Marraskuun masuasukit 2014 *maaliskuussa*

Vanhempien/sukulaisten reagointi vauvauutisiin: Minun sisaruset tietävät jo ja ovat tosi onnellisia meijän puolesta. Osaavat kuitenkin suhtautua realisesti siihenkin mahdollisuuteen, ettei kaikki välttämättä mene hyvin. Mutta toivottavasti menee - ja meneekin niin kauan kunnes toisin todistetaan! Isäni on kuollut ja äidin kanssa en ole ollut enää vuosiin väleissä. Anoppi ei halua mieheni tekevän enempää lapsia eri naiselle (Miehelläni on siis edellisestä liitosta yksi lapsi.) Eli sieltä ei todellakaan ole riemunkiljahduksia odotettavissa. Mutta sen sijaan appiukko tulee varmasti olemaan mielissään =)

Elämäntilanteesta sen verran, että minun kahdella vanhemmalla sisaruksella on lapsia ja yhdellä ei. Kaikki ovat ja tulevat olemaan arvokkaana tukena miehen lisäksi kun minulla ei semmoista ns. äitihahmoa ole. Tai no on työkavereissa paljon vanhempia naisia, joilla on samanikäisiä lapsia kuin minä Ne on ihania kun huolehtivat ja antavat vinkkejä =) Nuoremmissa työkavereissa ja muissa kavereissa on tasaisesti sekä lapsellisia että lapsettomia. Tai no itse asiassa nyt on työpaikalla liikkeellä oikea odotusbuumi Ollaan miehen kanssa molemmat vakitöissä ja ajoitus on muutenkin kaikin puolin sopiva. Ei ole tullut ekä varmasti varmasti tulekkaan kenellekkään yllätyksenä (paitsi anopille epämieluisana sellaisena kun huomaa mahan kasvaneen :kieh

 

Meilläki tähä mennes kaikki suht hyvin asian ottanut,jännättäny kertoo ku pirpanat tulee nii peräkkäin..Eilen olin muista syistä ultrassa ja samalla katteltii onko tyyppi sielä messissä ja olihan se,se oli nii hirmu pieni ja sydän sykki <3 Sain myös hcg arvon joka oli 78800 eli viikot taitaa täsmätä ja joku puhui että jos on korkea hcg vois tulla poika?

Annilaattori ja papu 7+6

 

meillä ei VU:ta tarjota, kun oikein pätevästä syystä.. joten on vaan odoteltava, kun ei toi rahatilanne anna periksi käydä yksityisellä.. kertomisista en tiedä milloin edes uskallan kertoa lähipiirille, että taas olisi tulossa vauva.. noita lapsia meidän perheessä jo on useampi ennestään, niin voidaan saada aikamoisia kommentteja asiasta, ja kun pienin on vasta sen 6kk.. vaikka oma on valinta uskon, että saamme negatiivisia kommentteja kuulla asiasta.. työkuvioihin vauva ei vaikuta, koska olen tehnyt sijaisuuksia..
neuvolaa en ole vielä varaillut, koska pelkään ettei kaveri pysy kyydissä, vaikka oireet ovat vahvat.. kerkiäähän tuon vielä varailla

 

Vauvauutisista
Olemme kertoneet kummankin vanhemmille ja sisaruksille sekä muutamalle läheiselle ystävälle. Onneksi kaikki osaavat olla suht varovaisia ja tiedostavat riskit näin alkuvaiheessa.

Musta on jännä, että en kotona tai vapaa-ajalla ihan hirveesti ehi miettimään(stressaamaan) tätä raskautta, mutta heti kun tuun töihin tähän koneen äärelle niin tuntuu ettei muuta tuu tehtyäkään kun ettii tietoa ja lukee näitä keskusteluita ja analysoi omia oireita tai niiden puuttumista.

Alicia 6+2

 

Alicia00, älä ole huolissasi. Ei kaikille edes tule juurikaan oireita, vaikka raskaus menisi hyvin. Mullakaan ei ole vielä oikeastaan mitään oireita. Ei ole tissit kipeet, ei turvota, ei okseta, ei mitään. Jos oikein tarkkaan kuulostelee, pientä yökötystä saattaa olla ja välillä jotain tuntemuksia kohdun tienoilla. Silti viiva vahvistuu testissä. En ole huolissaan, koska oireita ehtii vielä tulla, enkä itse kyllä oksentamista tms kaipaakaan. Paras olisi, jos olo jatkuisi hyvänä. Toki oireet tekisi tästä todentuntuisempaa.

