J
Jo-jo76ejk
Vieras
Sintti, meillä on nyt juuri tuollaista. Aaron nukkuu vieläkin meidän kanssa perhepedissä ja ne illat kun uni ei tahdo tulla niin poika yrittää könytä meidän yli ja nousee ylös ja kiljuu voitonriemuisena kun siinä onnistuu (eli kun ei estetä). Usein auttaa valojen sammuttaminen muttei aina sekään.
Nyt on ollut jokin ihme vaihe, kun poika on itkuisampi kuin koskaan ennen. Ei suostu olemaan lattialla vaan konttaa (todellakin konttaa- sekin taito on nyt onneksi opittu) kokoajan jalkoihini ja haluaa syliin. Sylissäkään ei viihdy jos yritän vaikkapa istua vaan ylhäällä pitäisi olla kokoajan. Ruoka ei ole maistunut moneen päivään, sormiruoka tekee tässä poikkeuksen. Sitten kun ruoka ei maistu niin maito maistuu sitäkin enemmän ja sen myötä heräillään tunnin välein taas yöllä syömään. Pistän tämän hampaiden tulon piikkiin mutta eilen kun annoimme särkylääkettä niin ei tuntunut sekään auttavan. Mikä lie kehitysvaihe meneillään...
Tiie, helpon kuuloista teillä tosiaan. Meilläkin oli ja vieläkin ihmiset päivittelevät sitä kuinka helpon vauvan olen saanut mutta viime ajat ovat olleetkin sitten jo vähän toista maata.
Pitäisiköhän meidänkin kokeilla pottailua! Potta on jo olemassa, taidanpa kaivaa sen kaapin pohjalta ja katsoa miten Aaron siihen suhtautuu. Teillä ainakin ollut hauskaa
Meillä oli hauskaa eilen kun annoin Aaronin juoda vettä mukista (pidin tietenkin itse siitä kiinni hyvällä otteella). En tiedä mistä poika keksi että veteen pitää puhua, mutta joka kerta kun kallistin mukia niin että vesi osui suuhun, alkoi hän höpisemään ja se tietty aiheutti hassun kuuloista pulinaa veden takia. Naurettiinpa kippurassa kummatkin sekä äiti että vauva :-D
Kamomilla, meillä ollaan taas niin kaukana puheesta. Aaron myös unohti kävelemisen sen jälkeen kun oppi kunnolla seisomaan ja nousemaan sekä laskeutumaan. Nyt hän taitaa keskittyä enemmän äänen tuottamiseen mutta oikeisiin sanoihin on kyllä matkaa. Jatkuva papatus ja päpätys ja pärinä mitä nyt tulee on kyllä oikein suloista kuunneltavaa <3
Uusi juttu meillä on myös käsien ojentelu. Poika ojentaa aina toista tai kumpaakin kättä ylös "puhuessaan" ja se on aika vinkeän näköistä ja selkeästi hittijuttu tällä hetkellä. Uutta on myös selvä eroahdistus. En saa mennä kuin toiseen huoneeseen niin tulee suuri itku. Mietin että miten päivähoidon aloittaminen mahtaa sujua sitten. Ajattelin että 2 pv/vko ensi syksystä alkaen, haimme ensisijaisesti perhepäivähoitopaikkaa mutta niitä taitaa olla täällä Helsingin alueella aika vähän tarjolla. Emma, sinulla on aika täydellinen tilanne kun mies on kotona!
Nyt on ollut jokin ihme vaihe, kun poika on itkuisampi kuin koskaan ennen. Ei suostu olemaan lattialla vaan konttaa (todellakin konttaa- sekin taito on nyt onneksi opittu) kokoajan jalkoihini ja haluaa syliin. Sylissäkään ei viihdy jos yritän vaikkapa istua vaan ylhäällä pitäisi olla kokoajan. Ruoka ei ole maistunut moneen päivään, sormiruoka tekee tässä poikkeuksen. Sitten kun ruoka ei maistu niin maito maistuu sitäkin enemmän ja sen myötä heräillään tunnin välein taas yöllä syömään. Pistän tämän hampaiden tulon piikkiin mutta eilen kun annoimme särkylääkettä niin ei tuntunut sekään auttavan. Mikä lie kehitysvaihe meneillään...
Tiie, helpon kuuloista teillä tosiaan. Meilläkin oli ja vieläkin ihmiset päivittelevät sitä kuinka helpon vauvan olen saanut mutta viime ajat ovat olleetkin sitten jo vähän toista maata.
Pitäisiköhän meidänkin kokeilla pottailua! Potta on jo olemassa, taidanpa kaivaa sen kaapin pohjalta ja katsoa miten Aaron siihen suhtautuu. Teillä ainakin ollut hauskaa
Meillä oli hauskaa eilen kun annoin Aaronin juoda vettä mukista (pidin tietenkin itse siitä kiinni hyvällä otteella). En tiedä mistä poika keksi että veteen pitää puhua, mutta joka kerta kun kallistin mukia niin että vesi osui suuhun, alkoi hän höpisemään ja se tietty aiheutti hassun kuuloista pulinaa veden takia. Naurettiinpa kippurassa kummatkin sekä äiti että vauva :-D
Kamomilla, meillä ollaan taas niin kaukana puheesta. Aaron myös unohti kävelemisen sen jälkeen kun oppi kunnolla seisomaan ja nousemaan sekä laskeutumaan. Nyt hän taitaa keskittyä enemmän äänen tuottamiseen mutta oikeisiin sanoihin on kyllä matkaa. Jatkuva papatus ja päpätys ja pärinä mitä nyt tulee on kyllä oikein suloista kuunneltavaa <3
Uusi juttu meillä on myös käsien ojentelu. Poika ojentaa aina toista tai kumpaakin kättä ylös "puhuessaan" ja se on aika vinkeän näköistä ja selkeästi hittijuttu tällä hetkellä. Uutta on myös selvä eroahdistus. En saa mennä kuin toiseen huoneeseen niin tulee suuri itku. Mietin että miten päivähoidon aloittaminen mahtaa sujua sitten. Ajattelin että 2 pv/vko ensi syksystä alkaen, haimme ensisijaisesti perhepäivähoitopaikkaa mutta niitä taitaa olla täällä Helsingin alueella aika vähän tarjolla. Emma, sinulla on aika täydellinen tilanne kun mies on kotona!