H
henriikka73
Vieras
Heissan!
Ollaan oltu reissun päällä ja pikaisesti tuossa lueskelin kuulumisenne. Ultrassa on moni käyny ja mukavia kuulumisia sieltä suunnalta enimmäkseen - kiva juttu
Sachalle ja muillekin voisin nyt kertoa oman ultrakokemukseni tarkemmin - aiemmin kuittasin sen lyhyesti kun en jaksanut kaiken hässäkän jälkeen alkaa sitä selvittään..
Eli kävin siis ensin kaupungin tarjoamassa np-ultrassa. Käynnistä jäi pelkkiä kysymysmerkkejä ja epävarmuutta, turvotus oli 2.1-2.6 ja pääperämitta vastasi silloin viikkoja 12. Turvotuksen ylärajahan määräytyy sikiön koon mukaan, eli mitä vanhempi/pidempi sikiö on, sitä korkeampi on turvotuksen yläraja. Se, miten kätilö kommentoi tulosta, oli hyvin sekavaa eikä meille jäänyt ollenkaan selkeää kuvaa tilanteesta. Toisaalta sikiö oli kasvot ultraan päin, ei hirveästi suostunut liikkumaan niin, että asento olisi ollut suotuisa mittausta ajatellen. No, sekavin fiiliksin menimme sitten veriseulaan. Tulosten odottaminen alkoi tuntua piinalliselta, joten teimme päätöksen: menemme yksityiselle lääkärille, (Femedaan, Bruno Cacciatorelle) varmistamaan mikä on tilanne. Tässä vaiheessa olimme varautuneet huonoihin uutisiin, mutta ainakin saisimme varmuuden asiasta. Emme edes kertonee Brunolle aiemmasta käynnistä ja niskaturvotusmittauksen tuloksesta ennen kuin hän oli tutkinut minut ja sikiön. Tulos olikin päinvastainen: Niskaturvotus 1.4 ja sikiön koko 0,6 mm pienempi kuin kaksi päivää aiemmin! Emme olleet uskoa todeksi tätä, ja kerroimmekin tässä vaiheessa millaisia lukuja olimme kaksi päivää aiemmin saaneet. tässä vaiheessa Bruno alkoi tutkia uudelleen, ja mittaukset olivat 1.1-1.4. Hän sanoi, että kaikki on siltä osin kunnossa eikä meidän tarvitse olla huolissamme aiemmista tuloksista, ne eivät kuulemma voineet olla mitenkään mahdollisia. lisäksi hän tutki vauvelia muutenkin, 4D-laitteilla hän pystyi näkemään sormet, sydämen neljä lokeroa, nenäluun ym. ja arviomaan jo sukupuolen
Ette arvaa ketkä oli onnellisia! Kahden päivän painajainen ja epävarmuus oli ohi! Kun sitten Brunon mittaukset yhdistettiin veriseulan tuloksiin, saimme riskiluvuksi 1:6500, kun aiemmilla mittauksilla riskisuhde olisi ollut 1:30!!!! Eli näissä tutkimuksissa tulee todella paljon vääriä hälytyksiä, toisaalta kaikki ei kromosomihäiriöt paljastu seulassa. Sachalle suosittelen lämpimästi, että jos vähänkin asia vaivaa, niin yksityiselle hakemaan varmuutta asiaan. Minä ainakin luotan tuhat kertaa enemmän siihen mitä Bruno kokemuksellaan ja todella huippulaitteillaan sai selville, kuin kaupungin kätilön tutkimuksiin - jotka nekin varmaan useinmiten osuu oikeaan. Kuten jo kerroin, sikiö ei ollut edullisessa asennossa mittausta ajatellen mutta kätilö omalla epäselvällä selityksellään sai meidät todella huolestuneiksi...Eli ei kannata heittää kirvestä kaivoon jos tulokset hälyyttää - kaikista hälytyksistä suurin osa on vääriä!