Kertomisista. Me ei olla kerrottu vielä kenellekään. Uskoisin kuitenkin uutisten vastaanoton olevan erittäin hyvä. Vauva tulee olemaan ensimmäinen lapsenlapsi meidän molempien äideille. Miehen vanhemmat ja ystävät tietävät meidän lapsettomuushoidoista, joten he ovat varmasti hyvin onnellisia meidän puolesta, että viimein onnistuttiin. Tällä hetkellä ystäväpiirissä on menossa häävaihe, joten uskoisin myös vauvabuumin tulevan pian. Miehen ystävillä on jo lapsia ja yhdellä omalla ystävälläni myös. Toivoisin, että joku ystävistäni tulisi myös pian raskaaksi, koska olisi mukavaa saada odotus- ja mammaseuraa.

Hydra 5+0 (uusi viikko, jee :heart

 

Hydrangea
Näinhän se on ja pitää nauttia niin kauan kun vointi pysyy hyvänä!

Vitamiineista ja ruokavaliosta
Oletteko muuttaneet ruokatottumuksianne nyt raskauden myötä, entäs onko jotain vitamiinilisää aloitettu?
Ostin jo muutama viikko sitten Multivitaminen raskaus & imetys-vitskut, mutta ne tabletit on liian isoja mulle. On mullakin ongelma

Itse koen erittäin nirsona ja vielä kasvissyöjänä hieman hankalaksi saada kaikki tarvittavat ravintoaineet kun syöminen aina ollut epäsäännöllistä ja jokseenkin yksipuolista.
Ja raskauden aikana kun tulisi oikeasti miettiä sitä ruokavaliota, jotta saa tarvittavat ravintoaineet ja jaksaakin paremmin.
Ekassa neuvolassa varmasti tätä tullaan puimaan pitkään.

 

Vitamiineista ja ruuasta, mun mies tilasi jo silloin yrittämisen aikaan fitnesstukusta foolihappoa, kun oli lukenut et niitä pitää raskauden aikana syödä, kun tilas itselleenkin jauhoja sieltä. Ni niitä mä sit syön, kunhan ne pilsut on loppu niin ostan jotain raskausvitamiineja.

Mä olen kanssa tosi huono syömänen ollut aina ja nirso ruuan kanssa. Nyt kun tää pahoinvointi on kuvioissa ni olen syönyt sitä mikä maistuu, majoneesisalaattia, RANSKIKSIA, nuudelia, banaania, jogurttia, kalaa, paahtoleipää. Jotain pehmettä ja lämmintä vain saa alas. Mitään kokolihaa ei saa alas, vaikka ennen olen syönyt vain kokolihatuotteita..

Tänään olis raskausajan ensimmäinen yövuoro. En kyllä tiedä miten siitä selviän. Onneksi sain tänään vähän nukuttua extraa. Keksin, et jos nukun vasemmalla kyljellä mahalaukun päällä nii ei ole niin huono olo kuin oikealla kyljellään tai selällään ollessa. Aika friikkiä!

Mixed&Kunkku 8+3

 

Vitamiineista. Kun soitin neuvolaan, niin täti suositteli varmistamaan ainakin foolihapon ja D-vitamiinin riittävän saannin. Suositteli hankkimaan monivitamiineja. Mulla on ollut koko yritysajan jo vitamiinit käytössä, joten jatkan samaan malliin. Kalanmaksaöljyn jätin pois sen sisältävän A-vitamiinin takia. Joten kannattaa valita apteekissa sellainen vitamiinipurkki jossa ei ole sitä. Raskausvitamiineissa ei ole ja ne ovat hyvä vaihtoehto.

Ruokavaliosta. Olen alkanut noudattamaan ohjeita, jotka löysin neuvolan sivuilta. Tarkemmin ruokavaliosta puhutaan ekassa neuvolassa, mutta ajattelin tutustua asioihin etukäteen, että jos joku askarruttaa niin osaa kysyä.

