Luovutettu munasoluhoito

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sanna
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hienoa Vekara, että lähtökiihdytys taas käynnissä.

Ultra on 7 + 4 eli marraskuun alussa. AVAkin suosittaa siirrosta 5 viikkoa. Olisin heti ikäni puolesta (yli 40) voinut saada lähetteen kromosomitutkimukseen istukkakoepalasta, mutta en taida mennä. Pieni keskenmenoriski liittyy siihen enkä halua, että kohdun rauhaa nyt mennään piikillä häiriköimään. Katsotaan sitten vasta 15 + viikolla seerumiverikoe, jos siinä erikoista, voi harkita lapsivesipunktiota, mutten sitäkään taida haluta.
 
Elikkäs me käytiin tänään klinikalla, ja hoito muuttui eli nyt icsi. Meille ei ole aikaisemmin tehty mikrohedelmöitystä. Meidän piti myös allekirjoittaa hoitosuostumus, vaikkei kai tähän hoitorumbaan kukaan ilman omaa tahtoa lähde. Mieheltä otettiin verikoe kaikkien mahdollisten tautien poissulkemiseksi. Jos tälläkertaa luovuttajalle tulee paljon munasoluja, niin siitä saa joku toinenkin pari, mutta me saadaan joka tapauksessa ensin.

Vekara, sä ennätät taas aloittaa piinailun ennen minua, mutta toivottavasti tulen viikon perässä. Meilläkin oli viimeksi puhe siitä pidemmästä viljelystä, mutta kun tuli vain yksi alkio, niin ei sitten kokeiltu. Vielä ei ollut puhe miten nyt toimitaan. Ehkä on paras odottaa montako munasolua me saadaan.

Bea, jos ajattelet lähteväsi adoptioon hoitojen kanssa yhtäaikaa, niin ei kannata mainita lapsettomuushoidoista sosiaalityöntekijöille. Oletettavasti asia tulkittaisiin siten ettette ole vielä sinut lapsettomuuden kanssa ettekä siten valmiita adoptiovanhemmiksi.

Hain tänään lääkepussukan, ja nyt vain odotellaan menkkojen alkamista.

Terkuin Maija
 

Sain sitten vihdoin viimein soitettua Avaan tanaan ja sovittiin jatkosta. Tehdaan ekaa kertaa siirto luonn kiertoon eli menkat pitaisi alkaa marraskuun alussa ja sitten aloitan zumet. Se jannitysmomentti tassa on mukana, etta meilla on vaan kaksi huurunenaa, joten on jannittavaa etta selviaako edes yksi sulatuksesta. Tuntuis uskomattomalta, se etta tastakin siirrosta tulisin raskaaksi. Nythan on takana kaksi siirtoa ja molemmista tulin raskaaksi (molemmat myos menivat kesken).

Hieno homma, etta Maijakin paasee tosi toimiin. Ma piinailen taalla teidan molempien puolesta. On tosi ihanaa nahda kuinka reippaasti te molemmat (V+M) menette eteenpain. :heart: teille molemmille.

Watrossi
 
Watrossi hoi! Eikös se ole niin että kolmas kerta toden sanoo. Jokainen kerta on omansa eivätkä aikaisemmat tärpit vähennä seuraavan onnistumista. Johan teidän alkiot ovat osoittaneet elinkelpoisuutensa, vai mitä. Ainakin minulla silloin joskus kauan sitten ekan plussan jälkeen usko onnistumiseen oli valtava. Toki keskenmenon jälkeinen pettymys oli moninkertainen negan testaamiseen verrattuna. Mutta kun naisen tahto tulla äidiksi on vahvempi kuin pettymyksiin liityvä peko, niin sitä mennään vaikka läpi sen harmaan kiven. En ole minäkään uskoani vielä kokonaan heittänyt, vai8kka järjellä ajateltuna olisi jo ollut syytä. Enpähän voi vanhana jossitella, kun en tehnyt kaikkea mahdollista asian eteen, vaan voin ajatellla että parhaani yritin.Ja jos ei vaikka tarvitsisi jossitella.....

