~ Lokakuun lapsoset L O K A K U U! ~
- Viestiketjun aloittaja Branwen
- Ensimmäinen viesti
Kiitos vielä kaikille synnytyskertomuksia kirjoitelleille! Mä tykkään niitä edelleenkin lukea, vaikka oma nyytti jo onkin sylissä.
Onnea!! kaikille vauvan saaneille.
Ja teille, jotka vielä kärvistelette yhdessä koossa, toivon kipeitä supistuksia! Kyllä ne pakosti kohta syntyy teillekin. Tsemppiä koitokseen!
Joanmi + Potkiainen 3 vk ja 3 pv (mihin tää aika menee...)
Onnea!! kaikille vauvan saaneille.
Ja teille, jotka vielä kärvistelette yhdessä koossa, toivon kipeitä supistuksia! Kyllä ne pakosti kohta syntyy teillekin. Tsemppiä koitokseen!
Joanmi + Potkiainen 3 vk ja 3 pv (mihin tää aika menee...)
meille syntyi la 22.10klo 17.34 pieni prinsessa 4375g ja 53.5 cm
synnytys meni sinänsä pitkän kaavan mukaan että jo ke ja to välinen yö supisteli mutta aamulla loppui, unet kuitenkin vähissä.sitten to ja pe välinen illalla alkoi supistella ja supisteli koko yön niin että n. 5 min välein aamuyöllä niin lähettiin svo:lle siellä sain kipulääkkettä ja supistukset laantu. no sillä sain sentään hieman nukuttua. ja aamulla tultiin kotiin. koko päivän kotona supisteli.iltapäivästä niin voimakkaasti et aloin oksenaa jota kesti synnytykseen asti. illalla yhdentoista maissa mentiin uudestaan svo:lle. tilanne aamuun nähden ennallaan mut supitukset tosi kivuliaita ja sain muutamaan otteeseen kipulääkettä jolla hetki untakin. aamulla vasta tosin rupesi tapahtumaan enemmän avautumista ja sitten kymmenen jälkeen pääsin saliin jossa ilokaasun voimalla nopeasti asiat eteni. sain epiduraalin, jos ta kyl jäi järjestön paineen tunne ja kalvot puhkaistiin. oksitosiinikin laitettiin tilannetta vauhdittamaan. kohta tuli tunne et piti ponnistaa ja sain viel pudentiaalipuudutuksen se hiukan helpotti paineen tunnetta.
tyttö syntyi ja sai 9 pistettä. nyt ollaan melkein viikko jo kotona totuteltu vauva-arkeen
synnytys meni sinänsä pitkän kaavan mukaan että jo ke ja to välinen yö supisteli mutta aamulla loppui, unet kuitenkin vähissä.sitten to ja pe välinen illalla alkoi supistella ja supisteli koko yön niin että n. 5 min välein aamuyöllä niin lähettiin svo:lle siellä sain kipulääkkettä ja supistukset laantu. no sillä sain sentään hieman nukuttua. ja aamulla tultiin kotiin. koko päivän kotona supisteli.iltapäivästä niin voimakkaasti et aloin oksenaa jota kesti synnytykseen asti. illalla yhdentoista maissa mentiin uudestaan svo:lle. tilanne aamuun nähden ennallaan mut supitukset tosi kivuliaita ja sain muutamaan otteeseen kipulääkettä jolla hetki untakin. aamulla vasta tosin rupesi tapahtumaan enemmän avautumista ja sitten kymmenen jälkeen pääsin saliin jossa ilokaasun voimalla nopeasti asiat eteni. sain epiduraalin, jos ta kyl jäi järjestön paineen tunne ja kalvot puhkaistiin. oksitosiinikin laitettiin tilannetta vauhdittamaan. kohta tuli tunne et piti ponnistaa ja sain viel pudentiaalipuudutuksen se hiukan helpotti paineen tunnetta.
tyttö syntyi ja sai 9 pistettä. nyt ollaan melkein viikko jo kotona totuteltu vauva-arkeen
Niiskuneiti, helistin, siljanvuori ja ksylofoni ja kaikki muutkin keitä teitä vielä on, jaksamista ja voimia tosi tosi paljon teille loppuun!
Ja onnea kaikille vauvan saaneille :heart:
Meillä oli täällä eilen ensimmäinen valvottu yö, neiti ei oikeastaan itkenyt, halusi vain johtaa orkesteria koko yön läpeensä ja keskustella.
