*** MAALISMASUT 2009! ***

Onpas tänne tullut tekstiä sitten viime käynnin jälkeen.
Hiukan tuossa silmäilin kirjoituksia.

Zoe hienoa että kaikki oli hyvin.

Tänään jälleen lääkäri tuon vuodon takia koska nyt jo ihan verta. Tällä kertaa eri lääkäri jospa se laittaisi lähetteen ultraan ja päästäisiin katsomaan tilanne. Pelkäänpä että saimme esikoisesta enkelin näin alkuun. :'( :ashamed:
 
Heips vaan kaikille!

Liitynpä minäkin joukkoon, plussasin jo pari viikkoa sitten ja nyt on meneillään rv 7+5, luulisin. La taitaa olla 10.3-09. Sairaslomalla olen nyt kun on ollut niin huonoa oloa jo pari viikkoa. Koko ajan kuvottaa (mitään ei kuitenkaan tule ylös asti) ja ylhäällä olo rupeaa heikottamaan.. Kovaa väsymystä on myöskin. Eilinen oli hyvä päivä (josta jo vähän innostuinkin), mutta tänään taas palasin maan tasalle.. :D Meinaan nyt lukea tämän koko ketjun läpi ja palaan sitten taas asiaan..

muoks.. niin ja esikoista odotellaan, synnärinä TAYS
 
Alkuperäinen kirjoittaja netskuli:
sydänalma: Joo tottakai jokainen ymmärtää että kun on paha olla niin silloin se voi purkautua hieman huonolla tavalla/tyylillä. Itse olen kokenut läheltä (siis siskojen/veljien/läheisen ystävän menetyksiä) Lapsen kuolemista mahaan, kohdunulkopuolista, vammaisuutta, pienen lapsen hukkumista.
Vaikka kaikkea tätä ja paljon muuta olen läheltä katsonut ja nuo menetykset on itselle ollut todella suuria. Ymmärrän tuskan jne jne. Silti kirjotus nosti verenpaineen. Vaikka olisin kuinka kokenut niin silti mulla nousee tunteet pintaat varsinkin kun tässä raskaana on.
Niin kun kirjotuskeen laitoinkin että en pahalla tarkoita ja lopuksi kirjoitin että sellaisia mietteitä minulla asiasta niin täällä on väännetty asia ihan päälaelleen. Toki ymmärrän että toinen osapuoli asiasta veti herneet nenään, toki hänellä on myös oikeus omiin tunteisiin.

oli vaan pakko asiasta vielä keskustella kun puhutaan kokemuksista. Yleensä ihminen joka on kokenut kovia luulee että muut ei ole kokenut. Mutta kaikki ei niitä vaan tuo esille, mutta ei kannata heti olettaa että itse on kokenut niin paljon kovia että pystyy muita ymmärtämään. Ihminen voi ymmärtää toista hyvinkin, mutta ei kaikkea jaksa aina ymmärtää ja ottaa huomioon. Kun kaikilla on kuitenkin ne omat tunteet, pelot ja ajatukset.
Minä en luule, ettei muille ole tapahtunut mitään kamalaa elämän varrella. Kyllä, sitä tapahtuu liikaakin ja usein myös samoille ihmisille. Sinä koit kirjoituksen niinkuin koit ja minä toisin. Sinä ymmärrät asioita toisin ja minä toisin. En voi mitään, että minun paineitani nostaa taas toisten ymmärtämöttömyys silloin, kun tapahtuma ei ole henkilökohtainen. Ei tapahtunut minulle, mun ei tarvitse ymmärtää. Tottakai varmasti jokainen meistä pelkää erilaisia asioita kaikissa raskauden vaiheissa ja kukaan ei voi sanoa, että pelko on turhaa. Mutta pieni ymmärrys ei kenenkään elämää pilaa, varsinkin kun sinäkin tiedät miten tuskallisia nämä menetysasiat ovat. Ei ketään voi silti kirjoituksensa vuoksi lynkata. Ja kyllä sinunkin kirjoituksesi hieman epämiellyttävästi alkoi, luepas uudestaan, anteeksi vaan, mutta mua ei ainakaan kiinnosta...jne.

Ja vielä lisätäkseni, minä en aio enää kommentoida asiaa

:x
 
myymä ja nanniina :hug: Toivottavasti kaikki kääntyy parhainpäin.

hattivatti-09 Tervetuloa. Minullakin oli edellisessä raskaudessa niin huono olo, että olin sairaslomalla 5 viikkoa. Olo aivan kamala ja väsymys oli taattu, nukuin ja yökin. Nyt olo oikeasti vasta tuloillaan, joten sitä odotelessa...