 

Moikka täältä taas ensipostauksen jälkeisen hiljaisuuden jälkeen. :wave:

Oloista: syy hiljaisuuteen on ainakin suureksi osaksi se että olen ollut kestoflunssassa viimeiset kolme viikkoa, uskon hyvin että vastustuskyky on 70 % alempi alkuraskaudesta kuin normaalisti. Aargh, ei viimeksi ollut tällasta..ja nyt on taaperokin kipeenä, mikä on sydäntä särkevää ja tietysti vie viimeiset mehut. Hirveä väsymys. Onneksi vieläkään ei pientä aaltoilevaa etomista lukuunottamatta ole ollut pahoinvointia, jolta vältyin isolta osin viimeksikin *kopkop*. Ihmettelen kyllä mikä tuo pallo mahan kohdalla on viikoilla 6+5...edellisestä raskaudesta on reilu vuosi, tietty maha on aika flexiibeli.. mitä jos onkin kaksoset??? :O

Kertomisista: kerroin äidille ja pikkusiskolle, äiti kertoi tietty isälle ja unohti terottaa ettei saa vielä levittää kuin sisarusten kesken.. eli kun anoppi soitti porukoille ja isä vastasi oli ensimmäinen möläytys tietysti "jaaha me ollaan sitten saamassa uusi lapsenlapsi". No meni jo, olisin vaan hiukan odotellut vielä ettei tarvis voivotella mahdollista aikaista km:a/hehkutella vielä sen kanssa...ja muutamalle läheisimmälle ystävälle, muttei vielä töissä. Muualla vastaanotto onkin myönteinen, työ on ainoa vähän hankalampi, kun vasta tulin takaisin ja nyt alkaa just uusi projekti rullaamaan jossa olen mukana ja pitäisi jaksaa ja pitäisi pystyä siihen ja tähän muttei sitten pystykään (työssäni on juttuja joita ei periaatteessa saa tehdä raskaana ollessa.. myrkkyjä ja vaarallisia töitä). No elämä on.

Puuh. Helpotti hiukan.

 

FB-ryhmästä Viel selvennän, et mulla ei ole muuten mitään julkista keskustelua vastaan, mutta en seuraa tätä palstaa yhtä aktiivisesti kun facea (tääl on kova kuhina ja paljon menee ohi), niin jääpi helposti liittymisongelmat huomaamatta, jos niistä puhutaan vaan ketjussa eikä mulle suoraan, siksi mieluiten privaviestiä jos kutsua ei jostain syystä näy

Kertomisista Mä haluisin kauheesti jo kertoa anopille, kun se on mulle hurjan rakas, mutta en uskalla, koska se käski meijän ottaa rauhallisesti ku palattiin vasta yhteen miehen kanssa... Mies muutti takas kotiin helmikuun 3. päivä ja meillä tärppäs ovulaatiosta siinä about 14.2. Kerrotaa sit myöhemmin, kuvittelen ettei se sitte osaa laskea et kuinka nopeita me nyt oltiinkaan Mun sisko ja veljet tietää ja koko saakutin koululuokka, sana lähti leviimään kulovalkean tavoin ku en enää tupakoi ja oon tähä asti vaahdonnu et minähä en lopeta röökiä, ellen vauvaa saa.... Omille lapsille haluisin kertoa, mutten uskalla vielä, kun joutuivat jo viime kerralla pettymään sen nt-ultran jälkeen, kun ei sitä vauvaa sitten enää ollutkaan tulossa. Ehtii myöhemminkin kertoa

Ravinnosta En ole alottanu vitamiinilisiä, mut ehdottomasti pitäis. Oon vaan niin lahopää, etten muista niitä ottaa. Huomaa jo nyt hiuksista ja kynsistä et se vähä mitä ruuasta saan ni menee nyt kyllä vauvalle eikä minulle... Eli pakko skarpata asian suhteen. Mulla on nyt niin huono ruokavalio, kun voin tosi huonosti. En saa mitään lihaa, viljoja enkä maitotuotteita syötyä kun oksettaa niin. Tänään apteekkireissu edessä.

ON Ens viikolla alkaa työharjottelu alkoholistien/kodittomien päivätoimintamestassa... Saa nähdä miten pystyn olemaan yökkäilemättä siellä, kun hajuaisti on tooodella herkkä nyt ja tosi helposti pienetkin hajut saa yökkäysrefleksin päälle. Pakko kertoa siellä että mä en yökkäile siks et osa niistä ihmisistä kuvottais mua. En halua vaikuttaa hienohelmalta joka juoksee vessaan karkuun jos joku haisee vähän pissalta tms, koska mä en todella ole sellainen.