Iskää vähän kävi sääliksi kun sillä oli töihin meno kun me tytöt poristiin koko yö 
nyt pikkuneiti nukkua tuhnottaa niin levollisena ku iskä pääsi töihin sitten
Ja onnea kaikille vauvan saaneille :heart:
Meillä oli täällä eilen ensimmäinen valvottu yö, neiti ei oikeastaan itkenyt, halusi vain johtaa orkesteria koko yön läpeensä ja keskustella.
Iskää vähän kävi sääliksi kun sillä oli töihin meno kun me tytöt poristiin koko yö nyt pikkuneiti nukkua tuhnottaa niin levollisena ku iskä pääsi töihin sitten Täältä myös tsemppiä vielä nyyttejään odottaville! Meidän neiti tuli maailmaan seuraavasti. Synnytystä (tiistai) edeltävänä perjantaina alkoi limatulppaa irrota, viikonloppuna tuli kipeämpiä supistukia ihan miten sattui. Maanantaina olo oli kuitenkin mainio, leivoin ja touhusin.
Loppuillasta olo oli kuitenkin sen verran levoton, että päätin jäädä sohvalle nukkumaan. Noh, siinä sain juuri sitten unenpäästä kiinni kun heräsin aivan kamalaan tunteeseen - aivan kuin joku olisi hypännyt mahan päälle. Paniikissa soitto sairaalaan ja loppujen lopuksi tämä "pamaus" tarkoitti vesien menoa. Ohjeiden mukaisesti menin kuumaan suihkuun, mutta reilu puoli tuntia myöhemmin oli pakko ottaa auto alle kun supistuksia tuli 4 min välein.
Elämäni kaamein automatka 25 minuuttia sairaalaan meni kuten monella muullakin täällä - erinäköisissä epämukavissa asennoissa maaten, puhisten ja avoimesta ikkunasta happea haukkoen. Sairaalaan päästessä (noin klo 3 yöllä) olin 4cm auki, ensin kokeiltiin ammetta, mutta siellä en kauaa tykännyt olla. Vaikka kyllä se hieman kipuihin auttoi. Siitä sitten suoraan synnytyshuoneeseen ja ilokaasuun kiinni. Siitä luulen, että taisivat unohtaa laittaa hanat auki, sillä se oli lähinnä henkinen apu - kipuihin ei mielestäni vaikutusta.
Onneksi (tai näin siinä vaiheessa luulin) anestesialääkäri tuli laittamaan pian epiduraalin, lähtiessään huoneesta hän huikkasi, että noin 15-20 minuuttia ja olo helpottuu. Jep jep, sitä sitten odoteltiin ja lopputulos oli se, että epiduraali puudutti vain oikean puolen. Vasen puoli sen sijaan oli kuin tulessa + siihen sitten vielä tunne ikään kuin joku tökkisi neuloilla. Ei kiva! Varsinkaan kun uutta epiduraalia piti odottaa 3 tuntia, yön ainoa päivystävä lääkäri kun oli joutunut leikkaukseen. Ne 3 tuntia meni kuin sumussa, roikuin ilokaasussa eikä synnytys edistynyt. Onneksi kun vähän klo 8 jälkeen sain pudendaalipuudutuksen ja uuden epiduraalin alkoi prosessi edetä. Ponnistusvaihe kesti 40 minuuttia ja 9.41 neiti tuli maailmaan. Istukan kanssa oli pieni probleemi, verta vuoti 1300ml ja minua oltiin jo valmistelemassa leikkaussaliin kun (onneksi!) paikalle tuli kolmas kätilö, joka sai istukan irtoamaan.
Istukkaverta en saanut luovutettua, koska napanuora oli liian lyhyt. Tokaisin siihen "ensi kerralla sitten" eli kyllä ainakin minun kohdallani pitää paikkansa se, että vaikka synnytys on omanlaisensa koitos niin siinä hetkessä kun lapsi tulee syliin on valmis tekemään sen kaiken uudelleen =) Seuraavat 2 päivää vietimme perhehuoneessa - se oli ihanaa. Lyllerön syntymäpaino 3045g tippui sairaalassa 2800g ja kotiintulon jälkeen jouduimme käydä 2 viikkoa lisäpunnituksissa, kun paino ei noussut. Onneksi viime viikolla päästiin 3150g painoon ja nyt saadaan mennä tytön omalla aikatululla - enää ei tarvitse 3 tunnin välein herätellä syömään.
