Miksi ihmeessä tuo imetys tuntuu olevan monille äideille suorastaan pyhä asia?!

Jalustalle nostamiseen vaan tuntuu täällä riittävän se, että sanoo imetyksen olevan hyvä, positiivinen asia.
Jo siitä vetäisee joku herneet nenään.

En mä tuollaista tarkoottanut vaan ihan selvää paskan niskaan kaatamista.

 

Niin on mullekin aivan sama kuinka kukin ruokkii lapsensa. Totta kai se on hyvä jos imetys onnistuu, siihen pyrin mahdollisten tulevien lasten kanssa.

Mulla on matalat nänninpäät, pitäisikö aloittaa venyttely jo varmuuden vuoksi vaikken raskaana olekkaan? :xmas:

Mulla oli kans ennen esikoista, siinähän ne veny..oikein huolella
Rintakumia ja tuttipullon tuttia pidin alkuun nännin päällä, että sai otteen.

Meillä oli rintakumi käytössä, mutta likka ei suostunut sitä imemään muuta kuin huijaamalla. Kun olisi pitänyt maito tulla heti eikä se kumin kautta tule. Sairaalassa huijaaminen onnistui hyvin, kun hoitaja tiputti tippoja maitoa tai sokerivettä likan suuhun. Kotona mulla olisi pitänyt olla ainakin yksi käsi lisää, että olisin saanut vauvan imemään, pidettyä ison rinnan pois vauvan naamalta, pidettyä kiemurteleva vauva paikoillaan samoin kuin rintakumi pysymään paikoillaan ja vielä tiputtamaan niitä huijaustippoja vauvan suuhun. Siinä itki lopulta keskellä yötä lapsen lisäksi äiti. Otin pullon käyttöön ja annoin pumpattua maitoa.

Kiitos tästä muistoja herättävästä kuvauksesta! :flower:

Tässä vauvakuumeen herättyä sitä huomaa haaveilevansa miten ihanaa olisi vain situa rauhassa sohvalla imettämässä pientä tuhisijaa... :heart: Mutta juu, vähän realismia peliin ja tuollaista se esikoisen kanssa kyllä oli. imetysken rauha ja harmonisuus olivat kaukana niiden ensimmäisten viiden viikon aikana kun yritettiin rintapumpun ja rintakumin avulla saada lapsi imemään... Puistatus nousee mieleen molemmista apuvälinaistä. :x

(yritän samalla unohtaa että kuopus alkoi heti imemään kunnolla )

 

Oikeesti todella kurjaa että ei saa omista imetyskokemuksistaan kertoa, kun on jo nostamassa itseään jalustalle.

 

Ja toi syyllistäminen on oikea muotisana... No kyllä kai sitä voi mielipiteensä sanoa, jos joku siitä syyllistyy, niin se on syyllistyjän oma tunnereaktio.

Juurikin näin.

joten tälleen voi pyyhkiä vastuunsa kohdella toisia ihmisiä kivasti?

 

Tää on niin omituista.

Jos tykkää imettää, maitoa tulee hyvin ja imettää pitkään, se luetaan itsekehuksi ja jalustalle nostamiseksi. Imettämisestä ei saa olla ylpeä, eikä saa olla sitä mieltä, että se on parempi vaihtoehto kuin pullon antaminen.

Olisikohan korvikkeiden antajilla sittenkin jotain hampaan välissä? Miksi imetys on yhtäkkiä "täydellisten äitien" homma, hemmetti sehän ON luonnollinen asia.

Jos maitoa ei oikeasti tule, niin tietty korviketta kehiin. Uskon vain, että monella se imetys olisi onnistunut, jos olisi joko saanut enemmän tietoa ja apua, tai jos olisi ollut tarpeeksi tahtoa ja jaksamista.

 

Kyllä musta kuitenkin tuntuu, että imetys on rankempi juttu kaikille niille, jotka EIVÄT imetä.

