***LOKAMASSUJEN ELOKUU***

lhs :wave: lisäsin sut tonne listaan, menikö se nyt oikein että kolmas lapsi teille tulossa?

Ja diu diu jos haluat niin päivitän sutkin listoille, eli la ja synnäri?

On se hassua ajatella, että kuukauden päästä meitä alkaa varmaan pikkuhiljaa jakaantua yks jos toinenkin.
Viimeksi kun olin vuonna 05 lokakuisten listalla niin olin aika ensimmäisiä jotka vauvansa hakivat.Elokuussa jo ;)
Nyt varmaan meneekin sitte yli la ihan reippaasti..vastapainoksi :D
 
Saiskos täältä taustalta vielä liittyä joukkoon :wave:

Teidän juttuja on tullut luettua kyllä melkein päivittäin, mutta aina on muka liian kiire kuitenkin kirjottaa omista ajatuksista (taustalla myös huoli koukkuuntumisesta täysin palstaan...). Nyt vaan oli muutama sellainen aihe ilmaantunut parissa päivässä, että tuntui että oman korren voisi kekoon kantaa.

Mutta ensin esittely;
Mammoliino, raskausviikkoja 29+4, eli la 29.10. Synnyttämässä käydään Oys:issa ja paikka on jo ennestään tuttu, eli pikkukakkosta täällä odotellaan. Ikäero kasvoi kyllä huomaamatta aivan liian suureksi esikon ollessa jo 8v.

Ultrassa ei pikkuinen ole suostunut jalkoväliään esittelemään, vaan eilenkin niin kauniisti risti jalkansa äitiyspoliklinikka käynnin ajaksi. "Pyssyn piippua" ei ole kuitenkaan missään ultrassa edes vilahtanut, että niinkö tuo rinsessa olisi (tuleva isoveli ei vielä ole aivan varma mitä tunteita se hänessä herättää ;) )

Raskausdiabetes todettiin jo viikolla 15, ja opettelua onkin taas noiden syömisten suhteen ollut. Esikoiselta oli myös kohonneita arvoja, mutta ei mitään näin "vakavaa". Tällä hetkellä vielä viikko mittauksia ja jos paastoarvot eivät osoita tasaantumista, niin insuliinille mennään. Oys:issa on onneksi joku uusi tutkimusryhmä tablettihoidosta ja siihen kuulemma saisin osallistua.

200 grammaa/päivä hiilihydraattiruokavaliota olen noudattanut sieltä viikolta 15 asti ja on se ainakin sen tehnyt, että paino on vieläkin -1,5 kg. Koskaan en ole syönyt näin paljoa ja nälkää ei tosiaan tarvitse nähdä. Kiisumirrille sen verran, että vaaleaa leipää ei tosiaan kärsi syödä, muuta noita 100% ruisleipiä (ja muita jossa ruisjauhopitoisuus on reilusti yli puolet) olen syönyt (diabeteshoitajan käskystä), ja olenkin havainnut ne korvaamattomiksi esim. paastosokereiden kannalta. JUURI ennen hampaanpesua ja nukkumaanmenoa ruisleipä ja rasvatonta maito lasillinen, niin paastot eivät karkaa aivan käsistä. Ja hedelmiä vain välipaloilla, sillä olen huomannut, että jos hedelmän syö jälkiruuaksi (niin kuin kaikissa opuksissa suositellaan), niin johan ruokailun jälkeiset arvot pompsahtaa kattoon.

"Tavallisessa elämässä" mulla on verenpainelääkitys (yrittäjyyden tuomia iloja), mutta se lopetettiin raskauden alussa, ja ainakin tähän asti arvot ovat olleet normilukemissa. Ainut vaan, että ruokavalio on sen myötä tullut entistä suppeammaksi, sillä kaikki kofeiinipitoiset ruoka-aineet (kahvi, tee, Cokis) ovat kiellettyjen listalla. En olisi itsekkään uskonut kuinka voi ihmislapsi olla seitsämännessä taivaassa kun löytää Prisman hyllystä kofeiinittoman tavallisen makuisen teen B)

Kalanmaksaöljystä oli myös kyselyjä, ja mimulle asiasta on lääkärin taholta kerrottu seuraavaa informaatiota: tavallisesti omega-3 valmisteet eivät ole kalanMAKSAöljyjä, vaan kalaöljyjä. Kalanmaksaöljy on todellakin A-vitamiinipitoisuuksien kannalta pannassa raskausaikana, mutta taas kalaöljy on erittäin suositeltavaa sikiön aivojen kehiyksen vuoksi (rasvahapot vaikuttavat tiettyihin aivosoluihin ja niiden syntyyn). Samoin esim. Briteissähän oppimishäiriöisille lapsillehan kokeillaan joskus ensihoitona omega-3 rasvahappoja. Eli nyt purkin kyljestä tarkistamaan, että meneekö kurkusta alas kalanmaksaöljyä vai täysin turvallista kalaöljyä.

Tämmöisiä mietteitä näin ensalkuun, ja vähän huolettaa että kun vauhtiin pääsin niin loppua ei taida tulla :D

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!

Mammoliino ja "Nyytti" 29+4
 
Soittelin tuossa neuvolaan kun pähkäilin noita kipuja. Epäili myöskin että joku lihas on rasittunut vain. Nyt seurailen tilannetta ja äippäpoliin yhteys jos pahenevat. Supparit muuttuivat taas tiuhaan tahtiin tuleviksi mutta edelleen kivuttomia tai ainakin melkein. Aloitin nyt ne supistusten estoon määrätyt lääkkeet. Toivottavasti auttavat. Ja jos eivät niin.... :/ Samperi, miähän en halua minnee osastolle makailemaan |O Ja sinnehän ne pistää jos nää lääkkeet tai heijän antama piikki ei auta.

