Lähes kolmekymppiset ekakertalaiset *Joulukuussa*

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Unico
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Paljon onnea Adalle pojasta! Nauttikaa te nyt siitä pienestä nyytista! :heart: :heart:

Kyllä se Delfis sunkin on pakko jo pian saada se pikkunyytti syliin saakka.. Tsemppiä!

Onnea Unicolle puolesta välistä ja salomelle täysiaikaisuudesta. Siellähän voi koska vaan alkaa tapahtua..
Tervetuloa uusille!

Liikkeistä mä tunsin ekat liikkeet joku viikko sitten. Ja en kyllä ollut yhtään varma niistä. Mut nyt pikku-pee potkiskelee tosi paljon jo ja välillä ihan säpsähtää, ku tulee yllättävä liike. Varsinkin töissä, kun istun tässä koneella tuntuu tosi paljon liikkeitä.. :heart: Sitten hymyilen tässä yksikseni tyhmän näköisenä! :laugh: Mutta kyllä ne liikkeet tosi nopsaan voimistui sitten kun niitä alkoi tuntemaan. Ja on ne niin ihania!! :heart:

Mullakin on seuraavassa neuvolassa kela-asiat se oliki kai heti sitten 22+2 viikolla. Ja otetaan se äitiyspakkaus on varmaan ihana päästä niitä pikkuisia tarvikkeita hypistelemään.

Pamina + pikku-pee 18+2
 
Ada: onnittelut pojasta :flower:

Tänään tunsin ensimmäisen repäisykivun (?) yskähtämisen yhteydessä. Tähän mennessä on ollut vain kaikenmoisia jomotteluita ja kolotuksia, mutta ei mitään pistävää tai viiltävää kipua/tuntemusta. Etova olo häilyy mukana pitkin päivää, mutta ei ole pahoinvoinniksi asti yltynyt.

Sipsunen rv 6+0 :heart:
 
Hee, Kevätesikolla oli hauska synnytysuni! :laugh: En olisi kyllä siitä pienestä mahasta mitenkään pahoillani.... Omani on VALTAVA. Se ahdistaa aika paljon istuessa, kun ei jää mitään pientäkään tilaa tuohon rintojen ja mahakummun väliin, ja yksi vielä tuuppii sieltä sisältä päin kylkiluihin. Sf tuntuu menevän kovaa edellä, vaikka lapsi on keskikokoinen.

Ja ihanaa, monet ovat tunteneet liikkeitä. :heart: Muakin tupppasi etenkin alkuun itsekseni hymyilyttämään... Ja nykyäänkin välillä, kun maha oikein hytkyy, kun poikanen myllertää. Mietin silloin, että huomaakohan kukaan muu sitä.

Delfistä täältä tulin kurkkimaan. Mutta oisikohan nyt lopultakin niin, että olisi saanut jäädä osastolle?
 
Onnea Adalle pojasta! Tsemppia Delfikselle!

Jotenkin "ahdistaa" tulla tanne palstalle. Mua pelottaa teidan kaikkien puolesta, teidan pitaa synnyttaa ja kayda lapi eka viikko, joka taalla oli ainakin helvettia. Mulla ei ollut mitaan synnytyspelkoa ennen omaa synnytysta, mutta nyt on! Oon yrittanyt kirjoittaa synnytyskertomusta vahitellen. Lahetan sen joku paiva.

Meidan pojalla oli painoa syntyessa 3070g ja pituutta ei mitattu! Mutta reilusti alle 50cm herra on. Paino pojalla laski paljon, yli 400g, ei jaksanut rinnalta syoda. On pitanyt korvikkeella taydentaa. Kaksi viikkoa pysyi alhaalla ja sitten kolmannella viikolla poika otti spurtin ja paasi takaisin syntymapainoon.

Aiti ja isa kavivat taalla 10 paivaa. Oliko vahan ihanaa. Ne on molemmat ihan ihastuneita poikaan. Isastakin naki ihan eri puolen. Outoa. Itkuhan siita paasi kun tanaan lahtivat. Asuttaispas mielummin heidan lahella kuin anopin. Anopista ei ole hyotya eika huvia. Mutta itsepahan olen elamantieni valinnut.