SydänAlma ja Nyysä 5+1
 
Olin tänään ekassa ultrassa, jossa tarkistettiin raskauden kestoa. Lääkäri sai pituudeksi 12 mm ja raskauden kestoksi 7+5. Eli raskauskiekon mukaan laskettu aika olisi 11.3.2009 :) Synnärinä TYKS Sydän löi ja vauva (1kpl :D ) oli oikeasssa paikassa. Olo on helpottunut.

Hedelmöittymisen ajankohta on ollut juhannuksena B) Ei se turhaan poikaystävä vitsaillut juhannusvauvasta jo juhannuksena. Kaikenlaista sitä sattuu pillerienkin aikana.

Muuten täällä on alkuoireet jo lieventyneet. Tissit eivät ole kipeät, mutta kooltaan kyllä edelleen suurentuneet. Vatsa on turvonnut, muttei vielä kovin esillä. Seksin aikana välillä sattuu kohdunkaulaan, kun se on jotenkin laskeutunut samalla tavalla kuin jokaisten kuukautisten aikana, mutta on kuulemma normaalia.

Kerroin jo siskolle ja miehelleen, koska kuulin, että aikoivat heittää vauvakamoja pois. Pakko oli estää moinen toiminta ja näillä näkymin saadaan kaikki tarvittava käytettynä sieltäpäin. Uutena ostetaan sitten lähinnä vaatteitta ja niitäkin mahdollisimman vähän. Nyt olen jo ostanut pari pyjamaa :ashamed: Saas nähdä kuinka hyvin mopo pysyy käsissä.

Omille vanhemmille ja "anoppilaan" kerromme uutisen vasta np-ultran jälkeen, jos masu pysyy tarpekksi pienenä. Nyt olen kolmatta päivää järkyttävässä flunssassa ja olo on karmea. Mitään ei pysty tekemään ja nokka on tukossa. Tästä on osa mun allergioiden syytä ja nythän en voi lääkkeitäni siihen syödä, joten täällä pärskitään ja kärsitään maalislahjan vuoksi.

Melita ja ötökkä 7+5
 
Ihana arki taas jatkuu. Meillä on niin lepposta tytön kans kahdestaan päivällä :) Vaikka aika paljon väsyttääkin.. Aamulla nukuttiin molemmat heti yöunien jälkeen 2h päikkärit :whistle: Vein just kelaan laput, et oon kotona toistaiseksi. Mä oonkyllä niin ihastunu kotona olemiseen, et mua ei varmaan saa mitenkään töihin/kouluun :LOL:

Viikonloppuna oltiin mökillä ja sit miehen suvulla oli vapaamuotonen sukukokous ja oli kyllä mukava nähdä tuttuja. Tytöllä oli 6 suunnilleen saman ikäista kaveria (serkkuja ja pikkuserkkuja). Ja sain vielä salattua tämän pienen salamatkustajan.

Pahoinvointi jatkaa kiusaamistan. Mie voin oikeastaan kellosta katsoa millon se pahin hetki alkaa. Iltapäivällä viideltä on kaikista kauhein hetki ja sit se pikkuhiljaa helpottaa. Toisina päivinä enemmän, toisina vähemmän. Ja ainut mikä takuuvarmasti helpottaa sillon on karkit :ashamed: En tiiä, kai siinä on joku juju et verensokeri nousee mut maha on suht tyhjä. Oon yrittäny samaa hedelmillä, mut sillä seurauksella en voi enää ajatellakaan päärynöitä.. Yök..

Mä oon kans miettiny, et miten pärjään kahden kanssa joilla on aika pieni ikäero (1v 5kk).. Ja meillä on vielä tämän asumisen kanssa vähän haastetta kun asutaan keskustassa kerrostalossa toisessa kerroksessa ilman hissiä. Ja käytävässä on kaiken lisäksi kierreportaat |O No eiköhän sit järjesty tämänkin.. Jotenkin..

annas rv 6+4
 
Huono olo jatkuu taallakin...en haluaisi alkaa ottaa laakkeita, mutta jos on pakko, niin otan. :| Taa olo vie kaiken ilon tasta raskaudesta.