Maanantaina ois neuvola. Ja siellä mietitään tilannetta jos ei nyt v.lopun aikana huonone.

Pitää mennä kirjoittamaan ukolle kauppalappu et toinen osaa sieltä jotain ruokaa meille tuoda. Miä oon sanoutunut irti näistä v.lopun ruokaostoksista :D

tuutilulla rv 33+6

Ai niin, tervetuloa uudet lokamassut :wave:
 
Hei,

Tervetuloa uudet lokamassut joukkoon mukaan :wave:

Meillä kuuluu Kiimingin kuntaan kaksi ultraa eli np ultra viikolla 12 ja sitten rakenneultra noin 20 viikolla.

Minun vauva varmaan eilen teki ihan totaali kuperkeikan illalla kun makoilin jo sängyssä. Aivan käsittämätön muljahdus kävi puolelta toiselle ja nyt se sitten varmaan kököttelee istuma asennossa eikä enää käännykään raivotarjontaan. Voihan kökkö :headwall: No en tiedä mitä teki ja kääntyikökään, mutta oli se verran kova muljahdus, että tuntui siltä niin kuin itsekin olisi liikkunut "metrin" sivulta toiselle. Oikein säikähdin että mitä tuolla masussa tapahtui. :eek:


Mukavaa viikonloppua kaikille,

Katja ja Einari 30+3
 
Keiju07
Alkuperäinen kirjoittaja Tilda77:
keijulle: kalanmaksaöljyssä on superisti a-vitamiinia, siksi ei suositella! että popsi vaan hyviä rasvahappoja hyvillä mielin! tai tarkista käyttämäsi tuotteen a-vit.pitoisuus ni ei tuu ainaskaa liikoja! :flower:
Joo tästä aloinkin pohtimaan, että onko kalanmaksaöljy ja kalaöljy eri asioita. Nimittäin Triomega (tsekkasin nimen) sisältää omega3:sia ja ne saatu kalaöljystä. A-vitamiinista ei ole mitään mainintaa. Eli en ole tainnut sittenkään syödä liikaa A-vitamiinia. Korjatkaa, jos jollain oikeaa tietoa.

Muoks. Mammoliinohan tämänkin tiesi, en vain kerennyt lukea ketjua loppuun asti. Eli voin siis jatkossakin vedellä noita Triomegan Omega3:sia.
 
tuutilulla: Mulla on sellainen käsitys et kun 34 viikkoa on täynnä, niin ne ei enää estele jos synnytys käynnistyy.. Et eihän ne välttämättä sua osastolle enää ota. No, pianhan se selviää.

Oma napa: saikulla supistusten takia, ens ke lääkäri, jossa katotaan vieläkö töihin vai ei (äitiysloma alkaa 6.9.). Ei kyllä enää jaksais mennä kun nukkumisesta ei tuu mitään. Siis en saa unta kun joskus aamuyöstä, eikä sitten aamullakaan nukuta. Eilen justjust sain torkahdettua päivällä puoleks tunniks. Eihän tällaista jaksa kukaan kahta kk :headwall: :headwall:

:wave: Putsku ja valasmaha 32+1
 
murr... Lahjoitetaan kaksi lasta toinen täyttää lokakuussa 2v ja toinen täytti juuri 3 v. Aivan älytöntä tappelua keskenään koko päivän joka ikisestä asiasta!!! Johtuu varmaan siitä että itse istun koneella ja väsään koulutehtäviä niin saan noi erikoistumispaperit jouluna... jos ei tarvitsisi väsätä niitä niin paljon kun vaavi ulkona :whistle:

Nyt ipanat nukkuu päiväunia, hetken rauhoittuminen, kuppi kahvia..

Kyllä se tämäkin mamma tästä taas rauhoittuu. On ne ihania mutta kyllä noi välillä hermoille käy! Masuasukkikin tänään halunnut tuota päätänsä työntää tonne haaraväliin kun niin kivasti välillä vihleksii :kieh: Taitas haluta mukaan veljiensä kiistelyihin sanomaan oman mielipiteensä :LOL:

Toivottavasti ovat paremmantuulisia kun heräävät :heart:

viinika ja ötö 33+3
 
siis voi apua minkalainen viime yö oli,pää vieläkin täällä pökkeryksissä..varmaan ne liitoskivut nyt saivat yliotteen miun kropasta,niin neuvolan täti epäili,kun sille valitin että ihan kamalat kivut oli viime yönä..ei oikein voinut kääntyä kyljeltä toiselle,kun vihlo tonne oikealle puolelle alamahaan..ja kaikenlisäksi sitten joka kerta kun yritin kääntyä niin tuli supistus..siel mie sitten jalat koukussa yritin olla ähisemättä,jossain vaiheessa selässä myös tuntu..ja tuntuu edelleen.. :/

neuvolassa aamulla käyty.
rr oli 132/91
hemppari oli 97..tipahtanut pikkusen sieltä 124.stä.joten purkillisen obsidania sain popsittavaksi..ja jouduin käymään verikokeissa,ottivat pvk.n
kun ihmettelin öllötys oloa ja niitä levottomia jalkoja niin sano terkkari että johtuu hyvinkin tuosta alhaisesta hempparista.
no katotaan että onko mitään apua noista rautatabuista..
ilmankos aina väsyttää,ja on sellanen nuutunut olotila..vaikka sitten kun heittäydyn tonne sänkyyn niin ei minua nukuta.
painoa oli nyt tullut 650g/vkoa kohden.
ja sf mitta oli 30.
ja vaavi istuu nätisti masun oikealla puolella,alamahaa kun kokeili niin tuumas vaan että täällä on ihan tyhjää täys :) ja voi pojat et sattu kun paino tonne alas :/ hyvä kun en hypänny siitä pöydältä karkuun.
sitten muuten kokeili,ja tuumas että voi siro vauva tulla..ja epäili että ei yli 3,5kg tule..
seuraava kerta olis sit kahen viikon päästä,ja sillo tilataan se äitipoli aika sitä synnytystapa arviota varten..niin ne viikot vaan menee :whistle:


ainii, tervetuloa kaikki uudet :wave: mukaan.

