naiset saavat kyllä sellaiset ilmeet naamalle ettei oudoltakaan jää epäselväksi että mitä heistä ajattelee.

SE ei ole mukavaa- vaikka ei itse haluakaan, pitää ymmärtää sekin että toiset haluaa.

Myös niitten jotka niitä lapsia haluavat, heiltä pitää riittää ymmärrystä niillekin jotka eivät halua lisääntyä ja maata täyttää.

Juurikin näin

 

[sai]

minusta on outoa jos ihminen ei halua lapsia,silloin on jotenki estynyt tai jotain.
lesbot ja homothan ei halua ja niinhän se pitää ollakkin sillä luonto on järjestänyt asian viisaasti

Erikoinen kommentti! Tuntemani lesboparit juuri haluavatkin lapsia...

kyllä niillä kannattis ennemminki olla tuntemusta miehiin
lapset kuuluu naiselle ja miehelle,muut ei voi lisääntyä,oletko koskaan tätä käsittäny

Totta, että jälkeläisten siittämiseen tarvitaan uros ja naaras. Mutta tosiasia on myöskin se, että homoksi/lesboksi syntyminen/kasvaminen ei ole ihmisen TIETOINEN valinta, vaan asia, jolle ihminen ei itse voi mitään. Miksi näiltä ihmisiltä kiellettäisiin perheellistyminen, joka kuitenkin suurimman osan haaveissa aikuiseksi kasvaessaan on. Ei sen lapsen aina tarvitse olla geneettisesti oma. Halusin vain ottaa kantaa nimim. NAINEN väitteeseen, että ko. parit eivät lapsia halua. Suurin osa ihmisistä lapsia kuitenkin haluaa elämänsä jossain vaiheessa...
Itsekin olin varma valinnaisesta lapsettomuudesta aina 38 ikävuoteen saakka, kunnes tapasin ihmisen, joka TODELLAKIN kolahti. Vannoutuneesta lapsettomasta on tullut onnellinen kahden lapsen äiti.

 

[-]

Mutta tosiasia on myöskin se, että homoksi/lesboksi syntyminen/kasvaminen ei ole ihmisen TIETOINEN valinta, vaan asia, jolle ihminen ei itse voi mitään.

KYLLÄ ON! Ei homoksi synnytä!!!

 

[vieras]

Ihan sama minulle.

Onneksi et itse tiedä, mistä kaikesta ihanasta jäät paitsi. Sitä mitä ei tiedä, ei välttämättä osaa kaivatakaan.

Joo, samaa mieltä. Jos ei ole omaa lasta ei oikeasti saa koskaan kokea suurinta mahdollista rakkautta. Oma lapsi kun ei ole sama asia kuin kuka tahansa lapsi eikä muiden lasten perusteella voi päätellä suhdetta mahdolliseen omaan lapseen. Jos mulla ei olis lapsia niin kokisin jääneeni paitsi tärkeimmästä kokemuksesta elämässäni.

Mutta jos oikeasti ei usko olevansa hyvä vanhempi lapselle niin parempi on olla ilman. Tunnen ihmisiä jotka ovat niin itsekkäitä että on tosiaan ihan oikein että eivät ole lapsia tehneet.

Suurinta mahdollista rakkautta...? Kyllä minä lastani rakastan ja on ihanaa kuulla kun hän sanoo rakastavansa myös, mutta ei se nyt niin ihmeellistä ole kuin sanotaan. Enemmän sitä paskaa tulee lapsen kanssa niskaan kuin niitä ihmeellisiä rakkauden tunteita. Illalla kun se nukahtaa vihdoin, rääyttyään ja kiukuteltuaan päivän niin että naapurit jo melkein tekee lastensuojeluilmoituksen ja palstamammat ja ystävät arvostelee mun äitiyttäni, ja sitä katsoo siellä sängyssä, on se niiiin suloinen...mutta seuraavana aamuna kun se herää, ihan liian aikaisin ja alkaa saman menon, ne lämpimät tunteet ovat muisto vain jos sitäkään.