Kuvotuksen multihuipennus ja röyhtäys, mä meen takas pötkölleen nyt! Aattelin vetäytyä kevätunille ja heräillä tossa huhti-toukokuun vaihteessa, josko olis nää pahimmat olot ohi

Donnuska ja Onni 7+5

 

Heip vaan ja tervetuloa uusille

Mulla oli tänään neuvola ja tuttuja juttuja käytiin läpi kun tosiaan esikoinen vasta vajaa 7kk niin aika hyvin muistissa vielä kaikki ja sama
neuvolantätikin on kun viimeksi.. Np-ultra on nyt varattu ja se on 22.4

Tää järjetön väsymys ja etova olo viel kyl kaiken ilon tästä odotuksesta, mulla kestänyt kohta 2vkoa ja tuntuu että vaan pahenee.. Oksa ei lennä mut niin paha olo kokoajana et toivon että lentäs, ainut mikä vähän helpottaa on että syö ja syö ja ei mitään kevyttä vaan sellasta mikä täyttää mahan, ja neuvolantätihän tykkää ku painoa nyt jo vähän liikaa :/ no jos tää loppuisi sillon 12rvn aikoihin viimeistään ni sit pystyy taas vähän paremmin kattomaan mitä suuhunsa pistää ja muutenkin ehkä jaksaa jotain urheillakkin..

Vitamiineista sen verran että alotin kanssa syömään multivita raskaus ja imetys vitamiineja kun tein plussan ja myös möllerin omega3 tabuja syön, näiden lisäksi vielä probiootti+ maitohappobakteereja mitä myös suositellaan...

Jaksamista kaikille huonosta olosta kanssakärsiville, kyllä se palkinto on sitten sen arvoinen

Heinikki85 ja mato 7+6 huomenna poksuu!!

 

Kömpii paikalle. En jaksanut lukea ihan kaikkia sivuja läpi, joten toivottelen taas ihan varmuuden varalta tervetuloa kaikille uusille ja aloitan omanapaisen tarinan

Eilen käyty ultrassa ensimmäisen kerran (ultrattiin ihan muista syistä kuin raskaus) ja näyttää olevan alkio ihan kohdussa oikealla paikallaan ja ylilääkärin mukaan sillä on kaikki mahdollisuudet kehittyä eteenkin päin. Eli hyviä uutisia sillä rintamalla. Ja viikotkin vastaavat suurinpiirtein omaa olettamusta.

Miehen eka kommentti oli suurinpiirtein näillä sanoilla "minä en ole mitään kyllä sisään laskenut" eli tämä raskaus on saanut alkunsa pyhästä hengestä ilmiselvästi
No eihän tätä nyt suunniteltu, eikä liiemmin enää haaveiltu, mutta joskus elämä vaan yllättää. Itse alan olla jo voitonpuolella sopeutumisen suhteen, varsinkin kun sain niin hyvää palautetta eilen.

Ihan hirveästi ei vielä tee mieli asiasta toitotella vaan pyrin jatkamaan ihan normaalia elämääni. Ja varsinkin kun raskausoireita ei vielä ihan hirveästi ole ja ne on vielä jotenkin hallittavissa.

Huomasin juuri, että minut on poistettu poissaollessani FB-ryhmästä. En ehtinyt edes kirjoitella saati lukeakaan mitään, joten ei haittaa Voitte pitää ryhmänne juuri sellaisena kuin haluatte. Liittyessäni en tiennyt kaikkia uusia ehtojanne, pahoittelen aiheuttamaani mielipahaa.