Loppuillasta olo oli kuitenkin sen verran levoton, että päätin jäädä sohvalle nukkumaan. Noh, siinä sain juuri sitten unenpäästä kiinni kun heräsin aivan kamalaan tunteeseen - aivan kuin joku olisi hypännyt mahan päälle. Paniikissa soitto sairaalaan ja loppujen lopuksi tämä "pamaus" tarkoitti vesien menoa. Ohjeiden mukaisesti menin kuumaan suihkuun, mutta reilu puoli tuntia myöhemmin oli pakko ottaa auto alle kun supistuksia tuli 4 min välein.
Elämäni kaamein automatka 25 minuuttia sairaalaan meni kuten monella muullakin täällä - erinäköisissä epämukavissa asennoissa maaten, puhisten ja avoimesta ikkunasta happea haukkoen. Sairaalaan päästessä (noin klo 3 yöllä) olin 4cm auki, ensin kokeiltiin ammetta, mutta siellä en kauaa tykännyt olla. Vaikka kyllä se hieman kipuihin auttoi. Siitä sitten suoraan synnytyshuoneeseen ja ilokaasuun kiinni. Siitä luulen, että taisivat unohtaa laittaa hanat auki, sillä se oli lähinnä henkinen apu - kipuihin ei mielestäni vaikutusta.
Onneksi (tai näin siinä vaiheessa luulin) anestesialääkäri tuli laittamaan pian epiduraalin, lähtiessään huoneesta hän huikkasi, että noin 15-20 minuuttia ja olo helpottuu. Jep jep, sitä sitten odoteltiin ja lopputulos oli se, että epiduraali puudutti vain oikean puolen. Vasen puoli sen sijaan oli kuin tulessa + siihen sitten vielä tunne ikään kuin joku tökkisi neuloilla. Ei kiva! Varsinkaan kun uutta epiduraalia piti odottaa 3 tuntia, yön ainoa päivystävä lääkäri kun oli joutunut leikkaukseen. Ne 3 tuntia meni kuin sumussa, roikuin ilokaasussa eikä synnytys edistynyt. Onneksi kun vähän klo 8 jälkeen sain pudendaalipuudutuksen ja uuden epiduraalin alkoi prosessi edetä. Ponnistusvaihe kesti 40 minuuttia ja 9.41 neiti tuli maailmaan. Istukan kanssa oli pieni probleemi, verta vuoti 1300ml ja minua oltiin jo valmistelemassa leikkaussaliin kun (onneksi!) paikalle tuli kolmas kätilö, joka sai istukan irtoamaan.
Istukkaverta en saanut luovutettua, koska napanuora oli liian lyhyt. Tokaisin siihen "ensi kerralla sitten" eli kyllä ainakin minun kohdallani pitää paikkansa se, että vaikka synnytys on omanlaisensa koitos niin siinä hetkessä kun lapsi tulee syliin on valmis tekemään sen kaiken uudelleen =) Seuraavat 2 päivää vietimme perhehuoneessa - se oli ihanaa. Lyllerön syntymäpaino 3045g tippui sairaalassa 2800g ja kotiintulon jälkeen jouduimme käydä 2 viikkoa lisäpunnituksissa, kun paino ei noussut. Onneksi viime viikolla päästiin 3150g painoon ja nyt saadaan mennä tytön omalla aikatululla - enää ei tarvitse 3 tunnin välein herätellä syömään.
Niiskuneidille piti tulla kommentoimaan vaik en itse tähän pinoon kuulukaan.
Vaikka esikoista odotat niin se käynnistys saattaa mennä hyvinkin nopeasti, ei välttis montaa päivää kestä!
Mulla käynnistettiin ja aamulla ku sain 1/4 pillerin ni puoli tuntia siitä alko järkyt supparit ja epiduraali oli laitettu 2 tuntia ekasta pilleristä ja poika maailmassa 9 tuntia myöhemmin .
Varmasti nopeemminki ois laitettu toi epiduraali, mutta ku me lähettiin kävelylle enkä meinannu selvitä takas sairaalalle..
Saattaa se käynnistys siis nopeestikin mennä
Tsemppiä kärvistelijöille!
Vaikka esikoista odotat niin se käynnistys saattaa mennä hyvinkin nopeasti, ei välttis montaa päivää kestä!
