Maaliskuiset 2023

@PikkuinenMyy kun kysyit paikkoja pk-seudulla, jossa hyvät laitteet niin ehdottomasti paras paikka on Dextra lapsettomuusklinikka ruoholahdessa. Todella mukavat ja asiantuntevat lääkärit ja huippulaitteet. Ja sinne voi siis mennä vain ultraan, vaikkei olisi muuten siellä hoidossa. Toivotan sinulle tsemppiä

 

Miten teidän kumppanit ovat suhtautuneet raskausuutiseen ? Mun mies on tosi iloinen, mutta ollut selkeästi vaikea uskoa tätä todeksi . Kun olin, että neuvolaan pitäisi soittaa niin se ihmetteli, että eikai näin aikaisin ja kun sanoin, että parin viikon päästä varhaisultraan niin se oli ihan puulla päähän lyöty . Sovittiin, että teen digin vasta huomenna kun menkat virallisesti päivän myöhässä (tänään pitäisi viimeistään menkkojen alkaa tavallisen kierron mukaan).

 

Moi.
Liityn keskusteluun, plussasin ekan kerran 8.7. ja la olisi 15.3. Meillä on lapsettomuustaustaa useamman vuoden ajalta ja tämä raskaus sai alkunsa hoidoista, kyseessä ihka ensimmäinen raskaus, jännittävää. Aika kyllä matelee ja varhaisultraankin vielä melkein kaksi viikkoa. Eka neuvola-aika myös varattu, se on elokuun puolivälin jälkeen.
Oireita ei paljoa ole, pientä vatsanturvotusta ja menkkamaista juilimista välillä. Vaikea uskoa olevansa raskaana, kun ei tunnu siltä, mutta kai tämäkin on normaalia
Ollaan miehen kanssa varovaisen iloisia, mutta kyllähän pelko ja huoli varjostaa mieltä välillä, toivon niin että kaikki menisi hyvin.
Tsemppiä kaikille!

 

Tervetuloa @kkehto ! Sulla on raskaus edennyt jo "pidemmälle", joten todennäköisyydet on ehdottomasti sen puolella, että kaikki menee hyvin loppuun asti !

Tuolta sivulta 3 voi kopioida (vastaa ja poistaa quotet) @eden89 viestin ja lisätä itsensä listalle jos haluaa ! Ja tämä toki kaikille muillekin.

 

Laskettu aika

• Mansikka_maanantai / 1.3.
• Vehka / 15.3. ? / 3. / KYS
• Salkoruusu / 16.3. / 1. / Ei Suomessa
• Oliivi3 / 18.3. / 4. / KYS
• eden89 / 22.3. / 3. / Soite
• Hopeanopea / 26.3.? / 1. / HUS
• Nomppis / 12.3. / 2. / TAYS
• kkehto / 15.3. / 1. / HUS

 

Miten teidän kumppanit ovat suhtautuneet raskausuutiseen ? Mun mies on tosi iloinen, mutta ollut selkeästi vaikea uskoa tätä todeksi . Kun olin, että neuvolaan pitäisi soittaa niin se ihmetteli, että eikai näin aikaisin ja kun sanoin, että parin viikon päästä varhaisultraan niin se oli ihan puulla päähän lyöty . Sovittiin, että teen digin vasta huomenna kun menkat virallisesti päivän myöhässä (tänään pitäisi viimeistään menkkojen alkaa tavallisen kierron mukaan).

Meillä oltiin aika shokissa molemmat, kun oli niin vähän aikaa esikoisen menehtymisestä… tehtiin testi yhdessä ja vaan itkettiin mitä ihmettä tää tarkoittaa, mutta siis toivottu ja rakastettu on tämäkin pieni

 

• Mansikka_maanantai / 1.3.
• Mimosa 80/ 5.3 /5. /SatKs
• Vehka / 15.3. ? / 3. / KYS
• Salkoruusu / 16.3. / 1. / Ei Suomessa
• Oliivi3 / 18.3. / 4. / KYS
• eden89 / 22.3. / 3. / Soite
• Hopeanopea / 26.3.? / 1. / HUS
• Nomppis / 12.3. / 2. / TAYS
• kkehto / 15.3. / 1. / HUS

 

Olihan/onhan se ollut aika shokki selittämättömän sekundaarisen lapsettomuuden jälkeen. Kolme päivää testistä vasta ekaa kertaa juteltiin että mitä jos tuleekin vauva. Äärimmäisen iloinen yllätys, mutta kumpikaan ei uskalla luottaa tähän yhtään.