Marrashamsteri ja alien 7+0 (en tiedä laskinko oikein, enkä jaksa tarkastaa )

 

Kertomisia täällä kovasti pohdittiin. Mä olen alustavasti ajatellut, että ihan oikeasti kertoisimme raskaudesta vanhemmille ja sisaruksille vasta kesän korvilla. Mulla on jotenkin ihan hirveän epävarma olo raskauden jatkumisen todennäköisyydestä. Kieltämättä mielenkiinnolla odotan lähisuvun ilmeitä, mikäli joskus päästään asiaa ilmoittamaan. Meillä on siis kaksi tyttöä 1,5 vuoden ikäerolla ja meillä se siis tarkoitti, että meni 2,5 vuotta niin etten nukkunut juuri ollenkaan. Monta vuotta vannoin etten moiseen enää koskaan lähde (ja eihän me ihan tarkoituksella lähdettykään), ja siinä käsityksessä kaikki muutkin ovat

Ja lähipiirin lapsista, musta tulee varmaan ihan erakko potentiaalisen vauvan myötä. Vielä toistaiseksi muutama kaveri on äitiyslomalla, mutta sitten kun itselläni moinen alkaisi, niin nehän ovat jo palanneet töihin. Uusia raskauksia varmaan on turha odotella, tai mistäpä sitä koskaan tietää Mutta isompia lapsia (alta kouluikäisiä) kyllä löytyy.


Ja oireista, itse olen pahoinvoinnin suhteen selvinnyt toistaiseksi vain kutvotuksella, onneksi. Työnkuva on meinaan sellainen, että voi vähän tulla kyselyjä jos spurttailen parinsadan metrin päähän leksailemaan. Tosin tilannehan voi muuttua ties miksi kunhan viikkoja saadaan muutama lisää kasaan. Mutta tuo turvotus! Varsinkin iltaisin olo on ihan hirveän tukala ja maha kamala pömppö, argh! Onneksi on keksitty verkkarit!

hiirenhäntä + toistaiseksi työnimetön 4+5 (plusmiinus monta päivää)

 

Jaaha, kävin neuvolassa ja voi jumal*uta s**tana, paino oli noussut 4,5 kiloa Miten on edes mahdollista, en minä nyt niin paljoa ole syönyt! Vetoan koti- ja neuvolavaakojen eri ominaisuuksiin! Ei se täti näyttänyt sitä ihmettelevän mutta mulle on kyllä iso juttu.. Huh, taitaakin olla meikätytöllä kestämistä sitten kun kroppa alkaa tosissaan paisua :ashamed:

Bosch 8+0

 

uutisista..me ei olla kerrottu kellekkään vielä paitsi mun yhdelle työkaverille.
yhdelle kaverille tekis mieli laittaa viesti kun asuu kauempana mut en oo saanu aikaseks. muut huomatkoon aikanaan

lapsilisätkin sitten pienenee. kurjuuksien kurjuus. useampi kymppi lähtee meiltä ja se on kyllä iso raha isolle perheelle.

mulla on kokoajan kylmä. kädet nytkin jäässä.

mä kävin kaupassa jo hipelöimässä pikkuvaatteita miten ne onkaan niiin pieniä. kirpparilta ostin yhden pienen myssyn sekä mammavaatteita.

mä oon niin tylsistynyt. mulla ei oo täälläpäin kavereita, pohjanmaalla ja keskisuomes kaikki. lasten kans pääasiassa olen vain. mies paljon töissä. oon huono tutustumaan uusiin.

no nyt meen taa...lastenohjelmia kera 1v 8kk tirrikaisen.

nasu ja pikku muru 7+5

 

Neuvolasta soittivat ja peruivat huomisen ensikäynnin, pääsinkin jo tänään. Ja täytyy nostaa hattua, olin vartissa ulkona ???? Totesin että hakusessa vain lähete labraan ja ultraa, raskausjutut niin hyvin muistissa etten tarvitse ohjausta. Pino lippulappuja kotiin viemiseksi ja erittäin hyvä mieli asiakasta kuunnelleesta palvelusta. Hyvillä mielin toukokuussa seuraavan kerran.
Sykkeenkin löysin taas tänään, auttaa kyllä tätä pelokasta mieltä. Etenkin kun tänään se päivä raskaudesta kun edellinen alkuperäinen oli kuollut.

[

 

Meillä ei lähisuku tiedä, ainoastaan mun äiti tietää. Meillä oli enekelitytön odotus viimeinen ja olin vahvasti sitä mieltä syntymän ja kaiken kärsimyksen jälkeen, että lapsia ei enää tule. Nyt kuitenkin tyhjä syli alkoi haluta täytettä ja mieskin oli suostuvainen vielä yrittämään lasta. Äitini oli yllättynyt kuullessaan raskaudesta. Muista sukulaisita en tiedä miten suhtautuvat mutta en välitäkään, Tämä on meidän lapsi ja meidän odotus.