Mulla käynnistettiin ja aamulla ku sain 1/4 pillerin ni puoli tuntia siitä alko järkyt supparit ja epiduraali oli laitettu 2 tuntia ekasta pilleristä ja poika maailmassa 9 tuntia myöhemmin .
Varmasti nopeemminki ois laitettu toi epiduraali, mutta ku me lähettiin kävelylle enkä meinannu selvitä takas sairaalalle..
Saattaa se käynnistys siis nopeestikin mennä
Tsemppiä kärvistelijöille!
Susanna85 kiva kuulla, että noinkin helposti voi mennä! Pitää vaan kovasti toivoa, että noin "helposti" olis ohi! On tässä ooteltu jo ihan tarpeeks ;D
Kiitos kun vaivauduit kertomaan kokemuksestasi!
Niiskuneiti ja tyttönen(?) 41+6 Jes! Viimestä päivää viedään!
Kiitos kun vaivauduit kertomaan kokemuksestasi!
Niiskuneiti ja tyttönen(?) 41+6 Jes! Viimestä päivää viedään!
Meidän odottelu päättyi 28.10 aamuyötä kun poika syntyi. Torstai aamuna alkoi vuotamaan vettä, joten laitokselle lähdettiin näytille. Viikkoja oli siloin 41+2 Supistukset olivat aika heikkoja, joten niitä vahvistettiin jollain tableteilla, Stytox tms? Pari tuntia perjantain puolelle sitten meni ennen kuin oika 3,9kg/55cm oli maailmassa.
Hieman takkuinen alku oli pojalla, kärsi jonkinasteisista hengitysvaikeuksista, ja vietiin parin minuutin rinnalla olon jälkeen tarkkailuosastolle. Lauantaina iltapäivällä sitten poika pääsi vierihoitoon ja päästiin kunnolla tutustumaan toisiimme.
Onnea kaikille muillekin syntyneille ja tsemppiä vielä odottaville!
Hieman takkuinen alku oli pojalla, kärsi jonkinasteisista hengitysvaikeuksista, ja vietiin parin minuutin rinnalla olon jälkeen tarkkailuosastolle. Lauantaina iltapäivällä sitten poika pääsi vierihoitoon ja päästiin kunnolla tutustumaan toisiimme.
Onnea kaikille muillekin syntyneille ja tsemppiä vielä odottaville!
Moikka! Pikainen ilmoitus: meidän neiti syntyi laskettuna päivänä 30.10. Mitat pienellä neidillä olivat 3170g ja 48,5cm :heart: Synnytys kesti 5h 25min ja oli kaikinpuolin ihana ja kivuton kokemus.
Ya-kontrollissa käyty. Supistuksia tuli taas yöllä, ja sairaalassakin, mutta aika vähän ne on saaneet aikaiseksi.
Vauva voi hienosti, painoarvio 3,7kg, reippaasti potkii ja vettä on hyvin. Sain käynnistysajan tiistaiksi (42+1).
Cytotecilla suunnitellaan
sanoin vaan ykskantaan että en huoli sitä, voitaiskos puhua muista vaihtoehdoista. Lääkäri totesi että tää on kyllä meidän käytäntö. Mihin minä sanoin että kiitos mutta kun se ei sovi nyt minulle, mites ne muut vaihtoehdot. No, hän totes että onhan balongi ja kalvojen puhkaisu ja oksitosiini, mutta saat sitten tiistaina tullessasi keskustella osastonlääkärin kanssa. Koetin siinä keskustelua virittää, että josko jo nyt voitais tätä suunnitella ja kirjata... mut ei, hän kirjaa että en halua cytotecia ja sit saan tiistaina väitellä osastolla loput
Että olipa hieno fiilis lähteä kotiin, sillä ajatuksella että tiistaina saa ensin taistella sen puolesta, minkä uskoo olevan lapsellensa parasta, ja sitten rauhaisin mielin synnyttää...
Kotiin kun pääsin, soitin toiseen sairaalaan, selitin tilanteen ja sain ajan maanantaiksi. Cytotecia ei edes suunnitella. Mua oikeasti kuunneltiin ja on plajon mukavampi mennä rauhaisin mielin.
Voihan se olla, että viikonloppuna synnytän ittekseni, mikä oiskin parasta
Onnea käynnistelijöille, kärvistelijöille ja muksun kotiin jo tuoneille!