Mä olen hyvin pitkälle samaa mieltä. Mä olen ite imettäny kauan ihan laiskuuttani, ei tarvinnu pestä pulloja tai heräillä yöllä tai pakata eväitä matkoille...

oletkin NIIN täydellinen äiti että. huokaus, opeta mua, opeta?

Ja tämä taas todisti väitteeni oikeaksi . Imetyksestä enemmän ongelmia kokevat ihan jotkut muut kuin imettäjät. Jalustalle nostamisenkin hoitavat ihan ne samat imettämättömät tyypit .

Onneksi. Ei ite tarvii sitäkään :saint:.

Mä en nosta ketään jalustalle sellaisen asian kuin lapsen ruokkimisen takia.

Kuinkahan monta kertaa täällä on ollut aloitus jossa haukutaan ei-imettäneitä äitejä...? Aika monta ja niissä ne imettäjät nostavat ihan itte ittensä jalustalle.

Sanoinko jossakin kohtaa, että juuri sinä teit niin ja näin? Näytätkö mullekin sen, kun en löydä....

Mutta on se kumma, jos joku sanoo tekevänsä näin, niin siihen tulee veemäinen sarkastinen vastaus NIIN täydellisenä olemisesta.

Ja missä vaiheessa olen itsenikään minnekään nostanut? Jos en kokenut imetystä hankalaksi asiaksi, niin miksi mun pitäisi sellaisesta voivotella? Ja joo, meilläkin ole ekan kanssa rintakumit käytössä koko ajan. Toisen kanssa vasta tajusin, että tosiaan ekan imetys olisi helpomminkin voinut mennä. Mutta kyse olikin MUN kokemukseni asiasta. Sama juttu kuin missä tahansa, toisen mielestä sadesäällä ulkoilu on kivan virkistävää mutta mun mielestä rasittavaa palelemista nihkeissä vaatteissa.

 

Oikeesti todella kurjaa että ei saa omista imetyskokemuksistaan kertoa, kun on jo nostamassa itseään jalustalle.

Mä edelleen tarkoitan niillä ittensä jalustalle nostavilla niitä jotka kaatavat paskaa ei-imettävien äitien niskaan.

 

Oikeesti todella kurjaa että ei saa omista imetyskokemuksistaan kertoa, kun on jo nostamassa itseään jalustalle.

Näinhän se on. Ei uskalla sanoa korviketta antavalle kaverille, jolla on samanikäinen lapsi, että imettää vielä. Sama pätee raskaaksituloon: pitäisi aina muistaa vastata ympäripyöreästi että "menihän siinä tovi" kun joku kysyy kauanko yrititte vauvaa, vaikka oikeasti tärppäsi samantien.

Vaikka vaan vastaa kysyttäessä, sen kummemmin hehkuttamatta tai itseään jalustalle nostamatta, niin aina joku siitä loukkaantuu.

 

Oikeesti todella kurjaa että ei saa omista imetyskokemuksistaan kertoa, kun on jo nostamassa itseään jalustalle.

Näinhän se on. Ei uskalla sanoa korviketta antavalle kaverille, jolla on samanikäinen lapsi, että imettää vielä. Sama pätee raskaaksituloon: pitäisi aina muistaa vastata ympäripyöreästi että "menihän siinä tovi" kun joku kysyy kauanko yrititte vauvaa, vaikka oikeasti tärppäsi samantien.

Vaikka vaan vastaa kysyttäessä, sen kummemmin hehkuttamatta tai itseään jalustalle nostamatta, niin aina joku siitä loukkaantuu.

tällä naisella on empatiakykyä. juuri näin toimitaan eli ei turhaan syyllistetä toisia ja omataan hyvät käytöstavat.

 

Minä luulen, että osana tätä syyllistymistä on juurikin tämä imetysmyönteisyys (mikä onkin suurenmoinen asia). Mutta tämän imetysmyönteisyyden lisäksi voisi ottaa myös enemmän huomioon meitä joilla se imetys ei ole syystä tai toisesta onnistunut. Hyvin harvoin on löytynyt lehdistä juttua siitä kun imetys ei onnistu. Minä kun olisin kaivannut ns. synninpäästöä näiden äidinmaito on lapselle parasta juttujen lisäksi.