Oon saanut sata paniikkia aikaan jo tuosta kohdunnapukka asiastakin..

 

• Mansikka_maanantai / 1.3. / 2. / HUS
• Mimosa 80/ 5.3 /5. /SatKs
• Nomppis / 12.3. / 2. / TAYS
• Vehka / 15.3. ? / 3. / KYS
• kkehto / 15.3. / 1. / HUS
• Salkoruusu / 16.3. / 1. / Ei Suomessa
• Oliivi3 / 18.3. / 4. / KYS
• eden89 / 22.3. / 3. / Soite
• Hopeanopea / 26.3.? / 1. / HUS


Mun pieni neuroosi iski ja pakko oli järjestää laskettujen aikojen mukaan lista

 

@Mansikka_maanantai mahtavaa, just meinasin alkaa samaan järjestelypuuhaan !

 

@Mansikka_maanantai ja osanotto teidän esikoisen menettämisestä . Muistan sut 2022 haaveilijoista ja 2022 la ryhmästä. Teki tosi iloiseksi nähdä sut täällä

 

Ootteko muuten kertoneet joillekin raskaudesta ? Mä oon kertonut kahdelle parhaalle ystävälle. Ihana jakaa jollekin tosielämässäkin. Ja luulen, että ainakin osalle läheisistä tulee kerrottu varhaisultran ja nyt ultran välissä sillä jo yhden viikonlopun perusteella koen salailun / esittämisen raskaana

 

Laskettu aika

• Mansikka_maanantai / 1.3. / 2. / HUS
• Ilopi / 4.3. / 1. / OYS
• Mimosa 80/ 5.3. /5. /SatKs
• Nomppis / 12.3. / 2. / TAYS
• Vehka / 15.3. ? / 3. / KYS
• kkehto / 15.3. / 1. / HUS
• Salkoruusu / 16.3. / 1. / Ei Suomessa
• Oliivi3 / 18.3. / 4. / KYS
• eden89 / 22.3. / 3. / Soite
• Hopeanopea / 26.3.? / 1. / HUS

 

Ootteko muuten kertoneet joillekin raskaudesta ? Mä oon kertonut kahdelle parhaalle ystävälle. Ihana jakaa jollekin tosielämässäkin. Ja luulen, että ainakin osalle läheisistä tulee kerrottu varhaisultran ja nyt ultran välissä sillä jo yhden viikonlopun perusteella koen salailun / esittämisen raskaana

Ollaan kerrottu yhdelle ystäväpariskunnalle, kun plussauspäivänä mentiin heille istumaan iltaa, enkä halunnut keksiä tekosyitä siitä miksi en juo
Kauheasti tekisi mieli kertoa vanhemmille ja ystäville, mutta odotetaan ainakin varhaisultraan.

 

Kiva kun täällä alkaa olla jo aika aktiivista keskustelua!

Me päätettiin että ei käydä varhaisultrassa ollenkaan. Tänään kyllä oon hieman miettinyt tuon päätöksen pyörtämistä kun on ollut aiemmasta poikkeavia kipuja alavatsalla, sellaista aika voimakasta painontunnetta ollut lähes koko päivän. Noh, tulevat päivät näyttää miten edetään.

Ollaan molemmat tosi iloisia tästä raskaudesta ja jopa vähän yllätyin positiivisesti miehen suhtautumisesta. Molempien toiveissa kyllä ollut kovasti, mutta silti jostain syystä alkuun vähän kuvittelin, että tämä olisi kuitenkin isompi haave minulle.

Ei olla kerrottu vielä kenellekään ja haluttaisiin pitää tämä raskaus vielä hetken ihan meidän omana juttuna. Mutta jos tulee sellainen tilanne, että on helpompaa kertoa kuin salailla, niin sitten lähimmille voidaan kertoakin

 

Ollaan kerrottu muutamalle lähimmälle ystävälle, mutta ensi viikon varhaisultran jälkeen tulee kerrottua varmaan useammalle (olettaen, että ultrassa kaikki hyvin). Palaan töihin kolmen viikon päästä, enkä usko, että pystyn tätä turvonnutta masua enää kovin helposti piilottamaan
Ollaan molemmat tosi fiiliksissä ja melko luottavaisin mielin varmaan siitä syystä, että esikoisen odotusaika sujui niin hyvin. Aina kun puhutaan tulevasta niin kuitenkin sanotaan, että jos kaikki sujuu hyvin niin sitten sitä ja tätä. Eli vähän varovaisin mielin vielä, kun ei ole yhtäkään ultraa käytynä.