JoJo ja poika yli 3 viikkoa
 
Oiskohan Delfis nyt päässyt Vilin hakuun.... Toivottavasti. :)

JoJo
Millä tavoin se ensimmäinen viikko oli helvettiä? Mikä siinä synnytyksessä oli niin kamalaa että sulle tuli synnytyspelko? :o Mä odotan sun synnytyskertomusta mielenkiinnolla. :)

Mä oon vielä aika avoimin mielin koko tulevan synnytyksen suhteen, tietysti nyt alkanut välillä tulla sellaista jännitystä että ei vitsit mitä joutuu tekemään vielä, mutta se taitaa olla ihan tervettä. Ehkä on parempi kun en tiedä mihin olen joutumassa, pitää vaan ajatella että jospa se luonto olis hoitanut asian jotenkin niin että siitä selviäisi. :whistle:

Arvatkaas muuten mitä, ihan ihme sekoilua puhelinoperaattoreilla. Nimittäin olen pikkuhiljaa alkanut ajattelemaan elämää ilman työkännykkää ja työliittymään joten kaivoin tuon mun vanhan henk.koht. puhelimen esiin jossa siis edelleen voimassa oleva liittymä, maksan siitä kk-maksua koko ajan ja nro ollut mulla kymmenisen vuotta...
Noooh, katselin tuossa liittymätyyppejä eri operaattoreilta ja aloin tekemään numeronsiirtopyyntöä niin eikö sitten pian selvinnyt (vähän mutkien kautta mutta selvis kuitenkin) että tuo kyseinen nro on yhtä aikaa käytössä jollain toisella henkilöllä! :o

Ihan mystinen tapaus, soitin sitten operaattorille ja kyllä niin se olikin niin että se nro on jollain miehellä yhtä aikaa. No kerta nro alunperin minun ja en ole sitä koskaan irtisanonut niin saan pitää sen, se toinen joutuu siitä luopumaan. Mutta hyvä että aloin selvittämään asiaa jo nyt, koska kuulemma tuohon käsittelyyn uppoaa nyt jokunen tovi ennenkuin saavat asian kuntoon. Ehkä siis äippäloman alussa en joudu enää jakamaan numeroani jonkun tuntemattoman miehen kanssa. :D

Niin ja huomenna pääsen pomon kanssa haastattelemaan mun tuuraajia. Ihan kiva kun pomo otti mut mukaan hakuprosessiin, jännittää vaan ne haastattelut koska en ole ikinä ollut vielä haastattelijana työhaastatteluissa. B)

Nyt aamupuurolle ja sitten töihin. Tai sitten alan odottamaan joululounasta joka meille tänään tarjotaan ehkä yhdessä Jyväskylän parhaimmista ravintoloista. :p (Ajatukseni kohdistuvat nykyään selvästi vain ruokaan...)

- Hapsiainen ja Herne 24+6
 
Ihan ekaksi piti katsoa, että eihän Delfis vaan ole palannut palstalle. Hyvä, ei ollut! :laugh: Siis muuten kyllä kaipaan kovasti meidän pitkäaikaislomalaista piristämään keskusteluja, mutta hänen itsensä vuoksi toivon, että hän seuraavan kerran toivottavasti kuitenkin kirjoittelee vasta Vilin syntymäuutisia kertoen! :heart:

:hug: JoJolle! Voi hurjaa, kuulostipas raskaalta! Älä nyt ainakaan meidän takia pelkää, kaikki menee täällä varmaan kaikilla ihan hyvin. Niin vähän kun nyt synnytyksestä tiedänkin, pitää kysyä, että onko sulle tarjottu keskusteluapua sairaalasta? Täällä Suomessa pyritään kai suurimmassa osassa sairaaloita hoitamaan vaikeat synnytykset jälkikäteen keskustellen mielestä pois. Eihän se siitä nyt ihan kokonaan poistu, mutta helpottaa varmasti tosi paljon. Onpa harmi, että joudut vielä olemaan niin kaukana omasta tukiverkostasi.

Mutta synnytyksestä kuulisin kyllä mielelläni (ja ehkä sen kirjoittaminen voisi jopa olla jonkinlaista terapiaa?). Ja etenkin siitä uudesta, ihanasta elämästä, joka nyt päiviänne piristää!

Oho! Ihan kummallista sekoilua Hapsiaisen numeron kanssa. Alkoi hymyilyttää tuo numeron jakaminen sen miehen kanssa... Puolet puheluista sulle, puolet mulle! :)

Sitten vielä neuvolakuulumisia tältä aamulta:

Alkuperäinen kirjoittaja piip:
En olisi kyllä siitä pienestä mahasta mitenkään pahoillani.... Omani on VALTAVA. Sf tuntuu menevän kovaa edellä, vaikka lapsi on keskikokoinen.

Enpä olisi eilen uskonut, että puhuinkin ihan löperiä. Viime kerralla oli eri terkka, nyt oli taas vakituinen. Sanoi, että maha on normaalin oloinen ottaen huomioon vanhempien koon ja ennusti meille sironoloista vauvaa. :o Sf-mitta onkin yhtäkkiä alakäyrällä (25 cm, siis vain sentin kasvu neljässä viikossa), mutta ei tarvitse kuulemma huolestua, vauva vaikuttaa kasvavan hyvin. Painoarvio oli 1600 grammaa ja vauva oli raivotarvonnassa, kuten olen sen yleensä otaksunutkin olevan. Yöksi se vaan monesti pyörähtää vähän enemmän sivuttain.