Eli jos olisin tiennyt sen mitä tuleman pitää ja varsinkin suomalaisen yhteiskunnan asettamat paineet äitiydelle, en olisi lasta "tehnyt". Ei kai kaikista ole äideiksi ja kestämään kaikkea mitä se tuo tullessaan, itse kai olen sitten myös itsekäs kakara :kieh: Mutta kunnioitettavampaa se on tunnustaa ENNEN kuin se lapsi on maailmassa.

 

[janni]

Suurinta mahdollista rakkautta...? Kyllä minä lastani rakastan ja on ihanaa kuulla kun hän sanoo rakastavansa myös, mutta ei se nyt niin ihmeellistä ole kuin sanotaan. Enemmän sitä paskaa tulee lapsen kanssa niskaan kuin niitä ihmeellisiä rakkauden tunteita. Illalla kun se nukahtaa vihdoin, rääyttyään ja kiukuteltuaan päivän niin että naapurit jo melkein tekee lastensuojeluilmoituksen ja palstamammat ja ystävät arvostelee mun äitiyttäni, ja sitä katsoo siellä sängyssä, on se niiiin suloinen...mutta seuraavana aamuna kun se herää, ihan liian aikaisin ja alkaa saman menon, ne lämpimät tunteet ovat muisto vain jos sitäkään.

Eli jos olisin tiennyt sen mitä tuleman pitää ja varsinkin suomalaisen yhteiskunnan asettamat paineet äitiydelle, en olisi lasta "tehnyt". Ei kai kaikista ole äideiksi ja kestämään kaikkea mitä se tuo tullessaan, itse kai olen sitten myös itsekäs kakara :kieh: Mutta kunnioitettavampaa se on tunnustaa ENNEN kuin se lapsi on maailmassa.

Hienosti kirjoitettu! Olen kuullut muutaman muunkin tunnustavan, että jos olisi tiennyt, mitä tuleman pitää, olisi lapsenhankkiminen saanut jäädä. Mutta tottakai sitä lastaan rakastaa ja ei vaihtais pois, mutta ei se niin autuasta ole kuin väitetään.

 

[hei]

ja yleensä siihen on erittäin painavat ja hyvät syyt miksi ei lapsia halua. Hienoa, että noudataa sisäistä intuitiotaan!
Lasten kanssa voi olla rankkaa vaikka niitä kuinka haluisikin, voin vaan kuvitella mitä se olisi jos ei alunperin niin olisi täysillä mukana...

 

[Viblsp-]

Ei kai omituista sentään. Mutta ajattelen, ettei nainen tiedä, mistä jää paitsi.

 

[Nainen31v]

Ihan sama minulle.

Onneksi et itse tiedä, mistä kaikesta ihanasta jäät paitsi. Sitä mitä ei tiedä, ei välttämättä osaa kaivatakaan.

Joo, samaa mieltä. Jos ei ole omaa lasta ei oikeasti saa koskaan kokea suurinta mahdollista rakkautta. Oma lapsi kun ei ole sama asia kuin kuka tahansa lapsi eikä muiden lasten perusteella voi päätellä suhdetta mahdolliseen omaan lapseen. Jos mulla ei olis lapsia niin kokisin jääneeni paitsi tärkeimmästä kokemuksesta elämässäni.

Mutta jos oikeasti ei usko olevansa hyvä vanhempi lapselle niin parempi on olla ilman. Tunnen ihmisiä jotka ovat niin itsekkäitä että on tosiaan ihan oikein että eivät ole lapsia tehneet.