no eipä tänne sen kummempia.
pistäydyttiin miehen kanssa kirpputorilla..ja tarttuhan sieltä mukaan muutama tosi hyvä kuntonen body,ja 56cm yöpuku..voi että oli taas kamalasti niiiin ihania sulosia vaatteita myytävänä.


no mie lähen kattelemaan tota eilistä tornaadoa nauhalta..kun piti se miehelle nauhottaa.
vointeja kaikille =)

niinukka ja vunttunen 32+6
 
Putsku sitähän tässä toivoo ettei osastolle joutuisi. Kuopuksen äitiyskorttia katselin äsken tai oikeestaan katoin millä viikoilla piikkiä siellä sain ja osastouhkailut. Eka piikki oli 32+5 ja toinen 36+3. Ja molemmilla kerroilla oisvat osastolle ottaneet mutta miä vaan vastustin itku silmässä :ashamed: Silloinkin oli noita kivuttomia suppareita jotka eivät mitään aikaa saaneet mutta parin minuutin välein tulivat taukoamatta. Onneks meiltä ei aja KOKSiin kuin 10-15min ja jos kiire on niin nopeamminkin.

No tuo lääke minkä otin auttoi noihin suppareihin. Kyllähän niitä edelleenkin tulee mutta vain n.3-4 puolessa tunnissa ja eivät ole enää edes sitä vähää kipeitä :) Tosin mulle tuli outo olo siitä lääkkeestä. Se on joku verenpainelääke. Miä menin tonne pötköttelemään oton jälkeen. No jonkin ajan päästä kylvin hiessä enkä kuumuudesta :eek: Ylös kun nousin niin pikkusen tuo pää huteralta tuntui ja muutenkin hassu tunne, ihan kuin oisin ollut pienessä sievässä. Että ei tuo semmonen lääke ole mitä uskaltaisin ottaa ollessani yksin lasten kanssa kotona :/

Mun piti kysyä kärsiikö muut käsien puutumisesta? Ihmettelin sitä neuvolan tätille ja hän vaan totes että monet kärsii siitä loppuraskaudessa. Alkoi nauramaan etten ole muissa siitä nähtäväst joutunut kärsii kun kyselen. Tosi epämiellyttävää yöllä heräillä siihen että molemmat kädet on puutuneet sormia myöten. :kieh: Tässäkin kirjoittaessa oikean käden sormet kihelmöi siihen malliin.

No nyt pitää mennä taistelemaan kuopusta iltapalalle ja unille
 
tuutilulla: Niin onhan se vielä 34-viikkoisena pieni, ja kehittyy vielä... Minuakin vähän hirvittää noi supistukset, vaikka kivuttomia ovatkin (ainakin melkein kaikki), eivätkä ainakaan tähän mennessä ole mitään kohdunsuulla aikaansaaneet. Keskiviikkona taas lääkäri.

Nyt on ilmaantunut uusi vaiva, eli välillä vihloo tonne alapäähän syvälle, ja pelkään että siellä kohdunsuulla tapahtuu jotain. On kuitenkin eri paikassa ja vähän eri tyyppistä kun sellainen mitä luulisin liitoskivuksi. Onkos muilla tällaista? Onkohan ne kuitenkin vaan niitä liitoskipuja ja olen vaan neuroottinen :LOL:

Lähiaikoina on ruvennut kaipaamaan omaa vanhaa kroppaa ilman vauvamahaa.... Vaikka maha on ihan kiva jne, Huomasin että sääriinkin on tullut selluliittia, ni voi kuinka ihanaa :snotty: . Siis vaikkei paino ole niin mahdottomasti noussut (n 8kg), niin kaikki muuttuu vaan pehmeäksi kun ei voi noiden vihlomisien ja supistusten takia niin hirmuisesti liikkua. Vähän olen kuitenkin yrittänyt kävellä ihan hissun kissun, silloin kun on ollut hyvä olo. VOI sitä riemua kun pääsee jumppaan ja spinningiin :D . Kunnes huomaa mitä kunnolle on tapahtunut :LOL:

Nooh, tänään näköjään tällainen päivä. sorry :$

Jaksuja kaikille ja saikkulaiset rauhallisesti.

Putsku Paavo rv 32+1
 
Putsku onkos se kipu sellaista viiltävää? Ihan kuin joku tyrkkis sukkapuikolla/vääntäisi puukkoa sisällä tms. Se on täälläkin tuttu vaiva niin tässä raskaudessa kuin edellisissäkin. Välillä tekis mieli ulista oikein kunnolla, kyllä se niin ilkeetä tekee, varsinkin wc:ssä istuessa. Jotain liitos tms. kipujahan ne on. Mulla vaan terkkari sanoo vauvan olevan niin alhaalla ja painavan sinne. Tässä odotuksessa niitä on mulla ollut jo tosi aikaisin. Ilmeisesti kun takana on useampi raskaus, ei lihakset enää jaksa samoilla lailla kannatella kohtua ylempänä. Panadolia käskivät neuvolassa syödä jos oikein koskee.. Tosin mitä järkeä sitä on popsia kun se ei auta ollenkaan :/ Ei mitään.

tuutilulla rv 33+6 Huomenna rv 34 täynnä :D

Alkoi naurattamaan kun mietin sitä kun joku jotain vaivaa kyselee niin tuntuu että multa löytyy kaikki :LOL: Keho on tainnut päättää tähän viimeiseen raskauteen ympätä kaikki vaivat :whistle:
 
Pari sivua jäi vielä lukematta kun en tunni n jälkeen jaksanut enempää, selkään sattuu Mentävä sohvalle.