Synnytyspelko vavahti vähän mielessä, kun terkka opetti miestä tunnustelemaan vatsan päältä vauvan ulottuvuuksia (eikö ole ihana nainen! :heart: ) ja mies kommentoi, että kylläpä pää on hurjan kokoinen.

Tuntuu hulluta, että liikeisiin aina merkitään ++, vaikka itse en juuri niitä koskaan neuvolakäyntien aikaan edes tunne. Nytkin pikkuinen selvästi heräsi vasta tuossa käpälöinnissä ja alkoi liikehtiä kunnolla sitten kun oltiin jo ulkona.

Painoasiaa en kyllä käsitä. Ennen viime käyntiä oli syönyt säntillisesti, liikkunut niin paljon kuin jaksoin, välttänyt herkkuja ja stressannut painosta. Sitä oli silloin tullut 652 g / vk. Oman mukavuuteni vuoksi tein sitten päätöksen, että syön sen verran kuin hyvältä tuntuu. Meni vähän överiksikin herkuttelun suhteen, koska tykkään aika paljon pipareista ja joulutortuista. Ja suklaasta ja glögistä. Aikataulu on nyt myös sekoittanut liikkumisrytmin, joten sitä ei ole paljon ollut. Kauhulla astuin vaa'alle... Ja tadaa, painoa oli nyt tullut 225 g / vk. :o En ymmärrä! Kai pitää sitten lisätä sitä suklaan syöntiä?

:heart: piip 30+0 POKSPOKS!!

p.s. Onpa ihanaa, kun on tullut kunnon talvi!
 
Toivottavasti delfis tosiaan on nyt Viliä hakemassa, täällä on peukut pystyssä! :heart:

Jojo, olen pahoillani että synnytyskokemuksesi oli ikävä. Minäkin odotan kirjoitustasi siitä. Toista lastaan odottava ystäväni pelkää hirveästi tätä toista synnytystä, hänen esikoisensa synnytys oli myös ikävä kokemus.

Neuvolakorttia tuossa äsken plarailin ja huomasin että mulla on istukka etuseinässä. Se ilmeisesti myös voi vaimentaa liikkeiden tuntemista?

Musta on oikeasti aika rasittavaa se, että edelleenkin olen huolissani raskauden etenemisestä ja pelkään keskenmenoa. Jokaisen ultran jälkeen olen muutaman päivän rauhallisin mielin ja sitten alan taas murehtia. En niinkään aktiivisesti mielessäni, vaan siten että huomaan edelleen kyseenalaistavani sen että kaikki olisi kunnossa. Yritin ekalla neuvolakäynnillä varovasti kertoa hoitajalle, mutta hän kuittasi sen vain naurahtamalla että tietysti siellä on kaikki kunnossa. Silloin viikkoja oli vasta 9+0, mikä on aika aikaista mennä mitään sanomaan. En sitten toisella neuvolakäynnillä viitsinyt mainita, että edelleen epäilen. Mikä oli ehkä ihan hyvä, koska siellä se vauvan sydän jumputti säännöllisesti...

No mutta se ikävistä ajatuksista, nyt aloitan laukun pakkaamisen. Ihanaa tosiaan kun tuli oikea talvi! Voikaa hyvin kaikki! :heart:

kevätesikko 18+1
 
piip, meillä tekee lääkäri sen toisen niin ei voinut antaa suoraanaikaa siinä kun käytiin kun ei ollut vielä. sullahan sit mahan koko muuttuu ;) ja käyrät seikkailee... Onnea poksuista :)

kevätesikko,
teillä on sit ensin ;) älä välitä kaikillanäkyy maha omaan tahtiin, mulla yks kaveri on noin viikon edellä ja sillä ei näy juur mitään ja mulla hillitön maha (omasta mielestä) hasukaa matkaa, vaikka ootkin jo varmaan matkalla. On sulla ollu uni ;) Tosta raskauden etenemisestä, mull akans pelotti ihan hirveästi onko siellä ketään hengissä, no ihan siihen asti et olin satavarma et tunnen liikkeitä, nyt sitten on helpompi uskoa et se on hengissä kun se liikkuu. Et Jaksuja sulle liikkeiden odottelussa, ja nyt vasta muutaman päivän vai mitä tästä tulee mut alle viikon kumminkin ollut sata varma siitä et ne on liikkeitä. Ja mä oon maininnu joka kerralla et huolestuttaa et onko siellä elämää, ja ne on kuunnelu sydänäänet joten kuullut itsekkin et ainakin sydän lyö et pakkohan siellä on olla sillon elämää.

pamina, toi on ihanaa kun se pikkanen potkii :)

sipsunen, peukkuja ettei se etova olo oksuksi muutukkaan

JoJo :hug: ja jaksuja, toivottavasti elämä alkaa helpottamaan pikuhiljaa. Kiva että sun vanhemmat kävi ja niistä oli apuakin. Kertomusta odotellessa... mutta ihan rauhassa kyllä täällä jaksetaan odotella

hapsiainen, huh on sulla puhelin sotkua kyllä, eihänton ees pitäs olla mahdollista, ihme touhua kun voi olla kahella sama nuomero.