Noh, tulipas löpinää. Se on tällaista kun vain odottelee malttamattomana kaiken alkamista ihan todella.

Terkuin Maija
 
huominen ultra lähestyy jolloin varmistuu ensi aikataulu pääsemmekö siirtoon. Sinnillä mennään eteenpäin asioita oikeastaan ajattelematta. Enemmänkin tulee ajateltua että mitä sitten jos ei nytkään tärppää. Stressiä ei asioista kuitenkaan tunnu tulevan ja jonkinlainen usko asioihin yhä tallella. Pitkää viljelyä yhä jahkaillaan. Jos ei siinä tarppää, niin onko se alkioiden suoranaista tuhlausta että pitäisikö sittenkin edetä yurvallisesti kahden alkion siirroin. Näin saisimme tilaisuuden tämän lisäksi vielä yhteen mahdollisuuteen jo olevilla alkioilla. Tässäpä taas kuulumisia. Voimia kaikille jaksamiseen ja Lutuliinille odotukseen!! TERV. VEKARA ;)
 
On se vaan kumma etei ne menkat ala silloin ajallaan kun niitä oikein odottaisi alkavaksi. Kyllähän ne vihdoin alkoivat ja tänään aloitin siten lääkityksen. Ultra varattiin jo ens viikon perjantaiksi, niin tiedetään tarvitseeko lisätä lääkitystä.

Jokos Vekara tiedät aikataulusi? Täällä on kovin hiljaista nykyän.

Maija
 
7+3. Kuvotuksen kourissa. Eilen itkeskelin koko päivän, kun olo oli niin maassa. Hormonit? Paino on laskemaan päin, onneksi tuli tankattua kunnolla ennen plussausta (paino nousi kuukaudessa viisi kiloa, oisko estrogeenien vaikutusta). Väsymys on valtava ja miesparka ihmeissään, kun ei osaa nukkua rauhassa niin, etten heräisi joka kyljen kääntöön. Ties vaikka aviokriisi tässä uhkaa kun olen niin hankalana. :) Tänään päätimme hankkia toisenlaisen sängyn ja huutonetistä löytyi heti. Siinä nyt kaksi osaa ja päällä yhteinen petari, joten toisen kääntymiset eivät niin pitäisi tuntua kuin tämmöisessä yhdestä puusta tehdyssä. Maustekurkku maistuu taivaalliselta, samoin omenat.

Onnea teille vekara ja maijatar, olis kiva saada teidät mukaan tuonne syksyn hed.hoidoista plussanneisiin. Mulla on huomenna eka ultra 7+4 heti aamusta klo 9.15. Tulen sitten kertomaan, mitä näkyi.

lutuliini 7+3
 
Sydän siellä tykytti, sentin mittainen olento uiskenteli eväspussi vierellään eikä ollut meitä näkevinäänkään. Oli kyllä outo olo, viime raskaudessa en käynyt näin aikaisin ultrassa, täytyy nyt uskoa, että totta se on, elää siellä joku!

lutuliini 7+4
 
ultrassa ollaan käyty ja ensi viikko varmistunut siirtoviikoksi. Eli ensi torstaina matkaamme jälleen Riikaan. Niinpä Maija, melko hiljaista täällä ollut, mutta sinnillä aina kertoilemaan kuulumisia. Kyllä täällä taas vilisee kunhan saadaan taas hoitoja käyntiin ja ennen kaikkea niitä plussia!!! Mitä Watrossille kuuluu?? Ja mukava oli Lutuliini kuulla että ultrassa kaikki hyvin. Nyt mukava aloittaa viikonloppu ensi viikon tapahtumia odotellen. Kaikille mukavaa ja leppoisaa vapaata toivotellen VEKARA ;)
 
... ja kolmas hoitokerta ropsahti kayntiin. Menkat alkoivat tana viikonloppuna ja zumenoni-pakkaus korkattiin taas kerran. En oikein muista mita klinikalta sanottin, etta koska siirto olisi. Vekara, millasilla aikatauluilla PASeissa mennaan siirtoon? Onkos se kolme viikkoa menkkojen alkamisesta?