Puhun siis vain omasta puolestani ja omista kokemuksistani. Tiedän, että otan vähän liian herkästi itseeni näistä jutuista, siitä huomaa kuinka arka tämä aihe voi olla. Monesti juuri tästä syystä nämä ketjut tuppaavat menemään tappeluiksi. Imettämisessä onnistuneet eivät välttämättä ymmärrä aina miltä nämä imetys luo siteen vauvaan-jutut voivat tuntua hänestä joka on joutunut korvikkeeseen tyytymään. Pulloruokkijat tuntevat, että joutuvat puolustautumaan, joka johtaa siihen että imettävät puolustautuvat vastaan ja näin ollaankin oravanpyörässä.

Mutta toisaalta ehkä on niin, että kun 70-luvulla oli hyvin imetysvastaista ja imetys -eli imettämättömyys-oli jopa tasa-arvo kysymys, niin nyt on julkinen keskustelu vielä siinä vaiheessa, että oletetaan olevan tärkeää muokata asenteita imetysmyönteiseksi, jotta kaikki edes yrittäisi. Siis koitetaan saada asenteet muuttumaan "imetys on hankalaa ja sitovaa" asenteesta "imetys on luonnollinen tapa ruokkia lapsi"
Toi loppu on niin totta! Kaikki tuntee tarvetta puolustaa näkemystään ja omaa valintaansa toisin tehneet kokee sen hyökkäyksenä.

 

Ja toi syyllistäminen on oikea muotisana... No kyllä kai sitä voi mielipiteensä sanoa, jos joku siitä syyllistyy, niin se on syyllistyjän oma tunnereaktio.

Juurikin näin.

joten tälleen voi pyyhkiä vastuunsa kohdella toisia ihmisiä kivasti?

Kyllä sitä aikuisen ihmisen pitää jotain vastuuta itsestäänkin kantaa. Jokainen vastaa itse omista tunteistaan. Niin se vaan on, kaikkea vastuuta ei voi ulkoistaa.

 

Miksi imetys on yhtäkkiä "täydellisten äitien" homma, hemmetti sehän ON luonnollinen asia.

Tää oli hyvin tiivistetty! Maailman luonnollisimman asian tekemisestä tehdään jalustalle nousemista! Juuri noin se on!

 

Ja toi syyllistäminen on oikea muotisana... No kyllä kai sitä voi mielipiteensä sanoa, jos joku siitä syyllistyy, niin se on syyllistyjän oma tunnereaktio.

Juurikin näin.

joten tälleen voi pyyhkiä vastuunsa kohdella toisia ihmisiä kivasti?

Kyllä sitä aikuisen ihmisen pitää jotain vastuuta itsestäänkin kantaa. Jokainen vastaa itse omista tunteistaan. Niin se vaan on, kaikkea vastuuta ei voi ulkoistaa.

tietenkin kantaa, mutta miksi pitää olla tietentahtoen toiselle ilkeä? silleenkö kotona on kasvatettu? että saa puhua mitä sylki suuhun tuo? en opeta ainakaan lapsiani niin.

 

Ja toi syyllistäminen on oikea muotisana... No kyllä kai sitä voi mielipiteensä sanoa, jos joku siitä syyllistyy, niin se on syyllistyjän oma tunnereaktio.

Juurikin näin.

joten tälleen voi pyyhkiä vastuunsa kohdella toisia ihmisiä kivasti?

Kyllä sitä aikuisen ihmisen pitää jotain vastuuta itsestäänkin kantaa. Jokainen vastaa itse omista tunteistaan. Niin se vaan on, kaikkea vastuuta ei voi ulkoistaa.

Edelleen juurikin näin.
Ei tarvi mielistellä eikä valehdella muille, ettei vaan tulis kenellekään paha mieli. Kyllä se on jokaisen hyväksyttävä, että on ihmisiä, jotka ei ole tehnyt heidän kanssaan samaa valintaa ja kuka siitä syyllistyy, saa syyttää vaan itseään.