Me ollaan jo lähes kaikki ostettu ja uutena, kun ei käytettynä löytynyt: Oran kaksostenrattaat, Graco Locigo S turvakaukalo, Graco Duo XTP turvaistuin vaikkei sitä vielä tarvita mutta kun oli alessa vain 1kpl -50% ja kuopukselta onkin periytymässä sitteri ja sänky ym. tarvikkeita. Vielä pitää ostaa tutti ja vaippoja.

tuisku ja "tyttö" jo 33+1 (edelleen poikaolo)
 
tuutilulla:sellastahan se, tulee ja menee kestää siis ihan vaan hetken. Toivottavasti oliskin vaan niitä liitoskipuja.

Mä oon varmaan jotenkin höyrähtäny, kun mulla tää energia ei suuntaudu kodin puunaukseen, vaan on ilmenny hirvee hinku opiskelemaan =) . Avoimen yliopiston esitteitä ahmin, ja jo opintovapaata suunnittelin äitiysloman jälkeen (sais jo aikuisopiskelijan rahaa, joka on ihan ok). Ihan vielä hinkuis vaikka kauppatieteitä lukemaan. Vaikka vuosi sitten gradua kirjoittaessani vannoin ettei enää ikinä...

Onko kukaan teistä opiskellut vauvan kanssa? Oliko mahdoton yhtälö? Kun siis meinasin,että jos ihan rauhakseen jotain tuolla avoimen puolella tekis...
 
Sainpahan luettua taas kaiken tänne kertyneen tekstin :) . Uusille tervetuloa :) ! Vielä hetken ehtii mukaan :whistle: . Kestoilusta täällä paljon puhuttu ja hienoa, kun joukosta löytyy, keneltä kysyä. Itse nuo tekstit aika tavalla ohitin, koska luulenpa, ettei ole minusta viitsimään ja ennen kaikkea aluksi perehtymään. Hienoa, kun joku viitsii!

Jaaha, tässä vaiheessa aina tyhjenee pää, että mitä kaikkea pitikään kommentoida :headwall: . Vauvakirjan itse tekeminen on hieno juttu. Itse ostin tuon Kulta Pieni-kirjan, jonka joku muukin oli ostanut. On musta aika kiva :) . Ekalle vuodelle riittäköön multa tavalliset vauvakirjat, sitten alan päiväkirjat ja muut kansiot ;) . Oikea dokumentoija. Vauvakirjojakin minulla on ollut aina kaksi :ashamed: , nyt toinen kirjoista on joku aikas heppoinen kirpparilta löytynyt. Muutamille mielestäni turhille sivuille olen liimannut värillisen paperin päälle ja kirojoittanut omasta mielestäni jotakin tärkeämpää. Esim vauvakirjoissa ei ole ikinä minusta kohtia, mihin kirjoittaa sisarusten kommentteja vauvasta. Niitä kuitenkin olisi myös hauska isompana lueskella.

Täällä jo pohdittu ensimmäisiä synnyttäjiä.. Hui tosiaan, me aletaan olla aika lähellä :eek: . Mä en vaan edelleen meinaa ymmärtää sitä tosiasiaa!! Mun veikkaus vois osua vaikka Tuutilullan kohdalle, sellaselta kuulostaa sun vointisi. Kaikille muillekin, joilla jo enemmän supistuksia ja muita inhottavia kipuja: Tsemppiä ja koittakaahan kärvistellä!! Omakin olo on välillä huonompi, mutta sitten taas oikein pirteäkin. Hetkellisesti harvakseltaan tulee kanssa erityisiä kipujuttuja tai muuta, mutta ei onneksi usein. Sen verran kuitenkin, että voi kuvitella muiden tukalaa oloa... Supistukset pysyvät minulla normaalin huomaamattomina, jos en kävelylle lähde. Hidaskin kävely kiristää vatsan hetkessä tukalaksi, mutta esim kotityöt eivät sitä tee.

Neuvolassa oli hb yllättäen laskenut 96 ja nyt sitten on rautaa pitänyt napsia. Ja vatsa on selvästi kovalla, plääh! Verenpaine on myös alhainen 91/58. Vauva on rt ja neuvolan tädin mukaan jo aika alhaalla. Kiva mennä seuraavaksi lääkärille ja kuulla, onko mitään pehmentymistä tai muuta tapahtunut. Minulla sokerirasitus oli ok, mutta silti nyt aina pissassa ollut sokeria :/ . Onko kellään muulla? Ensi kerralla meinaan asiasta tarkemmin kysellä. Vaikuttaako tuo vauvaan ja eikö siitä sitten ole haittaa? Ruokavaliota olen yrittänyt pitää, mutta nyt taas hiukan huonommalla tuloksella :snotty: . On se kumma, jos ei sitten leipää ja hedelmiäkään saisi syödä..

Neuvolasta vielä, että vauvan sydän jumputti aluksi 190! En ole ikinä itselläni vastaavaa kuullut. Vähitellen siitä rauhoittui 150 tietämiin, eikä täti sitten ollut huolissaan. Itse jäin hiukan miettimään?