Nailla nakymilla Vekaralla siirto ens viikolla, Maijattarella sita seuraavalla ja olisinko ma sitten sen jalkeisella. Kylla meilla taas naiset on jannittamista B)

Hyvaa alkavaa viikkoa koko jengille!
 
Piti jo aikaisemmin kirjoitella tähän ketjuun, mutta en ole saanut aikaiseksi ja voitte toki häätää minut täältä koska en varsinaisesti lapseton. Eilen luovutin munasolujani ja koska traumoja ei jäänyt, joskus teen sen ehkä uudelleen :) Itselläni 1v5kk poika ja koska äitiys on antanut suunnattomasti, haluaisin myös suoda sen mahdollisuuden jollekin toiselle. Vaikka itse en varsinaisesti ole kärsinyt lapsettomuudesta, pystyn samaistumaan joihinkin lapsettomien tunteisiin, sillä olen kokenut kohdunulkoisen raskauden ja tämä esikoisemme sai alkunsa vuoden yrityksen jälkeen Clomifenin avustuksella. Munasolujeni saajasta en muuta tiedä kuin että ovat pariskunta ja ulkoiset ominaisuudet täsmäävät minuun. Kilnikan psykologi oli virka-vapaalla joten tämä eettinen puoli jäi minun itseni käsiteltäväksi ja järkeilin että ne ovat vain solujani. Sukulaisten saadessa tietää asiasta (oli pakko kertoa kun tarvitsin lastenhoito-apua punktio-päivälle) he eivät olleet asiasta mielissään. Mutta tein sen minkä koin oikeaksi enkä kadu. Nyt toivon eniten sitä että saaja-pariskunta saisi solujeni avulla terveen lapsen ja se lapsi olisi yhtä rakastettu kuin meidänkin lapsemme on. Korvausta koko jutusta sain sen verran että se peitti matkakulut ym. Huomenna on tod.näk alkion siirto ja yritän rukoilla että saaja tulee raskaaksi. Saajasta en saa siis tietää mitään, mutta jälkitarkastuksessa kuulen olivatko munasoluni "hyviä", niitä tuli alle 10, mutta lääkäri oli optimistinen koska olen nuori, ja minulla on terve lapsi ja useimmiten tälläisillä määrillä saadaan hyvä lopputulos.

Toivotan kaikille tsemppiä lapsettomuushoitoihin ja uskoa siihen että jokainen ansaitsee lapsen, hän vain antaa odotuttaa itseään.
 
Hei Carme, toki sinä ja muut luovuttajat kuulutte osana tälle palstalle. Ilman titä ei voisi olla tätä palstaakaan. On kiva kuulla msiitä miten te koette nämä hoidot. Ilmeisesti meidän klinikalla ei valita saajia ulkoisten ominaisuuksien perusteella, vaan odotusajan perusteella. Tämä ehkä siksi kun luovuttajia on niin kamalan vähän. Ei minulle ainakaan ole tärkeää luovuttajan ulkonäkö.

Itse kävin tänään ultrassa, ja se limis saisi kyllä olla parempi. Mulle nostettiin zumenonin määrää kahteen tabuun. En tiedä pitäiskö sitä punkkua juoda, jos siinä on jotain taikaa. Riskinä vain on että mulle iskee migreenin päälle. Voiskohan sen punkun asemesta nauttia jotain muuta. Meidän luovuttajan punktio on tistaina ja siirto joko torstai tai perjantai. Katsotaan kuulemma onko pidemmästä viljelystä alkioille hyötyä. Jos ne ovat hyviä, niin kuulemma turha viljellä pidempään, ja kestävät pakastuksenkin paremmin.