Suurinta mahdollista rakkautta...? Kyllä minä lastani rakastan ja on ihanaa kuulla kun hän sanoo rakastavansa myös, mutta ei se nyt niin ihmeellistä ole kuin sanotaan. Enemmän sitä paskaa tulee lapsen kanssa niskaan kuin niitä ihmeellisiä rakkauden tunteita. Illalla kun se nukahtaa vihdoin, rääyttyään ja kiukuteltuaan päivän niin että naapurit jo melkein tekee lastensuojeluilmoituksen ja palstamammat ja ystävät arvostelee mun äitiyttäni, ja sitä katsoo siellä sängyssä, on se niiiin suloinen...mutta seuraavana aamuna kun se herää, ihan liian aikaisin ja alkaa saman menon, ne lämpimät tunteet ovat muisto vain jos sitäkään.

Eli jos olisin tiennyt sen mitä tuleman pitää ja varsinkin suomalaisen yhteiskunnan asettamat paineet äitiydelle, en olisi lasta "tehnyt". Ei kai kaikista ole äideiksi ja kestämään kaikkea mitä se tuo tullessaan, itse kai olen sitten myös itsekäs kakara :kieh: Mutta kunnioitettavampaa se on tunnustaa ENNEN kuin se lapsi on maailmassa.

Kiitokset tästä vieras, tuli hyvä mieli ja nousi hymy huulille. En ottanut tosissani mutta ymmärrän pointtisi, onhan se aina oma lapsi vaikka riiviöltä välillä tuntuisikin

 

[Merengue]

Ihan sama minulle.

Onneksi et itse tiedä, mistä kaikesta ihanasta jäät paitsi. Sitä mitä ei tiedä, ei välttämättä osaa kaivatakaan.

Joo, samaa mieltä. Jos ei ole omaa lasta ei oikeasti saa koskaan kokea suurinta mahdollista rakkautta. Oma lapsi kun ei ole sama asia kuin kuka tahansa lapsi eikä muiden lasten perusteella voi päätellä suhdetta mahdolliseen omaan lapseen. Jos mulla ei olis lapsia niin kokisin jääneeni paitsi tärkeimmästä kokemuksesta elämässäni.

Mutta jos oikeasti ei usko olevansa hyvä vanhempi lapselle niin parempi on olla ilman. Tunnen ihmisiä jotka ovat niin itsekkäitä että on tosiaan ihan oikein että eivät ole lapsia tehneet.

Suurinta mahdollista rakkautta...? Kyllä minä lastani rakastan ja on ihanaa kuulla kun hän sanoo rakastavansa myös, mutta ei se nyt niin ihmeellistä ole kuin sanotaan. Enemmän sitä paskaa tulee lapsen kanssa niskaan kuin niitä ihmeellisiä rakkauden tunteita. Illalla kun se nukahtaa vihdoin, rääyttyään ja kiukuteltuaan päivän niin että naapurit jo melkein tekee lastensuojeluilmoituksen ja palstamammat ja ystävät arvostelee mun äitiyttäni, ja sitä katsoo siellä sängyssä, on se niiiin suloinen...mutta seuraavana aamuna kun se herää, ihan liian aikaisin ja alkaa saman menon, ne lämpimät tunteet ovat muisto vain jos sitäkään.

Eli jos olisin tiennyt sen mitä tuleman pitää ja varsinkin suomalaisen yhteiskunnan asettamat paineet äitiydelle, en olisi lasta "tehnyt". Ei kai kaikista ole äideiksi ja kestämään kaikkea mitä se tuo tullessaan, itse kai olen sitten myös itsekäs kakara :kieh: Mutta kunnioitettavampaa se on tunnustaa ENNEN kuin se lapsi on maailmassa.

Jätä ne yhteiskunnan paineet omaan arvoonsa. Nauti lapsestasi ihan omalla tavalla. Mun kristallipalloni sanoo, että teillä on kiva tulevaisuus. :wave:

 

[sai]

Mutta tosiasia on myöskin se, että homoksi/lesboksi syntyminen/kasvaminen ei ole ihmisen TIETOINEN valinta, vaan asia, jolle ihminen ei itse voi mitään.