Minullakin on viela n 5 kg painoa edellisesta raskaudesta...tai sanoisinko, etta en ole vanhaan painoon enaa palannut enka varmaan palaakaan.
:wave:
 
Mä olen nyt hieman sekaisin, että onko mun rv:t nyt 8+2 kuten sen menkkojen mukaan pitäis olla vaiko 7+5 joka vastais sikiötä? Kun gyne kirjoitti äitiyskorttiin raskausviikoiks 8+2 ja että sikiö vastaa rv 7+5 ja laskettu aika olis sitten 9.3.

Äh.

Mulla on pahoinvointi helpottanut, mutta väsymys ja toimettomuus vaivaavat edelleen |O Kämppä on kuin hävityksen kauhistus ja pyykkikori pursuaa mutta ei vaan jaksa. Tämä hellekin verottaa voimia jonkin verran... Tai sitten olen vain yksinkertaisesti laiska.

Meidän täytyy alkaa sitten järjestelemään muuttoa, nykyinen kämppä on todella ihana muttei ollenkaan toimiva vauva-arkea ajatellen. Jännittää myös hieman miten meidän huomionkipeät kissat ottavat tulokkaan vastaan sitten ens kevättalvella...
 

Hei taas!

Heti aluksi, voimia kaikille ikäviä uutisia saaneille :'( .

Mulla ei kummassakaan aikaisemmassa raskaudessa ole jostakin kumman syystä kuuluneet sydänäänet neuvolassa. Eka kerralla terkka vielä töräytti, että "noo, se on varmaan tuulimuna...". Siitä sitte itku kurkussa yksityiselle ultraan ja kylläpä se esikko siellä herneen kokoisena oli. Tokalta oli sama juttu. Mulla oli viime raskaudessa ystävältä se doppleri lainassa. Ihan kiva, MUTTA ainakin siinä laitteessa sen anturin piti olla jotenkin todella hyvin kohdallaan, ennen kuin sydämen äänet kuuluivat. Ja aika mystistähän se vauvan asentoa on kovin varmasti ennustaa...

Kiva, että tänne tulee muitakin, joille tulossa pieni ikäero, ainakin nyt hoksasin Mammastiinan ja Viipin. Kai se tulevasta huolehtiminen on yleismaailmallinen ilmiö. Kai kaikissa ikäeroissa on hyvät ja huonot puolensa. Olen hirveästi haastatellut kavereita, joiden lapsilla pieni ikäero. Tosi selkeä päivärytmi kaiketi kannattaa yrittää rakentaa, sitten (ja jos) se on mahdollista. Ja oletan, ettei hirveästi tule olemaan tekemisen puutetta. Monet on muuten sanoneet, että pieni esikko ei ole kovin mustasukkainen.

Itsellä on ollut aika vaisu päivä. Maha on ollut SAIRAAN kipeä. Valvoin sen takia yölläkin monta tuntia, eikä se hellitä nytkään...Lisäksi (MUKA) pahoinvointi on vähentynyt. Muutenhan se olisi kiva (ostin viikonloppuna niitä multitabseja), mutta yhdistyneenä tohon kipuun saa pienoiset kauhuskenaariot liikkeelle. No, lähden lekuriin, jollei mene parissa päivässä ohi tai ei pysty olemaan. Olipa tilanne mikä hyvänsä siellä ihmisen alulla, niin sille ei kukaan oikein mitään nyt pysty tekemään. Mutta toivotaan siis parasta!

Reipasta viikkoa kaikille!
 
Maanantaita kaikille!

Tänne iski vissiin kunnon mahatauti. Oksensin ja istuin pöntöllä yöllä pariin otteeseen ja koko mahahan se tyhjeni. Nyt olen ainakin tämän päivän saikulla ja katsotaan joutuuko vielä huomisenkin lepäilemään kun on kuitenkin melko heikko olo. Neuvolaankin jo hädissäni soitin kun ei saa oikein mitään pysymään sisällä. Onneksi ihana terkka rauhoitteli että pikkuinen on kuitenkin istukan takana turvassa ja kehotti juomaan vaikkei nestekään pysysikään pitkään sisällä. Nyt tuntuu että taidan vielä huomisenkin lepäillä.