Jaapas, kai se delfis sai jäädä sinne kontrolliin ja varmaan vili kohta sylissäkin jos ei oo jo :)

Tänne mitäs mkaikkea mun piti kirjoittaa. Lonkkia särkee ja siellä olis kuulemma joku tulehdus :| , et ei kun vaan lepoa ja kylmää. sitä sitten täällä puuhailtu. Oli vaan pakko tulla kurkkimaan tännekki :D Ihanaa kyllä kun on lunta ja pakkasta :) Toukkis potkii mua aika ylensä aamull aja illalla välillä päivälläkin jotn se on kans vilkas siihen nähden kun ei alka nut liikkeitä tuntua niin nyt sit jokapäivä tuntuu. Jaa juu hei mä oon saanut painoa lisää, antaas kattoa kuin kauan pysyy :D

Unico ja Toukka 20+4
 
Eilen kävin verikokeessa terveyskeskuksessa ja jätin sinne virtsanäytteet. Neuvolalääkäri on heti joulun jälkeen eli puolentoista viikon kuluttua, siellä kai sitten kuulee tulokset. Np-ultraan pääsen kuulemma heti uudenvuoden jälkeen. Meillä ainakin tuntuu ihan kivasti olevan noita neuvolakäyntejä ja täällä kaikki yli 25-v menee automaattisesti sokerirasitukseenkin.

Olin tänään pitkästä aikaa salilla, yksi mun ystävä teki mulle ohjelman ja olo on tosi hyvä. Iltapäivällä oli vain lonkat vähän kipetä, mahtoikohan olla niitä liitoskipuja, milloin niitä yleensä alkaa olla? Mulla on oikeastaan ollut aika hyvä olo viime aikoina ellei ole huhkinut tai tosi väsy olo. Paha olo on pysynyt poissa syömällä parin tunnin välein.

Töitä teen kotona aika rennolla otteella, valitettavasti joudun niitä tekemään joululomallakin, mutta otan sen sitten uudenvuoden jälkeen takaisin yhdellä ylimääräisellä lomaviikolla. Oikein odotan jo jouluviikkoa, saadaan koti putsiksi ja aatonaattona aion leipoa kaikkea ihanaa. Tänään kävin ostamassa joulukukkia sisälle.

Niin ja synnytys pelottaa kyllä mua. Sanoin siitä neuvolassa, ja täti lupasi laittaa mulle lähetteen pelkopolille, että pääsee siellä oikeiden ihmisten kanssa juttelemaan asiasta.

Mekkala ja Natiainen 8+5
 
Moikka,
ja paljon kiitoksia onnitteluista!!!!!!!!!!!!
Tein omana terapiatyönä synnytyskertomuksen sektiosta. Anteeksi etten nyt kommentoi muita juttuja.

Menimme osastolle aamulla klo 7 ja jatkoin siitä melko heti leikkaussaliin ensin yksin valmisteltavaksi. Kaikki kävi nopeasti, tehokkaasti ja kivuttomasti. Spinaalin laiton aikana asennossa oli todella hankala hengittää ja keuhkoja painoi, mutta se olikin ainoa kipu jota tunsin. Kun puudutus levisi, valtasi mut hetkeksi aikaa paniikki, kun tajusin etten tunne vauvaa, enkä suurinta osaa kehostani ,ja jos minun jostain syystä pitäisi juosta karkuun, en pystyisi siihen. Vähän sellainen tuubifiilis. Mutta silloin tuli mieheni ja paniikki meni ohi.
Leikkaus meni nopeasti. Kätilö sanoi, että nyt lapsi alkaa syntyä ja silloin pojan huuto kaikui vahvana leikkaussalissa. Samalla joku sanoi, että tulokas on poika. Vauvan itkun kuuleminen vapautti sata patoa ja pelkoa ja mä itkin helpotuksesta erilaista itkua kuin koskaan ennen. Sen tunteen muistaa varmasti aina. Mies kuunteli itkua yhtä lumoutuneena, eikä ollut kuullut tietoa sukupuolesta ollenkaan. Sain pojan syliin ja voi ihme kuinka se oli ihmeellinen hetki.
Sitten mieheni lähti poikamme kanssa kylvylle ja punnituksille ym. Lapsivesi oli ollut vihreää, minkä kuulin vasta muutama päivä syntymän jälkeen. Loppuaika leikkaussalissa tuntui pitkältä. Samoin kuin aika heräämössä. Aloin heti ponnistella saadakseni jalat liikkumaan. Jalkojen kanssa ei ollut ongelmaa, mutta kohtu ei lähtenyt supistumaan. Jouduin olemaan heräämössä kahdeksan tuntia normi 1,5-2h sijasta. Kohtua murjottiin vartin välein ja se oli todella kivuliasta. Kipulääkkeet tekivät olon tosi sekavaksi ja menetin paljon verta. Kaiken kaikkiaan verta meni n. 2 litraa ja mun hemppa oli leikkauksen jälkeisenä päivänä 67. Sain lisäverta, mutta kyllä huimasi!
Verenhukan takia sain nousta sängystä vasta kolmantena päivänä. Imetyksen käynnistymisen kanssa oli vaikeaa. Vauvalla oli kohonneet tulehdusarvot, vähän keltaisuutta ja matalat verensokerit. Haikaranpesän kätilöt auttoivat meitä ihanasti koko ajan ja olo tuntui kaikesta huolimatta turvalliselta. Jouduimme kuitenkin lopulta lisämaidoille ja tuttipullolle. Paino laski liikaa, 3475:stä 3200:aan. Tulehdusarvot ja keltaisuus asettuivat itsestään.
Tänään meillä oli neuvolatäti kylässä ja poika punnittiin. Paino on nyt 3460, eli enää 15g syntymäpainosta. Pulloruokinta sekoitti kuitenkin aika lailla imetystä ja sen kanssa täällä nyt todella painitaan.
Ada
 