 

Kyllä musta kuitenkin tuntuu, että imetys on rankempi juttu kaikille niille, jotka EIVÄT imetä.

Mä olen hyvin pitkälle samaa mieltä. Mä olen ite imettäny kauan ihan laiskuuttani, ei tarvinnu pestä pulloja tai heräillä yöllä tai pakata eväitä matkoille...

Etkö sinä imettänytkään siksi, että se on asia, jonka vain ÄITI voi tehdä ja VAIN siten voi saada tunnesiteen lapseen, se on osa äitiyttä, ÄIDILLÄ ja lapsella on erilainen yhteys kun lapsella ja kenelläkään muulla, koska lapsi tuntee äidin sydämenlyönnit, äänen, rytmin jne ja kun imetys on tunnepitoinen juttu, koska siinä on kyse niin paljosta muusta kuin ruuasta?

Ihan omaa laiskuuttasi vain sitten imetitkin, vaikka esität täydellistä äitiä, ainoaa, oikeaa ihmistä lapsellesi

 

Miksi imetys on yhtäkkiä "täydellisten äitien" homma, hemmetti sehän ON luonnollinen asia.

Tää oli hyvin tiivistetty! Maailman luonnollisimman asian tekemisestä tehdään jalustalle nousemista! Juuri noin se on!

Montakohan kertaa mä olen jo tähän ketjuun kirjoittanut, että keitä tarkoitin kun puhuin niistä ittensä jalustalle nostavista...? En viitti enää vaivautua kirjoittamaan samaa asiaa eli heippa vain teille. :wave:

 

joten tälleen voi pyyhkiä vastuunsa kohdella toisia ihmisiä kivasti?

Kyllä sitä aikuisen ihmisen pitää jotain vastuuta itsestäänkin kantaa. Jokainen vastaa itse omista tunteistaan. Niin se vaan on, kaikkea vastuuta ei voi ulkoistaa.

tietenkin kantaa, mutta miksi pitää olla tietentahtoen toiselle ilkeä? silleenkö kotona on kasvatettu? että saa puhua mitä sylki suuhun tuo? en opeta ainakaan lapsiani niin.

Onko "kohdella tisia kivasti" sama kun "olla aina samaa mieltä" tai "jättää eriavä kantansa kertomatta, ettei kenellekään tule paha mieli". Mites kun nyt kuitenkin tuon syylistämisen lisäksi toinen päivän muotisana on "kiltin tytön syndrooma"...

 

Hakasinpa korvikemutsien sivuilta tämmöisen tekstin Teksti on pitkä, mutta minusta aivan loistava!!

"Imetysviikko 2008 Suomessa - Äitiys takaisin äideille

Imetyksen tuki ry vaatii äitiyttä takaisin äideille lääkäreiltä, neuvoloilta, opettajilta, tavoiteohjelmilta, suositusten laatijoilta, hyvää tarkoittavilta naapureilta ja kaikilta muiltakin äitien esineellistäjiltä.

Lokakuun 13. - 19. vietetään Pohjoismaissa Maailman imetysviikkoa teemalla "Äiti on tärkeä". Imetyksen tuki ry kohtaa päivittäin äitejä, jotka kokevat olevansa hukassa heihin kohdistuvien vaatimusten kanssa. Imetys on vain yksi äitiyden "täytyy haluta ja täytyy osata" -alueista, mutta sellaisena edustava. Äideille on jo piirilääkäri Lönnrotin ajoista painotettu, että lapsia on imetettävä . Samalla on yritetty taivuttaa äidin ja vauvan välistä yksilöllistä, sukupolvelta toiselle luontevasti siirtyvää imettämisen käytännön taitoa kellojen ja aikataulujen tahtiin. Ei ole riittänyt, että imettää, vaan se on tehtävä niinkuin lääkäri määrää.