KYLLÄ ON! Ei homoksi synnytä!!!

Ei ehkä synnytäkään. Geenitutkimuksissa homoseksuaalisuutta selittävää syytä ei ole vielä pystytty osoittamaan. Enkä myöskään näin väittänyt olevan. Mutta jos homoseksuaaliksi kasvetaan ja kehitytään esim. joidenkin tutkijoiden mukaan lapsuuden traumojen ja kokemusten vuoksi, niin kyseessähän on tiedostamaton valinta.
Vai oletko sitä mieltä, että ihminen lapsuudessaan vaan päättää, että hei, musta tulee isona homo?

 

[Joku vain]

Homous on ominaisuus ihmisessä, luonteenpiirre. Onko sillä väliä onko synnynnäistä vai ei?

 

[Rieputarallaa]

Jokaisen oma asia ja valinta, haluaako lapsia vai ei. Tuo asia ei ole mikään ihmisyyden tai naiseuden mitta. Musta on hienoa, että ap ei taivu hankkimaan lasta ympäristön painostuksesta, tai koska niin "kuuluu" toimia.

 

[vieras]

No, tuo kertoo vain, että olet vielä aika nuori ja kypsymätön, kyllä se vauvakuume vielä sinnekin rantautuu, ihan luonnollisesti.

 

[Nainen31v]

No, tuo kertoo vain, että olet vielä aika nuori ja kypsymätön, kyllä se vauvakuume vielä sinnekin rantautuu, ihan luonnollisesti.

Ööh, täytän parin viikon päästä 32-vuotta, olen lukenut tältä palstalta ettei näin vanhojen edes kannattaisi enää lähteä lapsia tekemään. Ristiriitaista!

 

[vieras]

No, tuo kertoo vain, että olet vielä aika nuori ja kypsymätön, kyllä se vauvakuume vielä sinnekin rantautuu, ihan luonnollisesti.

Ööh, täytän parin viikon päästä 32-vuotta, olen lukenut tältä palstalta ettei näin vanhojen edes kannattaisi enää lähteä lapsia tekemään. Ristiriitaista!

Moni on niin itseään, uraansa ja harrastuksiaan täynnä, että tälle ajatukselle ei anneta sijaa, vaikka on selvä, että biologisesti paras ikä tehdä lapset on sullakin jo olllut ja mennyt. Mutta voithan aina sitten 4-kymppisenä mennä koputtelemaan lapsettomuusklinikoiden ovia ja pillittämään, miten iski vauvakuume eikä vauvaa kuulu.

 

[hei]

näiden "emojen" lällätyksistä. Minusta on oikein hyvä valinta valita lapsettomuus. Elämän sisältöä saa muualtankin ja varmasti myös löytää tapoja olla tärkeä aikuinen lapselle/lapsille jos lapsista pitää.

 

[Nainen31v]

No, tuo kertoo vain, että olet vielä aika nuori ja kypsymätön, kyllä se vauvakuume vielä sinnekin rantautuu, ihan luonnollisesti.

Ööh, täytän parin viikon päästä 32-vuotta, olen lukenut tältä palstalta ettei näin vanhojen edes kannattaisi enää lähteä lapsia tekemään. Ristiriitaista!

Moni on niin itseään, uraansa ja harrastuksiaan täynnä, että tälle ajatukselle ei anneta sijaa, vaikka on selvä, että biologisesti paras ikä tehdä lapset on sullakin jo olllut ja mennyt. Mutta voithan aina sitten 4-kymppisenä mennä koputtelemaan lapsettomuusklinikoiden ovia ja pillittämään, miten iski vauvakuume eikä vauvaa kuulu.