Vekaran kuulumisia odottelen jännityksellä.

Hyvää viikonloppua kaikille toivoo Maija
 
... aloitin meinaan zumenonit jo 1kp ja nyt rupesi epailyttamaan, etta pitikohan aloittaa vasta 2kp. Taytyy kai soittaa klinikalle maanantaina. Mulla on ultra varattuna tiistaiksi, joka on 11 kp.

Tsemppia Maijattarelle. Ma hellin kohdun limista punaviinilla ja molemmilla kerroilla munasolu kiinnittyi B)

Vekara, miten meni siirto? Oliko teilla talla kertaa se pitkaviljely?

Lyyra, tervetuloa joukkoomme. On aina niin ihana kuulla onnistuneista hoidoista, kiitos! Ja onnea joukkoon talle yritykselle.

Carmelle lahtee erityisen lammin ajatus :heart:

Heikun kei heiluttelee :wave: Watrossi sateisesta Belgiasta
 
Watrossi, mä olen aloittanut zumenonit yleensä ensimmäisenä kunnon vuotopäivänä. Se voi tietysti olla tapauskohtaista, mutta en oikein usko että yhdellä päivällä olisi kovinkaan suurta merkitystä. Mulla siis yleensä kp1. Mä yritän sitä punaviiniä juoda glögin muodossa, kun siitä ei ainakaan aikaisemmin ole tullut migreeniä. Viimeksi mä kerkisin juoda kolmena iltana lasillisen punkkua, ja sit oltiin petissä. Onneksi mä tokenin pystyasentoon ennen siirtoa. Kaiken uhallakin taas yritän.Taidan olla jo aika epätoivoinen.

Kiva kun palstalle löytyy muitakin kohtalotovereita, sillä onhan meitä varmasti jokunen pariskunta Suomessa.

Sateiset terkut myös Keski-Suomesta Maijalta
 
ja tervetuloa mukaan Lyyra ja Carme. Mukava huomata, että Maijalla ja Watrossilla pyörät jälleen pyörimässä. Meillä matka meni mukavasti, lepäillen ja lomaillen Pärnuussa, mutta matka klinikalle Riikaan oli täysi pettymys. Viime kerralla sulatettiin kaksi top luokan alkiota jotka molemmat selvisivät siirtoon vaikkakaan raskautta emme saaneet käyntiin. Tällä kertaa olivat sulattaneet neljä alkiota, joista kolme ei siirrettäviä, ainoastaan yksi heikkolaatuinen kolme soluinen alkio. Lääkäri sanoi, että ei voi painostaa siirtoon, koska siitä kuitenkin joutuvat rahastamaan. Sinänsä ihan reilua antaa mahdollisuus miettiä asiaa mitä tehdä. Suoraan sanottuna olimme aivan puulla päähän lyötyjä miettien, että voiko tässä oikeesti näin käydä. Ajatuksissamme olimme menossa kahden alkion siirtoon ajatellen että olisivat vähintääkin tyydyttäviä laadultaan. Tässä sitä huomaa, että kaikki näissä asioissa on mahdollista!! Alkion kuiten siirsimme ja nyt jäämme vaan seurailemaan, miten tämän kummajaisen kanssa käy!! Mitään odotuksia tälle kierrolle ei osaa asettaa. Mielessäni olen jo matkalla viimeiseen siirtoon, alkioita jäljellä neljä yhdessä oljessa. Kaikesta tapahtuneesta huolimatta olen ihan positiivisella ;) mielellä ja kovasti uskon siihen onnistumiseen...vielä joskus! t. VEKARA
 
... etta nain kavi Riikassa! Olen kuitenkin lukenut ja kuullut, etta hyvinkin huonolaatuisilla on raskaudet alkanu, joten ala viela luovuta Vekara!