Jotenkin aivan melkein järkytyin :ashamed: , kun täällä kyseltiin vauvan kotiintulo vaatteista! Asiallinen kysymys ei siinä mitään, mutta kun itselle ei ole asia vielä juolahtanut pieneen mieleenkään!!! Jotenkin oikein hätkähdytti tuo. Aloinkin sitten tekemään listaa, mitä tässä olisi vauvan eteen tehtävä. Ja tulihan sitä listaa. En oikein tiedä, miksi en vielä ole paljon tehnyt. Toisaalta ajattelen, että onhan tässä aikaa vielä hyvinkin ja kaikki muu touhu on vielä tuntunut "tärkeämmältä". Mietin myös tuota, että ehtivät pölyyntymäänkin uudestaan jne. Tai sitten siirrän näitä vauvajuttuja tuonnemmaksi säästääkseni sen kaiken loppuvaiheeseen :heart: . Ehkä nyt pian äitiysloman (mikä sekin tuntuu ihan mahdottoman ihmeelliseltä) alkaessa voisi alkaa nuo valmistelutkin. Meillä nimittäin mies ei osaa mitään laittaa, vaikka kolmannesta onkin kysymys :whistle: . Tuohan olisi aivan pihalla, jos valmistelut jäisivätkin hänelle :LOL: ! Joo-o, todella, ehkä kohta voisi olla aika katsoa läpi vauvanvaatteita tarkemmin ja miettiä juuri noita kotiintulo vaatteita, pitäisikö jotain ehkä ostaakin :whistle: . Sairaalassa aion muuten itse hyödyntää kaikki sairaalan vaatteet, vaikka sitten olisivatkin vielä isoja. Pyykkiä ehtii sitten kotona tekemään...

Sitä tässä päivien lähestyessä olen miettinyt, miten edelleen olen näin ymmärtämätön tilanteesta. Ei vain meinaa mahtua tähän mieleen, että meillä kohta olisi vauva :headwall: . Vaan eiköhän se siinä sitten valkene tilanne :whistle: . Ja sitten sen näkee, miten paljon arki taas muuttuu ja muuta. Toisaalta, miksipä sitä niin paljon etukäteen miettisikään, koskaan ei kuitenkaan voi tietää, millainen vauva tulee, mikä on oma jaksaminen jne.

Tuosta kotiinlähtemisestä tuli mieleen, ensisynnyttäjillekin ehkä tiedoksi, että ainakin oma kokemukseni on ja kavereiltakin samaa olen kuullut, että lähtö on aina jotenkin kaaoottinen. Miten tyytyväinenkin vauva alkaa juuri silloin itkemään, kun puetaan niitä kotiin lähtö vaatteita... Vauva itkee, itsellä on jotenkin tumpelo ja epävarma olo, sisarukset ovat vauhdissa, hormonit hyrrää, ihana päästä kotiin, tuhat asiaa mielessä, pakata varmasti kaikki kassiin ja se vauvan itku siinä samassa... Vaan hyvin on meillä vauva aina hiljennyt, kun huoneesta on pois päästy, mutta mikä siinä onkin lähtemisessä onkin. Aivan kuin vauva aavistaisi, että nyt tapahtuu eka iso muutto minun elämässäni... Voi ei, sekin tuntuu niin oudolta, että minä siinä tilanteessa vielä kerran toivottavasti olen :heart: . Ja kuinka ihana sitten on päästä kotiin :heart: .

Muutakin kommentoitavaa oli, mutta ne tulevat sitten kohta mieleen. Nyt muihin hommiin taas!

Rontti ja rv 33+6

 
Oho, tulipas äsken pitkä teksti :ashamed: . Ja ainakin heti tuli yksi asia mieleen, mistä piti kirjoittaa. Eli oletteko muut suunnitelleet/ aiemmin toteuttaneet lahjaa vauvalta isolle sisarukselle? Meillä oli vauvan sairaalasängyssä lahja ja kortti odottamassa isonsikon ensimmäistä käyntiä varten ja kyllä lahja esikkoa ilahdutti! Oli siinä avaamista ja puuhastelua vähän muutakin, kuin vain vauvan ympärillä oloa. Ja että vauva hänet näin oli huomioinut ;) ! Lahjasta on puhuttu moneen kertaan vuosien varrella. Ja vaikka sen suurempia hankintoja en vielä ole tehnyt tai edes mitään asioita miettinyt, niin nuo sisarusten lahjat on osaltaan ostettu. Nyt siis sairaalassa vauvan sängyssä odottaa kaksi pakettia ja kortit. Kortit kirjoitan varmaan vasta sairaalassa, sitten kun tiedämme lahjojen antajan sukupuolenkin ;) . Muistan, kuinka itketti lukea tuota korttia tuorelle isosiskolle. Se kaikki teksti tuli niin sydämestä ja suurella rakkaudella minulta, vaikka vauva sen ikään kuin oli kirjoittanutkin. :heart:
 
lhs
Kiitos ensinnäkin listan päivittäjälle, tässähän unohtuu ihan kaikki käytöstavat :headwall:
Juu, jälkikäteen hoksasin, että unohdin tarkentaa monesko tulossa, mutta ihan oikeassa olit, eli kolmatta meille odotellaan :heart:
Sukupuolta tulokas ei suostunut näyttämään, eli jännätään nyt sitten loppuun asti, toisaalta kiva kokea tämäkin yllätys, edelliset olen tiennyt ja tämä mitä suurimmalla todennäköisyydellä jää viimeiseksi vauvaksi meidän talossa..nyyh, mitenhän minun ja ikuisen vauvakuumeeni käy :p
Synnäriä en taida paljastaa, pieni kaupunki, ja minä olen ujo :ashamed:

Rontti :wave: , kiitos kaunis tuosta muistutuksesta sisarusten lahjan suhteen! Minä olisin kyllä varmasti autuaasti unohtanut koko homman! Meillä siis esikoinen sai pienen lahjan vauvalta, kun tuli ensimmäistä kertaa pikkuveljeään katsomaan, toi samalla itse pienen pehmeän nallen uudelle veljelle. Pitkään kyllä esikoinen muisti minkä lelun oli saanut pikkuveljeltään, tuntui olevan oikein hieno juttu pikkuisen mielestä (oli siis 2v4kk kun vauva syntyi), joten ehdottomasti tälläkin kertaa vauva jotain pientä kivaa antaa isoveljille :)

Pitänee taas huominen yrittää ottaa rennommin, tänään kävin kaupassa ja ihan vähän vaan järjestelin autotallia/varastoa, ja piru vieköön siitä on saanut kyllä kärsiä, tyhmästä päästä kärsii koko kroppa :headwall:
Eli supistellut on melko tuimasti, ja selässäkin ne taas tuntuu..tekisi vaan niin kovasti mieli touhuta jotain, mun pää ei meinaa kestää tätä, kun mitään ei saa tehdä :( Voi kun pääsisi kunnolla siivoamaan ja kuntoilemaan! No, eihän tässä enää ole kuin parisen kuukautta..Minullahan nuo paikat on siis pysyneet kiinni reiluista supisteluista huolimatta, ja edelliset on menneet reilusti yli, eli luultavasti minä kärvistelen vielä lokakuun lopussakin täällä :/

Voi ei, mun piti vaan pikaisesti kirjoittaa, mutta se ei taida minulta onnistua ollenkaan :LOL:

lhs rv31+6
 
heippa!
Putsku kyseli tuosta opiskelusta vauvan kanssa. meillä esikoinen tulossa joten kokemusta ei vielä ole, mutta opintoja mulla jälellä vielä useampi vuosi. saa nähdä miten sitten onnistuu luvut pienen kanssa :whistle: mies ois kovin halukas jäämään kotiin hoitamaan lasta kun palaan vuoden kuluttua kouluun, mutta saapi sitten nähdä, ois nimittäin tuolla miehen palkalla sitten tarvetta!
koulupäivät yritän aluksi järjestää sillä tavalla että ei välttämättä tarvis ihan joka päivä mennä ja olis ainakin yksi päivä millon ois vaan esim aamusta koulua. en raaskis heti pitää viittä päivää viikossa täysiä päiviä tarhassa. eniten mua huolettaa se että miten selviä kokeisiin lukemisista, siihen kun pitää aina keskittyä niin täysillä ja väsyneenä ei onnistu. etätehtävien teko multa sujuu yleensä hyvin, ja niitä voikin tehä vaikka ajatus välillä karkailisikin ;)

Kysymys, ehkä tyhmä sellanen meillä mies on kaksikielinen ja ollaan ajateltu että lapsikin menisi aikanaan ruotsinkieliseen tarhaan. pitääkö tollasiin "erikois tarhoihin" yrittää hakea lapselle paikkaa jotenkin hyvissä ajoin vai onko se sellanen mitä ei vielä hetkeen tarvi ees miettiä. ite oon kotona vaan vuoden, mutta jos mies ei jää kotiin lapsen kanssa niin sitten pikkusen pitäis alottaa tarha jo sillon. kamalan aikastahan tämä on nyt kysyä, kun vaavi turvallisesti vielä masussa, mutta olenpahan tuota joskus miettiny... |O

tänne ei mitään uutta, päivä menny siivotessa ja samalla pikkusen oon vauvajuttujakin laitellu. miehen kanssa tuntuu taas olevan sukset ristissä, vähän tympeetä kun menee viikonloppu piloille. no ei auta, pakko vaan yrittää. en tiiä miks tämä raskausaika on ollu meille sellasta aikaa, että riidellään aika paljonkin. yleensä tullaan tosi hyvin juttuun ja yhteistä taivaltakin takana 9vuotta että ei tässä ihan vieraitakaan toisillemme olla. pitää vaan yrittää saada homma toimimaan nyt kun vielä ois aikaa toiselle, tuntuu vaan ettei tuo mies ole oikeen innostunut mun kanssa sovintoa hieromaan. myönnän kyllä että hormoonit on mulla hyrränneet välillä ylikierroksilla raskauden takia ja hermostun toisinaan ihan pikku jutuista. mies sitten ottaa noista nokkiinsa ja se kun ei ole mikään keskusteleva ihminen vaan enemmän mököttäjä ja minä haluaisin puhumalla selvittää kaikki asiat heti läpi...no ääni tahtoo mulla sitten korottua kun toinen ei kerro mitään omista ajatuksistaan :ashamed: välillä on kyllä paha mieli kun haluais että tämä raskausaika ois parisuhteen kannalta sellasta ihanaa aikaa varsinkin kun ensimmäinen lapsi tulossa. senkin takia olen varmaan välillä hermona, kun tuntuu että aikaa kuluu liikaa tämän suhteen setvimiseen ja tavallaan se on tältä odotusajalta pois :'(

tiipii ja "väiski" rv31+3 :heart:
 
Tiipii, :hug: ja voimia miehen kanssa. Hormonit hyrrää ja uusi tilanne edessä teillä molemmilla, eiköhän kaikki siitä kuitenkin lutviinnu ajallaan. Mutta ymmärrän oloasi, varmasti surullinen mieli mökötysten kanssa :( .

Sinuna soittaisin kyseiseen päiväkotiin ja suoraan kysyisin heidän tilannettaan. Mielestäni esim steiner päiväkoteihin laitetaan lapsia jonoon jo hyvissä hyvissä ajoin. Vai onko ne kouluja mihin jonotetaan monta vuottakin, mutta kuitenkin. Kysymällä selviää ja kannattaa kysyä, jos on ehdottomasti jotakin haluamssa :) .
 