Noista hedelmien kuitupitoisuuksista, niitä voi käydä tarkistelemassa fineli.fi. Se on kansanterveyslaitoksen ravitsemusyksikön sivu, josta saa luotettavaa tietoa eri ruokien ravintoarvoista. Yleensäkin jos hedelmän syö kuorineen, on siinä enemmän kuituja kuin kuorittuna kunhan vaan pesee huolellisesti ensin, mutta banaania ei ehkä kannata syödä Uunon tyyliin... :D

Huolettaa hieman tämä oma syöminen ja jaksaminen. Ohjaan nimittäin työkseni jumppia ja jos tämä olo meinaa olla näin aaltoilevasti pahoinvoiva niin saahan nähdä mitä syksystä tulee. Onneksi suuremmalla rytinällä ryhmät alkavat vasta syyskuussa joten ehkäpä pahin on jo silloin ohi. Onko muilla kokemuksia tämän tyyppisen työn ja raskauden yhdistämisestä? Tottakaihan raskaus menee edelle jos niin käy etten pysty ohjaamaan mutta hieman sen vaikutus tuloihinkin huolettaa.

Tepa: Ensimmäinen on meillekin tulossa. Olikohan muuta mihin piti vastata...?
 
Kaa
Hirmuisen paljon on tullut tekstiä, pitää paneutua siihen paremmalla ajalla.

Kävin tänään siis ekassa neuvolassa, hyvä käynti oli. Hb, verenpaine ja BMI kunnossa. Rv on tällä hetkellä 7+4, vaikka itse olen sen laskenut viikkoa aikaisemmaksi menkkojen suhteen. Mutta nyt mennään sitten ultraan asti tuolla neuvolan antamalla lasketulla ajalla, eli

LA 12.3.2008


Pitää palata sitten myöhemmin enemmän lueskelemaan ja kirjoittelemaan. Yövuoro kutsuu taas.
 
Alkuperäinen kirjoittaja SydänAlma:
Alkuperäinen kirjoittaja netskuli:
sydänalma: Joo tottakai jokainen ymmärtää että kun on paha olla niin silloin se voi purkautua hieman huonolla tavalla/tyylillä. Itse olen kokenut läheltä (siis siskojen/veljien/läheisen ystävän menetyksiä) Lapsen kuolemista mahaan, kohdunulkopuolista, vammaisuutta, pienen lapsen hukkumista.
Vaikka kaikkea tätä ja paljon muuta olen läheltä katsonut ja nuo menetykset on itselle ollut todella suuria. Ymmärrän tuskan jne jne. Silti kirjotus nosti verenpaineen. Vaikka olisin kuinka kokenut niin silti mulla nousee tunteet pintaat varsinkin kun tässä raskaana on.
Niin kun kirjotuskeen laitoinkin että en pahalla tarkoita ja lopuksi kirjoitin että sellaisia mietteitä minulla asiasta niin täällä on väännetty asia ihan päälaelleen. Toki ymmärrän että toinen osapuoli asiasta veti herneet nenään, toki hänellä on myös oikeus omiin tunteisiin.

oli vaan pakko asiasta vielä keskustella kun puhutaan kokemuksista. Yleensä ihminen joka on kokenut kovia luulee että muut ei ole kokenut. Mutta kaikki ei niitä vaan tuo esille, mutta ei kannata heti olettaa että itse on kokenut niin paljon kovia että pystyy muita ymmärtämään. Ihminen voi ymmärtää toista hyvinkin, mutta ei kaikkea jaksa aina ymmärtää ja ottaa huomioon. Kun kaikilla on kuitenkin ne omat tunteet, pelot ja ajatukset.
Minä en luule, ettei muille ole tapahtunut mitään kamalaa elämän varrella. Kyllä, sitä tapahtuu liikaakin ja usein myös samoille ihmisille. Sinä koit kirjoituksen niinkuin koit ja minä toisin. Sinä ymmärrät asioita toisin ja minä toisin. En voi mitään, että minun paineitani nostaa taas toisten ymmärtämöttömyys silloin, kun tapahtuma ei ole henkilökohtainen. Ei tapahtunut minulle, mun ei tarvitse ymmärtää. Tottakai varmasti jokainen meistä pelkää erilaisia asioita kaikissa raskauden vaiheissa ja kukaan ei voi sanoa, että pelko on turhaa. Mutta pieni ymmärrys ei kenenkään elämää pilaa, varsinkin kun sinäkin tiedät miten tuskallisia nämä menetysasiat ovat. Ei ketään voi silti kirjoituksensa vuoksi lynkata. Ja kyllä sinunkin kirjoituksesi hieman epämiellyttävästi alkoi, luepas uudestaan, anteeksi vaan, mutta mua ei ainakaan kiinnosta...jne.

Ja vielä lisätäkseni, minä en aio enää kommentoida asiaa

:x
jos luet ne mitä oon kirjottanut ja tule sitten sanomaan etten ole ymmärtänyt.
Niinkuin sanoin nää mun kirjotukset on väännetty päälaelleen. Mutta en ole mitään tekstiä poistanut joten voit lukea ne uudelleen ja miettiä että onko kyse ymmärtämättömyydestä.