Muakin vahan hermostuttaa, etta tulen Suomeen PASiin ja sitten yht'akkia ilmoitetaankin, etta yksikaan huurunena ei selvinny - niita kun on enaan vain kaksi jaljella. Mutta niinhan se on, etta joka pelaa ei pelkaa ;)

Kavin ultrassa ja limis oli vasta 6 mm, mika on hyvin outoa koska mullahan on yllensa ollu aina superpaksu limis. Taytyy kai seurata Maijan esimerkkia ja siirtya punkkulinjalle (nami nami...).

Haleja teille ja liputhan pidetaan korkealla. Kylla meille viela kunnian kukko laulaa.

 
Voi eikö tmä pienen ihmisen satuttaminen koskaan lopu. Pettymys on sanattoman suuri. Meillä oli odotukset tähän hoitoon tosi korkealla. Ensin piti jakaa unasolut kahdelle kun olisi tulossa niin paljon. Sitten meille ilmoitettiin että saadaankin ne kaikki. No kallimmaksi se tulisi mut ei se mitään. Tänään soittivat että tuli vain 3 munasolua joista kaksi kypsää ja yksi hedelmöittyi. Ei voi mitään, itku siinä pääsi. Tämä on meidän viimeinen yritys, ja olin toivonut vähän parempia mahdollisuuksia. Ei siitä yhdestäkään voi tietää selviääkö edes siirtoon huomiseksi. Biologi sanoi kyllä sen olevan ihan hyvä yksilö. Nyt on niin lytätty olo ja ei toivon hiventäkään jäljellä. Kyllähän minä tiedän ettei sitä tarvita kuin se yksi alkio, mutta nyt on aika vaikea psyykata itseäni. Jospa huomenna olisi toisenlainen fiilis.

Terkuin Maija masis
 
ikävä oli Maija kuula uutisia! Mutta kuten sanoit, niin eihän siihen tarvita kuin se yksi alkio!! Omassa hoidossanikin toiveet ovat melko matalat enkä asiaa viitsi edes juurikaan miettiä. Kaiken lisäksi klinikalla ihmettelivät miksi meillä viimeiset neljä oli pakastettu yhteen olkeen, kun yleensä pakastetaan kaksi tai maksimissaan kolme. Soitin paikkaan jossa alkiot oltiin pakastettu, niin kertoivat, että kaikki heikkolaatuisia, joille kuitenkin on haluttu antaa mahdollisuus. No, toisaalta ihan hyvä asia, mutta toisaalta taas turhan toivon antamista. Kaikesta huolimatta tahdon säilyttää uskon raskaaksi tulemiseen, vaikkakin ajatukset kulkevat jo mahdollisessa tulevassa tuoresiirrossa. Watrossi, sinulla myös jännät paikat ja toivotaan kovin, että kaikki menee hyvin. Toivottelenkin meille kaikille jaksamista ja nyt kauniita unia, taidan kellahtaa unten maille :hug: VEKARA
 
Maijatar ja muut; Luovutin solujani monesta syystä, en munasoluillani tee mitään (meille tuskin tulee pariin vuoteen toista lasta) miksen antaisi niitä heille ketkä niitä tarvitsevat? Olin myös hiukan utelias, miltä se IVF hoito tuntuu. Olen teidän juttujanne täällä lueskellut, monesti tippa linssissä koska äitinä pystyn kuvittelemaan ainakin osan siitä tuskasta jota koette kun lasta ei kuulu. Mutta pystyn vain seuramaan teitä ja toivomaan parasta. itse koin hoidot helppoina, punktio oli ihan helppo, lähdin tunnin levon jälkeen kaupungille ja missään vaiheessa en ollut kipeä. Punktion jälkeisenä päivänä maha oli hiukan kipeä, mutta tomerasti poikaanikin hoidin. Olen jo päättänyt että ei ole mitään syitä miksen luovuttaisi uudelleenkin, ja nyt jo mietin sitä että koska sen taas tekisin. Mielestäni vaikein asia hoidossa oli löytää pojalle hoitaja koska mies ei töistä vapaata saanut ja piti sumplia kyydit klinikalle. Mutta hyvin se meni.