Ja tänään ei sitten jostain syystä väsytä yhtään ja on kovin levottomat jalat...
Tiipii, mieteit tota kaksikielisyys asiaa. Meillä on sama tilanne, mies on ruotsinkielinen ja minä kaksikielinen, mutta suomi äidinkielenä. Mun ymmärtääkseni, jos paikkakunnallanne on ruotsinkielistä päiväkotia, voi sitä hakea ihan normaalilla tavalla. Koska jos jomman kumman äidinkieli on väestörekisterissä ruotsi, on hänen lapsensa oikeutettu saamaan paikan myös ruotsinkeilisestä tarhasta.

Masussa joku harrastaa iltajumppaa....jalat kolisee kylkiluita vasten...Olis tossa vielä elokuva minkä voisi katsoa, kun ei väsytä!

Elza ja Jermu 33+1
 
täällä yks yökyöpeli :wave:
on muka niiiin virkku olo että... :)
vauva myörii ja pyörii masussa kovaa vauhtia :heart:
täällä oli puhetta nistä kummista vihlonnoista...
tosiaan mulla kans tuntuu niinku tökittäs jollain tuonne kohdunsuulle?!?
vaikee selittää :|
aluksi säikähdinki ihan kunnolla ku tuli eka vihlasu kävellessä.
mutta mitä tässä on kysellyt niin liitoskivuilta vaikuttas...
ja kävinhän keskiviikkona lääkärillä niin ei ollut auennut paikat,onneksi!!
huomenna haetaan sitä vauva tavaraa sukulaisilta!!!
päätettiin että haetaan sit samalla vaunutki :)
ihanaa saada pikkuhiljaa kotia laitettua valmiiksi pikkuiselle!!
tänää ollu kumma päivä...välillä oon ollu raivona ku mikäki,sitten taas välillä itku meinannu tulla.
mitäs ihmettä tää tällänen on:eek:
nyt vois painua telkkaria kattelee!!
hyvät yöt kaikille!

ja tervetuloa uusille :flower:
 
huomenia kaikille!

viime yö menikin hyvin nukkuessa..kun mieskin yötöissä..ei kissatkaan rahdannu ees taas ulos sisään..nukuin kyllä niin sikeästi etten varmaan olis mitään naukumisia kuullutkaan..
eilinen päivä meni kyllä ihan torkkuessa,tosissaan väsytti ihan tautisesti,varmaan kolmet päikkärit otin :/ sitten puol kasin aikaan illalla tuolta sängystä nousin,muuten varmaan olisin nukkunu yhtäputkea aamuun. :D

tuutilulla mulla on ollut oikeastaan ennen raskauttakin käsien puutumista..se on kyllä todella ärsyttävää.joskus kun käsi jää roikkumaan suorana, niinkuin laidan yli sängyssä,niin sitä ei meinaa tosiaankoaan saada enää koukistettua.sormet puutuu melkein aina kun pitkälleen käy,en oikein tiedä,liekkö joku hermo olkapäässä jumissa..vasen käsi on enempi herkkä puutumaan,kyllä oikeakin puutuu,mutta vähempi.joskus neuloessa,sormet myös puutuvat.

putsku just eilen miehelle tuskailin että tekis mieli oikein kunnon kävelylenkille,jotenkin nyt hirvittää lähteä,kun pelottaa että alkaa supistelemaan ja vihlomaan tuonne alamahalle..
ja selluliitistä,tuumasin vaan että on miun kaikki raskauskilot sitten jalkoihin tullut..todella ärsyttävää :'(
kun yleensäkin jalkoihin tulee ensimmäisenä minulle kaikki kertyneet kilot..ja jos laihdutan niin viimosena ne sieltä pois lähteevät..
mutta en sure nyt tota laihutus asiaa..laihutan sitten kun on sen aika..

tiipii jaksamista myös täältä suunnalta miehen kanssa..ihan samanlaisia juttuja meilläkin..minua rupeaa ärsyttämään joku asia(en välttämättä tiedä edes et mikä) niin sitten tulee mökötettyä,ja sit käy mies mököttämään kun ei tiedä et mikä miula on..ja kun sanon että en edes itekkään tiedä et mikä asia ketuttaa,niin toinen vaan ei mitään kantaa sitten ota..
ja jostakin ihan tyhjän päiväsistä asioista tulee pulttia otettua..ja sitten taas mökötetään.
kyllä tässä n.kuukausi sitten annoin tulla kaikkki pellolle kun kukaan ei pistäny rikkaa ristiin(silloin oli isännän tytötkin tässä)sanoin ihan yleisesti että tuossa on roskapussi et sen voi viedä.tein hommia..ja edelleen se roskis nökötti tos eteisessä..sitten vein sen ite ja sit annoin tulla.sanoin että jokainen vaan kävelee tietokoneelta toiselle tai telkkarilta toiselle(meillä kun on kaks telkkaria ja tietokonetta)kukaan ei oma-alotteisesti tee mitää,aina miun pitää sanoa et mitä kenenkin pitää tehdä,ja se ärsyttää minua suunnattomasti..isäntä siihen että kyllähän hää tekee..sanoin et nyt kyllä on likkoloista kyse..painuin terassille sit vollottamaan..kohta miun vanhempi tyttö tuli kysymään et voiko hää imuroida,sit isännän tytöt kävi yhessä siivoamaan omia laatikoitaan..et kai se itkun kanssa tehostettu purputus toimi..
nyt meijän seiska ja ysi luokkalaisilla kotitalouden tiimoilta paperi,johon merkataan kaikki kotona tehdyt työt,ja minä allekirjoitan sitten jokaisen tehdyn työn..ovathan nuo tosi kiitettävästi näitä hommia nyt tehneet..eilenkin kuuntelin että vanhempi tyttö nuoremmalle että jos hän imuroi tänään,ni sie imuroit sitten huomenna..ja kohta kuuluu et äitii,tartteeko huomenna imuroida..tarttee kyllä joka päivä imuroida...