Tässäpä romaania teille luettavaksi
Nyt kaikki muuten hyvin, mutta menkkamaisia kipuja jonkin verran ja ne hieman huolestuttaa. Mites muilla, onko vastaavia?
henriikka ja ötökkä 13+1
Ollaan oltu reissun päällä ja pikaisesti tuossa lueskelin kuulumisenne. Ultrassa on moni käyny ja mukavia kuulumisia sieltä suunnalta enimmäkseen - kiva juttu
Eli kävin siis ensin kaupungin tarjoamassa np-ultrassa. Käynnistä jäi pelkkiä kysymysmerkkejä ja epävarmuutta, turvotus oli 2.1-2.6 ja pääperämitta vastasi silloin viikkoja 12. Turvotuksen ylärajahan määräytyy sikiön koon mukaan, eli mitä vanhempi/pidempi sikiö on, sitä korkeampi on turvotuksen yläraja. Se, miten kätilö kommentoi tulosta, oli hyvin sekavaa eikä meille jäänyt ollenkaan selkeää kuvaa tilanteesta. Toisaalta sikiö oli kasvot ultraan päin, ei hirveästi suostunut liikkumaan niin, että asento olisi ollut suotuisa mittausta ajatellen. No, sekavin fiiliksin menimme sitten veriseulaan. Tulosten odottaminen alkoi tuntua piinalliselta, joten teimme päätöksen: menemme yksityiselle lääkärille, (Femedaan, Bruno Cacciatorelle) varmistamaan mikä on tilanne. Tässä vaiheessa olimme varautuneet huonoihin uutisiin, mutta ainakin saisimme varmuuden asiasta. Emme edes kertonee Brunolle aiemmasta käynnistä ja niskaturvotusmittauksen tuloksesta ennen kuin hän oli tutkinut minut ja sikiön. Tulos olikin päinvastainen: Niskaturvotus 1.4 ja sikiön koko 0,6 mm pienempi kuin kaksi päivää aiemmin! Emme olleet uskoa todeksi tätä, ja kerroimmekin tässä vaiheessa millaisia lukuja olimme kaksi päivää aiemmin saaneet. tässä vaiheessa Bruno alkoi tutkia uudelleen, ja mittaukset olivat 1.1-1.4. Hän sanoi, että kaikki on siltä osin kunnossa eikä meidän tarvitse olla huolissamme aiemmista tuloksista, ne eivät kuulemma voineet olla mitenkään mahdollisia. lisäksi hän tutki vauvelia muutenkin, 4D-laitteilla hän pystyi näkemään sormet, sydämen neljä lokeroa, nenäluun ym. ja arviomaan jo sukupuolen
Ette arvaa ketkä oli onnellisia! Kahden päivän painajainen ja epävarmuus oli ohi! Kun sitten Brunon mittaukset yhdistettiin veriseulan tuloksiin, saimme riskiluvuksi 1:6500, kun aiemmilla mittauksilla riskisuhde olisi ollut 1:30!!!! Eli näissä tutkimuksissa tulee todella paljon vääriä hälytyksiä, toisaalta kaikki ei kromosomihäiriöt paljastu seulassa. Sachalle suosittelen lämpimästi, että jos vähänkin asia vaivaa, niin yksityiselle hakemaan varmuutta asiaan. Minä ainakin luotan tuhat kertaa enemmän siihen mitä Bruno kokemuksellaan ja todella huippulaitteillaan sai selville, kuin kaupungin kätilön tutkimuksiin - jotka nekin varmaan useinmiten osuu oikeaan. Kuten jo kerroin, sikiö ei ollut edullisessa asennossa mittausta ajatellen mutta kätilö omalla epäselvällä selityksellään sai meidät todella huolestuneiksi...Eli ei kannata heittää kirvestä kaivoon jos tulokset hälyyttää - kaikista hälytyksistä suurin osa on vääriä!
Tässäpä romaania teille luettavaksi
henriikka ja ötökkä 13+1