 

@Hopeanopea Mies on ollut ilahtunut ja onnellinen, sillä lapsi on erittäin toivottu. Hän on kuitenkin vielä vähän epäuskoinen... Hänelläkin on kuitenkin takana yli vuosikymmenen pelko omasta hedelmättömyydestään, joten hän ei vieläkään oikein voi uskoa, että todella voin olla raskaana Vieläkin hän välillä miettii, että mitä jos testi olikin virheellinen ja mitäpä jos kuukautiseni ovatkin vain pahasti myöhässä, ja oireet jotain muuta... Varmasti samoja ajatuksia kuin @vehka :lla ja kumppanillaan, hänenkin on vaikea luottaa raskauteen täysillä. Toivottavasti teilläkin menee kaikki hyvin!

Me ei olla myöskään kerrottu kenellekään, vaikka mieli tekisi - olin juuri vierailulla vanhempieni luona, ja halusin TODELLA kertoa heille heidän ensimmäisestä lapsenlapsestaan. Päätettiin kuitenkin odottaa ensimmäiseen neuvolakäyntiin!

 

@Hopeanopea meillä mies on aivan rakastunut jo pieneen. Nimiäkin jo mietittiin oli aika maassa sillon kun tuli km ja nyt kyselee päivittäin et onko kipuja, onko kaikki hyvin jne molemmat ollaan varovaisen innoissaan. On tää niin toivottu pikkanen
Mulla katos osa niistä vähistäkin oireista tänään, ja heti iski pelko. Mut luin nuorimmasta kirjoittamaani raskauspäiväkirjaa niin silloin oli sama, eikä ollut mitään huolta. Oireet pysyi poissa loppuun saakka. Mutta niin, millä sanot päälle ettei ole huolta?

Edit. Ei olla kerrottu kenellekään eikä kerrota ennen vu, silloinkin vaan parille. Muut saa tietää sit rv12 jälkeen

 

Muakin huolettaa keskenmeno tai jokin muu ongelma raskaudessa. En tiedä, johtuvatko nämä ajatukset ensiraskaudesta vai siitä, miten älyttömän iloisia ollaan koko raskaudesta, kun välillä pelottaa... Oireitahan mulla on vaikka muille jakaa jo tässä vaiheessa, mutta silti sitä jotenkin vähän hermoilee Tuo ajoittainen välillä häiritseväkin kipu tuottaa huolta, haluaisin ajatella sen olevan ihan normaalia tottumattomalle kohdulleni... Mutta haluaisin silti NIIN jo päästä näkemään, että kaikki on kunnossa. Täällä tarjotaan varhaisultraa vasta viikoilla 11-14, sinne on niin kauhean pitkä aika Yritän silti pysyä rauhallisena ja luottavaisena!

Miten teillä, pelkäättekö keskenmenoa, vai uskotteko kaiken menevän hyvin? Miten rauhoitatte hermojanne? Tuolla helmikuisten keskustelussa oli useita keskenmenoja, joista jotenkin onnistuin hermostuttamaan itseni (Nyt 19.7. rv 5+5)

 

Oon unohtanut sanoo tervetuloa uusille! @kkehto ja @salkoruusu tervetuloa

@salkoruusu se kunnan tarjoama ultra on jo nt-ultra (niskaturvotus) ja sit seuraava on rakenneultra, nämä siis tarjotaan kaikille.
Varhaisultraa ( alle rv 10) tarjotaan kunnan puolesta vaan tosi harvoilla paikkakunnilla, ja siten moni käy yksityisellä
Itse en pysty jaksa kestä odottaa tuota nt-ultraa ja juurikin sitten yksityisellä käydään varhaisultrassa. Näissäkin on hinnoissa sit hurjasti eroja, esim Terveystalo ja Mehiläinen maksaa yli 200€ mutta sit esim Etelä-Suomessa on Perhe-Arte missä kätilö? ultraa ja on alle 100€.
Ja kyllä, pelkään km. Enkä osaa sanoa millä rauhoittaa hermoja.. Yritän vaan takoa päähän että jos se tulee, niin siihen on syynsä. En tiedä... Odotan vain ultraa niin kovin! Vaikka sekään ei vielä takaa kaiken menevän hyvin.. Pitää vain Yrittää luottaa.