En myöskään jaksa asiaa vääntää rautalangasta kun jotkut ei halua millään ymärtää mitä kirjoittaa ja mitä useaan otteeseen olen sanonut!
Mutta kuten kirjoitin tekstit löytyy vielä joten suosittelen että luet uudelleen niin ymmärrät.

ja tuosta mitä itse olen kirjoittanut niin missä vaiheessa olen puolustanut että se oli parhaimmalla tavalla kirjoitettu. Jos edelleen luet mun kirjotukset niin varmaan ymmärrät, koska uskon että ymmärrät luettua?

Ihmetyttää näiden palstojen tapa että ei lueta kaikkia tekstejä aiheesta tai otataan lausesieltä lause täältä ja sitten vedetään omat johtopäätökset.
kyllä nyt joku muu on ymmärtämätön kun minä.

niin ja kerro nyt tyhmemmille missä vaiheessa oon lynkanny?
tätä samaa aihetta oon sivutolkulla kirjottanu, mutta jotkut jaksaa samaa vääntää! Kuinka monta kertaa sama asia täytyy rautalangasta vääntää. Eli mistä oli kyse ja mistä ei.
voi pyhä yksinkertasuus, ei muuta voi sanoa.
täytyy ottaa asioista selvää ja lukea jutut ennen kun kertoo omia mielipiteitä asiaan. Varsinkin jos on kärkäs sanomaan millainen toinen on.
Tosiaan kannattaa edelleen paneutua keskusteluun jottei huutele samoja asioita ja mitä sattuu.

ihmettelen myös sitä että miksi mulla ei saisi nousta pintaa paskaa fiilistä jonkun inhottavaan tyyliin kirjottamasta viestistä ja kertoa sitä?

ja etkö se sinä ollut joka aluksi koit kirjoituksen negatiivisena, mutta ajattelit asiaa ja ymmärsit... jotenkin näin se meni. sano jos oot väärässä.
Mikä oikeus sulla siis on silloin tuomita muita ja päteä kun itsellesi herätti myös samoja tunteita? (jos en nyt ihan väärin kirjotuksia muista) Mä ehkä vastasin heti ajattelematta asiaa ja kerroin mitä tunteita se herätti. Ihmetyttää sekin että "asiaan kuulumattomat" haluaa jatkaa riitelyä, vai onko niin että kaikki ei vaan vieläkään ymmärrä mitä on kirjotettu?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Zoe-F:
Eeeva Mulla ainakin menee omenoista maha kovalle eikä niissä mun mielestä kuitua oo.
Oon aina syönny niit paljon ja niil on kyl suora yhteys mahan toimimisee, vai pitäiskö sanoo toimimattomuutee.
Baanaanis on ainaki paljo kuituu, ainaki.
Silloin tällöin huonon olon aalto. Väsymystä. Mahakipuja ja päänsärkyä. :D Mikäs tässä ollessa senkun lekottelee vaan. Ja töissäkin pitäis käydä.
Zoe ja Öttiäinen 6+3 :heart:
meijän tytöllä on sama juttu omenoista. Menee tosi kovalle. Oltiin sit yksityisellä selvittään tytön allergioita niin "kokenut"? lääkäri nauro vaan että ei omana voi kovettaa vattaa :eek: se kans sano että se löysyttää eikä missään nimessä koveta... no on joku muukin joka on kokenu saman... en sit hullu oo =)
 
hei kaikille!

Tänään näyttää ilmaantuneen muutama muukin uusi, joten uskaltaudun vihdoin mukaan... Juttuja olen tässä lueskellu monena iltana jo.

Siis ensin faktat:


kaatjuska........34 v........ensimmäinen.........15.3............K-PKS

Pitkällisen yrittämisen jälkeen (neljä vuotta, 2 IVF-hoitoa, joista 3 siirtoa ) on niin varovainen koko asian kanssa, että tännekään ei meinannu uskaltaa julkistaa asiaa :)

Mikä parasta, jos tämä lottovoitto on totta, niin saadaan kuitenkin "luomupakkaus"!

Mukava on ollu teidän muiden juttuja lueskella ja olenkin kahlannut koko ketjun läpi, joten hengessä olen ollut mukana jo teidän kaikkien kanssa!!! Ja toivottavasti vastaisuudessakin saadaan kaikki mukana roikkua!
 

Yhteistyössä