ada, kiitos synnytyskertomuksesta! aika hurjalta kuulostaa, samalla niin liikuttavalta. voi että mitenkähän sekaisin sitä menee kun saa oman lapsen syliin, en voi kuvitellakaan. antoisia hetkiä pojan kanssa, ja tsemppiä imetykseen!

jojo ikävää että sinulla on jäänyt niin huono kokemus synnytyksestä. toivottavasti saat puhuttua asiasta jonkun kanssa ettei jää pitkäksi aikaa hiertämään. ja varmasti kirjoittaminenkin auttaa, siis tarinaa odotellessa... voimia kovasti sinne vauva-arkeen!

delfis on tosiaan varmaan jo vili sylissä. :heart:

täällä pientä stressiä pukkaa. tänään bongattu limatulppa (tai ehkä osa siitä ), ja vaikka kuinka olen lukenut ettei se välttämättä mitään merkkaa, niin vähän iski paniikki että nytkö jo. eilisessä neuvolassa todettiin vauvan pään kiinnittyneen, ja viikko sitten lääkäri katsoi kohdunsuun (vai mitä se nyt on) jo pehmenneen ja lyhentyneen vaikkakin on vielä kiinni. neuvolatäti puheli itsekseen että "jaa-a täähän saattaa tulla jo tän vuoden puolella", vaikka on aina sanonut että yli se menee niinku melkein kaikilla ensimmäinen. no samaan hengenvetoon se sitten veti sanojaan takaisin, että ei pidä hermostua jos meneekin yli lasketun ajan. olen niin ajatellut että joulun jälkeen saisi tulla, en ole yhtään valmistautunut siihen että tulisi ennen. ehkä mun pitäis nyt vaan rauhoittua, koska mitään supistuksiin viittaavaakaan ei ole ilmassa joten ei tässä mitään hätää ole. miehelle kyllä sanoin että ihan vihoviimeset hankinnat ja keskeneräiset hommat hoidetaan tällä viikolla, sen verta alko jännittää et lähtö tulee. ja nyt kun täällä näin manailen, niin katsotaan vaan olen vielä helmikuussakin tuskailemassa. :kieh:

panikoiva salome rv 37+2
 
Kiitos Ada kertomuksesta. Ihanan liikuttavaa, vaikka olikin hurjan kuuloista. :o :heart:

Salomellakin taitaa iskeä jännät paikat.

Täällä jälleen melkoinen pakkasaamu, koira ei pystynyt kävelemään kun parisen sataa metriä ja sitten vinkui takas kotiin. No en minäkään olis kamalasti halunnut siellä kylmässä kulkea. :D

Aamulla Herne oli melkoisen vilkkaalla tuulella kun heräsin, myllersi ihan mahdottomasti. On ne liikkeet vaan aika ihania kaikenkaikkiaan. :heart:

Nyt kahvia ja aamupalaa. Niin ja tänään poksutaan taas!

- Hapsiainen ja Herne 25+0 (Mistä näitä viikkoja oikein tulee???)
 