Siljanvuori ja känkkäränkkä 41+4
Vauva voi hienosti, painoarvio 3,7kg, reippaasti potkii ja vettä on hyvin. Sain käynnistysajan tiistaiksi (42+1).
Cytotecilla suunnitellaan
sanoin vaan ykskantaan että en huoli sitä, voitaiskos puhua muista vaihtoehdoista. Lääkäri totesi että tää on kyllä meidän käytäntö. Mihin minä sanoin että kiitos mutta kun se ei sovi nyt minulle, mites ne muut vaihtoehdot. No, hän totes että onhan balongi ja kalvojen puhkaisu ja oksitosiini, mutta saat sitten tiistaina tullessasi keskustella osastonlääkärin kanssa. Koetin siinä keskustelua virittää, että josko jo nyt voitais tätä suunnitella ja kirjata... mut ei, hän kirjaa että en halua cytotecia ja sit saan tiistaina väitellä osastolla loput Että olipa hieno fiilis lähteä kotiin, sillä ajatuksella että tiistaina saa ensin taistella sen puolesta, minkä uskoo olevan lapsellensa parasta, ja sitten rauhaisin mielin synnyttää...
Kotiin kun pääsin, soitin toiseen sairaalaan, selitin tilanteen ja sain ajan maanantaiksi. Cytotecia ei edes suunnitella. Mua oikeasti kuunneltiin ja on plajon mukavampi mennä rauhaisin mielin.
Voihan se olla, että viikonloppuna synnytän ittekseni, mikä oiskin parasta
Onnea käynnistelijöille, kärvistelijöille ja muksun kotiin jo tuoneille!
Siljanvuori ja känkkäränkkä 41+4
--------------------------------------------------------------------------------
Pikainen päivitys. Tyttö syntyi 2.11. klo 3.13. Kokoa neidillä 4525g, pituus 53cm, pipo 36cm. Urakalla tuli kestoa 7h 58min. Tänään kotiuduttiin. Synnytyskertomusta ja muita kuulumisia myöhemmin.
T: Manna* ja tyty 2 vrk
Pikainen päivitys. Tyttö syntyi 2.11. klo 3.13. Kokoa neidillä 4525g, pituus 53cm, pipo 36cm. Urakalla tuli kestoa 7h 58min. Tänään kotiuduttiin. Synnytyskertomusta ja muita kuulumisia myöhemmin.
T: Manna* ja tyty 2 vrk
Täältäkin hieman päivitystä.
Poika syntyi 31.10. kello 2.58 kiireisellä sektiolla. Kokoa pojalla oli 4775 g ja 53 cm. Tuollahan tuo tuhisee, aivan mielettömän ihana putte possu pullaposki :heart: Näin ensinäkemältä vielä hieman rankkaa kaikkine uusine juttuineen ja yöheräilyineen, vaikka tuo nukkuukin tuollaisia 3- 4 tunnin pätkiä, jonka jälkeen on aina hereillä sen 2 tuntia joko huutaen tai syöden
Synnytyskertomus on niin raju, että en sitä tänne viitsi laittaa. Kärsimystä riitti ennen sektiota ja sektiossakaan ei kaikki mennyt putkeen. Vaan oli se vaivan arvoista kaikki tyynni.
Poika syntyi 31.10. kello 2.58 kiireisellä sektiolla. Kokoa pojalla oli 4775 g ja 53 cm. Tuollahan tuo tuhisee, aivan mielettömän ihana putte possu pullaposki :heart: Näin ensinäkemältä vielä hieman rankkaa kaikkine uusine juttuineen ja yöheräilyineen, vaikka tuo nukkuukin tuollaisia 3- 4 tunnin pätkiä, jonka jälkeen on aina hereillä sen 2 tuntia joko huutaen tai syöden
Synnytyskertomus on niin raju, että en sitä tänne viitsi laittaa. Kärsimystä riitti ennen sektiota ja sektiossakaan ei kaikki mennyt putkeen. Vaan oli se vaivan arvoista kaikki tyynni.