Juu, en oo menossa, tiedän etten todellakaan halua lasta. Se että minulle puhkeaisi vauvakuume on yhtä todennäköistä kuin että päättäisin yht´äkkiä jättää kaiken ja muuttaa pysyvästi alkuasukasheimoon asumaan. Yhtä iso ratkaisu jota ei ihan vain tunteen perusteella tehdä. Pitää sitä nyt vähän miettiä! Päällimmäisenä syynä tosin on, että en TODELLAKAAN lasta halua!

 

[vieras]

Niin sitä moni nuorena vannoo, mutta ei tarvi kulua kuin pari vuotta, niin yhtäkkiä maailmaan ei muuta mahdutaan kuin se käärö.

 

[Nainen31v]

näiden "emojen" lällätyksistä. Minusta on oikein hyvä valinta valita lapsettomuus. Elämän sisältöä saa muualtankin ja varmasti myös löytää tapoja olla tärkeä aikuinen lapselle/lapsille jos lapsista pitää.

kiitos Suhtautumiseni lapsiin on aika neutraali, en koskaan muista ihastelleeni yhtäkään vauvaa/lasta mitenkään tyyliin: "ai kun söpö". Enhän tee niin muillekaan ihmisille. Lapset yleensä pitävät minusta ja minäkin niistä pieninä annoksina, en kuitenkaan usko että jaksaisin esimerkiksi olla päivää lastenvahtina, ei vaan ole mun juttu. Mutta tiedän että jollekin toiselle lapset ja perhe-elämä on se tarkoituksen tuova suuri juttu ja se on hienoa. Asia jota en itse voi ymmärtää mutta se on minun ongelmani etten ymmärrä, pääasia että jokainen on onnellinen omalla tavallaan

 

[vieras]

näiden "emojen" lällätyksistä. Minusta on oikein hyvä valinta valita lapsettomuus. Elämän sisältöä saa muualtankin ja varmasti myös löytää tapoja olla tärkeä aikuinen lapselle/lapsille jos lapsista pitää.

kiitos Suhtautumiseni lapsiin on aika neutraali, en koskaan muista ihastelleeni yhtäkään vauvaa/lasta mitenkään tyyliin: "ai kun söpö". Enhän tee niin muillekaan ihmisille. Lapset yleensä pitävät minusta ja minäkin niistä pieninä annoksina, en kuitenkaan usko että jaksaisin esimerkiksi olla päivää lastenvahtina, ei vaan ole mun juttu. Mutta tiedän että jollekin toiselle lapset ja perhe-elämä on se tarkoituksen tuova suuri juttu ja se on hienoa. Asia jota en itse voi ymmärtää mutta se on minun ongelmani etten ymmärrä, pääasia että jokainen on onnellinen omalla tavallaan

Sitä ei tiedä, miltä se vauvakuume tuntuu, ennen kuin sen itse kokee, ja kyllä se vielä sinnekin rantautuu, taitaa olla jo vähän rantautumassa, kun asia noin alkaa kiinnostaa.

 

[bdt]

Jokaisella on oikeus päättää haluaako elämässään lapsia vai ei. Naisilla siinä kuin miehilläkin.

 

[Rieputarallaa]

Mutta tosiasia on myöskin se, että homoksi/lesboksi syntyminen/kasvaminen ei ole ihmisen TIETOINEN valinta, vaan asia, jolle ihminen ei itse voi mitään.

KYLLÄ ON! Ei homoksi synnytä!!!

Kyllä muuten synnytään. Homous on geeneissä samalla tavalla kuin punatukkaisuus tai vasenkätisyys, se on ihan tieteellinen tosiasia.

 

[vieras]

Jokaisella on oikeus päättää haluaako elämässään lapsia vai ei. Naisilla siinä kuin miehilläkin.

On on, mutta jos se päätös ois tehty nuorena, niin aika harvoilla ois lapsia, paitsi niillä jotka vahingossa teininä pamahtaa paksuksi. Mutta monille tulee vähän myöhemmin se vauvakuume, mutta yleensä se tulee, vaikka kovin yrittää uhota, että ei mulle.