Moi,
Ja anteeksi laiskuuteni, en ole ehtinyt käymään täällä ainakaan viikkoon! On ollut hirveää kiirettä. Reissuilua, kesävieraita, ulkoilua.. tuli ihan ikävä tänne jo. Ja kuten joku sanoi, ilmat on niin ihanat. Meillä on pidellyt aurinkokelejä jo 2,5 viikkoa. Arvatkaa kuinka ruskeaksi tämä mamma on siinä ajassa mennyt!
Te ootte jutelleet vaikka mistä, tuun päivittelemään kuulumisia paremmalla ajalla. Oltiin koko päivä veneilemässä isäni paatilla, nyt on jo kiire kotiin iltamaidon lämmittelyyn. Vauvakin oli ekaa kertaa mukana ja hyvin meni. Meillä jäi 3 kk:n neuvola käymättä, kun oma terkka oli unohtanut merkitä sen koneelle. Itse lomailee, ja aika olisi pitänyt olla toisella puolella kaupunkia. Samalla olisi pitänyt olla lääkäri ja kaikki rokotteet. Arvatkaa, oliko paskamaista istua ensin 1,5 h tuntia kuumassa odotushuoneessa. Ulkona hellettä +25. Sitten joku hoksaa tulla sanomaan, että ei teillä mitään aikaa ole. Siirtyivät kaikki sitten 4 kk:n neuvolaan.
En päässyt siis kysymään
kiinteiden aloittamisesta. Meillä mennään pelkällä korvikkeella nykyään. Tuntuu, että se ei kohta enää riitä. Eli vois varmaan aloitella kiinteät, mutta miten? Perunalla ajattelin aloittaa. Olisiko esim. viisasta antaa yksi teelusikallinen ensin vain aamulla? Vai mieluummin päivällä? Ja kokeilla muutama päivä niin, sitten lisätä teelusikallinen muillekin ruokailuajoille. Onko joku tehnyt itse jo? Vähän maitoa sekaan vaan.. Entäs sitten se maissivelli? Sitä voisi varmaan jo aloitella? Millaisella määrällä näin aluksi? Zoe-F? Anteeksi kun lahopäänä en muista, miten viimeksi neuvoit. Eikä sillä varmaan ole väliä, aloittaako vellillä vai kiinteillä. Makuasia? Eikä tässä varmasti ole yhtä oikeaa tapaa. Ja maalaisjärjellä pärjää varmasti tässäkin asiassa, mutta mielelläni kuulisin kokemuksia teiltä.
Sitovuus. Olen samaa mieltä, että ihan vaan välillä tekis mieli karata niin ex tempore jonnekin kuten aina ennen. Mutta kuten joku sanoikin, olen myös huomannut, että vauva vaan kainaloon ja menoksi. Ei se loppujen lopuksi ole kuin järkkäyskysymys. Mutta ehkä sitä ei terassisidukalle niin vapaasti töiden jälkeen voi jäädä lorvimaan, mutta muuten kyllä.

Ja oon kyllä huomannut huikean eron lähtemisissä, kun vauva on vähän kasvanut. On niin helppo kulkea jo, kun vauva jaksaa olla pitkäänkin hereillä ja tarkkailla maailmanmenoa. Ei tarvitse ajoittaa menoja vauvan päiväunien mukaan aina.
Minustakin on vähän haikeaa, kuinka aika kuluu niin nopeasti. Vastahan me oltiin maalismasuja.

Mutta vauvaa katsomalla haikeus muuttuu valtavaksi onnentunteeksi kaikesta siitä, mitä on tässä ja nyt. <3
Mutta hei, nyt oma koti ja sauna kutsuvat. Moiks taas.
-Minea ja Anton