Kiitos Ada synnytyskertomuksesta ja iso :hug:! En tiedä muistatko, mutta tuossa kuun alulla kerroin vähän epämääräisesti sukulaisen vaikeasta synnytyksestä. En silloin maininnut mitään sen kummempia yksityiskohtia, mutta koko lailla samalla tavalla se oli mennyt kuin tuo teidänkin. Kohdun supistuminen ja iso verenhukka oli sielläkin ongelmana, ja äitiä oltiin siirtämässä jo kohdunpoistoleikkaukseen, kun verenvuoto alkoikin tyrehtyä. Vastasyntyneen imetys ei sielläkään onnistunut alkuun kunnolla, vaikka lapsi oli hyvävointinen, koska äiti ei rankan lääkityksen ja huonon voinnin vuoksi voinut aluksi imettää. Myöhemmin vauva ei enää oikein osannut imeä rintaa. Sairaalassa oli käytetty keskostuttipulloa, josta ei tarvinnut imeä, kunhan antoi maidon valua kitaan. He ostivatkin sitten kotiin sellaisen totuttelututtipullon, jonka pitäisi olla jotenkin vähän enemmän samankaltainen rinnan kanssa kuin normaalin. Pikkuhiljaa imetys alkoi onnistua, kun tarjottiin vuoroin tuota tuttipulloa ja rintaa. En tiedä tuosta pullosta sen tarkemmin, mutta ajattelin ehkä ostaa sellaisen varuiksi laitokselle mukaan, jotta voisivat sitten siitä imettää, jos minä en pystykään.

Mekkala, en kyllä yhtään muista, milloin nuo liitoskivut minulla alkoivat. Mutta jos lonkissa ovat, voivat hyvinkin olla niitä. Itse en ole mistään kauhean rankoista kärsinytkään ja nyt viimeisen viikon-kahden aikana jotenkin yhtäkkiä kaikki muutkin vaivat ovat hävinneet. Olen ihan ylipirteä. Mainitsinkin terkkarille tuosta ja siitä, että valvon aina öisin muutamia tunteja, ja hän alkoi huolestuneena epäilemään, että muhun on iskenyt loppuraskauden "mania" jo nyt (siis ei mikään oikea mania vaan sellainen hormoneista johtuva touhotuskausi). Puhui sairaslomastakin. En kyllä koe tarvitsevani sellaista yhtään, koska yhtäkkiä olen ihan elämäni kunnossa!

Salome, voi hurjaa, nytkö se jo siis saattaa tulla. No mutta kaikkihan on lähes valmista (ainakin sitten kun saatte ne viimeiset tarvikket teille) ja täysaikaisuus on jo ohitettu! Hassua sinänsä, että joskus on noinkin päin. Monet niin kärvistelevät, että saisi nyt syntyä jo. Voimia ja vointeja!

Kävin eilen läpi vanhoja keskusteluja ja huomasin, että Celia ei ollut kirjoitellut kuin ihan alussa ja Hallamalta loppuivat ymmärtääkseni viestit yhtäkkiä kuin seinään. Huhuu, onko kumpikaan enää kuulolla? :wave: Toivottavasti ei vaan ole mitään ikävää käynyt...

piip 30+1
 
Hui mikä pakkanenen taas tänä aamuna! Meidän koira vähät välittää pakkasesta ja on aivan innoissaan lumesta. Eipä auta kuin toppautua ja uskaltautua ulos liikkumaan.

Väsyttää. Töissä on ollut kiirettä ja huomaan, että puhti loppuu nopeammin kuin aikaisemmin ja iltaisin ei silmät tahdo pysyä auki yhdeksän jälkeen. En ole koskaan ollut mikään iltavalvoja, mutta nyt väsy iskee vieläkin herkemmin. Etova olo häilyy ajoittain, mutta ei ole pahoinvoinniksi asti yltynyt. Yleensä häipyy syömällä, vaikka ruoka aluksi vähän ällöttäisikin.

Rinnat ovat päivisin arat ja öisin sitten todella kipeät ja kiristävät. Täytyy oikein katsoa miten päin vessareissulta kampeaa itsensä takasin maaten ja päinvastoin. Ajoittaisia jomotuksia alavatsalla ja alaselässä tulee ja menee, pääosin kiristävää/puristavaa tunnetta nivusten seudulla. Vatsa on välillä aivan sekaisin. Eilen pisti alavatsaa pidemmän tovin, ehdin melkein jo säikähtää. (Kipu ei kuitenkaan haitannut edes kävelyä, että ei se kovin voimakasta ollut) Toivottavasti kaikki on hyvin ja kyseessä vain normaalit kolotukset ja kasvukivut.

Vatsa muuten pömpöttää iltaisin aikalailla ja aamuisinkin vähän enemmän kuin ennen. Ensi viikon tiistaina olisi sitten se varhaisultra. Toivottavasti saamme sieltä hyviä uutisia.

Kaikesta sitä taas osaakin huolehtia kun kokemusta ei ole ennestään ja kaikki on niin uutta ja jännittävää...

Sipsunen rv 6+2 :heart:
 
Sipsunen, tulet huomaamaan, että iltaisin sitä vaan menee aiemmin, ja aiemmin, ja aiemmin nukkumaan ;) Minä en tahdo työiltoina paljoa yhdeksää pidempään jaksaa valvoa!