Nyt 2000-luvulla tunnustetaan, että tämä tie on aiheuttanut sukupolvittain imetyskatastrofeja: ehtyneitä maitoja ja itsensä epäonnistuneeksi tuntevia äitejä. Uuden tutkimuksen myötä on palattu juurille ja löydetty imetyksen ehkä määrittävimmäksi tekijäksi äidin ja vauvan hyvä mieli ja sen tuottama hellyyshormoni oksitosiinin vaikutus.

Imetysviikon myötä Imetyksen tuki ry julistaakin kaikenlaisen imetyspainostamisen ja kaikille käypien ohjeiden jakamisen tästedes pannaan. Tärkeintä äitien tukemista on luottaa heihin ja antaa heidän olla rauhassa vauvojensa kanssa. Konkreettista tukea, kokemusten jakamista ja vastauksia kysymyksiin annetaan, kun niitä pyydetään, esimerkiksi Imetystukipuhelimessa."

 

Miksi imetys on yhtäkkiä "täydellisten äitien" homma, hemmetti sehän ON luonnollinen asia.

Tää oli hyvin tiivistetty! Maailman luonnollisimman asian tekemisestä tehdään jalustalle nousemista! Juuri noin se on!

Montakohan kertaa mä olen jo tähän ketjuun kirjoittanut, että keitä tarkoitin kun puhuin niistä ittensä jalustalle nostavista...? En viitti enää vaivautua kirjoittamaan samaa asiaa eli heippa vain teille. :wave:

Mutta missä ne paskaa niskaan kaatavat imettäjät nytkin on?

 

Mä olen ainakin huomannut, että monet ei-imettävät ottaa todella herkästi itseensä näissä imetyskeskusteluissa. Uskon, että he tuntevat pienen piston sydämessään, koska ihmisen, joka on täysin sinut itsensä ja valintojensa kanssa, ei tarvitse syytellä muita eikä liioin puolustella itseään. Koskaan en ole täälläkään lukenut ei-imettävän äidin kirjoittavan, että vauvalle äidinmaito on parasta, vaan aina kijoitellaan vain siitä, miten meidän Matti tai Maija ainakin on niin terve. Faktat on faktoja ja mutu on mutua, niistä on todella turha täällä vääntää.
Mitä syyllistämiseen tulee niin kyse on useimmiten tosiaan syyllistymisestä, kuten joku täällä jo fiksusti kirjoitti. Tuolla reaalimaailmassa harvemmin (tämä tosin mutua, koska en voi puhua muuta kuin omasta kokemuksestani omassa lähipiirissäni) saadaan verisiä riitoja aikaan lasten hoitamisesta vaan ainakin oman kokemukseni mukaan tuetaan myös erilaisia valintoja, kuin mitä itse on tehnyt.

 

Amen to this, brother B)

halleluuja myös ;0)

 

joten tälleen voi pyyhkiä vastuunsa kohdella toisia ihmisiä kivasti?

Kyllä sitä aikuisen ihmisen pitää jotain vastuuta itsestäänkin kantaa. Jokainen vastaa itse omista tunteistaan. Niin se vaan on, kaikkea vastuuta ei voi ulkoistaa.

tietenkin kantaa, mutta miksi pitää olla tietentahtoen toiselle ilkeä? silleenkö kotona on kasvatettu? että saa puhua mitä sylki suuhun tuo? en opeta ainakaan lapsiani niin.

Onko "kohdella tisia kivasti" sama kun "olla aina samaa mieltä" tai "jättää eriavä kantansa kertomatta, ettei kenellekään tule paha mieli". Mites kun nyt kuitenkin tuon syylistämisen lisäksi toinen päivän muotisana on "kiltin tytön syndrooma"...

jos kamusi uskoo jeesukseen, niin et kai tahallaan pilkkaa hänen kuullen jeesusta? näin käyttäytyy siis fiksu ihminen. eli kun tietää, että jokin asia on arka ja henkilökohtainen toiselle ja hän voi vaikka itkeä sitä öisin, niin miksi pitäisi olla vielä ilkeä?