Tää hullu teki liuskatestin vielä eilen hätäpäissään no, se viivahan oli niin tumma etten oo ikänä nähnyt

Paapero 5+3 (5+6). Tarkennan sit ultran jälkeen

 

Kyllä keskenmeno pyörii välillä mielessä ja esikoista kun täälläkin odotetaan, niin sitä hätkähtää jokaisesta tuntemuksesta. Pelko ei ehkä ole mun kohdalla oikea sana, jonkinlainen ahdistus kuitenkin mitä enemmän miettii ja varsinkin googlettaa.
Mies onneksi tsemppaa ja ajattelee, et kaikki on varmasti hyvin, se rauhoittaa itseä

Sanoin just eilen miehelle, et tää on yhtä odottamista, eka odotetaan varhaisultraa, sit neuvolaa, verikokeita, nt-ultraa yms. ja aika menee niiiiiin hitaasti

 

Mua lohduttaa mahdollista keskenmenoa ajatellen, ajatus siitä, että tärppäsi aika nopeasti (toinen kierto, jossa pystyttiin harrastamaan seksiä). Joten jos keskenmeno tuleekin niin a) tiedän, että raskaus on mahdollinen b) voin elätellä toiveita, että seuraavakin raskaus alkaisi nopeasti. Ja onhan tässä onneksi jo nyt todennäköisempää, että raskaus etenee hyvin kuin että tulisi keskenmeno. Mut sit jos todellisuudessa tulee km, niin fiilikset voi olla hyvin eri toki.

Nyt jännitän vikan digin tekoa. Olisin halunnut tehdä aamuvirtsasta, mutta kissa herätti klo 5 aamulla ja arvatkaa muistinko tätä silmät ristissä pöntöllä .

Täällä edelleen aika vähäoireista. Rinnat arat ja nännipihat "turvoksissa". Ja ajoittaista menkkajuilintaa. Oon tosta juhlinnasta iloinen kun tulee olo, että jotain ainakin tapahtuu . Sit eikö klassinen oire pitäisi olla runsas valkovuoto? Mulla on Sahara isolla ässällä tuolla alakerrassa .

 

@Oliivi3 , en asu Suomessa, joten täällä voi olla jossain määrin vähän erilaiset käytännöt Yksityisiä klinikoita on täällä itse asiassa hyvin vähän, meidänkin läänissämme taitaa olla jopa kokonaista yksi kappale? Sinänsä houkuttelisi käydä siellä koska itsekään en oikein jaksa kestä, mutta ehkä sinnittelen... Täällä julkinen puoli ainakin lupaa kaikille halukkaille ultran vk 11-14 välillä ja varhaisultraksi sitä täällä kutsutaan, mutta ehkä se ei todellisuudessa sitten olekaan niin varhainen Eka varsinainen neuvolakäynti verikokeineen yms. taas tulisi olla vk 8 eteenpäin. Odotusta tosiaan!! Menisipä aika nopeammin

Muakaan ei muuten ole jännittänyt/pelottanut keskenmeno muuten, eilen kai onnistuin iltaväsymyksessä lietsomaan itseäni kauhutarinoilla. Nyt tuntuu jo paremmalta, onneksi Vaikeatahan se on suhteuttaa tuntemuksiaan, kun on ensiraskaudesta kyse. Toivotaan vaan parasta meille kaikille

 

Sain digiin 2-3, mikä vastaa oletettua 4+4:ää

 

Me ollaan kerrottu minun äidille ja parille läheiselle ystävälle jotka tietää menneisyyden ja joille varmasti kertoisi myös menetyksestä. miehen kanssa eilen juteltiin ettei haluta ja jakseta salailla asiaa enemmälti, koska keskenmenot on muutenkin jo niin iso tabu.

Keskenmenoa en pelkää, se tulee jos tullakseen, mutta pelkään prosessia joka sen jälkeen henkisesti alkaa.
Silloinen raskaus tärppäsi suht "helposti", mutta seuraava kerta ei enää onnistunutkaan.

..väsyttää niin paljon että en ymmärrä miten jaksaa käydä töissä.