Meillä on aika pieni kaveripiiri. Osalla on pieniä lapsia ja osalla ei lapsia laisinkaan. Onneksi kaikki touhuavat mielellään meidän lasten kanssa ja me heidän. Meidän kaverit on todella tärkeitä lapsille kun käyvät kylässä.

Täällä kanssa käytössä Multivitan raskaus- ja imetys vitamiinit. Oon jotenkin "pölhö" kun viime odotuksessa en niitä syönyt ja lapseni oli sairas, muissa odotuksissa olen niitä syönyt ja lapset terveitä. Nyt siis taa skuvittelen että kun niitä syön, saan terveen lapsen syliini.

Täällä on tänään ollut vähemmän etova olo, huolestuttavaa. Yökkäsin kyllä töissä pariinkin otteeseen mutta onneks parini ei kysellyt mitään sen kummemmin.

Mä kyselin tänään neuvolasta jos olis kanssa mahdollisuus päästä varhaisultraan taustojen takia. Olikin sitten yksi vapaa aika, 4.4. Otin sitten sen ja toivon, että jotain jo näkyy vaikka silloin vasta vikkoja 6+1.

 

Oon aivan varma että lähisuku tulee olemaan innoissaan. Jos uskoa ei ois kaveripiirin lisäksi sukulaisiinkaan niin en tiedä oisko ees uskaltanu tähän hommaan lähteä.
Siskolleni olen kertonut, omat ja miehen vanhemmat saa tietää varmaan nt-ultran jälkeen, jos vaan sinne asti päästään. En jaksais odottaa, että saan kertoa heille hyviä uutisia, mutta toisaalta en halua vielä ottaa riskiä että kerron ja sitten menisikin kesken.

wbä 7+1

 

Mä ostin jo viitisen kuukautta sitten raskausvitamiinit kun aloitettiin yritys, mutta aloin syömään niitä vasta viime kierron aikaan- en sitten tiedä, mahtoiko olla positiivinen vaikutus raskautumisen kannalta ? Enpäs muista oman vitamiinini merkkiä, iskin ne heti kotona kauniimpaan purkkiin, , mutta ostin ne luontaistuotekaupasta myyjän suosituksen perusteella ("tätä suosittelisin raskaana olevalle ystävälleni") .

Kertomisesta, meillä koko lähipiiri tiesi yrityksestä joten tuntui luontevalta kertoa plussastakin. Ollaan oltu yhdessä vasta niin vähän aikaa, että tuntui hyvältä ajatukselta kertoa yrityksestä läheisille, saivat ikäänkuin totutella ajatukseen rauhassa suhteen kestosta huolimatta kaikki läheiset on olleet onnellisia, etenkin molempien vanhempien lämmin suhtautuminen on tuntunut hyvältä :heart: . Meidän esikoinen on ensimmäinen lapsenlapsi molempiin mummiloihin joten kovasti toivottu ja jo nyt rakastettu on meidän pieni kaikkien osalta. Muutama ystävä taitaa olla sitä mieltä, että on edetty liian vauhdilla ja turhan taloudellisesti epävarmassa tilassa, mutta se on kyllä niin, että the more you love your decisions the less you need others to love them.
Mä olen 26v ja mies 33v - jos oltais tavattu muutama vuosi sitten, oltais voitu hieman odotellakkin, mutta ollaan tämänikäisiä ja meidän mielestä oikea hetki oli nyt. Toivottavasti saadaan pitää pikkuinen matkassa mukana :heart:
Koko lähisuku on liikuttunut kyyneliin plussauutisen kuultuaan, että aika paljon ollaan itketty viimeisen viikon aikana :heart: . Tämä lapsi on todella toivottu :heart:

attente ja nilvi 5 + 1

 