 

Meillä oli rintakumi käytössä, mutta likka ei suostunut sitä imemään muuta kuin huijaamalla. Kun olisi pitänyt maito tulla heti eikä se kumin kautta tule. Sairaalassa huijaaminen onnistui hyvin, kun hoitaja tiputti tippoja maitoa tai sokerivettä likan suuhun. Kotona mulla olisi pitänyt olla ainakin yksi käsi lisää, että olisin saanut vauvan imemään, pidettyä ison rinnan pois vauvan naamalta, pidettyä kiemurteleva vauva paikoillaan samoin kuin rintakumi pysymään paikoillaan ja vielä tiputtamaan niitä huijaustippoja vauvan suuhun. Siinä itki lopulta keskellä yötä lapsen lisäksi äiti. Otin pullon käyttöön ja annoin pumpattua maitoa.

Tutun kuullosta. Ja pakko ihan sanoa, että mulla on niin ihana mies joka kannusti jatkamaan kun ite olin valmis luovuttaan Että meillä se pyhimysarvon saapi se
No, tulevan kannalta vinkki..purista rintakumi täyteen maitoa ja sitten vasta suuhun

Meillä oli myös rintakumi käytössä. Rinnoista tuli välillä verta ja välillä nännit oli rintakuminkin kanssa (ilman kumia ei kannattanut edes kuvitella imettävänsä ) niin kipeät että kyyneleet valui silmistä kivusta kun vauva hanakasti otti rinnan suuhun ja imasi. Sellasella hetkellä ei todellakaan tehnyt mieli imettää ja korviketta sitten annoin.
Mutta mulle oli itselleni tärkeää yrittää (ehkä liian pitkällekin) imettämisen onnistumista. Vasta kun vauva oli lähemmäs puoli vuotta alkoi meillä imetys sujua ilman ongelmia.
Ja olen tyytyväinen että olin niin jääräpäinen ja typerä että jaksoin kiduttaa itseäni niin kauan että sain kokea onnistuneen imetyksen tunteen.
Mutta jos seuraavan kanssa näyttää tulevan samanalista taistoa niin enpä taida jaksaa nähdä vaivaa itseni kiduttamisella vaikka se imetys minulle olikin tärkeää (ja on edelleen).

Uskon, että niiden imetyksessä onnistuneiden joukossa on häviävän pieni joukko niitä "itsensä jalustalle nostajia". Valtaosalle tuskin on mitään väliä miten muut lapsensa ruokkii.

 

Mä kyllä imetin ihan sen takia että lapsi sais ruokaa. Sitten kun se totes saaneensa tarpeeks tissiä vaihdettiin pulloon ja korvikkeeseen. En edes tunne huonoa omaatuntoa, enkä syyllisyyttä. Hahaa! Kiinteitäkin aloitetiin 4 kk iässä. Toinen hahaa! Mulla ja lapsella on jopa erinomaisen läheiset välit.

 

Ja toi syyllistäminen on oikea muotisana... No kyllä kai sitä voi mielipiteensä sanoa, jos joku siitä syyllistyy, niin se on syyllistyjän oma tunnereaktio.

Juurikin näin.

joten tälleen voi pyyhkiä vastuunsa kohdella toisia ihmisiä kivasti?

Kyllä sitä aikuisen ihmisen pitää jotain vastuuta itsestäänkin kantaa. Jokainen vastaa itse omista tunteistaan. Niin se vaan on, kaikkea vastuuta ei voi ulkoistaa.

tietenkin kantaa, mutta miksi pitää olla tietentahtoen toiselle ilkeä? silleenkö kotona on kasvatettu? että saa puhua mitä sylki suuhun tuo? en opeta ainakaan lapsiani niin.

Mitä se tieten tahtoin ilkeys sitten on? Antaisitko esimerkin?

Kun tuntuu tosiaan siltä, että ei-imettävän äidin läsnäollessa ei uskalla nykyään edes mainita imettävänsä (vaikka kysyttäisiin), saatikka imettää, ettei toiselta äidiltä pääse itku ja pian on palstalla avaus siitä miten kaveri oli NIIN ilkeä vaikka TIETÄÄ ettei häneltä onnistunut imetys.