Täälläkin oli muutama kovempi pakkaspäivä, nyt onneks on alle -15 astetta - parempi pysyäkin siinä! Tosin nuorempi mummo-koira rakastaa pakkasta, onhan se kehitetty Siperian oloihin :laugh:

Mukavia odotushetkiä kaikille, josko sitä suuntais vähän vilkaisemaan niitä tonttujen hommia tuonne kaupan puolelle :|

Odessa80 18+3
 
Ada, kiitos kertomuksesta.

mekkala, hyvä et pääset puhumaan jos jo pelottaa niin saisit sen vähemmälle.

salome, sua kyllä pidetään neuvolan tädin puolelta piinapenkissä. Aikahan sen vaan näyttää. Hermoja sinne!

piip
ihana kuulla et vointi on mitä parhain :) Oliskohan nuo kadonneet kirjoittelija joulun luomoissa (toivottavasti, ettei mitään muuta)

hapsiainen, sieltähän niitä viikkoja poksahtelee ;)

sipsunen, voimia väsymykseen!

odessa, nauti tonttuilusta ;)

pakkasta täälläkin siinä -20 et hiukan on kylmää... Tosin aamulla tein pihahommia :o lakasin siis lumet kulkuteiltä ja jotain pientä niin meinas sormet jäätyä, mut lonkille ja jaloille teki muuten hyvää (asustus oli sormikkaat ja tumput, toppatakki ja ohkaset sisähousut :D) ei tarvinnut aamun kylmähoitoa antaa sit muuten kun hetken hillu ulkona :)
Aamulla heräs siinä 8 aikaan jo ja 9 ylös, sit touhuillut pikkuhiljaa ja huilinut välillä :) nyt meillä onkeittiössä jouluverhot :D ihanaa. Et tulee tänne joulu ainakin olkkariin ja keittiöön :D
Toukkis on potkinut siinä aina välillä et on hää mukana touhuissa. Nyt alkaa vaan oleen väsy et vois olla päikkäri aika tai sitten leffapilkkiminen :D sohvalla.

Unico ja Toukka 20+5
 
:heart: Onnea Ada Onnea ja kiva että kokemus oli hyvä, harmi että Jojolla tosiaan ikävämpi olo synnytyksestä..on se vaan niin raju juttu tuo synnytys, mulla siitä on nyt 1 kk ja alan pikkuhiljaa toipumaan henkisesti ja fyysisesti, mulla taas jäi tosi hyvä olo synnytyksestä, mutta kokemuksia on varmasti yhtä monta kuin synnyttäjääkin..

mutta hyvillä mielin! ja tää vauvailu on ihanaa!

voimia

la mer ja pikku rinsessa
 
Adalle paljon onnea pojasta :heart:

Tänne rantautuivat nuo Britaxin kaukalo ja matkarattaat. Vaikuttavat tosi käteviltä =)

Koko viikon väsyttänyt aivan älyttömästi. Huoh... Potkuja tuntenut varmaan joka toinen päivä. Yks päivä pelästyin oikein, kun iso isku tuli mahaan :laugh:

Päpsy ja papu 23+2
 
La Mer, kiva kuulla kuulmisia!

päpsy, No niinpääset hipeltämään ihan isoja tavaroita :) ihana kun siellä pelotellaan, muksimalla kunnolla :)

tänne tänä aamuna ollut mahassa rauhallista, ei muksasuja. Aamu ulkoilu/kylmetys tuli tehtyä ja samalla jäälyhdyt paikoilleen, harmi vaan kun 2 ämpäristä oli pohja hajonnu... Onko kellaan tietä kestävistä ämpäreistä? Noi hajonneet oli orthexin.
Oli aamulla ihan oksu olo mut ei tullu ylös ja sekin on jo helpottanut :D
aamulla yritin keskustella ukkoni kanssahankinnoista mut se oli vissiin vähän unella kun puhuttiin välillä eri jutuista...

Unico ja Toukka 20+6
 
Hrrr, aamulla taas -24 astetta :$
Muuten kiva, mut kämpässä jo neljättä päivää +17 astetta, pesuhuoneessa +10 astetta :(
Soitin taas talonmiehelle, saattaa tulla huomenna putkimiehen kans käymään.
Oliskin oma talo ja takka, jota vois lämmittää! Täällä ei paljo muuta voi tehdä, ku laittaa sähköuuni päälle ja avata luukku :kieh:

Rakenneultraan olis enää vajaa kaks viikkoa!

Odessa80 18+4
 
Odessa, toi on kurjaa. On meiläkin se 18-19 jossain kohin kämppää ja tänään oon kyllä käynyt vääntelemässä pattereita mieheltä salaa ;) sille riittäs mut mulle ei. pitää siinä 20 vähintään pysyä ja se meillä on ollutkin. Vielä pitäs jotain tilkitä ettei ovista vetäis :D
 
On kyllä ihanaa, kun täällä lounaassakin on lunta ja pakkasta! Kävin äsken koiran kanssa lenkillä ja oli mukavaa katsella vaihteeksi ympäristöä. Koira vähän liukasteli, minä en, kun ostin eilen talvilenkkarit, joissa on nastat alla. Koira kun saattaa välillä innostuksissaan vetää, niin oisin tulevan suuren mahani kanssa muuten kaatumassa.