ainiin ja ystävien tilanteesta- mulla on kaveripiirissä ne, jotka on tehneet muksunsa päälle parikymppisinä ja nyt 2-5 vuotiaiden lasten vanhempia, ja sitten niitä, jotka eivät taida lapsia halutakkaan. Oon ite äärimmäisen lapsirakas ja myötäelänyt monen ystävän odotus- ja vauva-aikaa, mutta vähän pelottaa, miten ne omat "einiinlapsirakkaat"-ystävät tulee mukana pysymään- ja kuinka helppoa on sitten tavata niitä taaperoikäisten vanhempia oman vastasyntyneen kanssa? Uskon kuitenkin, että ne tärkeimmät ystävyyssuhteet eivät ole sidottuja samanlaiseen elämäntilanteeseen, vaan kestävät kyllä muutoksia, mutta voipi olla, että jokunen ystävä jättäytyy silti matkasta. Ite oon kokenut että tuoreet äidit itse ennemmin "erakoituu" kun että ystävät "hylkäisivät", joten täytyy pitää huoli ettei itse jätä lapsettomia ystäviä ja heidän kuulumisiaan huomioimatta

Olis kyllä ihana tutustua oikeassakin elämässä johonkuhun, jolla on samanlainen elämäntilanne ja jakaa näitä juttuja reaaliajassa. Omasta laajasta ystäväpiiristä ei kukaan odota tai suunnittele raskautta tällä hetkellä, pari vajaan vuoden ikäistä vauvaa sentään löytyy

 

Ihana lukea täältä pitkä liuta hyviä kuulumisia ja uusia plussanneita. Isot onnittelut erityisesti niille kenellä ollut vaikeuksia tulla raskaaksi! Itellä on hyvä fiilis kun ekaan neuvolaan on enää viikko. Se tuntuu tän pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen enää aika lyhyeltä ajalta.

Elämäntilanteesta kerroin lyhyesti alkuketjussa, että meillä on neljävuotias poika, joka on erityislapsi. Siitä syystä ollaan odoteltu "näin pitkään", että aletaan toivomaan toista. Eli poika täyttää aika pian 5 vauvan syntymästä. Lähipiiristä tiedetään aika lailla, että ollaan haaveiltu toista kun esikoisen haastava käytös ja arki alkaa helpottamaan. Nyt pojalla on kehitys mennyt hurjasti eteenpäin ja ei vaadi enää niin paljoa erityishuomiota ja -järjestelyitä meiltä vanhemmilta ja voimavaroja riittää muuhunkin. Aika tyytyväinen siihen olenkin, että nyt kun raskauden takia väsymys on jotain ihan käsittämätöntä, niin pojan kanssa pärjää ja osaa olla itekseen jonkun verran kun sanoo että äiti lepää. Oon myös tyytyväinen miten meidän arki on alkanut rullaamaan ja ikätasoisia taitojakin löytyy ja osaa itse jo monenlaista. Uskon, että poika tulee olemaan innoissaan pikkusisaresta ja ylpeä isoveli, toisin kuin aikaisemmin olisi saanut pelätä että vahingoittaa tätä kun oli enemmän aggressiivista käytöstä. Nyt tuleva vauva edistää isonkin veljen sosiaalisia taitoja.

Alicia Mäkin oon kasvissyöjä.. Onko sulla ruokavaliossa maitoa, kananmunaa tai kalaa? Mulla on noi kaikki ja ainakin tuolla ruokavaliolla on yleensä sanottu että saa helposti samat ravintoaineet kuin "sekasyöjätkin" ja proteiinitkin tulee. On vaan terveellisempi Ei ainakaan ekassa raskaudessa kiinnitetty siihen erityisempää huomiota, olisinkohan jonkun esitelehtisen saanut odotus- ja imetysajan ruokavaliosta. Toki itellä asiat hyvin hallussa kun yli kymmenen vuotta on tuo ruokavalio ollut. Raskausmonivitamiineja syön nyt ja varmaan raudan saantiin pitää kiinnittää huomiota. Toki tiedostan nytkin että vauvalle menee tärkeitä ravintoaineita joten on tärkeää että syö hyvin, että niitä riittäis itsellekin

Muumimamma Voin kyllä kuvitella että herkästi kommentoidaan.. Jotenkin tuntuu että varsinkin joidenkin mielestä on ok arvostella toisten ratkaisuja mitä tulee lapsiin, kasvatusasioihin, varsinkin pienen lapsen hoitoon liittyen ja imetykseen.. Muistan yhdenki naapurin vanhasta asunnosta, joka oli sellainen vanha mummo ja sen kanssa ei juurikaan ollut tullut hein sanomista enempää juteltua niin heti ku oli vauva maailmassa niin tuli tiedustelemaan imetysasioita ja neuvomaan.. Ja onhan sitä raskaanakin aina jonkinlainen silmätikku ja vieraatkin ihmiset ajattelee olevan hyväksyttyä tulla kommentoimaan mahan mallia ja hyvä ettei koskemaankin..:ashamed:

-Sonkku 7+8

 

Sonkku
Itse syön kyllä sekä kananmunaa että kalaa. Tosin kalaa tulee tosi harvakseltaan kotona tehtyä, töissä lounaalla sitten.
Kasvistenkin suhteen kun on nirso niin jää vaihtoehdot vähiin, mutta mulla on vahva luotto että pärjään tällä.

Ystävistä
Ystäväpiirissä ei ole ketään jolla lapsia, mutta lähimmät kenelle olen kertonut ovat ottaneet tosi hyvin uutisen vastaan ja tukea on tarjottu. Työkavereissa on muutaman vuoden vanhempia joilla on jo lapsia, joten uskon että sieltäkin saan kyllä juttukaveria. Vanhempien tuki on meille kuitenkin aivan korvaamaton, välimatkaa 18km ja tulee porukoilla käytyä joka viikko.

Olen muuten jo katsellut pinnasänkyjä ja rattaita mieheltä salaa hehehe

Alicia 6+2

 

Heippakaikki :wave:
Terveisiä toisesta ultrasta. Siellä se pieni köllötti ja sydän sykki hienosti Viikkoja nyt 8+0
Ette usko miten iso kivi tippui sydämmeltä kun sikiön ja sydämmen näin.... Huh.

 

Onnea kaikille hyvistä ultra kuulumisista ja mukavaa lukea että ensimmäisillä on jo neuvolassakin käyty.. Itsellä vielä pitkä aika sinne.

nalle-puh uskon et kivi tippui sydämmeltä. nyt varmaan osaa eri tavalla nauttia raskaudesta kun on sen sydämmen nähnyt sykkivän..


alicia00 meil on kans joka suunnasta luvattuna kaiken näköistä. pinnasängystä, lelukaariin ym ja ilolla niitä vastaan otan olen vaan sanonut etten viel ota jahka päästäis varmemmille vesille niin sitten.. vaatteita olen jo muutamalta ottanut ja niit ilolla kattonut


ON: Täällä iski joku pesänrakennus vietin tynkä tai jotain.. eilen työpäivän jälkeen aloin siivoilee. Pesin pyykkii monta koneellista, astianpesukone lauloi iloisesti, vaihdoin lakanat ja käänsin patjan. ja tänään jatkuu ja jo nyt suunnittelen järjestystä uusiksi ja helpommaksi niin ja leivon sämpylöi ison kasan

moon stars ja ihme 5+0 POKS (elämäni eka poks) Jess

 

Oho, onpas moon stars ollut ahkera! Täällä kyllä alkanut sellainen väsymys, että tuntuu ettei mitään jaksaisi. Silti koitan aina aamuisin ja öisin väsätä gradua (kun tytär nukkuu). Tuo 1v 9 kk ikäinen tytär kun ei anna minun koneella istua lähes lainkaan hereillä ollessaan.

Onnittelut tosiaan kaikille hyviä ultrakuulumisia saaneille!

Sain vasta tänään ihan kunnolla tumman viivan raskaustestiin. Onkohan normaalia, että testin kunnolla tummuminen vie viikon? 20. päivä oli juuri ja juuri havaittavissa, 22. päivä hieman vahvempi ja näin joka toinen/kolmas päivä aina hieman vahvempi. Toisaalta olen iloinen, että testi tummui vielä eli hcg-arvo nousee ainakin, mutta pelottaa, että nouseeko se liian hitaasti. Viimeksi kun meni kesken, niin oli tosiaan hcg-arvo hurjasti normaalia pienempi silloinkin kun näki sydämen sykkivän.

Täällä siis mennään jatkuvasti hyvin sekavissa olotiloissa - toisaalta onnenkukkuloilla ja toisaalta kauhean pelon syövereissä.

No nyt kuitenkin poksutaan..
PikkuistaOdottava ja toinen pikkuinen 5+0 POKS