apua,tulipa kamala sepustus...liekkö kellään muulla tällästä..ja yleensäkin tekeekö teijän miehet miten kotitöitä?

nyt pyykit laittamaan koneeseen.

niinukka ja vunttunen 33+0 =)
 
onkin viides lapsi tulossa, niin pitää kysyä. :ashamed:
Voiko supistukset tuntua pelkästään selässä? Siis niin, ettei maha kovetu?
Eilisaamuna kävin hammaslääkärillä juurihoidossa, eikä koskaan ole koskenut niin kovasti hampaaseen. Juuri on tulehtunut, eikä tietenkään puutunut. Kotiin tultuani otin sitten Panacodin kipuun ja istuin koneelle. Selkää alkoi juilimaan ihan kunnolla, välillä mahakin kovettui. Selkäkipu tuli sillee aaltomaisesti. Heittäydyin sitten sängylle pitkälleen ja selkäkipu jatkui samallaisena. Lisäksi alkoi tulla selviä supistuksia, mut enemmän tuntuivat ihan tuolla alamahalla. Osa supistuksista on ollut kivuttomia, osa ihan topakan ärhäköitä. Yön sain nukuttua kohtuullisesti, aina liikahtaessa tosin tulee supistus. Mietin tässä vain, että onkohan syytä huoleen ja pitääköhän tästä kohtapuoleen jonnekkin lähteä? Kumma miten epävarma sitä voi näinkin monen synnytyksen jälkeen olla... :/
Aikaisemmissa raskauksissa ei kyllä tällaista ole ollut.

Meilläkin nuo hormoonit ovat saaneet pimahtamisia aikaan :LOL:
Onneksi mies ja isommat tytöt ovat tottuneet ja osaavat viisaasti ennakoida tilanteen, tehdä oman osansa kotitöistä ja pitää tarvittaessa suunsa kiinni.

Kotiintulovaatteet laitan jossain vaiheessa valmiiksi hoitolaukkuun, kun mies saattaa tuoda ihan mitä tahansa, jos homman sille jättää :whistle:
Sairaalakassiin itselle ei lähde kuin kamera, lompakko, deodorantti, hammasvermeet ja harja. Tähänkään mennessä en ole muuta tarvinnut.

Millaisia paasto- ja ruuanjälkeisarvoja teillä, jotka olette joutuneet insuliinille? Mulla ruuan jälkeiset 6-9 ja torstaina tuomio, miten käy. :ashamed:


Mileko + "riiviö" tyttö 31+5
 
olihan toi yö :)
valvoin puoli5:n asti,siis kun ei väsyttäny tippaakaan.
(jos ei olis lääkärin määräämää lepo-käskyä nii oisin vaikka siivonnu!)
miten sitä välillä noin ylikierroksilla :LOL:
no,sit ku viimeinen tonne sänkyyn kipusin nii alkoi supistelee inhasti...
ja oli kumman pitkiä :eek:
selän puolelle pistin sit tyynyä että olis helpompi maata.
vissiin ollu parempi asento koska oon sitten nukahtanu:)
millonkas meinaatte pakata noi sairaala kamppeet??
harmittaa kun ei omista kameraa!!!vois ostaa kertakäyttöisen sinne kassiin valmiiksi...
eipä tässä oikein mitää asiaa taas tullu,käyn vaan aina kurkkimassa mitä teille kuuluu
:D
tuutilulla:toivottavasti tänää parempi päivä ja säästyt supistuksilta :flower:

voikaa kaikki hyvin!!!!!
-milla
 
Rontti tokkopa täällä ensimmäisten joukossa räjähdetään. Esikoinen tuli 3 päivää ennen. seuraava meni 3 päivää yli. Kuopus syntyi 10 päivää ennen vaikka pelättiin syntyvän paljon ennen aikojaan. Toivottavast tää ei mee ton kaavan mukaan ja tuli vasta 10 la:sta ;)

No parin viikon päästä pitäis olla neuvolalääkäri ja sitte tietää taas enempi. Vaikka eipä sekään kerro mitään. Esikoisesta lääkäri sanoi että yli menee kun ei merkkejäkään ollut nähtävissä mutta toisin kävi :)

En muutes ole kokeillut tuota magnesiumia. Miä oon kyllä huono napsimaan mitään muitakaan "ylimääräisiä" pillereitä. Tosin tätä puutumisriesaa ei ennen raskautta ole ollut kuin tosi tosi harvoin.

Kotitöistä taisi olla jotain juttua. Miä räjähtelen täällä niistä harvase päivä.
ja lakkoilen :ashamed: Pojat meneekin sitte isin kimppuun ja sanovat hälle että äiti on lakossa. Eipä auta ukon kuin ottaa lusikka kauniisti kätösiin... Turha mun harteille on kaikkea yrittää kasata. Mies alkaa kyllä jo pikku hiljaa nenän asennosta lukemaan mistä päin puhaltaa milloinkin. Toisinaan kun kannattaa olla sanomatta yhtään mitään mulle tai maailmansota on irti. Ja mikä pahinta, itteni tietäen loppuviikkoina tuo vaan pahenee :ashamed:

tuutilulla rv34 täynnä!

milla-maria ei ainakaan vielä pahemmin ole alkaneet tosin en miä ole mitään saanut tehtyäkään tähän mennessä. Yöpaitakin vielä päällä
:ashamed:
 

Yhteistyössä