Alkuperäinen kirjoittaja winhis:
Ai äitiyttä arvostetaan? Musta tämä kyllä menee niin, että mikään ei riitä, nimenomaan äitinä; miksiköhän niin moni tuntee syyllisyyttä epäonnistuneen imetyksen takia? Äiti ei saa menettää hermoja, muut äidit hyökkää sutena kimppuun pienimmästäkin asiasta. Jos komennat, olet paska äiti, jos et komenna, olet paska äiti. Jos meidän lapset kasvatetaan eri tavalla kuin teidän, niin johan sipistään ja supistaan. Äiti ei saa käydä töissä, koko perhe asuu vaikka yhdessä huoneessa, kunhan lasta ei viedä hoitoon alle kolme veenä, voihan parvekkeellakin kasvattaa omat perunat niin säästyy rahaa. Tutkimus sitä ja tutkimus tätä, eikö kukaan osaa vaan ELÄÄ, siinä ne lapset kulkee mukana. Mä inhoan sellaisia sanoja kuin "vanhemmuus", "suositus", "tutkimusten mukaan...", "vuorovaikutus"....
Äitiyttä ja naiseutta arvostavat kaikkein vähiten juuri naiset. Tuskin miehet ajattelee "onkohan toi täysimettänyt puoli vuotta" kenestäkään naisesta, vaan oikeasti näkevät naisen, äidin ja IHMISEN (ihmisiä nimittäin me äiditkin ollaan).
Se, että imetystä ja kotona olemista lasten kanssa arvostetaan (ja ylipäätänsä lasten hankkimista) on mun mielestä äitiyden arvostusta.
Mä vaa elän, ja laps kulkee mukana, mutta se, mikä mun mielestä on vaa elämistä on monen muun mielestä hörhöilyä, sen takia välillä kaivetaan tutkimuksia kehiin jotta asioista voidaan keskustella. Se, mikä muiden mielestä mahtuu normaalin kasvatuksen rajoihin saattaa mun korviin kuulostaa lasten hylkäämiseltä, heitteille jätöltä, itsekeskeisyydeltä ja itsekkyydeltä.
Lasten kuuluu kulkea siinä sivussa; lasten tulo EI tarkoita pakollisia, tuhansien eurojen investointeja rattaisiin, pulloihin, tutteihin, sittereihin, korvikkeeseen, vaippoihin, valmisruokapurkkeihin... Lasten tulo tarkoittaa sitä, että äidin (ja isän, mutta alussa lähinnä äidin) pitää olla lastensa "käytettävissä", aivan kuten hän on ehkä ennen ollut työnantajansa, äitinsä, siskonsa, serkkunsa tai kaverinsa "käytettävissä" (eli siis on ollut osa yhteiskuntaa ja auttanut ihmisiä omien voimavarojensa mukaan).