Sain tällä viikolla viimeiset joululahjat ostettua ja pääsinpä vihdoin salillekin. Mun yks tuttu, joka on pt ja fyssari, teki raskaana olevalle sopivan saliohjelman. Ja on kyllä rankka, tuntuu reisi- ja rintalihaksissa.

Mulla on otsa ihan täynnä näppyä, jota tuli nelisen viikkoa sitten. Miten teillä muilla on iho käyttäytynyt raskauden aikana? Voiko odottaa, että parantuisi jossain kohtaa vai pysyykö teininä koko ajan? On tietenkin yksilöllistä, mutta aattelin kysyä.

Mekkala ja Natiainen 9+0, tänään poksahti!
 
mekkala, onnea poksuista! Ja sulla hyvin noi lahja asiat (täällä vielä kesken). Mulla iho on ollu kuiva mut ei oo kukkinut mitä nyt viikon verran pari pientä näppyä tossa nenän pielessä. Et aika näyttää kuis käy enemmän. (ja mä en oo jaksanut kunnolla ees hoitaa tätä nassua huoh). Toivottavasti rauhoittuu toi sun iho :)
 
Piip, järkevän tuttipullon hankkiminen jo synnärille on musta hyvä idea. "Väärän lainen" pullo saattaa hankaloittaa imetystä ihmeen paljon. Muistan toki kun kerroit ystäväsi hankalasta synnytyksestä. Mä en osaa vielä ihan varmaksi sanoa, koenko oman synnytykseni vaikeana vai helppona. Ehkä sen kokee lähinnä hyvin suurena tapahtumana ja nyt myös tajuaa, että sektio on suuri leikkaus, eikä mikään varmanpäälle juttu. Mutta kuten La Mer sanoi, on vauvailu niin ihanaa, että tässä on helppo irrottaa ajatukset negatiivisista asioista ja keskittyä vain pieneen ihmiseen. Jos synnytys pelottaa, niin ehkä kannattaa yrittää miettiä sen yli vauva-aikaan.

Nautinnollista ja ihanaa esikoisen odotusta, se on ainutkertaista :heart: !
 
Mekkala Täällä oli alkuraskaus tosi näppyläistä. :D Mutta on tää nyt rauhoittunut, välillä tosin tulee isohkoja yksittäisiä näppyjä, kuten nyt alkuviikosta oli taas kolme muhkeaa ja kipeää ihan kunnon finniä! Auts! Mä luulen että noi kyllä on nyt johtunut mun ruokavaliosta (luetaan: herkuista). Mutta muutoin mun iho on ehkä jopa paremmassa kunnossa kun ennen raskautta.

Mulle on muuten alkanut muodostua linea negra, ei mikään kamalan tumma mutta kovasti tuolla joku viiva on kehittynyt navan alle. Saa nähdä tummeneeko tuosta tai jatkaako vielä piirtymistään pidemmälle.

Täällä ois työpäivät vähissä ainakin näin ennen joulua. Maanantaina tuun vielä toimistolle, sitten ois jouluvapaat. Sitten liitto uhkailee lakolla, jos se toteutuu niin välipäivät olenkin sitten lakossa ja sitten tammikuun alussa pidän talviloman pois joten jos lakko tulee niin palaan töihin vasta tammikuun puolen välin kieppeillä. :D Ja sitten mulla ei olekaan kun reilu kuukausi töitä kun äippäloma alkaa helmikuun lopulla. :o
Toisaalta toivon että lakko tulis, vaikkei siltä ajalta tienaamaan pääsekään, mutta ois se vapaa kuitenkin vapaata...

Nyt mä aloitan hetkeks työt, sitten lähdenkin käymään labrassa antamassa pissanäytteen. Terkkari kirjotti viime neuvolassa lähetteen jos haluan jossain vaiheessa käydä antamassa näytteen. Olin jossain vaiheessa valittanut vatsakipua terkkarille niin sanoi että voidaan seurata tulehdusten varalta vähän tiuhempaan. Pitänee nyt käydä antamassa näyte kun sitten kohta onkin taas neuvola ja siellä otetaan taas näytteet. :D Ja hyvä syy tänään lähteä työpäivän aikana keskustaan kun menen labraan... Harmi että siinä välillä on muutama kiva kauppa jotka saattaa houkutella mua katteleen joululahjoja.... :whistle:
Joo ei puhuta mun työmotivaatiosta! Täällä on kyllä niin hiljaista tällä hetkellä että ei ole kyllä tekemistään, joten eipä sitä motivaatiotakaan sitten löydy kun ei ole mitä tehdä. Seliseli. :laugh:

- Hapsiainen ja Herne 25+2
 

Yhteistyössä