Moikka kaikille! Eipähän ole piiiiitkäään aikaan tullu kirjoteltua kun tuonne fb:n puolelle...Olen kyllä käynyt juttuja täällä lukemassa
Meidän poika syntyi pe 28.10 klo 15.16. Paino oli 4436g ja pituus 53cm. Painoarvio oli muutama vko ennen synnytystä 4200g että aika hyvin piti paikkansa. Hän syntyi viikoilla 41+2. Synnytys meni hyvin kamalista supistuksista huolimatta. Huomisesta ollaan oltu viikko kotona tutustumassa toisiimme<3. Hyviä vointeja kaikille vauvautuneille sekä vielä odottaville<3<3 T: Osmiina
Meidän poika syntyi pe 28.10 klo 15.16. Paino oli 4436g ja pituus 53cm. Painoarvio oli muutama vko ennen synnytystä 4200g että aika hyvin piti paikkansa. Hän syntyi viikoilla 41+2. Synnytys meni hyvin kamalista supistuksista huolimatta. Huomisesta ollaan oltu viikko kotona tutustumassa toisiimme<3. Hyviä vointeja kaikille vauvautuneille sekä vielä odottaville<3<3 T: Osmiina
Täällä syntyi ihana pieni poika Perjantaina 4.11.2011 (RV 41+3) klo 18.37 painoa 4110g, pituus 53cm ja pipo 37cm =) myöhemmin kertomusta, nopea ja suht raju synnytys, mutta palkinto mitä parhain <3
Meille syntyi poika laskettuna päivänä 28.10.2011. :heart: Painoa pikkuisella oli 3330 g ja pituutta 51 cm! Synnytys meni todella hyvin, ja päästiin kotiinkin suht nopeasti! Seurannassa joudutaan kuitenkin olemaan, koska vauvalla alhainen hemoglobiini, ja sitä tarkkaillaan.. Herra on todella rauhallinen tapaus! Esikoinen on ihan myyty tähän tulokkaaseen, eikä vielä ole mustasukkaisuuttaa havaittavissa!
TULIHAN SE SIELTÄ
Vauvatti syntyi itsekseen 17h synnytyksen jälkeen maanantaina 7.11. klo 17.45, 3665g, 52cm. Ei mennyt ihan niinkuin suunnittelin, mutta meni sitten kuitenkin... jotenkin.
Juuri tultiin kotiin, poika on ihana, rauhallinen ja valpas.
Synnytyskertomusta riittää pitkää pätkää, kirjoitan kunhan ollaan levätty
Siljanvuori ja naurava nakki (se koko ajan vaan hymyilee) 3vrk
Vauvatti syntyi itsekseen 17h synnytyksen jälkeen maanantaina 7.11. klo 17.45, 3665g, 52cm. Ei mennyt ihan niinkuin suunnittelin, mutta meni sitten kuitenkin... jotenkin.
Juuri tultiin kotiin, poika on ihana, rauhallinen ja valpas.
Synnytyskertomusta riittää pitkää pätkää, kirjoitan kunhan ollaan levätty
Siljanvuori ja naurava nakki (se koko ajan vaan hymyilee) 3vrk
Tytöt menee yhdellä edelle jos lisäät meidät listaan =) 11.10.2011 Jorvissa tyttö 49cm, 3045g
Pitkätukkainen, kymmenen pisteen tyttö syntyi vihdoin 5.11.2011 klo 22.16 (rv 42+1) :heart:
Mitat 3980g, pituus 52,5cm ja pipo 36cm.
Synnytys oli todella rankka, kesti yli 26h. Sektiollakin uhkailtiin kun ei edennyt, onneksi kuitenkin syntyi alakautta.
Nyt ollaan kotona kolmatta päivää, ja voidaan hyvin!
Onnea muillekkin vauvautuneille! :flower:
Niiskuneiti ja tyttönen 6vrk
Mitat 3980g, pituus 52,5cm ja pipo 36cm.
Synnytys oli todella rankka, kesti yli 26h. Sektiollakin uhkailtiin kun ei edennyt, onneksi kuitenkin syntyi alakautta.
Nyt ollaan kotona kolmatta päivää, ja voidaan hyvin!
Onnea muillekkin vauvautuneille! :flower:
Niiskuneiti ja tyttönen 6vrk
Isot onnitelut vielä kerran tälle porukalle vauvoista :heart:
Hetken vielä omaani odottelen ja sit saan sen oman tonttusen syliin <3
Astre ja vauveli 33+6 joulukuisista
:heart:Hetken vielä omaani odottelen ja sit saan sen oman tonttusen syliin <3
Astre ja vauveli 33+6 joulukuisista