Soitin klinikalle pari päivää sitten ja (punktio oli viime tiistaina ja alkionsiirto torstaina) olin niin utelias, etten malttanut odottaa jälkitarkastukseen vaan halusin kuulla olivatko solut hyviä. Kaikki 7 kpl mitä saatiin, olivat todella hyviä ja kaikki hedelmöittyvät :) Sitä eivät kertoneet siirrettiinkö kaksi vai yksi alkio, mutta ei sen väliä, tuli todella upea tunne että tästä ehkä lähtee alkuun raskaus ja pariskunta saisi vihdoinkin sen kauan toivomansa lapsen. Loppu-illan viheltelin ja lauleskelin B) Nyt vain toivon ja edelleen rukoilen että testi näyttää heille positiivista ensi viikolla..voin vain kuvitella sen naisen (ja tietysti miehen) tunteita... Mutta nyt nukkumaan, hyvää yötä kaikille, palailen taas paremmalla ajalla
:flower:
 
Maija on myos mielessa, miten meni? Muistatko viela Pinjaa palstaltamme? Hanhan sai ainoastaan yhden muniksen ja siita alkoi raskaus, joten ei luovuta viela toivosta.

Vekara, koska meinaat testailla? Ma olen vahan samoilla fiiliksilla kuin sina. Teen nyt sen viimeisen siirron ensi viikolla (jos siis huuruset selviavat sulatuksesta), mutta ajatukset ovat jo uudessa tuoresiirrossa. Oletko muuten viela kysellyt jonon pituutta Avasta? Harkitsetko Riikaa mahdollisuutena?

Tulin just tyomatkalta ja olen ihan poikki...

Krooh pyyyh...
 
Kaikki hyvin. Yksi alkio nyt masussa. Se on kuulemma erittäin hyvä yksilö. Tällä kertaa siirrossa hoitaja katsoi vatsan päältä yltralla mahdollisimman hyvän paikan. Mulle se oli ihan uutta. Kai mä nyt vaan yritän olla mahdollisimman positivinen ja uskoa että se onni olisi joskus meidänkin päällä. Eilen musta tuntui etten mä halua mennä koko siirtoon. Ai niin, me saatiin siitä eh... tuota ... vauvelin alusta ensimmäinen ultra kuvakin.

Mitenkäs onko Vekaralla millaiset tuntemukset? Milloinkas voidaan odotella tietoja miten Watrossilla kävi?

Mä ajatteli otta tän viikonlopun sillai veltosti. Punkun olen jo jättänyt, kun en voi sitä migreenilääkettä ottaa jos kohtaus tulisi. Täytyy vain harrastaa tota sisäistä kulan työntöä.

Hyvää viikonlopun alkua

MAIJA
 
...ihanaa, viikonloppu edessä ja saapi levätä taas viikon vilskeestä!! Mukava, että sinulla Maija kaikki kunnossa, hetken ehdin jo huolestua!! Minulla kaikki hyvin, mitään tuntemuksia ei ole, suoraan sanottuna tuskin edes mietin asiaa. Alkio oli huono laadultaan ja pakkasessa joukko vastaavanlaisia. Sen verran pelihenkeä on, että yhtäkään mahdollisuutta en jätä käyttämättä. Ajatukset kyllä kieltämättä tulevassa, johtuen alkioiden laadusta. Seuraavan luovuttajan etsimme Riikasta, siellä olemme jo jonossa. Jos Watrossi tahdot lisää tietoa, niin laita yksityisviestiä. Jono Tampereen Avassa vähintään vuosi, Turussa hieman lyhyempi. Ja vielä siitä testailusta, en ole edes miettinyt, aikasintaan kuitenkin vasta ensi perjantaina, kun kaksi viikkoa kulunut. Nyt toivottelen myös mukavia viikonloppuja ja ollaanhan palstalla ;) VEKARA
 

Yhteistyössä